Page 10 - Alueviesti_46_2005

Torstai marraskuun 17. 2005 10
Eläkeliiton Äetsän yhdis-
tyksen vuosikokous valitsi
puheenjohtajaksi edelleen
EilaYli-Sipilän, joka on toi-
minut puheenjohtajana jo
useita vuosia.
Yhdistyksen hallituksesta
joudutaan sääntöjen kuusi-
vuotiskauden jälkeen vaihta-
maan hallituksen jäsen ja
niissä merkeissä vaihtuivat
Mikko Juhe, jonka tilalle tuli
uutena jäsenenä Vesa Saari,
sekä Ritva Ahvonen, jonka
tilalle tuli Ritva-Liisa Ryö-
mä Kämmäkästä. Erovuoros-
sa olleet jäsenet Helena He-
lenius,Aino Jokiniemi jaArvi
Tiensuu valittiin uudelleen.
Jäsenmaksun suuruudek-
si päätettiin edelleen 6 eu-
roa jäsen ja todettiin, että
jokaiseen jäsentalouteen tu-
lee kuusi kertaa ilmestyvä
valtakunnallinen Eläkeliitto
lehti, joka sisältyy jäsenmak-
suun.
Yhdistys pyrkii järjestä-
mään Lehmirannan lomakes-
kukseen erilaisia tuettuja lo-
maviikkoja äetsäläisille. Toi-
mintasuunnitelman mukaan
Eila Yli-Sipilä valittiin
jälleen puheenjohtajaksi
järjestetään hengellisiä tapah-
tumia molempien seurakun-
tien yhteistyöllä ja kylvösiu-
naustilaisuus keväällä.
Opintopiirien toimintaa
jatketaan laulukerhon, kir-
jallisuuskerhon ja tarinatupa-
kerhon merkeissä eri puolil-
la kuntaa tarpeen mukaan.
Alueen kirkkopyhä on tule-
vana vuonna Äetsän yhdis-
tyksen järjestysvuorossa ja se
pyritään ensi vuonna järjes-
tämään Keikyän kirkossa ja
seurakuntatalolla.
Kiikan Nuorisotalolla jär-
jestetään elokuussa tavan-
omaiset iloinen iltapäivä kut-
sut, joihin kutsutaan naapu-
riyhdistyksiä sekä jo tutuksi
tulleita Eläkeliiton Satakun-
nan piirin yhdistysten jäse-
niä. Kokouksen lopussa Sa-
takunnan piirihallituksen jä-
sen Mikko Juhe selosti ko-
kousväelle piirin vuosiko-
kousasioita todeten, että hä-
nen tilalleen sääntöjen kusi-
vuotiskauden jälkeen on va-
littu Vammalan yhdistyksen
jäsen talousneuvos Seppo
Knuutila seuraavaksi kaudek-
si tältä alueelta.
Kokemäen Eläkkeensaa-
jat ry valitsi syyskokouk-
sessa yhdistyksen puheen-
johtajaksi vuodelle 2006
edelleen Jouko Palomäen.
Hallitus taas valitsi järjes-
täytymiskokouksessaan va-
rapuheenjohtajaksi Pentti
Keurulaisen.
Muut hallituksen varsinai-
set jäsenet ovat Kirsti Vilén,
Sinikka Leppänen,Antti Pie-
tilä, AuneHuppunen ja Pirk-
ko Iso-Ilomäki. Varajäsenik-
si valittiin Vuokko Teini,
Leila Nevala, Pirkko Rei-
Palomäki jatkaa keulilla
Kokemäen Eläkkeensaajissa
man, Saima Syrjänen (u),
Einari Raitoharju (u) ja Lii-
sa Lahtinen (u).
Sihteeriksi tuli Juhani
Toivanen, rahastonhoitajaksi
Kirsti Vilén sekä jäsenasioi-
den hoitaksi ja matkavastaa-
vaksi Sinikka Leppänen,
Opintosihteeriksi valittiin
Jouko Palomäki, kalastusja-
oston vetäjäksi Pirkko Iso-
Ilomäki ja lauluryhmän ve-
täjäksi Aune Huppunen.
