Page 8 - Alueviesti_34_2005

Torstai elokuun 25. 2005 8
Huittisissa 16,5 vuot-
ta kauppiaana toiminut
Martti Montonen luo-
puu tehtävistään syys-
kuun lopussa. K-Super-
market Lautturiin on
tulossa uusi kauppiaspa-
ri, Tero ja Iiris Niemi-
nen Keuruulta. Siellä he
ovat toimineet K-Ekstra
-kauppiaina.
Päätöstään Montonen
kertoo pohtineensa mo-
nelta kantilta ja pitkään.
-Olen tällainen suorapu-
heinen ja positiivisella ta-
valla itsepäinen tyyppi,
ketjun johtamis- ja pää-
töksentekomalli ei ole oi-
kein tuntunut minun osal-
tani mielekkäältä, hän
myöntää.
Lopullisen päätöksente-
koon tosin vaikuttivat
muutkin asiat. -Haluan
nyt panostaa omaan elä-
mänlaatuuni ja saada
omaa aikaa ja yhteistä ai-
kaa vaimon kanssa, hän
kertoo.
Montonen on innokas
kevätkalastaja ja toinen
rakas harrastus on puutar-
hanhoito. -Muutama vuosi
sitten ostin Äetsästä ke-
säpaikaksi vanhan mum-
monmökin ja uskon, että
Kauppiaan tehtävistä
luopuva Martti Montonen
panostaa elämänlaatuun
sielläkin tulee tulevaisuu-
dessa vietettyä yhä enem-
män aikaa, hän miettii.
Fyysinen kuntokin on
Montosen mukaan pääs-
syt viime vuosina rapis-
tumaan. Sen kohottami-
seksi hän ottaa avuksi
mielekkään harrastuksen-
sa, uinnin. Mies on suun-
nittelut myös aloittavan-
sa jälleen tenniksen pe-
luun.Kauppiasvuosista jää
Montoselle hyvä maku,
vaikka väliin vaikeitakin
vuosia mahtuu. -Menes-
tykseni salaisuuden uskal-
lan paljastaa. Ne ovat us-
kolliset asiakkaat, ammat-
titaitoinen henkilökunta ja
hyvät yhteistyökumppa-
nit, kauppias kiittelee.
Montosen kauppias-
vuosina kaupankäynti on
muuttunut kovasti ja tek-
nistä apuvälineistöä on
tullut helpottamaan monia
työtehtäviä.
-Kaupankäynnin henki
on kuitenkin sama, siinä
kohtaavat ostaja ja kaup-
pias. Hyvä kauppa toimii
mahdollisimman tehok-
kaasti ja on kilpailukykyi-
nen hinnoiltaan, mutta
pystyy silti palvelemaan
asiakasta henkilökohtai-
sesti, Montonen luettelee.
Kaavoituspakko ei ole
ratkaisu kasvavien kau-
punkiseutujen tonttipu-
laan. Ainoa todellinen
mahdollisuus on puut-
tua kuntien tonttituo-
tannon ongelmiin ja et-
siä niihin ratkaisua. Toi-
mivia välineitä ovat
kuntien palvelurakenne-
uudistus, kaavoitusta
turhaan hidastavien te-
kijöiden poistaminen ja
kuntien seutuyhteistyön
lisääminen.
Suomen Kuntaliitto
vastustaa jyrkästi kaikkia
toimenpiteitä, jotka olisi-
vat toteuttamassa kaavoi-
tuspakkoa. Kuntaliitto on
aktiivisesti mukana kehit-
tämässä kaavoitusta ja
kuntien tonttituotannon
edellytyksiä, liitto toteaa
pääministerille lähettä-
mässään kirjeessä.
Tonttitarjonnan riittä-
mättömyyden kaltaisen
ongelmavyyhden takana
on monia hyvin erilaisia
syitä eikä ongelmaan täs-
tä syystä ole myöskään
yhtä ratkaisua.
Perussyy on tarjontaa
nopeammin kasvanut ky-
syntä. Kysynnän kasvu
taas johtuu tekijöistä, joi-
hin kunnat eivät voi vai-
kuttaa.
Kuntaliitto pitää kes-
keisenä, että valitusten
käsittelyaikoja voidaan
lyhentää olennaisesti mm.
hallinto-oikeuksien re-
sursseja lisäämällä. Myös
jatkovalitusoikeuden lu-
vanvaraistaminen tai ra-
joittaminen keinoina on
selvitettävä.
