Page 8 - Alueviesti_43

Torstai lokakuun 27. 2005

8

Arton

Sihti

Eduskunnan lisäbudjetin yhteydessä hallitus esitti 2

miljoonan euron lisäpanostusta Noste-ohjelmaan. Nos-

te-ohjelman ideana on edesauttaa niiden työntekijöiden

aikuisopiskelua, joilla ei ole ammattillista perustustu-

kintoa tai ylioppilaspohjaa. Tavoite on hyvä ja kanna-

tettava, sillä suomalaisessa yhteiskunnassa on entistä

vähemän töitä, joita voi tehdä ilman opiskelemalla han-

kittua erityisosaamista.

Noste-ohjelmaan on panostettu viime vuosina voi-

makkaasti. Erityisesti SAK on eri foorumeilla vaatinut

Noste-ohjelmalle rahoitusta ja ohjelma onkin ollut hal-

lituksen erityissuojelussa. Noste-ohjelmalla on saavu-

tettu paljon hyvää, mutta kysymys kuuluu olisiko vas-

taavalla rahasummalla saavutettu vieläkin enemmän,

jos se olisi annettu aikuiskoulutukseen ilman korva-

merkintää.

Noste-ohjelman ongelma on se, että se rajaa rahoi-

tuksen ulkopuolelle monet sellaiset työntekijät, joiden

siihen pitäisi ehdottomasti kuulua. On henkilöitä, jotka

ovat aikoinaan suorittaneet ammattitutkinnon, mutta

aivan toiselta alalta kuin missä nyt työskentelevät. On

niitä, jotka ovat ylioppilaita, mutta ovat siirtyneet suo-

raan työelämään ilman minkäänlaista ammattitutkin-

toa. Näillä ihmisillä on yhtälainen tarve ammatilliseen

koulutukseen, kuin niillä jotka Nosteen piiriin pääse-

vät.

Aikuisiällä opiskelu tulee monille eteen pakonsanele-

mana. Työt saattavat muuttua niin, että lisäopiskelu

on välttämätöntä tai työt saattavat loppua ja on etsittä-

vä uutta työtä toiselta alalta. Näissä tilanteissa olisi

oikein ja kohtuullista, että koulutusohjelmaan piiriin

pääsevät ne, joilla tarve on suurin ja motivaatio kor-

kein.

Toki Noste-ohjelma ei ole ainoa väline aikuiskoulu-

tuksen rahoituksessa. Se on kuitenkin se ohjelma, johon

on viime aikoina runsaasti annettu rahaa, kun muualla

on jaettu niukkuutta. Ylipäätään oppisopimuskoulutuk-

seen ja ammatilliseen aikuiskoulutukseen on työelämän

jatkuvasti muuttuessa satsattava lisää rahaa, mutta sil-

ti jo olemassaolevat resurssit on viisasta käyttää tehok-

kaimmalla ja oikeudenmukaisimmalla tavalla.

Arto Satonen

Aikuiskoulutuksen

tarpeisiin vastattava

Kokemäen

kaupungin

vuoden 2006 talousarvioeh-

dotuksen käyttötalousmenot

ovat yhteensä 36,7 milj. eu-

roa.

Käyttötalousmenojen nou-

sua edelliseen vuoteen ei voi

suoraan verrata, koska raken-

teellisesti on tehty muutoksia.

Keskeisin on terveyskeskus-

palveluiden ja henkilöstön siir-

tyminen Keski-Satakunnan ter-

veydenhuollon kuntayhtymälle

1.1.2006 alkaen. Myös koko

päivähoitotoiminta siirtyy ny-

kyisestä sosiaali- ja terveystoi-

mesta koulutoimeen.