Emäntä valitaan myöhem-
min. Vuosikokous valitsi ti-
lintarkastajiksi Pentti Virta-
sen ja Heikki Rosvallin.
Piirikokouksessa valit-
tiin piirihallituksen pu-
heenjohtajaksi vuosille
2006-2007 Risto Koivisto
Pirkkalasta ja varapuheen-
johtajaksiAnneTervoTam-
pereelta.
Piirihallituksen jäseniksi
valittiin vuodeksi 2006 Ta-
pio Ristamäki Parkanosta,
Kaija Järvinen Ylöjärveltä,
Aarre Nord Toijalasta, Mer-
ja Helander (uusi) Vamma-
lasta, Sari LehtonenValkea-
koskelta, Juhani Ojala Lem-
päälästä, Margit Eteläniemi
Mäntästä, Johanna Järvi
Tampereelta, Esko Vatanen
Tampereelta, Timo Etelänie-
mi (uusi) Virroilta ja Juha
Heikkinen (uusi) Tampereel-
ta.
Piirikokouksessa hyväk-
syttiin julkilausuma, jossa
Pirkanmaan sosialidemo-
kraatit pitävät välttämättö-
mänä kunta - ja palvelura-
kenneuudistuksen toteutu-
mista. Uudistuksen tavoit-
teena tulee olla kuntalaisten
palveluiden turvaaminen
mahdollisimman edullisesti
ja laadukkaasti. Peruspalve-
luiden on pysyttävä lähellä
ja helposti saatavissa. Uu-
distuksesta ei saa seurata jul-
kisten palveluiden korvaa-
minen yksityisillä palveluil-
la.
Risto Koivisto johtaa
Pirkanmaan demaripiiriä
Kuntarakennetta uudis-
tettaessa on kuunneltava
kuntalaisia ja kuntien hen-
kilöstöä, koska heillä on asi-
assa todellinen asiantunte-
mus. Kuntauudistus ei saa
heikentää kuntalaisten vai-
kutus-mahdollisuuksia. Uu-
distus ei saa lisätä byrokra-
tiaa.
Kuntauudistuksen yhtey-
dessä pitää erityisesti kiin-
nittää huomiota pahiten työt-
tömyydestä kärsivien kun-
tien tilanteeseen. Pirkan-
maalla näitä kriisikuntia ovat
Kylmäkoski, Viiala, Toija-
la, Parkano, Mänttä ja Vilp-
pula.
Pirkanmaan sosialidemo-
kraattien mielestä ainakin
kaikkein vaativin ja kallein
erikoissairaanhoito voidaan
siirtää valtiolle. Tämä ei kui-
tenkaan yksinään ratkaise
terveyspalveluiden järjestä-
miseen liittyviä ongelmia.
Keskustelu Länsi-Suo-
men alueen lisävankipai-
koista on kiivaimmillaan.
Pirkanmaan sosialidemo-
kraattien piirikokous vaatii,
että nämä lisäpaikat sijoite-
taan Kylmäkosken vanki-
laan tehtävään laajennuk-
seen.
Julkilusumassa asetuttiin
myös yksimielisesti tuke-
maan Tarja Halosta uudek-
sikin presidentiksi.
Rudolf Koivun ystävät ry
saa uuden puheenjohta-
jan. Vuoden 2006 alusta
puheenjohtajana aloittaa
projektipäällikkö Johanna
Paajanen.
Vammalan kaupunginkir-
jastossa työskentelevä Paa-
janen tunnetaan Vanhan kir-
jallisuuden päivien pitkäai-
kaisena organisoijana. Tär-
keimpänä lähivuosien haas-
teena Rudolf Koivun ystä-
villä on pysyvän Koivu-
näyttelyn aikaansaaminen
Vammalaan.