Kuntaliitton mukaan
kaavoituspakko
ei ratkaise tonttipulaa
Viranomaisyhteistyötä
tulee kehittää siten, että
se saadaan vastaamaan
nykyistä paremmin maan-
käyttö- ja rakennuslain ta-
voitteita. Kaavoituspro-
sessin sujuvuuden kannal-
ta on tärkeää, että kunnat
saavat tietoonsa eri viran-
omaisten kannanotot mm.
tarvittavista selvityksistä
riittävän ajoissa.
Kuntien kaavoituskäy-
täntöjä tulee kehittää ny-
kyistä projektimaisem-
miksi ja tehokkaammik-
si. Kunnat ovat kiinnos-
tuneita erilaisista yhteis-
työmalleista yksityisten
tahojen kanssa.
Tämä on mahdollisuus
saada uusia voimavaroja
alueiden kaavoitukseen ja
toteutukseen. Olennaista
on, että kunnilla säilyy
edelleen maankäytön ko-
konaisuuden ohjaus.
Kuntaliitto ohjaa kun-
tia pitkäjänteiseen maapo-
litiikkaan ja monipuoli-
seen maapoliittisten väli-
neiden käyttöön Kuntaliit-
to myös edellyttää, että
valtio huolehtii siitä, että
valtion ja sen laitosten
sekä kiinteistöyhtiön
omistamia maita saadaan
kohtuulliseen hintaan
asuntotuotantoon.
Valtion myöntämä kun-
nallistekninen avustus on
ollut oikeansuuntainen
tuki kasvavien kuntien
ongelmiin, vaikkakin
määrällisesti liian pieni.
Lisäksi tuen laajentami-
nen vesihuoltohankkeisiin
tulisi tehdä mahdollisek-
si.
Satakunnan Puhelin -
konsernin liikevaihto kas-
voi ja kannattavuus säi-
lyi tyydyttävänä kiristy-
västä kilpailusta huoli-
matta.
Tammi-kesäkuussa kon-
sernin liikevaihtokasvoi3,7
% 17,1 milj. euroon (16,5
milj. euroa) lankaliikenteen
vähenemisestä huolimatta.
Kasvua vauhditti laajakais-
taisten Internet-yhteyksien
voimakkaana jatkunut
yleistyminen. Yhtiö on on-
nistunut säilyttämään toi-
minta-alueellaan lähes70%
markkinaosuuden laajakais-
tayhteyksissä aggressiivi-
sesta kilpailusta huolimat-
ta.
Konsernin liikevoitto ko-
hosi 1,7 milj. euroon (1,6
milj.euroa).Sensijaankon-
sernin tulos ennen tilinpää-
tössiirtoja ja veroja laski 1,7
milj. euroon (4,2 milj. eu-
roa) johtuen viime vuonna
vastaavana ajankohtana kir-
jatuista huomattavista sa-
tunnaisista tuotoista. Tam-
pereella toimintansa aloit-
taneidenosakkuusyhtiöiden
(Tampereen Puhelin Oy ja
Pirkanmaan Verkko Oy)
käynnistysvaiheen tappiol-
lisuus heijastui konsernin
tulokseen.
Tulostason arvioidaan
säilyvän
loppuvuonnakin
Satakunnan Puhelin -
konsernin vuoden 2005 lii-
Satakunnan Puhelimella
oli hyvä alkuvuosi
kevaihdoksi arvioidaan tu-
levan n. 34 milj. euroa (34
milj. euroa vuonna 2004).
Liikevoiton arvioidaan säi-
lyvän tyydyttävällä tasolla
ja olevan noin 3 milj. eu-
roa (2,7 milj. euroa).Satakunnan Puhelin Oy
on jatkanut tiivistä yhteis-
työtä Finnet Oy:n kanssa.
Yhtiön omistusosuus Fin-
netistä on 7,35 % ja se on
sijoittanut valtakunnallisiin
Finnet -liiketoimintoihin yli
21 milj. euroa.
-Yhtiön alkuvuoden tu-
losta voidaan pitää varsin
tyydyttävänä, kun otetaan
huomioon telealankireäkil-
pailutilanne. Luotamme,
että satakuntalaiset ovat
vastakin valmiita valitse-
maan paikallisen vaihtoeh-
don, kunhan pidämme huo-
len omasta kilpailukyvys-
tämme.Laajakaistaonhyvä
esimerkki uusista liiketoi-
minnoista, jotka syntyvät
korvaamaan väistyviä liike-
toimintoja, sanoo toimitus-
johtaja Veikko Naire.
