Page 11 - Alueviesti_39

Torstai syyskuun 29. 2005

11

Mänttä jaVilppula ovat

antaneet Pirkanmaan sai-

raanhoitopirille lausun-

tonsa Stakesin tutkija Mai-

jaliisa Junnilan raportista,

jossa hän arvioi Mäntän

seudun terveydenhuolto-

alueen saavutuksia ja te-

kee ehdotuksia jatkotoi-

menpiteiksi. Lausunnoista

ilmenee, että molemmat

kunnat esittävät Tervey-

denhuoltoalueen toimin-

nan jatkamista ja toimin-

nan laajentamista katta-

maan myös muut Ylä-Pir-

kanmaan kunnat.

Mäntä sairaalan toimin-

nan jatkumista kunnat pitä-

vät tärkeänä myös elinkei-

nopoliittisista syistä.

Pirkanmaan sairaanhoito-

piirin hallitus keskusteli

maanantaina 26.9. kuntien

lausunnoista ja päätti järjes-

tää neuvottelun, jossa Ylä-

Pirkanmaan kuntien ja sai-

raanhoitopiirin ylin luotta-

mus- ja virkamiesjohto kes-

kustelevat Terveydenhuolto-

alueen mahdollisesta laajen-

tamisesta alueellisesti ja toi-

minnan sisällön osalta mm.

alueen päivystysjärjestelyis-

tä. Hallitus ottaa kantaa Jun-

nilan arviointiraportissa esi-

tettyihin toimenpiteisiin tä-

män neuvottelun jälkeen lo-

kakuun 17. päivänä.

Tutkija Maijaliisa Junni-

lan raportista ilmenee, että

Mäntän seudun terveyden-

huoltoalue on edennyt no-

Mänttä ja Vilppula laajentaisivat

terveydenhuoltoaluetta

peasti asetettuja tavoitteita kohti.

Rakenteelliset järjestelyt pääl-

lekkäisyyksien poistamiseksi

ovat suurelta osin valmiit ja pal-

velujen sisällön kehittäminen on

meneillään. Toiminnalliset muu-

tokset ja sairaansijojen määrän

muutokset on tehty, mutta hen-

kilöstömäärää ei vielä kaikilta

osin ole sopeutettu nykytoimin-

nan tasolle. Palvelujen taloudel-

linen järjestäminen edellyttää

kuitenkin henkilöstömäärän

kriittistä tarkastelua. Junnila

suositteleeTerveydenhuoltoalu-

een toiminta-alueen laajenta-

mista ja vanhustenhuollon ot-

tamista osaksi Terveydenhuol-

toalueen toimintaa, koska ter-

veydenhuoltoa ja vanhusten-

huoltoa on vaikea suunnitella

ja mitoittaa erikseen. Mänttä ja

Vilppula kannattavat Maijalii-

sa Junnilan esityksiä. Ne halu-

avat kuitenkin, että vanhusten-

huollon siirron kustannukset sel-

vitetään ennen päätöksentekoa.

Mäntän seudun terveyden-

huoltoalue, joka aloitti toimin-

tansa koeluontoisena vuoden

2002 alusta, vastaa kaikkien pe-

rusterveydenhuollon ja erikois-

sairaanhoidon palvelujen järjes-

tämisestä Mäntän ja Vilppulan

asukkaille. Sen tavoitteena on

ollut uuden toimintamallin avul-

la parantaa terveydenhuollon te-

hokkuutta ja toimivuutta sekä

hillitä kustannusten nousuvauh-

tia. Mäntän seudun terveyden-

huoltoalueen perustamiseen liit-

tyi päätös mallin toimivuuden

arvioinnista vuoden 2005 aika-

na.

Selvitysmies Janne Met-

sämäen ministeri Sinikka

Mönkäreelle luovuttamas-

sa raportissa pyritään ke-

hittämään perhevapaista

aiheutuvien kustannusten

korvausten oikeudenmu-

kaisempaa jakamista.

Naisyrittäjän kannalta eh-

dotuksen suunta on osittain

oikea, koska selvityksenmu-

kaan kustannuksia jaettaisiin

paremmin kaikkien työnan-

Yrittäjänaiset:

Mönkäreelle luovutettu raportti

ei ollut loppuun asti harkittu

tajien kesken, sanoo Yrittäjä-

naisten Keskusliitto lausunnos-

saan.

-Tällä hetkellä naisvaltaisten

alojen työnantajat maksavat

suurimman osan perhevapaista

aiheutuvista kustannuksista ja

uudistus toisi tasa-arvoa eri alo-

jen työnantajien kesken. Toi-

saalta suunta on väärä, koska

työntekijöiden vanhemmuuden

kustannukset kasaantuvat liian

suuressa määrin työnantajille.