Talousarvioesitys on inves-

tointien osalta selvä välivuo-

den budjetti. Mittavat koulu-

keskuksen ja uimahallin muu-

tostyöt on saatu syksyllä val-

miiksi ja näiden investointien

lainoitus näkyy kaupungin lai-

namäärässä. Vuoden 2006 ta-

lousarviossa arvioidaan, että

lainamäärä ei oleellisesti muu-

tu. Lainamäärä vuoden 2006

lopussa on 9,65 milj. euroa eli

1.152 euroa/asukas. Investoin-

tien osuus on yhteensä n. 0,7

milj. euroa, josta perinteiset

katujen, teiden ja viemäreiden

rakentamiskustannukset ovat

keskeisimpiä. Muutamia pe-

ruskorjauskohteita, laitehan-

kintoja ja kuntayhtymän inves-

tointimenoja on myös muka-

na. Tulopuolella edellytetään

verotuloja saatavan 19,8 milj.

euroa, mikä perustuu 19,5 tu-

loveroprosenttiin. Valtionosuu-

det lisääntyvät 1,0 milj. euroa

ja talousarvioesityksessä yh-

teissumma on 12,5 milj. eu-

roa. Vuosikate on 0,2 milj. eu-

roa, poistot 0,97 milj. euroa ja

talousarvioesitys on 0,8 milj.

euroa alijäämäinen. Eräitä

maksuja on tarkoitus inflaati-

on mukaisesti tarkistaa. Näis-

tä keskeisin on jätevesitaksan

n. 4,8 %:n tarkistus. Kiinteis-

töverotus on entinen lukuun

ottamatta lainmuutokseen pe-

rustuvaa voimalaitosten kiin-

teistöverotuksen korotusta, jos-

ta lisätuloja on n. 90.000 eu-

roa.

Kokemäen työttömyysaste

on v. 2005 ollut keskimäärin

11,2 % ja oleellista muutosta

työllisyydessä ei ole tapahtu-

massa. Kokemäen yritykset

ovat laajentaneet toimintaan-

sa ja tuotantotilojaan esim.

Suokkaan teollisuusalueelle ja

liiketilojaan keskustassa. Uu-

sia työpaikkoja on syntynyt

mm. hyvinvointipalveluihin

syksyllä 2005 päättyneen

MOVA-hankkeen johdosta.

Asuntotuotannossa pääpaino-

piste on ollut Penttilänniemen

uudella asuntoalueella ja Pit-

käjärven lähellä, myös rivita-

lotuotanto on laajenemassa

keskustassa ja Kauvatsalla.

Valtion investointipuolella

odotetuin kohde on Peipohjan

eritasoliittymän rakentaminen

osana valtatie 2:n kehityshan-

ketta sekä Puurijärven tulva-

kunnostus osana LIFE-hanket-

ta.

Kokemäellä

investoinneissa

nyt välivuosi

Palvelutarjonta

Terveyskeskus siirtyy hen-

kilöstöineen ja palveluineen

Keski-Satakunnan terveyden-

huollon kuntayhtymälle vuo-

den 2006 alussa. Terveyskes-

kuskiinteistö jää kuitenkin

edelleen kaupungin omistuk-

seen. Palveluissa ei ole tulos-

sa oleellisia muutoksia. Päivä-

hoito puolestaan siirtyy sosi-

aali- ja terveystoimesta kou-

lutoimelle, menoissa tai tulois-

sa tästä muutoksesta ei kuiten-

kaan ole vaikutuksia.

Nuorille suunnattua kesä-

työtakuuta ja kesätyötukea jat-

ketaan, perustelut hyväksyy

kaupunginhallitus ja käytännön

järjestelyn hoitaa elinkeino-

asiamies. Porin Seudun Kehit-

tämiskeskus Oy:n (POSEK)

toiminnassa Kokemäen kau-

punki on mukana omistajana

ja eräissä projekteissa. Vuoden

2006 aikana otetaan kantaa

yhtiön laajemmasta palvelui-

den käytöstä. Kaupunginhal-

litus päättää eri projektien ja

hankkeiden rahoituksesta, mi-

käli kaupunki on näissä mu-

kana, määrärahavaraukset ovat

entistä tasoa. Aikaisemmista

projekteista jatkuu mm. kau-

pungin markkinointihanke.

Talousarvioesityksen mu-

kaan lakkautetaan Kuurolan

koulu 1.8.2006 alkaen. Keskei-

sin peruste on valtionosuuksi-

en muuttumisessa vuoden 2006

alusta. Kuurolan koulun oppi-

laat käyvät siten jatkossa Tulk-

kilan koulua.

