Torstai lokakuun 27. 2005
16
Asukkaat ovat kuntapalve-
lujen laatuun edelleen tyy-
tyväisiä. Palvelutyytyväisyys
on samalla tasolla kuin vuon-
na 2001. Tyytyväisimpiä
asukkaat ovat asuinalueen
turvallisuuteen (90 % tyy-
tyväisiä), kirjastoon (88 %)
ja juomaveden laatuun (86
%). Eniten kehittämisen tar-
vetta on katujen ja teiden
hoidossa (39 % tyytymättö-
miä), kuntalaisten vaikutta-
misen mahdollisuuksissa (33
%) ja hammashoidossa (33
%).
Vuodesta 2001 eniten on
kasvanut tyytyväisyys vuokra-
asunnon saamiseen. Aikaisem-
paa paremmin hoidettuina pi-
dettiin myös meluntorjuntaa,
museoita, asuinalueen turval-
lisuutta ja ympäristön siisteyt-
tä. Aikaisempaa tyytymättö-
mämpiä asukkaat olivat eten-
kin hammaslääkäripalveluihin,
terveyskeskusten lääkäripalve-
luihin, urheilu- ja pelikenttiin
ja lasten leikkipaikkoihin.
Tyytyväisimpiä kotikuntan-
sa asioihin ovat Jämsänkosken,
Siilijärven, Ruokolahden ja
Tammisaaren asukkaat.
Konsultointi-, koulutus- ja
tutkimusyhtiö Efeko kartoitti
asukkaiden mielipiteet kunti-
en hallinnosta ja palveluista 30
kaupungissa ja kunnassa. Ky-
selytutkimukseen valittiin sa-
tunnaisotoksella 18ö70-vuoti-
aita kuntalaisia. Asukaskyse-
lyyn vastasi yli 13 000 henki-
löä.
Tutkimus on tehty pääosin
samansisältöisenä vuodesta
1983, viimeksi vuonna 2001.
Tutkimuksen avulla voidaan
seurata, ovatko kuntien toimen-
piteet tai muut tekijät vaikut-
taneet kuntalaisten mielipitei-
siin palveluista.
Vuodesta 1983 alkaen tut-
kimuksessa ovat olleet muka-
na Espoo, Helsinki, Kemi,
Tyytyväisyys
kuntapalveluihin
pysyi ennallaan
Kuusankoski ja Tampere. Näis-
sä kaupungeissa tyytyväisyys
kotikunnan asioihin oli suurim-
millaan vuonna 1993 ja pie-
nimmillään vuonna 1989. Tyy-
tyväisyys on nyt hieman alhai-
semmalla tasolla kuin vuosina
1993 ja 1997.
Vuosina 2001 ja 2005 tutki-
muksessa mukana olleista kun-
nista tyytyväisyys on lisään-
tynyt eniten Järvenpäässä ja
Rovaniemellä.
Peruspalveluja
arvostetaan
Valtaosa kuntapalvelujen
käyttäjistä on tyytyväisiä tär-
keimpiin peruspalveluihin.
Kuntalaiset ovat yleensä var-
sin tyytyväisiä terveyskeskus-
käynteihin. Kolme neljästä ter-
veyskeskuksen käyttäjästä on
tyytyväinen hoidon laatuun ja
hyödyllisyyteen, kulkuyhteyk-
siin, henkilökunnan palvelualt-
tiuteen, lääkkeiden saantiin ja
terveyskeskuksen tiloihin.
Eniten tyytymättömyyttä ai-
heuttavat edelleen jonotusaika
ja ajan saanti. Joka neljäs kun-
talainen on tyytymätön näihin
asioihin. Jonotusajoissa ja ajan-
saannissa kuntien väliset erot
ovat erittäin suuret.
Myös päivähoidon palvelut
saavat käyttäjiltä korkean ar-
vosanan. Hoitopaikkaan tyy-
tyväisiä on 94 % kunnallises-
sa päivähoidossa olevien las-
ten vanhemmista. Tyytyväi-
simpiä vanhemmat ovat kodin
ja hoitopaikan yhteistyöhön,
toimintaan lasten kanssa sekä
henkilökunnan ammattitaitoon.