Tämä taas nostaa työn hintaa ja

Pienestä idusta kasvoi suuri vaikuttaja

Seurakunnan nuorimmat esiintyjät kuuluvat lapsikuoroon.

Paljon muisteltiinkin. Tässä Jukka-Olavi Jalon haastatelta-

vana Pirjo Rossi.

Konserttiin mahtui esiintyjiä monilta vuosikymmeniltä. Tässä esiintyvät Irmeli Viljanen, Carita Kallio ja Heidi Kuusisto

sekä veljekset Kauko ja Lasse Vainiomäki.

Helluntaiseurakunta 60-vuotias

Vammalan helluntaiseura-

kunta juhli kuutta vuosikym-

mentään eri tavoin viime vii-

kon lopulla. Seurakunnan

musiikkitoiminnan vuosi-

kymmenet kiteytettiin per-

jantai-iltana pidettyyn kon-

serttiin, jonka lomassa kuul-

tiin haastatteluja muisteloi-

ta. Varsinaista 60-vuotisjuh-

laa vietettiin sunnuntaina,

jossa puhui seurakunnan

saarnaajana vuodet 1983-87

toiminut Leevi Haikonen.

Juhlat vietettiin Varikonka-

dun varrelle viime vuosikym-

menellä talkoovoimin nous-

seessa kirkossa, joka lie ulko-

puolisista näyttävimpiä seura-

kunnan työn tuloksista.

Juhlien alla käytiin keskus-

telua myös siitä, onko seura-

kunta 60- vai 65-vuotias. Kuusi

vuosikymmentä tulo lopputu-

lokseksi, sillä Tyrväällä oli en-

nen Vammalan nykyistä hel-

luntaiseurakuntaa toinen hel-

luntaiseurakunta, joka sulau-

tui nykyiseen ja lakkasi näin

olemasta.

Seurakunnalla on ollut ny-

kyinen saarnaaja Hannu Nuu-

tinen mukaan lukien 11 pai-

menta. Heistä ensimmäinen oli

Väinö Saukkonen, jonka ajal-

ta vanhimmiston kokousten

pöytäkirjat kertovat vielä toi-

minnan vaatimattomuudesta. -

Evankelistasisko Aune Mäki-

selle ostettiin polkupyörä ja

keskusteltiin siitä, ettei pidet-

täisi liian pitkiä puheita ylei-

sissä kokouksissa, ellei ole sa-

nomaa Herralta.

Rukoushuone, Vihtorin

kirkko, oli valmistunut vuon-

na 1951. Olavi Rantasen aika-

na (1954-1955) päätettiin mm.,

ettei rukoushuonetta ei koskaan

myydä minkäänlaisin ehdoin

kenellekään ellei ole veljesko-

kouksen tai Ristin Voiton joh-

tokunnan lupaa.

Rantasta seurasi Olavi Ru-

nonlinna (1955-1956) ja hän-

täArthur Kukkula, joka nyt on

koko helluntaiherätyksen ikä-

presidentti. Sitten tulivat Toi-

voViitala (1959-62), Veijo Pih-

lajaniemi (1962-1975), Kaler-

vo Pakkala (1974-1981), Kai

Karjalainen 1981-1983), Lee-

vi Haikonen, Lasse Kangassa-

lo 1983-1987 ja Hannu Nuuti-

nen (1994 -).

Kangassalon aikana alkoi

uuden rukoushuoneen suunnit-

telu ja sittemmin rakennustyö,

joka saatiin valmiiksi Nuuti-

sen aikana. Uuden temppelin

vihkiäiset pidettiin 10. maalis-

kuuta 1996. Seurakunta osti

myös uuden leirikeskuksen.

Seurakunnan, joka itse asi-

assa on yhdistys, johdossa on

vanhimmisto, johon nykyisin

kuuluvat Markus Hanhisalo,

Eino Hietaniemi, Reino Kan-

kaanniemi, Taisto Kuusisto,Ari

Tabell, Jukka Hyttinen, Matti

Pietilä, Kalevi Kulonpää, Aaro

Hautaniemi sekä Kauko ja Sa-

muel Vainiomäki.

Seurakunnalla on lisäksi

neljä työntekijää, seurakunnan

pastorit Ilpo ja Irmeli Viljanen,

evankelista Marita Kömi ja

nuorisopastori Matti Kankaan-

niemi. Seurakunnalla on viisi

lähetystyöntekijää: Virpi Saha

Malagassa Espanjassa, Krista

ja Reijo Kuokkanen Muhoro-

nissa Keniassa ja Arto ja Lea

Heinonen Kampalassa Ugan-

dassa.

