Page 4 - Alueviesti_43

Torstai lokakuun 27. 2005

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

43

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

Päätoimittaja

Erkki Petman,

03-514 1416, ilt. 0500-235 725

Toimittaja

Maija Latva,

03-514 1416, ilt. 050-555 6290

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

Matti Tolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

29,00/vuosikerta,

!

9,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Vammala, Mouhijärvi,

Suodenniemi, Kiikoinen

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET TIISTAIHIN

KLO 12 MENNESSÄ

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

Huittinen, Äetsä, Kauvatsa

Punkalaidun, Vampula

POSTIN PUHELINPALVELU

p. 0200 71000

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,00 /pmm

!

1,20 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,20 /pmm

!

1,45 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,30 /pmm

!

1,60 /pmm

POSTIN PUHELINPALVELU

p. 0200 71000

Vammalan Kallialan kylä-

koulun kohtalo ei muuttu-

nut valtuustossa maanantai-

iltana siitä mitä valtuusto

päätti jo viime toukokuus-

sa. Koulun toiminta päättyy

ensi lukuvuoden lopussa.

Päätös syntyi äänin 26-17.

Äänisuhde oli sama kuin val-

tuuston kokouksessa touko-

kuussa.

Kaupunginhallituksen esi-

tystä vastaan äänestyksessä

asetettiin keskustan Olavi Vin-

han esitys, jonka mukaan koulu

voisi jatkaa 1. elokuuta 2006

jälkeen kaksiopettajaisena.

Hän perusteli esitystään mm.

sillä, että nyt valtuusto on päät-

tämässä toimivan ja kasvavan

kyläyhteisön koulua. Vinha

ennusti kylälle kasvua mm.

uuden runkovesijohdon raken-

tamisen myötä.

Kristillisten Marja Anttoo-

ra, vapan Marju Sundgren ja

Kerttu Tuomisto ja kokoomuk-

sen Kalle Ylinen ilmoittautui-

vat Vinhan esityksen kannat-

tajiksi.

Sosialidemokraattien Irmeli

Kulonpää, joka on myös sivis-

tyslautakunnan puheenjohtaja,

kannatti kaupunginhallituksen

esitystä. Pienen Kallialan kou-

lun puolustajille hän totesi, että

Muistolan koulu, johon Kal-

lialankin lapset siirtyvät, ei ole

Päätös jälleen äänin 26-17

Kallialan kyläkoulun

kohtalo ei muuttunut

iso ja että Vammalassa on vain

yksi iso koulu, Sylvää.

Kerttu Tuomisto ihmetteli

puheenvuorossaan sitä, miksi

säästöihin pyritään tällä tavoin

ja miksei Vanhan kirjan päi-

ville aseteta pääsymaksua. Va-

semmistoliiton Kari Oksasen,

VKP:n hallituksen varajäsen,

valotti tältä osin tilannetta ker-

tomalla, että jos päivistä tulisi

maksullinen, sponsorit vetäi-

sivät todennäköisesti tukensa

pois.

Keskustelu päättyi tähän ja

sen jälkeen äänestettiin edellä

kerrotuin tuloksin. - Kaupun-

ginhallituksen esityksen puo-

lesta äänestivät Samueli Sel-

jänperä, Jari Andersson, Pent-

ti Haapahuhta, Paavo Hakala,

Taru Kaaja, Elina Kimpanpää,

Petri Koivu, Taina Koski-Vä-

hälä, Pentti Kukko, Irmeli Ku-

lonpää, Jarkko Kulonpää, Jenni

Jokinen, Heljä Leppäniemi,

Sirkku Lintunen, Jukka-Pek-

ka Selin, Pekka Niemelä, Kari

Oksanen, Tarja Pietilä, Seppo

Koivuniemi, Matti Rintamäki,

Regina Salkovic, Eino Sato,

Arto Satonen, Ismo Sylander,

Valto Vilponen ja Erkki Väli-

mäki. Alakynteen jääneet 17

Kallialan koulun puolustajaa

ovat Marjo Anttoora, Katja

Arve-Salonen, Mika Sillanpää,

Pertti Hakanen, Antti Jokinen,

Ulpu Hukkanen, Esko Piranen,

Tuula ristimäki, Timo Saare-

la, Marju Sundgren, Maila Til-

li, Kerttu Tuomisto, Outi Vii-

kari, Olavi Vinha, Tero Virta-

nen, Pirjo Vuorinen ja Kalle

Ylinen.