Konserniyhtiöissä jatkuu

toiminta aikaisempien ratkai-

sujen mukaisesti, lähinnä läm-

pölaitoksen koetoiminta on

kiinnostavin. Haja-asutusaluei-

den vedenhankintaa edelleen

tehostetaan ja teollisuuskylä-

yhtiö seuraa tarpeellisia hank-

keita. Kiint. Oy Teljän Talojen

pääomalainan korottamiseen

on varauduttu talousarvioesi-

tyksessä 72.000 eurolla ja jol-

loin kaupungin korkotulot vä-

henevät n. 16.000 euroa/vuo-

si.

Palvelurakenteen kehittämi-

seksi kaupunginhallitus on ke-

säkuussa 2005 asettanut pal-

velurakennetyöryhmän, jonka

toimikausi päättyy vuoden

2006 kesäkuussa. Työssä tu-

lee esille paitsi omaan palve-

lusektoriin vaikuttavat muutok-

set myös linjaukset, jotka liit-

tyvät valtioneuvoston käynnis-

tämään kunta- ja palveluraken-

neuudistukseen.

Henkilöstömuutokset

Vielä tämän vuoden aikana

päätetään kaupungin virkani-

mikkeiden muuttamisesta toi-

miksi lainsäädäntöön perustu-

en. Terveyskeskuksen henki-

lökunta siirtyy Keski-Satakun-

nan terveydenhuollon kuntayh-

tymän palvelukseen 1.1.2006

alkaen. Talousarvioesityksessä

on seuraavat toimien perusta-

miset:

Oppisopimusnuorisotyönte-

kijän toimen vakinaistaminen

1.6.2006 alkaen.

Asumisohjaajan toimi kehi-

tysvammahuoltoon 1.8.2006

alkaen.

Nimikemuutoksina esite-

tään nykyinen sosiaali- ja ter-

veysjohtajan nimike muutetta-

vaksi 1.1.2006 alkaen perus-

turvajohtajan viraksi.

Yleishallinnossa tapahtuu

ruokahuollossa 0,5 henkilön

vähennys ja vuoden 2006 alus-

ta Kokemäen kuluttajaneuvo-

ja hoitaa sopimukseen perus-

tuen myös Harjavallan kulut-

tajaneuvojan tehtävät. Koke-

mäen kaupunki toimii Karhu-

kuntien alueella ympäristöter-

veydenhuollon yhteistyön jat-

koselvityksen laatijana saadun

toimeksiannon perusteella.

Tämä selvitys valmistuu hel-

mikuussa ja sen jälkeen ote-

taan kantaa seudullisesti mah-

dollisiin henkilöstö- ja organi-

saatiojärjestelyihin.

TYKY-toimintaa, henkilös-

tön koulutusta, ja kuntoutusta

jatketaan aikaisempien linjaus-

ten mukaisesti. KH:n jaosto

päättää henkilöstön palkkaus-

asioista ja toimii työnantajan

edustajana paikallisneuvotte-

luissa Vuonna 2005 aloitettu

esimiehiä koskeva JET-koulu-

tus jatkuu oppisopimuskoulu-

tuksena. Työllistämistukihen-

kilöitä käytetään entiseen ta-

paan, pääpaino sosiaalitoimes-

sa, terveystoimen työllistämis-

asioiden hoito siirtyy kuntayh-

tymälle.

Henkilöstöpolitiikalle myös

Kokemäellä on suurena haas-

teena uuden henkilöstön rek-

rytointi eläkkeelle siirtyvän

henkilöstön tilalle. Tavoittee-

na on, että Kokemäen kaupun-

ki on kilpailukykyinen työn-

antaja ja kaupungilla on pal-

veluksessaan ammattitaitoinen,

motivoitunut henkilöstö. Arvi-

ointi ja palveluiden tehokkuu-

den seuranta ovat tärkeitä pai-

nopistealueita.

Investoinneissa välivuosi

Talousarvioesityksessä vuo-

si 2006 on investointien kan-

nalta välivuosi. Tavanomaiset

summat on varattu kunnallis-

tekniikkaan, laitehankintoihin

ja kiinteistöjen kunnostami-

seen. Investoinnit yhteensä

ovat n. 0,6 milj. euroa, johon

siirtyy myös kuntayhtymä-

osuuksia.

Talousarvioesityksessä on

mukana vanhojen lainojen ly-

hennyksiä 2 milj. euroa ja uut-

ta lainanottoa 2,45 milj. euroa,

josta kaupunginhallitus tekee

päätökset. Nettolisäys on siten

n. 0,45 milj. euroa.