Piiri palkitsee Mäntän

alueen työtekijät

Mäntän

sairaalassa

31.12.2004 alkaen työsken-

nelleet noin 220 henkilöä

saavat joulukuussa 250 eu-

ron suuruisen kannustusli-

sän.

Kertaluontoinen lisämak-

setaan henkilöstölle tunnus-

tuksena vuosien 2002 – 2004

aikaansaannoksista. Kannus-

tuslisä maksetaan yhtymä-

hallintoon varatusta koko

piirin käyttöön tarkoitetusta

palkkavarauksesta. Tällä het-

kelläMäntän terveydenhuol-

toalueella työskentelee 230

henkilöä.

Mäntän seudun tervey-

denhuoltoalue aloitti toimin-

tansa vuoden 2002 alusta. Se

vastaa perusterveydenhuol-

lon ja erikoissairaanhoidon

palvelujen järjestämisestä

Mäntän ja Vilppulan asuk-

kaille. Uuden toimintamal-

lin avulla on pyritty paran-

tamaan terveydenhuollon te-

hokkuutta ja toimivuutta

sekä alentamaan kustannuk-

sia.

Terveydenhuoltoaluetta

on rakennettu prosessina,

jonka toteutuksessa henki-

löstöllä on ollut merkittävä

asema. Stakesin ennakkotie-

tojen mukaan Mäntän sai-

raala oli vuonna 2004 Suo-

men aluesairaaloista tuotta-

vin, kun tuottavuutta mita-

taan hoitojaksoina tai episo-

deina.

vaikuttaa työllisyyden kan-

nalta kielteisesti ja nostaa

yrittäjäksi ryhtymisen kyn-

nystä.

Raportissa ei valitettavas-

ti pohdita muita vaihtoehto-

ja. Onko oikein, että työn-

antaja joutuu vastaamaan

perhevapaista aiheutuvat

kulut? Eikö tämä ole yhteis-

kunnan yhteinen asia, joka

tulisi rahoittaa verovaroin?

kysyy liitto.

Henkilökorttia sähköi-

seen asiointiin käyttävät

toivovat lisää henkilökor-

tin sirulle tallennettua

kansalaisvarmennetta

hyödyntäviä sähköisiä asi-

ointipalveluita. Tieto käy

ilmi Väestörekisterikes-

kuksen

www.etu-klubi.fi

verkkosivuilla tekemästä

kyselystä, johon vastasi

noin 400 henkilökortin

haltijaa.

Kyselyyn vastanneista 85

prosenttia on tyytymätön si-

rullisella henkilökortilla ny-

kyisin käytettävissä olevi-

en palveluiden määrään.

Kyselyyn vastanneista 93

prosenttia haluaisi käyttää

sirullista henkilökorttia jo-

kapäiväisessä sähköisessä

asioinnissaan.

Sirukortin käyttäjät toivovat

lisää asiointipalveluja

Kyselyyn vastanneista 98

prosenttia piti valtion myön-

tämää kansalaisvarmennetta

luotettavana sähköisen tunnis-

tautumisen ja allekirjoittami-

sen välineenä.

Sirullisen henkilökortin

sähköisten asiointiominaisuuk-

sien hyödyntäjistä 73 prosent-

tia tutustui kaikkiin kortin omi-

naisuuksiin ennen sen hankki-

mista. Kyselyyn vastanneista

92 prosenttia tiesi, että kansa-

laisvarmenteen myöntäjä on

Väestörekisterikeskus.

Sirullista henkilökorttia

hyödyntäviä sähköisiä asioin-

tipalveluita on noin viitisen-

kymmentä. Suosituimpia pal-

veluita ovat muun muassa OP-

ryhmän verkkopankkipalvelu,

Kansaneläkelaitoksen, vero-

hallinnon ja työministeriön

sähköiset asiointipalvelut

sekä valtionhallinnon loma-

kepalvelu lomake.fi. Uusin

palveluista on elokuussa

2005 avattu sähköisen iso-

vanhemmuuden Verkko-

mummo-palvelu.

Sähköinen asiointi kan-

salaisvarmenteella edellyt-

tää sirullisen henkilökortin

ja internet-yhteyden lisäk-

si kortinlukijan hankintaa

sekä henkilökortin haltijal-

le ilmaisen kortinlukijaoh-

jelman lataamista www.

fineid.fi -verkkosivuilta.

Kansalaisvarmenne

on

mahdollista saada myös

OP-ryhmän Visa Electron

–kortin sirulle.

Voimassa olevia sirul-

lisia henkilökortteja on täl-

lä hetkellä noin 76 000.

Page 11 - Alueviesti_39_2005