Satakunnan Puhelin Oy
on satakuntalainen Finne-
tiin kuuluva tietoliikenne-
konserni, jonka liikevaihto
vuonna 2004 oli noin 34
miljoonaaeuroa.Konsernil-
la on 200 työntekijää Po-
rissa, Huittisissa ja Kan-
kaanpäässä. Konserniin
kuuluvat emoyhtiö Sata-
kunnanPuhelinOy:n lisäksi
Porin Multimedia Oy (Po-
rin PC SuperStore), Porin
Puhelinpiste Oy, Teljän
Mediat Oy ja Xenex Tele-
com Oy.
Viestintävirasto ja Kulut-
tajavirasto ovat selvittä-
neet suomalaisten matka-
puhelimen käyttöä ulko-
mailla eli niin sanottuja
verkkovierailupalveluja.
Tutkimuksen mukaan ku-
luttajat ovat tyytyväisiä mat-
kapuhelinten toimivuuteen
ulkomailla, mutta puhelujen
hintatasoa pidetään korkea-
na.
Keskeisenä puutteena pi-
detään selkeiden hintatieto-
jen saatavuutta. Vain joka
kymmenes tietää tarkalleen,
kuinka paljon puhelimen
käyttö ulkomailla maksaa.
Neljännes matkaajista ei ole
saanut lainkaan tietoa ulko-
maanhinnoittelusta.
Kuluttajat voivat itse vai-
kuttaa puhelimen käyttökus-
tannuksiinsa ulkomailla. Ul-
komailla valittu verkko vai-
kuttaa hinnoitteluun, mutta
vain harva (3 %) selvittää ja
valitsee puhelimestaan hal-
vimman verkon.
Tutkimuksessa useimmat
vastaajat ovat ainakin joskus
pyrkineet säästämään lähet-
tämällä tekstiviestejä soitta-
misen sijaan. Runsas kol-
mannes ei ryhdy mihinkään
säästötoimenpiteeseen. Noin
15 prosenttia vastaajista pi-
tää ulkomailla puhelimen
kiinni.
Tutkimukseen liittyen Ku-
luttajavirasto teki heinäkuus-
sa 2005 suuntaa antavan ver-
tailun matkapuhelimen käyt-
töhinnoista suomalaisille
keskeisissä matkailumaissa.
Vertailun mukaan esimer-
kiksi lyhyellä ulkomaanmat-
kalla muutamien puheluiden
ja tekstiviestien kokonais-
kustannukset vaihtelevat
merkittävästi eri maiden vä-
lillä. Myös maiden sisällä
operaattoreiden hintaerot
voivat olla huomattavat.
Asiakkaan on kuitenkin
vaikea vertailla hintoja, sil-
lä esimerkiksi puheluiden ve-
loitusjaksot vaihtelevat ope-
raattoreittain yleensä yhdes-
tä sekunnista yhteen minuut-
tiin. Jotkut operaattorit peri-
vät lisäksi puhelun avaus- tai
yhdistämismaksua.
Operaattoreiden
toivotaan kehittävän
palveluitaan
selkeämmiksi ja
edullisemmiksi
Tutkimus osoittaa, että
operaattorit ovat kuluttajille
keskeinen hintatietolähde.
Kuluttajien tietoisuutta mat-
kapuhelimen ulkomaankäy-
tön hinnoista ja säästömah-
dollisuuksista tulisikin Vies-
tintäviraston ja Kuluttajavi-
raston mukaan lisätä.
Viestintävirasto tekee vuo-
den 2005 aikana päätöksen
kilpailun toimivuudesta tuk-
kutason kansainvälisellä roa-
ming-markkinalla. Nyt teh-
ty kuluttajatutkimus täyden-
tää päätökseen liittyvää
markkina-analyysiä. Kulutta-
javiraston tavoitteena on li-
sätä viestintäpalvelujen hin-
noittelun selkeyttä, edistää
kuluttajien omatoimisuutta ja
tukea heidän valmiuksiaan
vertailla matkapuhelimen
käytön kustannuksia ulko-
mailla. Tutkimuksen teki Ta-
loustutkimus Oy, joka haas-
tatteli touko-kesäkuussa noin
tuhatta suomalaista.