Tarvittavasta tilapäislainan

otosta päättää kaupunginhalli-

tuksen antamien ohjeiden mu-

kaan talousjohtaja. Hänellä on

mahdollisuus maksuvalmiuden

salliessa enintään 0,5 milj. eu-

ron lyhytaikaisen lainan antoon

lähinnä konserniyhtiöille ja Eu-

tukea saaville yhdistyksille

projekteja varten (20 000 eu-

roa/projekti).

Alijäämän kattaminen

Vuoden 2004 tilinpäätöksen

mukaan kaupungin aikaisem-

pien vuosien ylijäämä on yh-

teensä 4,4 milj. euroa. Vaikka

vuoden 2005 tilinpäätös on ali-

jäämäinen, voidaan v. 2006 ta-

lousarvioesityksessä osoitettu

0,76 milj. euron alijäämä kat-

taa aikaisemmasta ylijäämäs-

tä.

Pk-yritykset odottavat

suhdanteiden paranevan

oman yrityksen kannalta lä-

himmän vuoden aikana Sa-

takunnassa ja koko maas-

sa. Satakunnassa toimivista

pk-yrityksistä kaksi viides-

tä ennakoi suhdannenäky-

mien paranevan ja lähes

joka kymmenes arvioi suh-

danteiden heikkenevän lä-

himmän vuoden aikana.

Alueen pk-yritysten yleiset

suhdannenäkymät ovat lä-

hes samaa tasoa kuin koko

maan pk-yrityksillä keski-

määrin.

Satakunnan ja koko maan

pk-yritysten suhdannenäky-

mät ovat seuraavan vuoden

kuluttua kaikkien osatekijöi-

den suhteen positiivisia. In-

vestointien arvon, tuotekehi-

tyspanostusten ja tuonnin ar-

von osalta ovat alueella toi-

mivien pk-yritysten suhdan-

nenäkymät heikommat kuin

koko maan pk-yrityksillä kes-

kimäärin. Suhdannenäkymät

liikevaihdon, yrityksen kan-

nattavuuden ja vakavaraisuu-

den osalta ovat sen sijaan Sa-

takunnassa keskimääräistä

paremmat kuin kokomaan pk-

yrityksissä. Tuotantokustan-

nusten kasvua ennakoi saldo-

luvunmukaan lähes yhtä suuri

osuus Satakunnan kuin koko

maan pk-yrityksistä. Henkilö-

kunnan määrän suhdannenä-

kymät ovat alueella paremmat

kuin keväällä 2005.

Satakunnassa pk-yritysten

kehittämisen pahimpia estei-

tä ovat kireä kilpailutilanne,

yleinen suhdanne-/maailman-

tilanne ja resurssitekijät. Koko

maan pk-yritysten tilanteeseen

verrattuna alueen yritykset ko-

kevat useammin kireän kilpai-

lutilanteen olevan esteenä yri-

tystoiminnan kehittämiselle.

Rahoitukseen liittyvät tekijät

ovat kehittämisen pahimpana

esteenä viidellä prosentilla Sa-

takunnan pk-yrityksistä. Ra-

hoituksen saatavuus on pahim-

pana esteenä yhdellä prosen-

tilla ja vakuuksien puute nel-

jällä prosentilla alueen pk-yri-

tyksistä. Yksikään alueen pk-

yritys ei kokenut rahoituksen

hintaa yrityksen kehittämisen

esteeksi. Näkemykset ovat sa-

mansuuntaiset myös koko

maan pk-yrityksillä keskimää-

rin.

Yrityksen sijaintikuntaan

elinkeinon harjoittamisen nä-

kökulmasta ollaan Satakun-

nassa tyytymättömämpiä kuin

koko maassa keskimäärin.