Johanna Paajanen on Ru-
dolf Koivun ystävät ry:n nel-
jäs puheenjohtaja. Vuonna
1992 perustetun yhdistyksen
ensimmäinen puheenjohta-
ja oli opetusneuvos Hemmo
Louhivuori (1992–1998) ja
toinen puheenjohtaja kau-
punginsihteeri Hannu Nik-
kilä (1999–2001). Vuodet
2002–2005 yhdistyksen pu-
heenjohtajana toimi opetta-
ja, kustannustoimittajaMar-
koVesterbacka. Vesterbacka
ilmoitti ennen 9.11. pidet-
tyä vuosikokousta, ettei ole
enää käytettävissä puheen-
johtajaksi.
Vesterbackan nelivuoti-
sen puheenjohtajakauden
ajan yhdistys jatkoi vireää
toimintaansa. Yhdistys on
julkaissut näinä vuosina run-
saasti Rudolf Koivun kuvi-
tuksiin perustuvia kortteja,
kirjan ”Sadepisaroiden seik-
kailut” sekä uuden Joulupuk-
ki-lehden. Yhdistys on ollut
talkoolaisvoimin myynti-
pöytineen mukana kaikissa
keskeisissä kirjallisuus- ja
postikorttitapahtumissa.
Vuoden 2005 lopussa Ru-
dolf Koivun ystävät ry on-
kin taloudellisesti vahvem-
massa kunnossa kuin kos-
kaan.
Julkaisujen myynnistä
saadut tulot on käytetty yh-
distyksen laajan Koivu-ko-
koelman kartuttamiseen.
Yhdistyksen vahvan talou-
den ansiosta kokoelmanhoi-
taja Esko Pietilä on voinut
viime vuosina hankkia kaik-
ki tarjolle tulleet Koivun ku-
vitukset.Yhdistyksen omista
kokoelmista Pietilä on jär-
jestänyt Vammalassa pieni-
muotoisia Koivu-näyttelyi-
Johanna Paajasesta
Rudolf Koivun ystävien
uusi puheenjohtaja
tä. Lisäksi yhdistys on anta-
nut aineistoaan muualla jär-
jestettyihin näyttelyihin. Py-
syvästi esillä olevaa Koivu-
näyttelyä ei kuitenkaan vie-
lä toistaiseksi ole olemassa.
Yhdistyksen hallitukseen
kuuluvat vuonna 2006 seu-
raavat varsinaiset jäsenet: Jo-
hanna Paajanen (pj.), Sirpa
Pitkäranta (vpj.), Kasper
Kouvo, Mauri Kunnas,
Hemmo Louhivuori, Esko
Pietilä, Salla Pyymäki, Ervo
Vesterinen ja Erkki Vainio.
Varajäseninä hallituksessa
ovat Paula Helin,Antti Kor-
pela, Raimo Lahtinen, Sal-
me Leino, Sari Peltonen,
Tapio Rautajoki, Veli-Matti
Tapio jaMarkoVesterbacka.
Uusina jäseninä vuoden
2006 hallitukseen valittiin
vammalalainen äidinkielen
lehtori Salla Pyymäki (var-
sinaiseksi jäseneksi) ja äet-
säläinen perhepäivähoidon
ohjaaja Sari Peltonen (vara-
jäseneksi). Hallituksen va-
rajäsenenä pitkään olleesta
yli-insinööri Erkki Vainios-
ta tuli varsinainen jäsen, ja
entinen puheenjohtaja Mar-
ko Vesterbacka jatkaa vara-
jäsenenä.
Rudolf Koivun ystävät ry
on valtakunnallinen yhdis-
tys, jonka kotipaikka on
Vammala. Yhdistyksellä on
122 jäsentä.Yhdistyksen tar-
koituksena on Rudolf Koi-
vun ja hänen tuotantonsa
tunnetuksi tekeminen sekä
taiteen, kuvitusten, paino-
tuotteiden, kirjallisuuden
yms. aineiston hankkiminen
tavoitteena aikaansaada
Vammalaan pysyvä Rudolf
Koivu -museo, -näyttely tms.