Kuluttajilla heikot tiedot kännykän
käytön hinnoista ulkomailla
Viestintä- ja kuluttajaviranomaiset peräävät selkeyttä hinnoitteluun
Lastenvaatteiden nau-
hoille ja kiristysnyöreil-
le on vahvistettu eu-
rooppalainen standardi
SFS-EN 14682. EU:n toi-
meksiannosta laadittu
standardi on katsottu
tarpeelliseksi minimoi-
maan riskiä, jossa nau-
ha tarttuu kiinni ja ai-
heuttaa kuristumis- tai
muun vaaran.
Vuonna 1999 Kokko-
lassa leikkitelineeseen ta-
kertunut hupun nyöri ku-
risti kaksivuotiaan tajut-
tomaksi päiväkodissa.
Vastaava tapaus sattui
vuotta aiemmin Helsin-
gissä, kun kaksivuotiaan
pojan hupun nyöri tarttui
päiväkodin liukumäkeen.
Kummassakin tapaukses-
sa selvittiin lopulta ilman
pysyviä vammoja.
Standardin mukaan
nauhojen ja kiristysnyö-
rien käyttö pään ja kau-
lan alueella alle 7-vuoti-
aille lapsille tarkoitetuis-
sa pukineissa ei ole sal-
littua. Standardi rajoittaa
nauhojen käyttöä pään ja
kaulan alueella 7 - 14-
vuotiaiden lasten ja nuor-
ten pukineissa. Rajoituk-
set koskevat lähinnä nau-
hojen pituutta, joustavien
nyörien käyttöä ja kiris-
tettävien nyörien ominai-
suuksia. Standardi rajoit-
taa myös nauhojen käyt-
töä missä tahansa lasten-
vaatteiden osassa 0 - 14-
vuotiailla. Tältä osin stan-
dardi sisältää rajoituksia
kiristettävien nyörien pi-
Nyörit pois
lastenvaatteista
tuuteen ja muita rajoituk-
sia.
Suomessa Kuluttajavi-
rasto sopi jo vuonna 1998
suomalaisten maahan-
tuojien ja valmistajien
kanssa, että sellaisten las-
tenvaatteiden tuontia ja
suunnittelua vältetään,
joiden hupun ja pääntien
alueella on kiristysnyörejä
tai nauhoja. Tämä koskee
erityisesti pienille, alle
120 cm pituisille lapsille
tarkoitettuja vaatteita.
Kuluttajavirasto lähetti
elinkeinonharjoittajille
11.8.2004 kirjeen, jossa
muistutettiin asiasta. Ku-
luttajaviraston havainto-
jen mukaan onnettomuu-
det ovat vähentyneet sit-
ten vuoden 1998.Standardeilla on suuri
käytännön merkitys tuo-
teturvallisuusvalvonnassa
arvioitaessa tuotteen tur-
vallisuutta. Johtaja Tomi
Lounema Kuluttajaviras-
tosta sanoo, että tähän asti
valvontakäytäntö on pe-
rustunut vuonna 1998 sol-
mittuun sopimukseen. Nyt
Kuluttajavirasto ryhtyy
käyttämään uutta standar-
dia valvoessaan tuotteiden
turvallisuutta markkinoil-
la. Toimitusjohtaja Yrjö
Gorski Muotikaupan Lii-
tosta pitää uutta standar-
dia erinomaisena asiana.
Nyt vaatteiden suunnitte-
lijoilla on selkeä doku-
mentti, johon nojautua.
Vaatteiden sisäänostajat
ovat pyrkineet ottamaan
huomioon standardin jo
valmisteluvaiheessa.
Pirkanmaan sairaanhoito-
piiri hoitaa valtaosan poti-
laistaan ajallaan. Ylipitkiä
odotusaikoja on kuitenkin
vielä henkilöillä, jotka tar-
vitsevat kuulokojeen sovitus-
ta tai kaihi- tai tekonivelleik-
kausta. Kaihileikkausten
osalta tilanne korjaantunee
vuoden loppuun mennessä.
Viime maaliskuun alussa
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
leikkaushoitoon odotti runsaat
10 000 potilasta, heistä 4 500
oli odottanut yli puoli vuotta.
Nyt leikkaushoitoaodottaahiu-
kan alle 7 000 henkilöä, joista
yli kuusi kuukautta odottanei-
ta on 2 700. Ylipitkään odot-
taneista lähes puolet tarvitsee
Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä
valtaosa kiireettömästä
hoidosta annetaan ajallaan
tekonivel- taikaihileikkauksen.