Eniten tyytymättömyyttä aihe-
uttaa henkilökunnan riittävyys.
Tyytyväisyys vanhuspalve-
luihin vaihtelee kunnittain
melko paljon. Suurissa kau-
pungeissa (Espoo, Helsinki,
Oulu, Tampere ja Turku) enem-
mistö kantaa ottaneista pitää
niitä huonosti hoidettuina, pie-
nemmissä kunnissa, esimerkik-
si Jämsänkoski, Rautjärvi ja
Anjalankoski, taas hyvin hoi-
dettuina. Kuntalaiset haluavat
kehittää ensisijaisesti kunnal-
lisia vanhusten asuin- ja pal-
velutaloja sekä kotihoitoa.
Koulupalveluja peruskoulua
käyvien lasten vanhemmat pi-
tävät tasokkaina. Yli 80 % van-
hemmista on tyytyväisiä kou-
lujen opetukseen. Erot kunti-
en välillä eivät ole suuria. Sen
sijaan monissa kunnissa ollaan
tyytymättömiä koulutilojen
kuntoon.
Tyytyväisyys
internetpalveluihin
lisääntynyt
Asukkaiden tiedonsaanti
asuinkunnan palveluista ja asi-
oista on parantunut hieman
vuodesta 2001. Nyt 58 % kun-
talaisista katsoo saavansa riit-
tävästi tietoja asuinkuntansa
asioista. Kuntalaiset pitävät
sanomalehtiä, ilmaisjakeluleh-
tiä ja kunnan omaa tiedotus-
lehteä tärkeimpinä tiedon läh-
teinä.
Lähes puolet asukkaista on
käyttänyt oman kunnan inter-
netpalveluja viimeisen vuoden
aikana. Asukkaat ovat yleensä
tyytyväisiä kuntien internetpal-
veluihin.
Sivujen yleisilmeeseen ja
käytön helppouteen on tyyty-
väinen kolme neljästä kunta-
laisesta. Tyytyväisyys sivujen
ajantasaisuuteen ja laajuuteen
on lisääntynyt vuodesta 2001
lähes kaikissa tutkimuksessa
mukana olleissa kunnissa Tyy-
tyväisiä on nyt yli 60 % vas-
taajista.
Rauhallisuus ja
luonnonläheisyys
tärkeitä
Kyselyn vastaajista 46 % on
joko suunnitellut muuttamista
tai aikeissa muuttaa. Muutto-
aikeet suuntautuvat yleensä
oman kunnan sisälle, muutto-
halukkaista lähes 60 % suun-
nittelee muuttavansa omassa
kunnassaan toiseen asuntoon.
Naapurikuntaan muuttamista
suunnittelee 8 %, kauemmas
johonkin kaupunkiin 7 % ja
kauemmas maalle 4 % vastaa-
jista. Ulkomaille muuttoa
suunnittelee 2 % vastaajista.
Asuinpaikan valintaan vai-
kuttavat eniten asuinalueen
rauhallisuus, luonnonläheisyys
sekä hyvät ulkoilu- ja liikun-
tamahdollisuudet. Näiden te-
kijöiden tärkeysjärjestys on
pysynyt ennallaan vuodesta
2001. Alueen rauhallisuuden ja
luonnonläheisyyden merkitys
on kuitenkin vähentynyt samal-
la kun ulkoilu- ja liikuntamah-
dollisuuksien merkitys on li-
sääntynyt. Myös työmatkan
sujuvuuden ja asuntojen hin-
taölaatu-suhteen merkitys on
kasvanut.
Asumisessa eniten tyytyväi-
syyttä herättävät asunnon koko
ja varusteet, asuinalueen arvos-
tus sekä rauhallisuus ja ylei-
nen järjestys. Eniten tyytymät-
tömyyttä aiheuttavat asuinalu-
een katujen ja teiden hoito sekä
liikenneyhteydet.