Aloite ja adressi

eivät hellyttäneet

Kallialan koulun puolesta oli

tehty paljon taustatyötä. Pauli

Mäkelä ja 636 adressin alle-

kirjoittajaa jättivät heinäkuun

alkupuolella kaupunginhalli-

tukselle aloitteen, jossa he vaa-

tivat, että Kallialan koulu pa-

lautetaan perusopetuskäyttöön

1-4 vuosiluokkien kaksiopet-

tajaisena kouluna ja kaupun-

ginvaltuuston

päätös

23.5.2005, siltä osin kuin se

koskee Kallialan koulua, ku-

motaan.

Kyläläiset vaativat myös

joukkoa koulun pihapiiriä ja

ulkoasua koskevia parannuk-

sia.

Kaupunginhallitus ja ryhmi-

en puheenjohtajat neuvotteli-

vat tämän johdosta kesällä ja

kaupunginhallitus päätti lähet-

tää asian sivistyslautakunnal-

le lausunnolle. Sivistyslauta-

kunta ei muuttanut aiempaa

kantaa ja kaupunginhallitus

päätyi myöhemmin samalle

kannalle.

Kokemäen käräjäoikeus

on tuominnut Satakunnan

pelastuslaitoksen entisen

aluepalomestarin viideksi

kuukaudeksi ehdolliseen

vankeuteen.

Palomestari oli johtovas-

tuussa Köyliössä pidetyissä

vapaapalokuntalaisten harjoi-

tuksissa, jossa sattui räjähdys.

Tuomio tuli törkeästä yleis-

vaaran tuottamuksesta ja vir-

kavelvollisuuden rikkomises-

ta.

Keväällä 2003 pidetyissä

harjoituksissa poltettiin kou-

lutusmielessä asumaton hirsi-

rakennus ja samalla hävitet-

tiin vanhentuneita ilotulittei-

ta. Harjoitus aiheutti voimak-

kaan räjähdyksen. Muun mu-

assa paikalla olleet palokun-

tanuoret saivat vammoja pirs-

toutuneesta puutavarasta.

Ennakoimattoman suureen

räjähdykseen osasyynä olivat

ammattikäyttöön tarkoitetut

ilotulitteet, joita oli tuhottavak-

si annettujen tavallisten ku-

luttajailotulitteiden joukossa.

Oikeudenmukaan räjähde-

vaarallisten aineiden valvon-

taviranomaisena aluepalomes-

tarin olisi pitänyt olla selvillä

Entinen palomestari

sai ehdollista

Köyliön pamauksesta

siitä, ettei kenelläkään harjoi-

tukseen osallistuneella ollut rä-

jähdeasetuksessa määrättyä

panostajan pätevyyttä. Ase-

mansa vuoksi aluepalomesta-

rin katsottiin olevan vastuus-

sa tästä puutteesta, mutta hä-

nen toimintansa ei katsottu

olleen tahallista.

Neljän muun jutussa syy-

tetyn syytteet hylättiin. Oike-

uden mukaan ilotulitteita har-

joitukseen luovuttaneet eivät

syyllistyneet räjähderikok-

seen.

Köyliön vapaapalokunnan

tilannejohtajana harjoituksessa

toimineen köyliöläisen ei kat-

sottu syyllistyneen törkeään

yleisvaaran tuottamukseen.