Rudolf Koivu (1890–
1946) syntyi Pietarissa. Van-
hempiensa kuoltua hän vietti
muutaman nuoruusvuotensa
1900-luvun alussa juurillaan
Tyrväässä. Tyrvään-vuosien
jälkeen hän lähti Helsinkiin
jameni sielläTaideyhdistyk-
sen piirustuskouluun.
Koivu oli taidemaalari,
piirtäjä ja kuvittaja. Nerok-
kaimmillaan ja tuotteliaim-
millaan hän oli nimenomaan
kuvittajana, ja Rudolf Koi-
vun ystävät ry onkin keskit-
tynyt keräämään juuri Koi-
vun kuvituksia.
Vuodesta 2003Vamma-
lassa Nuorten Osallisuus-
hankkeen koordinaattori-
na toiminut Susanna Pirt-
tinen siirtyi 16.11. lähti-
en Opetushallitukseen
koordinoimaan hanketta
valtakunnan tasolla. Su-
sanna Pirttisen tilalle on
valittu nuoriso-ohjaaja
Maija Koivu jatkamaan
Nuorten Osallisuushan-
kettaVammalassa vuoden
2007 loppuun saakka.
Nuorisoasiain koordinaat-
torin työhuone sijaitsee edel-
leen Sylvään koululla. Nuor-
ten Osallisuushanke on toi-
minnallaan pyrkinyt lisää-
mään nuorten osallistumis-
ja vaikuttamismahdollisuuk-
sia omassa kotikunnassaan.
Konkreettisesti tämä on nä-
kynyt nuorisovaltuuston ase-
man vahvistamisena sekä
Nuorten Osallisuus-
hankkeen uudeksi
vetäjäksi Maija Koivu
oppilaskuntatoiminnan laa-
jentamisena koskemaan
koko perusopetuksen ikä-
luokkaa. Osallisuushanke on
ollut myös mukana kehittä-
mässä erilaisia tukitoimia
koulutuksen nivelvaiheisiin,
erityisesti perusopetuksen
päättövaiheessa oleville nuo-
rille. Viime keväänä onVam-
malan seudun kunnissa otet-
tu käyttöön tiedonsiirtoloma-
ke, jonka tarkoituksena on
helpottaa nuoren kiinnitty-
mistä uuteen kouluun toisen
asteen opintoihin siirryttäes-
sä. Niille nuorille, jotka ei-
vät aloita toisen asteen opin-
toja perusopetuksen päätyt-
tyä on luotu ESR-rahoittei-
nen ammattikoulupainottei-
nen kymppi-luokka, jossa
nuori pääsee tutustumaan
toisen asteen opintoihin ja
työelämään perusopetuksen
aineiden opiskelun lisäksi.
Eino Hosia 14.11.1905 - 19.7.1941.
Hosian "Tuliholvin alla"
ilmestyy nyt täydellisenä
Kirjailijan syntymästä 100 vuotta
Porissa vietettiin viime
lauantaina kirjailija Eino
Hosian 100-vuotisseminaa-
ria. Hän syntyi Punkalaitu-
mella 14.11.1905 ja kaatui
Jalkaväkirykmentti 26:n eli
Ässärykmentin ensimmäisis-
sä taisteluissa jatkosodan
alussa Joutsenossa
19.7.1941. Hosia on ainoa
viime sodissamme kaatunut
suomalainen kirjailija.
Salintäyteinen yleisö sai
kuulla neljän tunnetun kirjal-
lisuusmiehen tulkinnat Eino
Hosian tuotannosta.
Professori Panu Rajala oli
valinnut aiheekseen Eino Ho-
sia ja satakuntalainen sielu.