Asuinalueiden ja keskusto-
jen turvalliseksi kokemisessa
ei ole tapahtunut suuria muu-
toksia. Kävelyn asuinalueella
myöhään illalla kokee turval-
liseksi 42 %, melko turvalli-
seksi 46 % ja turvattomaksi 13
% kuntalaisista. Kävely kun-
nan keskustassa koetaan sel-
västi turvattomammaksi kuin
kävely omalla asuin-alueella.
Kävelyn keskustassa myöhään
illalla kokee turvalliseksi 20
% kuntalaisista ja turvattomak-
si 31 % kuntalaisista.
Arkielämän ongelmat
vähentyneet
Vastaajilta kysyttiin myös,
onko heillä tai perheenjäsenil-
lä ollut ongelmia, jotka vai-
keuttavat jokapäiväistä arkielä-
mästä selviytymistä. Yleisim-
piä ongelmia ovat liian suuri
työn määrä, ajan riittämättö-
myys, työttömyys ja elämää
vaikeuttava sairaus. Näistä on
kärsinyt yli 20 % vastaajien
talouksista.
Vuonna 2001 tehtyyn tutki-
mukseen verrattuna ongelmat
ovat kuitenkin selvästi vähen-
tyneet. Esimerkiksi taloudel-
lisia ongelmia oli vuonna 2001
28 %:lla vastaajista, nyt 20
%:lla. Vuonna 1997 osuus oli
peräti 35 %. Liian suuria lai-
noja oli 13 %:lla vuonna 2001,
nyt enää 8 %:lla.
Vammalan Autokeskus Ky
Vaihtoautot netissä:
. Myös kuvat
Suuri suosikki Peugeot 307 on nyt ulkonäöltään, varustelultaan ja tekniikaltaan uusi.
Mallisto vastaa moneen tarpeeseen: kolme- ja viisiovinen Hatchback, tilava farmarimalli Wagon,
avonautinto CC (Coupè Cabriolet) ja jopa seitsemälle sopiva panoraamakattoinen SW. 307
tarjoaa myös runsaan vakiovarustelun – mm. ilmastoinnin, CD/radion, ajotietokoneen, etusumuvalot
ja kauko-ohjattavan keskuslukituksen.Valitse mieleisesi tehokkaasta, uudistuneesta moottori-
valikoimasta, monipuolisista varusteluvaihtoehdoista, useista sisustusratkaisuista ja uudesta
värimaailmasta.Aja tasolla, jota muut tavoittelevat.
Uusi suuri Peugeot 307.
Peugeot 307 SW -malleissa ESP
-ajonhallintajärjestelmä vakiona.
Peugeot 307 1.4 5-ov. yhdistetty kulutus 6,5 l/100 km, CO
2
155 g/km.
Peugeotilla
Bonusta.
307 Hatchback hinnat alkaen 18 500
!
307 Wagon hinnat alkaen 20 700
!
307 SW
hinnat alkaen 23 990
!
307 CC
hinnat alkaen 34 300
!
Hintoihin lisätään toimituskulut 600
!
206 1.4 Trendy 3-ov.
15.750
!
206 1.4 Trendy 5-ov.
16.500
!
206 1.4 SWTrendy 5-ov.
17.100
!
1007 1.4 Urban 3-ov.
19.800
!
NYT NOKIAN H-4 TALVIRENKAAT KAUPAN PÄÄLLE!
Peugeot 206 ja 307-malleihin marraskuun loppuun
mennessä päätettyihin kauppoihin (arvo n. 670-850 e)
REILU HYVITYS VANHASTA! TERVETULOA!
Koeaja meillä:
Peugeot 307 SW 1.6 ESP
Peugeot 1007 Urban 1.4
Peugeot 206Trendy 1.4
Itsenäisyydentie 5, Vammala, p. (03) 514 1100 vaihde
P. Järvinen 0500 634 319, P. Kulmala 0400 833 315 O. Panula 050 522 7961, J. Lähde 0400 832 686
1...,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15 17,18,19,20,21,22,23,24,25,26,...28