Tuomitun aluepalomestarin

työnantaja Porin kaupunki vel-

voitettiin korvaamaan muun

muassa kivusta ja särystä sekä

kosmeettisesta haitasta noin 8

500 euroa onnettomuudessa

peukalonsa pahoin teloneelle

vapaapalokuntalaiselle.Alue-

palomestarin yhteisvastuulli-

nen osuus korvauksesta on

920 euroa. Lisäksi Porin kau-

punki ja palomestari velvoi-

tettiin maksamaan loukkaan-

tuneenmiehen oikeudenkäyn-

tikulut.

Laajentunut Porin Seu-

dun Kehittämiskeskus Oy,

POSEK, on aloittanut toi-

mintansa täydessä laajuu-

dessaan lokakuun alussa.

Yhtiöllä on päätoimipaik-

ka Porissa ja sivutoimipiste

Huittisissa.

Huittisten kaupungin rahoi-

tusosuus on vuodessa noin

182 000 euroa. Kaupungin-

hallitus hyväksyi maanantai-

na loppuvuoden rahoitusosuu-

den, joka on neljännes vuo-

simaksusta eli 45 495 euroa.

Vuosimaksu yhtiön toiminto-

jen rahoittamiseksi on 20 eu-

roa asukkaalta.

Yhtiön operatiivisessa toi-

minnassa mukana olevien

kuntien elinkeinotoimen hen-

kilöstö sekä merkittävin osa

projekteista, eri kehittämisor-

ganisaatioiden omarahoitus-

osuuksista sekä muista elin-

keinojen kehittämiseen liitty-

vistä rahoitusvastuista on siir-

tynyt yhtiön tehtäväksi.

Yhtiö toimii muiden alu-

een kehittämisorganisaatioi-

den kanssa yhteistyössä.

Myös yhtiön Huittisten sivu-

toimipiste on sijoitettuna sa-

moihin tiloihin Satafood Ke-

hittämisyhdistyksen, Yritys-

palveluyhdistys Enterin ja

Prizztech Oy:n kanssa.

Näille organisaatioille on

sopimuksienmukaisesti mak-

Sivupiste Huittisissa

settu vuosittain kuntarahaa

suoraan Huittisten kaupungin

varoista, jotka seudullisen

elinkeinoyhtiön toiminnan

aloitettua sisältyvät Huittisten

kaupungin vuosittaiseen ra-

hoitusosuuteen.

Omistajina Porin

seudun kunnat

Kehittämiskeskuksen

omistajina ovat kaikki Porin

seudun yksitoista kuntaa sekä

Satakunnan Kauppakamari ja

Porin seudun yrittäjäyhdistyk-

set. Hallituksessa on 10 paik-

kaa, joista neljä on Porin kau-

pungilla ja kuntapareilla Po-

markku-Merikarvia, Vampu-

la-Huittinen,

Harjavalta-

Noormarkku, Nakkila-Luvia

sekä Ulvila-Kokemäki kulla-

kin yksi paikka. Satakunnan

Kauppakamarilla ja Porin seu-

dun yrittäjäyhdistyksillä on

yksi yhteinen paikka. Halli-

tuksen puheenjohtajana on

Porin kaupunginjohtajaAino-

Maija Luukkonen.

Kaikkiaan

POSEKissa

työskentelee 22 henkilöä, jois-

ta työsuhteessa olevia on 18.

Henkilökunnasta 12 on vaki-

naisia, 6 määräaikaisia pro-

jektityöntekijöitä ja 4 määrä-

aikaisen ostopalvelusopimuk-

sen kautta työskenteleviä. Toi-

mitusjohtajana on Kari Hie-

tala.

Laajentunut

POSEK aloitti

Äetsän kunnanvaltuusto

saa kunnanhallituksen yk-

simielisen esityksen tulove-

roprosentin nostamisesta

19 prosenttiin.

