Page 7 - Alueviesti_34

Torstai elokuun 25. 2005

7

Ajattelemisen aihetta

HAUTAKIVET

• valmistukset

• kaiverrukset

• kultaukset

-kivitaulut

Kivihuolto Nykänen

Kokemäki, puh. (02) 546 0025

Ay

HAUTAMUISTOMERKIT

PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY

P

E

I

P

O

H

J

A

N

K

I

V

I

V

E

I

S

T

Ä

M

Ö

TEHDAS:Kokemäki

puh.02-6317 500,0440 317 530

www.peikivi.fi

Vammalan seudulla

Teitä palvelee:Oiva Peltola,puh.0400 552 042

Hautauspalvelut

Tulevan sunnuntain kirkollinen saarnateksti

käsittelee tapahtumaa, jossa Jeesus parantaa 38

vuotta sairastaneen miehen. Mies makaa muiden

sairaiden joukossa odottaen ihmettä. Tilanne oli

se, että aika ajoin ilmeisesti jonkinlainen vulkaa-

nien ilmiö kuohutti vettä, jolla uskottiin silloin

olevan parantavia ominaisuuksia. Yleinen käsitys

oli, että enkeli astui kuohuttamaan vettä ja että

ensimmäinen veteen pääsijä saisi näin taivaalli-

sen parantavan kosketuksen. Ko. miehellä oli kui-

tenkin kovin vähän mahdollisuuksia päästä en-

simmäisenä parantavaan veteen, sillä hänellä ei

ollut tarpeellista liikuntakykyä eikä myöskään ys-

täviä, jotka olisivat voineet häntä auttaa kiihkeäs-

sä kilpailussa veteen pääsemisessä.

Rampa mies koki kuitenkin ihmeen. Yht´äkkiä

hän kohtaa Jeesuksen ja Jeesus parantaa hänet.

Tässä näemme jälleen Jumalan yllättävän armon.

Ilman, että ihminen voisi sitä mitenkään ennakoi-

da, siihen valmistautua tai sitä ansaita, Jumala

onkin lähellä. Jumalan läsnäolo on aina paranta-

vaa ja uudistavaa.

Mielenkiintoista on havaita, että kun sairastu-

nut mies alkaa käsitellä parantumistaan ja koh-

taa myöhemmin Jeesuksen uudelleen, silloin Jee-

sus puhuukin synnistä. Jeesus kehottaa miestä elä-

män uudistukseen, ettei hänelle tapahtuisi vielä

pahempaa. Mikä voisi olla vielä pahempi asia kuin

maata liikuntakyvyttömänä ja yksinäisenä ihmis-

ten almujen varassa kivisellä lattialla 38 vuotta?

Ilmeisesti Jeesus katsoo ikuisuuteen. Hirvittävä

sairaus voi runnella ruumista elinajan mutta syn-

nin sairaus runtelee sielua läpi ikuisuuden. Juma-

lan viha on vielä pahempi kuin elinikäinen saira-

us. Siksi Jeesukselle ei riittänyt, että ruumis va-

pautetaan sairauden kourista. Sielu piti myös va-

pauttaa synnin vankilasta. Sanoihan Jeesus mm.

joten niin, että on parempi mennä jalkapuolena

taivaan portista kuin molemmat jalat tallella ka-

dotuksen veräjästä.

Sairaan miehen kokema ihme muistuttaa mei-

tä Jumalan parantavasta voimasta mutta eritoten

sielun tarvitsemasta armolääkkeestä.

Theofilus

Kiitollisuus

ERITYISRYHMIEN VESIJUMPAT HOIKALLA

alkavat viikolla 37. Ilmoittautumiset ke 31.8. klo 10-12 ja 13-

16 Mari Seppä p. 5121 264. Toiminnassa omavastuuosuus.

KAUPUNGIN ERITYISRYHMIEN LIIKUNTAA:

IKÄIHMISTEN TUOLIJUMPPA

maanantaisin Hopun van-

hainkodin ruokasalissa klo 13.30-14 alkaen 12.9.

