Page 13 - Alueviesti_39

Torstai syyskuun 29. 2005

13

Hei, tiedätkö, mikä on

Andorra? Hyvä, tiedät, että

se on valtio, mutta tiedät-

kö, missä se sijaitsee? Et vai,

mutta älä välitä, monelle

muulle se on arvoitus kysyt-

täessä.

Tein pikagallupin tyrvää-

läisten keskuudessa tästä asi-

asta. Lähes kaikki osasivat

sijoittaa sen Eurooppaan,

mutta tarjosivat pääasiassa

Keski-Eurooppaa ja Balkanin

aluetta sijoituspaikaksi. Yxi

oli yli muiden todetessaan

"siellä se Pyreneitten vuoris-

tossa on" ja niin onkin.

Miksi tällaisia kyselin joh-

tui siitä, että Tyrvään poikien

tämän vuoden urheilumatka

suuntautui tämän kuun alussa

juuri Andorraan. Suomen jal-

kapallomaajoukkue pelasi siel-

lä historiansa ensimmäisen

kerran MM-kisojen karsinta-

ottelussa.

Mukana olivat Korpelan

Keijo, Lehtisen Jussi, Niitty-

mäen Seppo ja Reunasen Olli.

Tiedot vähissä

Ennen matkaa kävin kirjas-

tossa kyselemässä kirjallisuutta

ko. maasta, mutta ainoa kirja

mikä löytyi oli Satunnaisen

Matkailijan Juhani Mäkelän ja

Helena Vehkaojan yhdessä kir-

joittama kirja, missä lyhyesti

esiteltiin ns. Euroopan kääpiö-

valtiot. Sekin oli vuodelta

1991.

Andorra sijaitsee siis Pyre-

neitten vuoristossa Ranskan ja

Espanjan välissä. Pinta-ala on

462 neliökilometriä eli keski-

kokoisen suomalaisen kunnan,

esim. Ylistaron suuruinen!

Keskimääräinen korkeus me-

renpinnasta on 1 500 metriä,

ja mikä inhottavinta, Andor-

rassa sataa runsaasti kaikkina

vuodenaikoina Asukkaita on

nykyisin n. 65 000 tuhatta, vi-

rallinen kieli on nimeltään ka-

talaani, mutta luonnollisesti

espanjaa ja ranskaa käytetään

yleisesti. Pääkaupunki on ni-

meltään Andorra La Vella ja

siellä asuu n. 30 000 asukasta.

Kaarle Suuri perustajana

- Onko se totta vai tarua,

mutta legenda kertoo näin ta-

pahtuneen, koska paikalliset

asukkaat opastivat miehen so-

tajoukkoja vaikeakulkuisessa

vuoristossa sodassa maureja

vastaan.

Andorra katsoo itsenäisyy-

tensä alkaneen vuonna 1278,

jolloin valta maassa jaettiin

espanjalaisen piispan ja rans-

kalaisen kreivin kesken. Ny-

kyisin tämän ruhtinaskunnan

johdossa on espanjalainen piis-

pa ja Ranskan presidentti. Ää-

nioikeus tuli maahaan vuonna

1933, mutta se koski vain mie-

hiä, naiset tulivat perässä v.

1978. Em. ”ruhtinaat” toimi-

vat viroissaan kuitenkin hen-

kilökohtaisesti, joten Espanjal-

la eikä Ranskalla ole valtaa.

Maata koskevien päätösten

on muuten oltava yksimielisiä.

Maalla on myös 28 jäseninen

parlamentti, jossa on neljä

edustajaa kustakin seitsemäs-

tä kunnasta. Parlamentti nimit-

tää pääministerin, joka koko-

aa hallituksen ja tämä hoitaa

ns.juoksevat asiat.

Verovapaa paratiisi

Verovapaan myynnin ansi-

osta maassa koettiin toisen

maailmansodan jälkeen voima-

kas taloudellinen nousu ja niin-

pä elintaso on yksi Euroopan

korkeimmista. Varakkuudella

ei kuitenkaan pröystäillä. Pää-

kaupunkiin ja sen ympäris-

töön on rakennettu suuria os-

toskeskuksia, joissa myydään

todella halvalla elintarvikkei-

Mikä maa,

mikä valuutta?

ta, alkoholijuomia, elektroniik-

kaa jne. Kauppaa ja rahaliiken-

nettä ei juuri ole laeilla sää-

detty, maassa ei ole työttö-

myyttä ja työntekijät maksa-

vat palkasta vain sosiaalimak-

sun.

13 miljoonaa turistia!