Nykyinen veroprosentti on

18,25. Korotus tuo verotulo-

ja lisää 390 000 euroa. Kiin-

teistöveroprosentit kunnan-

hallitus pitäisi muutoin ennal-

laan, muttamikäli vireillä ole-

van lakiesityksen aikataulu

sallii, voimalaitosrakennusten

Äetsä korottamassa

veroastetta 19:ään

kiinteistövero nousee jo ensi

vuonna uuteen ylärajaan eli

2,5 prosenttiin. Korotus tuo

Äetsälle kiinteistöverotuloja

lisää 88 000 euroa.

VerotulojaÄetsä arvioi ker-

tyvän ensi vuonna yhteensä

11 225 000 euroa. Tästä kun-

nallisveroa on 9 850 000 eu-

roa, yhteisöveroa 975 000

euroa ja kiinteistöveroa 400

000 euroa. Kunnallisverossa

kasvua olisi 3 prosenttia ja

yhteisöverossa 3,4 prosenttia.

Suomen Lääkäriliitto on

selvittänyt terveyskeskus-

lääkärien ja väestön käsi-

tyksistä hoitotakuusta. Sen

mukaan pääsy terveyskes-

kuslääkäriin on parantunut

mutta vastaavasti lääkäri-

en työmäärä kasvanut

Puolet terveyskeskuslää-

käreistä on sitä mieltä, että

potilaat saavat yhteyden ter-

veyskeskukseen aiempaa no-

peammin.

Joka neljäs terveyskeskus-

lääkäri koki, että potilaat

pääsevät nykyisin nopeam-

min heidän vastaanotolleen.

Väestövastuulääkärit koke-

Tahti nopeutui mutta...

Hoitotakuu lisäsi

lääkäreitten työtä

vat ongelmaksi hoidettavien

potilaiden suuren määrän.

Lääkäriliiton oman, nyt

elokuussa tehdyn kyselyn

mukaan 60 prosenttia vastan-

neista terveyskeskuslääkä-

reistä kokee, että hoitotakuu

on lisännyt työmäärää. Toi-

saalta osa heistä on sitä miel-

tä, että hoitotakuulla ei ole

ollut vaikutusta lainkaan työ-

määrään, työtahtiin tai työn-

jakoon.

Työmäärän kasvu tulee

ilmi erityisesti väestövastuu-

terveyskeskuksissa, joissa

lääkärin hoidettavien potilai-

den määrä on suuri. Näin on

mm. pääkaupunkiseudulla ja

suurissa kaupungeissa. Lii-

ton elokuiseen kyselyyn vas-

tasi 850 potilastyötä tekevää

lääkäriä.

Yhteys terveys-

keskukseen nopeutunut

Yli puolen vuoden kulut-

tua hoitotakuun voimaantu-

losta 74 prosenttia kansalai-

sista on sitä mieltä, että ter-

veyskeskukseen saa yhtey-

den riittävän nopeasti esi-

merkiksi puhelimitse. 65 pro-

senttia kokee pääsevänsä ter-

veyskeskuslääkärin vastaan-

otolle riittävän nopeasti.

86 prosenttia terveyskes-

kuksessa asioineista potilais-

ta on erittäin tai melko tyy-

tyväisiä saamaansa hoitoon,

kun vain 13 prosenttia vas-

tanneista sanoo olevansa

melko tai erittäin tyytymät-

tömiä. Yhteyden saaminen

terveyskeskukseen on nopeu-

tunut. Tätä mieltä oli 38 pro-

senttia vastanneista kansalai-

sista. Lähes yhtä moni heis-

tä oli kokenut terveyskeskus-

lääkärin vastaanotolle pääsyn

nopeutuneen. Väestökyselys-

sä tyytyväisimpiä olivat

pienten kuntien asukkaat.

Väestöä koskevat tiedot

selviävät Taloustutkimus

Oy:n tutkimuksesta, jossa

puhelinhaastatteluun osallis-

tui tuhat 15 – 79-vuotiasta

suomalaista. Heistä 63 pro-

senttia oli käynyt hoitota-

kuun voimaan tulon jälkeen

terveyskeskuksessa tai otta-

nut soittamalla yhteyttä ter-

veyskeskukseen. Tutkimus

tehtiin Lääkäriliiton toimek-

siannosta.