KEVYTJUMPPA

(osin tuolijumppaa) keskiviikkoisin 10-10.45

Seukulla 7.9. alkaen.

KUNTOSALILIIKUNTAA

torstaisin klo 10-11.30 Torikeskuk-

sen alakerrassa 8.9. alkaen. Toiminnassa omavastuuosuus.

KUNNOSSA KAIKEN IKÄÄ-TOIMINTAA:

SALILIIKUNTAA MIEHILLE

tiistaisin Marttilan salissa klo

19-20 alkaen 13.9.

- vähemmän liikkuneille ja enemmän kankeille sopiva

aloitus aktiivisempaan liikuntaan

LENTOPALLOILUA

- keveästi pallottelevien naisten vuoro tiistaisin klo 19.45-

21.30 Marttilan salissa 8.9. alkaen

- miesten harrastelentopallo lauantaisin klo

16-18 Tyrväänkylän salissa 1.10. alkaen.

Lisätietoja vapaa-aikaatoimistosta

p. 5198 272.

VAPAA-AIKATOIMISTO/LIIKUNTAPALVELUT

La 3.9.

Lähetyskahvila klo 9-12

seurakuntatalon pihassa.

Su 4.9.

Messu kirkossa klo 10.

Palveluvuorossa Kankaanpää.

7.-9.9.

eläkeläisten leiri Pihlavas-

sa yhdessä säkyläläisten kanssa.

Vielä Muutama paikka vapaana,

ilm. 02-5347623/Katriina.

Lähetystyö:

Ke31.8.Lähetystalkootseurakun-

tatalollaklo19.Lappuarpajaisvoit-

tojaotetaanvastaan31.8.mennessä

kirkkoherranvirastoon.

KASTETTU:

Kasper Johannes Granö,Alex Ni-

codemus Wideskog.

Säkylä

To 25.8.

klo 18.15 Kirkkokuoron

harjoitus srk-talossa.

Pe 26.8.

klo 11 Hartaus vanhain-

kodissa, H.Koivisto, Kaukinen.

Su 28.8.

klo 10 Sanajumalanpal-

velus kirkossa, Marja Joukio-Hir-

vijärvi, Kaukinen, tekstinlukija

Pirkko Virmavirta.

Su 4.9.

klo 10 Sanajumalanpalve-

lus kirkossa. Kirkkoherra Sampo

Muurisen lähtösaarna, kanttorina

Kaukinen. Tekstinlukijat: Ilmari

Tyry ja Esa Eela. Kahvit seura-

kuntatalossa kirkon jälkeen.

Ti 6.9.

klo 18 Harjavallan srk-ta-

lossa rovastikunnan yhteinen lä-

hetysilta. Klo 18 Naisten saunail-

ta Pihlavassa.

Vs. khra 19.-28.8. Marja Joukio-

Hirvijärvi, p. 0400-834124.

Khranvirastoavoinna26.8.astiklo

9-15, ma 29.8. alkaen normaalisti.

LeirieläkeläisillePihlavassa7.-9.9.

Lähde viettämään loppukesän lo-

mapäivät leirille köyliöläisten

kanssa. Täysihoito leirin ajan 60

e. Leirillä ohjattua toimintaa, le-

poa, yhdessäoloa, hiljentymistä.

Ilm. mahd. pian Hilkka Koivistol-

le 050 5189587.

Perhekerhot:

Ma 29.8. klo 10-11.30 Moisio.

Ti 30.8. klo 10-11.30 Keskusta,

seurakuntatalon alakerta.

Nuorisotyö:

Pe 26.8. klo 16-21 Nuoret seura-

kuntatalossa.

KASTETTU:

Saga Maria Puumalainen.

KUOLLUT:

Toivo Kustaa Ensio Vuorinen 84

v. ja Tauno Kalevi Reponen 70 v.