Maassa käy vuosittain n. 13

miljoonaa turistia. Luku selit-

tyy osaksi sillä, että espanja-

laisille ja ranskalaisille maa on

todella käden ulottuvilla. Mu-

kana on myös alppilajeja har-

rastavia turisteja, koskaAndor-

rassa on loistavat olosuhteet

niiden harjoittamiseen.

Ranskalaisille matka on hie-

man hankalampi vuoristotei-

den takia, mutta Barcelonasta

kulkee päivittäin 11 bussivuo-

roa Andorra La Vellaan. Tämä

pääkaupunki sijaitsee syvässä

laaksossa ja autoliikenne on

suorastaan tukahduttava, sillä

kaupunki on maantieteellises-

ti varsin kapea.

Kysyin ennen matkaa rahan-

vaihtotoimisto

Forexsista,

mikä valuutta? - Melko var-

masti, euro, oli tytön vastaus.

Tyttöhän tiesi asian, ennen pe-

lattiin frangilla ja pesetalla.

Andorran hinnoitlun ideana on

se, että tavaroista peritään vain

pieni tuontimaksu, jolla valtio

saa tuloistaan yli 90 %!

Mihin Andorraa

tarvitaan?

Satunnainen Matkailija sa-

noo sen näin: Sitä tarvitaan

opettamaan, että jos maa on

vuorten ympäröimä, pysyy hil-

jaa eikä sekaannu maailman

asioihin, se saa olla rauhassa

ja tehdä pientä bisnestä. -

HYVÄ LUOJA, MIKSI

MEILLÄ EI OLE VUORIA ?

Barcelonan kautta

kohteeseen

Lensimme aluksi Barcelo-

naan, missä olimme kaksi vuo-

rokautta, jotka käytimme lä-

hinnä kulttuurikohteisiin tutus-

tumiseen. Kävimme mm. kol-

men tunnin kiertoajelulla ja

pääsimme verestämään olym-

piakesän 1992 muistoja. Tutut

kilpailupaikat vilisivät silmis-

sä ja erikoisesti uimahyppysta-

dionin kaunis arkkitehtuuri sä-

vähdytti uudelleen.

Andorraan siirryimme bus-

silla. Ajomatka lähes neljä tun-

tia, vaikka matkaa oli n. 150

km.

Matkalla oli vain yksi viral-

linen pysähtyminen. Erikoisin-

ta oli se, että bussin wc-tilat

oli suljettu! Kuljettaja ei suos-

tunut myöskään pysähtymään

millekään huoltoasemalle, en-

nenkuin Pena Helsingin palo-

laitokselta antoi ymmärtää, että

jotain hirveätä tapahtuu, jos

bussi ei pysähdy. Kyllä pysäh-

tyi ja vielä toisenkin kerran !

Penalla on kyllä ns. seurapii-

rirakko, mutta kassillinen vir-

voitusjuomia vei voiton.

Well Done, kaksi olutta!

Yksi opetus tältäkin matkal-

ta oli se, että kielitaitoa pitää

parantaa. Kun ensimmäisen ja

viimeisen kerran tilasimme

pihvit ja halusimme ne saada

ns. kypsinä eli hienosti engel-

skaksi. Well-done, miestarjoi-

lija oli hetken ymmällääm,

mutta sitten hymy levisi kas-

voille ja mies häipyi keittiöön.

Kului tovi ja hän toi meille

kaksi pulloa olutta ystävälli-

sesti hymyillen.

Silloin murahti tohtori Niit-

tymäki: ”Pojat, kieliä pitää nä-

köjään opiskella !”.

Me ja Veikkauksen

hallintoneuvosto

Itse ottelusta ei jäänyt lap-

sille paljon kerrottavaa. 21

miestäAndorran kenttäpuolis-

kolla, jokaisen kontaktin jäl-

keen kotijoukkueen pelaaja

kieriskeli tuskissaan maassa ja

minuutit kuluivat ja tuloksena

pyöreä 0 – 0.

Stadion oli askeettisin, mitä

olen kansainvälissä otteluissa

koskaan kokenut. Katsojia

mahtui 1 279, ja ”pääkatsomo”

käsitti neljä tiukkaan rakennet-

tua penkkiriviä, joissa kuiten-

kin oli kuppi-istuimet. Tämä

osa katsomosta täyttyi pääasi-

assa suomalaisista, joita oli

paikalla lähes 200.

Veikkausyhtiön hallintoneu-

vosto tupsahti samoille paikoil-

le tyttöystävineen ja silloin

selvisi,että he olivat seminaa-

rimatkalla aiheena verovapaan

veikkausparatiisin rakentami-

nen Suomen Lappiin. Ketä

meitä siellä sitten olikaan, ei

Andorra ja Euro!