Tyytyväisimpiä alueen pk-yri-

tykset ovat alueen viihtyisyy-

teen asuinympäristönä, toimi-

tilojen ja tonttien saatavuuteen

ja yhteiskunnallisiin turvalli-

suuspalveluihin. Tyytymättö-

mimpiä Satakunnassa ollaan

sopivan työvoiman saatavuu-

teen, sijaintikunnan ja yrityk-

sen väliseen yhteistyöhön sekä

elinkeinopolitiikkaan koko-

naisuudessaan. Koko maan ti-

lanteeseen verrattuna Satakun-

nan pk-yritykset ovat keski-

määräistä tyytymättömämpiä

elinkeinoilmastoon. Muuta

maata tyytymättömämpiä Sa-

takunnassa ollaan erityisesti

liikenneyhteyksiin, alueen kil-

pailukykyyn yrityksen sijain-

tipaikkana, yritykselle sopivan

työvoiman saatavuuteen, kou-

lutustarjontaan, alihankkijoi-

den ja osatoimittajien saata-

vuuteen, yritysten välisiin yh-

teistyömahdollisuuksiin sekä

yksityisiin yrityspalveluihin.

Koko maan pk-yrityksiin ver-

rattua alueella ollaan tyytyväi-

sempiä ainoastaan toimitilo-

jen ja tonttien saatavuuteen.

Satakunnassa tyytyväisyys

Satakuntalaisten

pk-yritysten

näkymät myönteiset

Pk-yritysbarometri:

elinkeinoilmastoon on koko-

naisuutena samalla tasolla

kuin keväällä 2005.

Satakunnassa on suhteelli-

sesti vähemmän voimakkaasti

kasvuhakuisia pk-yrityksiä

kuin koko maassa keskimää-

rin. Yrityksen toiminnan lop-

pumista seuraavan vuoden ai-

kana ei ennakoi yksikään Sa-

takunnan pk-yrityksistä. Tär-

keimpänä kasvukeinona alu-

een pk-yritykset pitävät uusi-

en tuotteiden ja palvelujen ke-

hittämistä jamyynnin jamark-

kinoinnin lisäämistä kotimaas-

sa. Voimakkaasti tai mahdol-

lisuuksien mukaan kasvavia

pk-yrityksiä on Satakunnassa

yhteensä 53 prosenttia koko

maan vastaavan luvun olles-

sa 57 prosenttia. Kasvuhakuis-

ten pk-yritysten osuus on Sa-

takunnassa nyt hieman suu-

rempi kuin keväällä 2005.

Sukupolven- tai omistajan-

vaihdos oli tapahtunut koko

maassa joka kuudennessa pk-

yrityksessä viimeisen viiden

vuoden sisällä ja Satakunnas-

sa lähes joka neljännessä pk-

yrityksessä. Koko maassa su-

kupolven- tai omistajanvaih-

dos on odotettavissa lähim-

män viiden vuoden aikana lä-

hes joka kuudennessa pk-yri-

tyksessä, Satakunnassa suku-

polven- tai omistajanvaihdos

on odotettavissa lähes joka

neljännessä pk-yrityksessä.

Niissä alueen pk-yrityksissä,

joissa sukupolven- tai omis-

tajanvaihdos on ajankohtainen

lähimmän viiden vuoden ai-

kana, odotetaan olevan eniten

ongelmia jatkajan löytymises-

sä, rahoituksessa ja verotuk-

sessa.

Satakunnan pk-yritykset il-

moittavat investoivansa 12.4

prosenttia liikevaihdostaan

seuraavan vuoden aikana,

koko maan vastaavan luvun

ollessa 11.9 prosenttia. Alu-

een suurin investointikohde

seuraavan vuoden aikana ovat

koneet ja laitteet, joihin aio-

taan investoida enemmän kuin

keskimäärin kokomaassa. Sa-

takunnassa toimivat yritykset

aikovat investoida rakennuk-

siin vähemmän kuin koko

maassa keskimäärin.

Satakunnassa toimivista pk-

yrityksistä joka kolmas on ot-

tanut ulkopuolista rahoitusta

kuluneen 12 kuukauden aika-

na. Koko maan pk-yrityksis-

tä ulkopuolista rahoitusta on

hankkinut 31 prosenttia.

Useimmiten alueen yritykset

ovat hankkineet ulkopuolista

rahoitusta kone- ja laiteinves-

tointeihin, erityisesti laajen-

nus-investointeihin. Alueen

pk-yritykset ovat hankkineet

koko maan pk-yrityksiä har-

vemmin ulkopuolista rahoitus-

ta käyttöpääomaksi. Omistus-

järjestelyihin ulkoista rahoi-

tusta sen sijaan on hankittu

Satakunnassa muuta maata

useammin. Alueen pk-yrityk-

set ovat hankkineet ulkoisen

rahoituksen useimmiten pan-

kista (77 %).