Kunnallisen kuluttaja-

neuvonnan ja talous- ja

velkaneuvonnan palve-

luiden kysyntä kasvaa

edelleen. Samaan ai-

kaan kuluttajaneuvon-

nan resurssit ovat kui-

tenkin pysyneet ennal-

laan ja talous- ja velka-

neuvonnan resurssit vä-

hentyneet.Tiedot selviä-

vät Kuluttajaviraston

kokoamista raporteista,

joissa esitellään kulut-

tajaneuvonnan sekä ta-

lous- ja velkaneuvonnan

toimintaa viime vuodel-

ta.

Kuluttajaneuvontaan

otettiin viime vuonna yh-

teyttä kaikkiaan noin 140

000 kertaa. Määrä kasvoi

edellisvuoteen verrattuna

22 %:lla. Valituksia oli

noin 82 000. Yleisimpiä

olivat autoihin ja asuntoi-

hin liittyvät kuluttajaon-

gelmat.

Kuluttajaneuvojia oli

saman verran kuin vuon-

na 2003, eli noin 150.

Neuvojista päätoimisia oli

noin kolmannes. Monilla

neuvonta-alueilla kulutta-

janeuvojan virka tai toi-

mi oli yhdistetty johon-

kin muuhun kunnalliseen

tehtävään, jolloin kulutta-

janeuvontaan jäi vähän

työaikaa.

Talous- ja velkaneuvonnan

tarjonta ei vastaa kysyntää

Hallitusohjelmassa ja ku-

luttajapoliittisessa ohjelmas-

sa korostetaan neuvonnan

laatua, tasapuolista saata-

vuutta ja riittävyyttä koko

maassa.

Todellisuudessa kuluttaji-

en saama palvelu vaihtelee

kunnittain ja neuvonta-alu-

eittain. Joillakin alueilla neu-

vonta on niin ruuhkainen,

että asiakkaat joutuvat jonot-

tamaan palvelua.

Talous- ja velka-

neuvonta edelleen

ruuhkaista

Talous- ja velkaneuvon-

nassa oli viime vuonna yli

38 000 asiakaskäyntiä, joka

on noin 16 500 enemmän

kuin edellisenä vuonna.

Käyntien aikana selviteltiin

ylivelkaantuneen asiakkaan

velkoja tai annettiin talous-

neuvontaa.

Talous- ja velkaneuvojien

tehtäviin kuuluu vakavia vel-

kaongelmia korjaavien neu-

vontapalveluiden lisäksi yk-

silöllinen ennaltaehkäisevä

talousneuvonta ja valistus.

Käytännössä velkojen jär-

jestelyä ja sovittelua hake-

vat asiakkaat vievät neuvon-

nan voimavarat niin, että en-

naltaehkäisevälle työlle jää

vähän aikaa. Yleistä talous-

neuvontaa ja valistusta

jaettiin kuitenkin kouluis-

sa, erilaisissa yhdistyksis-

sä ja tiedotusvälineissä.

Viime vuonna päättyi

myös kaksi ja puoli vuot-

ta kestänyt velkasovinto-

ohjelma. Ohjelman aika-

na talous- ja velkaneuvo-

jat avustivat yhteensä 12

300 lama-aikana ylivel-

kaantunutta asiakasta.

Neuvontayksiköitä oli

saman verran kuin edel-

lisenä vuonna, eli 61.

Uusi asiakas sai neuvon-

ta-ajan keskimäärin puo-

lessatoista kuukaudessa.

Jonotusajoissa oli kuiten-

kin suuria alueellisia ero-

ja. Parhaimmillaan neu-

vonta-ajan sai parissa vii-

kossa, mutta suurissa asu-

tuskeskuksissa jonotus

saattoi kestää lähes 11

kuukautta.

Talous- ja velkaneuvon-

nan kokonaiskustannukset

olivat 7,2 miljoonaa eu-

roa.

Valtion rahoitusosuus

kokonaiskustannuksesta

on pienentynyt niin, että

se kattoi kustannuksista

alle 78 prosenttia. Vastaa-

vasti kuntien oma rahoi-

tusosuus nousi aikaisem-

pien vuosien 18 prosen-

tista lähes 23 prosenttiin.