Tyylillisestikin loistavassa esi-
tyksessään hän arvioi satakun-
talaiseen sieluun kuuluvan jyr-
kän kaksijakoisuuden, joka il-
menee toisaalta karuna realis-
mina toisaalta taipumuksena
romantiikkaan. Hän vertaili
Hosian ja Sillanpään tuotan-
toa ja löysi yhtymäkohtia suh-
teessa satakuntalaiseen maise-
maan ja luontoon.
Professori Tarmo Kunnak-
sen aiheena oli Eino Hosia
marginaalisen ihmisyyden ku-
vaajana. Hänen arvionsa mu-
kaan Hosia pyrki marginaali-
suuden kautta katsomaan ih-
misen sisimpään. Mielekäs elä-
mä on mahdollinen kaikesta
ulkoisesta huolimatta, kun taas
materiaaliset arvot eivät tosi
paikan tullen kanna.
Professori Jukka Sarjala
käsitteli kolmea Eino Hosian
avainnovellia, joista kaksi, Veli
Murhe ja minä sekä Luokka-
kokouksen jälkeen ovat hänen
mielestään rakenteellisesti ja
tyylillisesti erinomaisia. Ensin-
mainitussa novellissa Hosian
rikas mielikuvitus on luonut
pähenkilîlle kuvitteellisen to-
verin. Toden ja kuvitellun raja
ylittyy ilman että lukija sitä
huomaa.
Tutkija Vesa Karonen ku-
vasi Eino Hosian sotatietä tal-
visodan tuliholvin alla, tietä,
joka vei Taipaleenjoen tuone-
lan maisemasta Vuosalmen tu-
lihelvettiin.
Karonen on myös kirjoitta-
nut esipuheen tilaisuudessa jul-
kistettuun Tuliholvin alla-teok-
sen uuteen painokseen. Kirjaan
on lisätty aikoinaan sensuroi-
tu luku. Sensuurin poistamas-
sa luvussa romaanihenkilö,
luutnantti Andrei Nitshikov ar-
vostelee Neuvostoliiton ankeita
poliittisia oloja ja hyökkäystä
Suomen kimppuun. Nithsikov
ennustaa myös kommunistisen
diktatuurin tulevaa romahdus-
ta.
Karosen arvion mukaan
tuon luvun julkaiseminen oli-
si todella ollut mahdotonta sil-
loisissa oloissa. Luku sisältää
kaatuneelta ukrainalaiselta pu-
naupseerilta löydetyt muistiin-
panot, joissa tämä katkeraan
sävyyn arvostelee bolshevis-
mia ja puna-armeijan oloja ja
kaavailee myös Ukrainan it-
senäistymistä. Tämänkaltaisen
miehen muistiinpanojen luke-
minen synnyttää suomalaisis-
sa sotilaissa myötätuntoa. Täyt-
tä varmuutta ei ole muistiin-
panojen aitoperäisyydestä,
mutta tällaisia ajatuksia tiede-
tään nimenomaan ukrainalais-
lähtöisillä sotilailla olleen.
Eino Hosian esikoisteos
Kypsynyttä viljaa ilmestyi
vuonna 1937. Kirjailijan muut
teokset ovat Orjantappurantie
(1938), Tulipunaiset ratsasta-
jat (1938), Tuliholvin alla
(1940), Musta aurinko (1941)
ja Kukkivia hautoja (jälkeen-
jääneitä novelleja, 1945). Li-
säksi Tuliholvin alla on ilmes-
tynyt ranskannoksena Sous la
voûte de feu (1941). Vuonna
1957 ilmestyi Valitut teokset.
Jussi Huhtala
Suodenniemen jaVamma-
lan yhdistymisen esiselvitys-
työn ohjausryhmä asetettiin
viime torstaina Suodennie-
mellä pidetyssä kokoukses-
sa. Ohjausryhmän puheen-
johtajaksi valittiin Tarmo
Seppä Suodenniemeltä ja
varapuheenjohtajaksi Erkki
Välimäki Vammalasta.