Pojat löysivät ratkaisun Vammaskosken sillan liikenneongelmiin. Pauli Pitkäkoski lähtee

Andorraan ja tekee määräaikaisen työsopimuksen kuvassa esiintyvän liikennepoliisin

kanssa. Kyllä loppuisivat punaista päin ajamiset, tosin peräänajojen määrä voisi kasvaa!

ollut Tilhen Topia, eikä Kotta-

raisenEsaa, mutta oli Kaner-

van Ilkka, Tulosen Irja, Uoti-

lan Kari jne. ja kaikilla Pallo-

liiton lahjoittama maajoukku-

een edustuspaita päällään.

He eivät varmaan pelänneet

joutuvansa syytteeseen lahjus-

ten ottamisesta, mutta sen si-

jaan Isotalon kaimapoika Jus-

si todennäköisesti pelasi var-

man päälle. Hänellä oli nimit-

täin äidin ostama liian pieni

flanellipaita, joka39 asteen

kuumuudessa osoittautui kui-

tenkin parhaaksi vaihtoehdok-

si. Toivotimme onnea paratii-

sisuunnitelman toteuttamises-

sa.

Kauppa kannattaa

Kävimme ottelun jälkeen

parin tunnin ostoskierroksella

ja tavaraa riitti. Varsinkin kel-

lo- ja kultaliikkeittä oli vieri

vieressä. Osuimme sitten sat-

tumalta yhteen paikalliseen

Torikeskukseen ostamaan vä-

hän suklaata ja vettä. Siellä oli

mm. pinta-alaltaan niin valta-

va alkoholi-osasto, jonkalais-

ta emme koskaan olleet tavan-

neet.

Ihmisillä oli ostoskärryt pul-

lollaan tavaraa, Meille selvi-

si, että ranskalaiset ja enpan-

jalaiset kävivät viikottain te-

kemässä ruokaostokset Andor-

rasta juuri edullisten hintojen

takia. Päätimme, että seuraa-

va Vapsin ikämiesten ottelu-

matka suuntautuu Andorraan,

edellisestä ikämiesmatkasta

kun on vasta kaksikymmentä

vuotta.

Teksti:

Jussi Lehtinen

Kuvat:

Keijo Korpela

SiinäVammalan miehet pääkatsomassa. Etualalla Keijo Kor-

pela, sitten Olli Reunana, Seppo Niittymäki ja taaimmaise-

na Jussi Lehtinen.

Viime keväänä Illon

koulun 1.-2. luokka osal-

listui Pirkanmaan Metsä-

keskuksen kilpailuun, jos-

sa piti rakentaa suuren-

nos hajottajaeliöstä. Las-

Illon koululaiset palkinto-

matkalla Pirunvuorella

ten upea täpläkukkajäärä teki

kilpailun tuomaristoon vai-

kutuksen ja toikin kilpailun

voiton Illoon. Viime viikolla

koko koulu pääsi nauttimaan

kilpailun palkinnosta.

Palkinto oli bussikuljetus

omavalintaiseen kohteeseen

lähiympäristössä ja eväät.

Erilaisten mahdollisuuk-

sien kartoittamisen jälkeen

koulun henkilökunta päätyi

valitsemaan matkan koh-

teeksi Pirunvuoren, jossa

oppilaat esiluokkalaisista

neljäsluokkalaisiin pääsivät

tutustumaan Emil Daniels-

sonin kivilinnaan ja Pirun-

luolaan sekä taiteilemaan

Pirunvuorelta Rautavedel-

le avautuvaa maisemaa.

Metsäkeskuksen järjestä-

millä rasteilla kokeiltiin ke-

hyskudontaa, tehtiin luon-

tokoru, pelattiin eläindomi-

noa ja painettiin vasaran

avulla kankaalle taideteok-

sia lehtivihreästä.

Eväät nautittiin Ellivuo-

ren viihtyisällä laavulla.

Kiitokset Metsäkeskuksel-

le ja Minna Rautalinille

mukavista

elämyksistä

koko koulun väeltä!

Lapset kuuntelevat keskittyneesti kun Anu Soro kertoo kivilinnan historiasta.

Esko Leikkanen kankaan-

painantarastilla.

Karita Tanhuanpään taidetta Pirunvuorella.

Illon koulun väki Danielssonin kivilinnalla.

Arvo Leikkanen etsii inspiraatiota.

Page 13 - Alueviesti_39_2005