Mouhijärven seurakun-

ta järjestää hiljaisuuden

retken Seitsemisen kan-

sallispuistoon 18.9.

Retki alkaa aamulla

Mouhijärveltä ja jatkuu en-

sin Viljakkalan kirkkoon,

jossa osallistutaan Jumalan-

palvelukseen. Seitsemisen

kansallispuiston luontokes-

kuksessa on ruokailu, jon-

Hiljaisuuden retki

Seitsemiseen

ka jälkeen matka jatkuu

Riuttaskorpeen, Haukijär-

ven rantaan. Sieltä on mah-

dollisuus lähteä metsään

patikoimaan.

Kotimatkalla linja-auto

kiertelee Seitsemisen kan-

sallispuiston korpiteitä pit-

kin takaisin Mouhijärvelle.

Matkalla poiketaan myös

Luhalahden metsäkirkossa.

Luterilainen kirkko on

laatinut oman päihdestra-

tegian. Se korostaa ehkäi-

sevän päihdetyön tärkeyt-

tä. Strategiassa halutaan

painottaa erityisesti yhtei-

söllisyyttä, johon liittyy

yleisen seurakuntatyön li-

säksi päihdeongelmista

kärsiville suunnattu ryhmä-

muotoinen toiminta ja ver-

taistuki. Strategia korostaa

myös yhteistyön tarvetta

sekä seurakuntien sisällä

että niiden ulkopuolella.

Kirkon päihdestrategian

visiona on, että kaikilla kir-

kon työntekijöillä on riittä-

vä valmius kohdata ja auttaa

päihteistä ja päihdeongelmis-

ta kärsiviä. Kirkon päihde-

työntekijät ovat ammattilai-

sia, jotka yhteistyössä seu-

rakuntien muiden toimijoi-

den kanssa ehkäisevät ja hoi-

tavat päihdehaittoja. Päih-

destrategia koskee alkoholin

lisäksi myös muita päihteitä

kuten huumeita, väärinkäy-

tettyjä lääkkeitä ja tupakkaa.

Tarkoituksena on, että yk-

sittäiset seurakunnat laativat

jatkossa oman päihdestrate-

gian tai ainakin käsittelevät

päihdetyötä seurakunnan ko-

konaisstrategiassa. Tuorees-

Kirkon päihdestrategia

korostaa ennaltaehkäisyä,

yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä

sa päihdestrategiassa tode-

taan, että itse asiassa kaikki

seurakunnan työ on ehkäise-

vää päihdetyötä. Tästä syys-

tä on tärkeää, että kaikki työ-

alat käyttävät mahdollisuu-

tensa ehkäisevään päihdetyö-

hön.

-Yhteisen päihdestrategian

käyttökelpoisuus punnitaan

vasta silloin, kun kirkon eri

yksiköt tekevät omat strate-

giansa. Paikallisessa strate-

giassa otetaan huomioon juu-

ri se toimintaympäristö, jos-

sa asianomainen yksikkö toi-

mii, strategiaa laatimassa ol-

leen työryhmän puheenjoh-

taja, Kirkon diakonia ja yh-

teiskuntatyön johtaja Heik-

ki Hiilamo toteaa. Työryh-

män jäsenet edustivat päih-

dealan osaamista Kirkkohal-

lituksesta, seurakunnista,

päihdetyötä tekevistä järjes-

töistä ja kouluttavista laitok-

sista.

Kirkon päihdestrategia liit-

tyy alkoholiohjelman kump-

panuussopimukseen, joka al-

lekirjoitettiin Helsingin Sää-

tytalolla 21.4.2004. Valtio-

vallan ja luterilaisen kirkon

ohella kansallisessa alkoho-

liohjelmassa on mukana

muun muassa kuntia, järjes-

töjä, koulutuslaitoksia ja

elinkeinoelämän eri tahoja.