VuosittainPirkanmaansairaan-
hoitopiirissä tehdään leikkauk-
sia yhteensä 30 000 kappalet-
ta.Kuluvan vuoden aikana Pir-
kanmaan sairaanhoitopiiri on
lisännyt toimintaansa kunnilta
saamansa lähes 11 miljoonan
euron lisärahoituksen turvin.
Lisäraha on noin 3,8 prosent-
tia kuntien tavanomaisesta
vuosittaisesta määrärahasta
Pirkanmaan sairaanhoitopiiril-
le. Sairaanhoitopiiri on käyt-
tänyt valtaosan lisärahasta
oman toimintansa lisäämiseen
palkkaamalla uutta henkilös-
töä.Viime maaliskuun alussa
voimaan tulleen niin sanotun
hoitotakuulain tavoitteena on
nopeuttaa kiireetöntä hoitoa
tarvitsevien potilaiden hoitoon
pääsyä. Tällaisia henkilöitä
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
potilaista on neljännes. Kolme
neljäsosaa potilaista tarvitsee
kiireellistä hoitoa joko välit-
tömästi tai viimeistään kolmen
viikon kuluessa. Kiireellistä
hoitoa tarvitsevien osuus kai-
kista potilaista on viime vuo-
sina jatkuvasti kasvanut.
Alkuvuodesta Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin on tullut kol-
me prosenttia odotettua enem-
män lähetteitä.Tästä huolimat-
ta Pirkanmaan sairaanhoitopii-
rin sairaalat ovat pystyneet ly-
hentämään hoitoon pääsyn
odotusaikoja merkittävästi.
Variksenmarjasta on tänä
syksynä tulossa poikkeuksel-
lisen hyvä sato, mutta suu-
rin osa siitä uhkaa jäädä
metsiin.Arktiset aromit ry:n
mukaan syynä tähän on se,
että suomalaiset eivät tun-
ne variksenmarjaa kovin hy-
vin.
Variksenmarja on täysin
syötävä ja luonnosta hyödyn-
nettävä marja siinä missä mus-
tikkakin. Se sisältää itse asias-
sa enemmän c-vitamiinia kuin
mustikka, ja siinä on runsaasti
kuitua. Lisäksi marjassa on
paljon terveyttä edistäviä fla-
vonoideja.
Hyvänä satovuonna varik-
senmarjaa eli kaarnikkaa kas-
vaa luonnossa noin 200 mil-
joonaa kiloa. Tästä hyödynne-
täänkuitenkinvainparisenpro-
senttia. Esimerkiksi lakan sato
on 20-25 miljoonaa kiloa, ja
siitä hyötykäyttöön saadaan
jopa kolmannes.Variksenmarja on monikäyt-
töinen. Siitä voidaan valmis-
taa juomia, hilloja, viinejä ja
Variksenmarjasta tulossa
erinomainen sato
hyytelöitä sellaisenaan tai yh-
distelemällä sitä muiden mar-
jojen, esimerkiksi vadelman
kanssa. Suomessa kuitenkin
vain muutamat yritykset käyt-
tävät raaka-aineenaan varik-
senmarjaa, kertooArktiset aro-
mit ry:n toiminnanjohtajaSimo
Moisio.Hänen mukaansa teollisuu-
den kannattaisi tutkia esimer-
kiksi variksenmarjan siemenen
hyötykäyttömahdollisuuksia.
Lakan ja mustaherukan sieme-
nistä valmistetaan jo nykyään
Monikäyttöistä variksenmarjaa ei tunneta kovin hyvin. Kuva:
Arktiset aromit ry.
siemenöljyä kosmetiikkateol-
lisuuden tarpeisiin.Variksenmarjat kasvavat
luonnonvaraisena kaikkialla
Suomessa. Eteläisessä Suo-
messa marja kasvaa etelänva-
riksenmarjana ja pohjoisessa
tätä suurempana ja runsassa-
toisempana pohjanvariksen-
marjana.Marjat ovat kiiltäviä, tum-
mansinisiä tai mustia. Varik-
senmarjan varvut ovat mata-
lia, vaaleanvihreävartisia ja
aina vihantia. Varpu muistut-
taa hieman kanervaa.
Variksenmarja kasvaa kan-
gasmetsissä samoilla paikoil-
la kuin mustikka ja puolukka.Variksenmarjan satokausi
kestää elokuun alusta ensilu-
miin asti.