Ohjausryhmän sihteeri tulee
vuoroin Vammalasta, vuoroin
Suodenniemeltä sen mukaan,
missä kokous järjestetään.
Selvityksen tekijäksi valitun
Efekon edustajat selvittivät ko-
kouksessa kuntien yhdistymis-
sopimukseen sisällytettäviä
asioita käyttäen esimerkkinä
Parikkalan, Saaren ja Uukunie-
men yhdistymissopimusta.
Kokouksessa keskusteltiin
kuntien kannanotoista Suoden-
niemen keskeisten palvelujen
(peruskoulu, terveysasema,
sosiaalipalvelut, rakennusval-
vonta, maataloustuet, asiointi-
liikenne, Heikkilä, henkilöstö)
järjestämiseksi. Henkilöstön
sijoittumisen osalta Vammala
lupasi sijoittaa Suodenniemen
Suodenniemen ja
Vammalan liitoksen
ohjausryhmä nimettiin
henkilöstön vanhoina työnte-
kijöinä siten, että Vammalan
ja Suodenniemen henkilöstö on
samassa asemassa. Sovittiin
myös että Paavo Salli ja Petri
Pikkuaho selvittävät Suoden-
niemen henkilöstön sijoittu-
mista Vammalan kaupungin
tehtäviin..
Lisäksi Suodenniemi koros-
ti mahdollisen yhdistymisen
myötä saatavien liitosrahojen
oikeudenmukaista kohdenta-
mista Suodenniemelle.
Jatkotyöskentelyn pohjaksi
keskusteltiin luottamushenki-
löhallinnon järjestämisestä
vuosina 2007-2008, mikäli sel-
vitystyön pohjalta päädytään
kuntien yhdistymiseen
1.1.2007. Uusia kunnallisvaa-
leja ei järjestetä, vaan Vamma-
lan ja Suodenniemen nykyiset
kunnanvaltuustot jatkavat yh-
teisvaltuustona (43+17 jäsen-
tä) vuoden 2008 kunnallisvaa-
leihin asti, jolloin valitaan yh-
distyneeseen valtuustoon 43
valtuutettua. Muiden toimi-
elinten (hallitus, lautakunnat)
osalta Vammalan toimielimiä
täydennetään alustavan suun-
nitelman mukaan kahdella suo-
denniemeläisellä lisäpaikalla.
Palvelujen järjestämistä
varten eri toimialoille (perus-
turva, sivistystoimi, vapaa-ai-
katoimi, tekninen toimi, hal-
linto ja talous) perustettiin pe-
rusturvan työryhmä, sivistys-
toimen työryhmä, vapaa-aika-
toimen työryhmä, eknisen toi-
men työryhmä sekä hallinnon
ja talouden työryhmä:
Kokous päätti, että kaupun-
ginjohtaja Paavo Salli ja kun-
nanjohtaja Petri Pikkuaho sel-
vittävät sisäasiainministeriön
kanssa mahdollisen kuntien
yhdistymisen aikataulua ja ny-
kyisen kuntajakolain mukais-
ten yhdistymisavustusten saa-
mista. Samalla selvitetään, pi-
tääkö kunnanvaltuustojen yh-
distymispäätösten olla lainvoi-
maisia maaliskuun 2006 lop-
puun mennessä.
-Kyläkokoukset yhdistymis-
hankkeesta järjestetään Suo-
denniemellä ja Vammalassa
tammikuussa myöhemmin il-
moitettavana aikana. Järjes-
tö- ja yhdistyskysely suorite-
taan mahdollisimman pikaises-
ti. Vastausten tulee olla kon-
sulteilla 7.12.2005 mennessä.
Mikäli kuntien yhdistyminen
toteutuu, ohjausryhmä esittää,
että perustetaan Suodenniemi-
toimikunta, jonka tehtävät
määräytyvät myöhemmin.
Ohjausryhmän seuraava ko-
kous pidetään Vammalassa 13.
joulukuuta.