Luterilaisen kirkon lisäk-

si sopimuksen allekirjoittivat

myös Suomen Ortodoksinen

kirkko ja Suomen vapaakris-

tillinen neuvosto. Päihdest-

rategia on myös vastaus kir-

kon huoleen alkoholin hin-

nan alennuksen aiheuttanee-

seen päihdeongelmien li-

sääntymiseen.

Kirkko auttaa ihmisiä

ja yhteisöjä arjessa

Sosiaali- ja terveysminis-

teriön alkoholiohjelmassa to-

detaan, että kirkko kohtaa ih-

miset henkilökohtaisella ta-

solla ja tukee toiminnassaan

yhteisöllisyyttä ja lähiyhtei-

söjen vahvistamista. Kirkol-

la on myös laaja-alainen ko-

kemus alkoholihaittojen vä-

hentämisestä.

Kirkon näkökulmasta eh-

käisevän päihdetyön tärkein

ulottuvuus on siinä, että kirk-

ko auttaa ihmisiä ja yhteisö-

jä arjessa selviytymisessä.

Kirkko tukee terveitä elä-

mäntapoja ja vastuullista

käyttäytymistä.

-Kirkko haluaa tarjota

mahdollisuuden kuulua ar-

molliseen ja sallivaan seu-

rakuntayhteyteen. Se kutsuu

mukaan alueen kaikki ihmi-

set. Yhteisöllinen sitoutumi-

nen tuo myös sosiaalisen tu-

kiverkoston ja ystävät, jotka

vähentävät päihteiden käytön

halua ja mahdollisuutta, työ-

ryhmän sihteeri, Kirkon

päihdetyön sihteeri Seppo

Lusikka sanoo

-Yhteisöllisyyden puut-

teesta johtuva sosiaalinen

eristyneisyys ja kodittomuus

voi tuoda helposti mukanaan

henkisen kodittomuuden.

Kun ei osallistuta mihinkään

yhteisöön, ei koeta myöskään

elämän mielekkyyttä eikä

myöskään moraalista velvoi-

tetta noudattaa yhteisön nor-

meja. Tästä saattaa seurata

esimerkiksi päihdeongelmia,

Lusikka pohtii.

Lusikka korostaa, että

kirkko pitää esillä - fyysis-

ten, psyykkisten ja sosiaalis-

ten tekijöiden lisäksi - hen-

gellisyyden merkitystä päih-

deongelmista vapautumises-

sa.

-Päihdekeskeinen elämä

on saattanut tuoda mukanaan

syyllisyyteen liittyviä kysy-

myksiä. Vastaus tähän on

evankeliumin sanoma.

Vanhuus ja yksinäisyys

voivat aiheuttaa

päihdeongelmia

Strategiassa todetaan, että

perinteisesti ehkäisevä päih-

detyö on suunnattu nuoriin.

-Suurten ikäluokkien eläköi-

tyminen saattaa vaatia pai-

nopisteen tarkistamista. Van-

huus ja yksinäisyys synnyt-

tävät myös päihdeongelmia.

Jokaisessa seurakunnassa on

vanhuksille toimintaa, mut-

ta siihen on liitetty vain har-

voin keskustelua vanhusten

päihteiden käytöstä. Sellais-

ta kuitenkin tarvittaisiin,

Heikki Hiilamo sanoo.

Päihdestrategian mukaan

on tärkeää tukea päihdeon-

gelmista kärsiviä perheitä

sekä kasvattajia lasten ja

nuorten päihdekasvatukses-

sa. Strategiassa painotetaan

myös koulutuksen kehittämi-

sen tärkeyttä, yhteistyötä

päihdetyötä tekevien järjes-

töjen kanssa ja osallistumis-

ta päihdepoliittiseen keskus-

teluun.

Kirkon päihdestrategia hy-

väksyttiin Kirkkohallituksen

elokuun

täysistunnossa.

Kirkkohallitus arvioi tavoit-

teiden toteutumista kansalli-

sen alkoholiohjelman päätös-

vuotena 2007.

Page 7 - Alueviesti_34_2005