Hiedan varasiltatyö

Vammalassa on valmistu-

massa suunnitellun aika-

taulun mukaisesti. Ellei

loppuviikon töissä tapah-

du mitään yllätyksiä, ava-

taan varasilta liikenteel-

le perjantaina kello

16:een mennessä.

Porin Prikaatin pioneerit

kokosivat varasillan viime

viikon aikana. Tällä viikolla

sillan tulopenkereitä on nos-

tettu ja sillan reunalle on

tehty jalkakäytävää. Ilmei-

sesti jalkakäytävä ei kuiten-

Hiedan varasilta

aukeaa liikenteelle

kaan valmistu vielä perjan-

taina, vaan kevyt liikenne

joutuu aluksi kulkemaan

sillan ajorataa myöten.

Myös päällysteen valmis-

tuminen siirtynee ensi viik-

koon.

Kun varasilta saadaan

valmiksi, sillalta poistuu

painorajoitus. Ajorata ka-

ventuu 4,2 metriin, eikä ajo-

neuvojen kohtaaminen sil-

lalla ole enää mahdollista.

Siitä kertoo sillalle asetet-

tavat liikennemerkit. Sillan

kohdalla säilyy edelleen 30

km/h:n nopeusrajoitus.

Vammalan valtuusto ei muuttanut aiempaa,

Kallialan koulua koskevaa päätöstään. Eivät

auttaneet loitsu eikä rukous, ei 636 nimen ad-

ressi. Asia sinetöitiin äänin 26-17, samoin nu-

meroin kuin edellinen, toukokuussa samasta asi-

asta tehty päätös.

Tämä pääkirjoitus ei ole moite valtuustolle,

ei ähäkutia koulun puolustajille. Vammalan asu-

kasluku vain putoaa, ja säästöihin pyrittäessä

on kuluja karsittava.

Seuraavaksi pintaan nousee Salokunnan kou-

lun kohtalo. Siellä on 33 oppilasta. Pinnan alla

muhii Kaukolankin koulun tulevaisuus, ja pin-

taan se saattaa nousta jo ensi vuonna, Muisto-

lan koulun remontin valmistuessa. Siellä nimit-

täin olisi vielä Kaukolan koulun verran hyvää

tilaa.

Vuonna 1980 Vammalassa oli 1990 perus-

koululaista, vuonna 2000 1749. Nyt heitä on

1763, mutta luvussa on mukana 51 esioppilasta

ja 9 kymppiluokkalaista. Ennuste vuodelle 2008

kertoo peruskoululaistenmääräksi 1685, ja tässä

ovat mukana myös esikoululaiset ja mahdolli-

set kymppiluokkalaiset. Viime mainittujen vuo-

tuinen määrä on noin kymmenen.

Vammalan koulukartta tiivistyy siis jatkossa

edelleen, mutta ei tietenkään loputtomiin. Jos

ja kun Salokunta ja Kaukola lakkautetaan, joen

pohjoispuolelle jää kaksi koulua, Muistola ja

Karkun koulu. Eteläpuolella Stormin koulu pal-

velisi Stormin, Lantulan ja Salokunnan lapsia,

ja sen lisäksi eteläpuolen kouluihin kuuluisivat

Varila, Illo, Sammaljoki ja Tyrväänkylä.

Verkko olisi taloudellisesti ja maantieteelli-

sesti mielekäs ja pysyisi sellaisinaan vuosikau-

det.

Kaikki eivät tahdo Vammalan kutistumista

huomata, mutta tosiasian kieltäminen on itse-

petosta.

Toivon todella hartaasti, kuten varmaan

muutkin kaupunkilaiset, että tilanne vihdoin

kääntyisi päinvastaiseksi. Olen monet kerrat

kehunut tämän kaupungin patahyväksi, enkä

aio mieltäni muuttaa.

Erkki Petman

Salokuntaan

katse kantaa...

Page 4 - Alueviesti_43_2005