Alueen pk-yrityksistä 13

prosenttia tarvitsee kasvun ra-

hoitusta. Kokomaassa vastaa-

va luku on 15 prosenttia. Kas-

vun rahoitusta Satakunnan pk-

yritykset aikovat hankkia

muun muassa pankista (65%)

ja Finnverasta (40 %), josta

rahoitusta aiotaan alueella

hankkia useammin kuin koko

maassa keskimäärin.

Kasvua varten ulkopuolisen

rahoituksen hankkimista suun-

nittelevista pk-yrityksistä han-

kaluuksia rahoituksen järjes-

tämisessä odottaa joka lähes

joka neljäs Satakunnassa toi-

miva pk-yritys.

Lääkelaitoksen Liika on

liikaa - myös lääkkeissä -

kampanja on alkanut. Sen

tavoitteena on lisätä tie-

toa särkylääkkeiden oi-

keasta ja turvallisesta käy-

töstä. Kampanja näkyy

syksyn aikana televisios-

sa, apteekeissa, suurim-

missa terveyskeskuksissa

sekä Lääkelaitoksen verk-

kosivuilla.

Liika on liikaa - myös

lääkkeissä -kampanjalla

Lääkelaitos haluaa edistää

särkylääkkeiden turvallista

ja oikeaa käyttöä. Tavoit-

teena on vähentää särky-

lääkkeiden päällekkäistä

käyttöä sekä kertoa niiden

eroista ja haitoista. Kulut-

tajia halutaan ohjata kysy-

mään asiantuntija-apua lää-

käriltä ja apteekista sekä

tutustumaan huolella lääk-

keiden käyttöohjeisiin.

Tuoreen tutkimuksen

mukaan lähes 10 prosent-

tia suomalaisista aikuisista

käyttää särkylääkettä päivit-

täin ja 14 prosenttia useana

päivänä viikossa. Viisi pro-

senttia käytti yhtä aikaa

Liika on liikaa

lääkkeissäkin

sekä reseptillä olevia että

itsehoidon särkylääkkeitä.

Yli 70-vuotiaista lähes puo-

let käytti särkylääkkeitä

säännöllisesti, ja tämän ikäi-

sistä lähes 10 prosenttia

käytti päällekkäin lääkärin

määräämiä ja itse hankittu-

ja lääkkeitä.

Särkylääkkeiden käyt-

töön liittyy vakavan ruuan-

sulatuskanavan verenvuo-

don vaara, josta arvioidaan

aiheutuvan Suomessa vuo-

sittain 100-300 kuolemata-

pausta. Kaikki särkylääk-

keiden käyttäjät eivät kui-

tenkaan tiedä haittojen

mahdollisuudesta. Kam-

panjalla nostetaan esiin kei-

noja näiden haittojen vä-

hentämiseksi.

Liika on liikaa - myös

lääkkeissä -kampanja nä-

kyy televisiossa mm.

MTV3-kanavalla. Aptee-

keissa ja suurimmissa ter-

veyskeskuksissa on jaossa

esite, johon särkylääkkei-

den käyttöohjeet on koottu

tiiviiksi

tietopaketiksi.

Kampanjasivustosta löytyy

täydentävää tietoa osoit-

teessa

www.laakelaitos.fi

Asunnon myynnistä syn-

tyvää luovutusvoittoa ei ve-

roteta, jos myyjä on käyt-

tänyt asuntoa omana tai per-

heensä vakituisena asunto-

na omistusaikanaan yhtä-

jaksoisesti vähintään kah-

den vuoden ajan.

Vuokraaminen ei vie

asuntokaupan verovapautta

Oman asumisen jälkeinen

muu käyttö, esimerkiksi asun-

non vuokraaminen ulkopuolisel-

le tai pitäminen tyhjillään ennen

myyntiä, ei poista saavutettua

oikeutta myydä asunto verova-

paasti. Toisin sanoen asuntoa ei

tarvitsemyydä välittömästi oman

asumiskäytön jälkeen. Hen-

kilöllä voi olla omistukses-

saan samanaikaisesti useam-

piakin asuntoja, joidenmyyn-

tiin soveltuvat oman asunnon

verovapaussäännökset, muis-

tuttaaVeronmaksajain viikon

verovinkki.

Page 8 - Alueviesti_43_2005