Torstai marraskuun 17. 2005
9
Ajattelemisen aihetta
• muistokivinäyttely
• kivisuunnittelu
• lisänimikaiverrukset
• ym. alan työt
HAUTAKIVET
• valmistukset
• kaiverrukset
• kultaukset
-kivitaulut
Kivihuolto Nykänen
Kokemäki, puh. (02) 546 0025
Ay
HAUTAMUISTOMERKIT
PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY
P
E
I
P
O
H
J
A
N
K
I
V
I
V
E
I
S
T
Ä
M
Ö
TEHDAS: Kokemäki
puh. 02-6317 500, 0440 317 530
www.peikivi.fi
Vammalan seudulla
Teitä palvelee: Oiva Peltola, puh. 0400 552 042
Hautauspalvelut
Viime kuukausina on puhuttu Disney-
yhtiön tuottamasta Narnia-elokuvasta. Si-
nänsä ko. yhtiön tuottamissa fantasiafil-
meissä ei ole ollut paljoakaan puolesta -
vastaan kiistelyä. Mikä sitten on aiheutta-
nut kyseisen keskustelun tämän elokuvan
kohdalla. Syynä on se, että Narnia-eloku-
va pitää sisällään kristillisen sanoman.
Tämä on ollut loukkaus ja kritiikin aihe.
Disney-yhtiötä on syytetty kristillisyydes-
tä tai leimautumisesta kristittyihin. Se ei
kriitikkojen mukaan sovi elokuvamaail-
maan. Ilmiö on mielenkiintoinen vaikka
ei mitenkään yllättävä.
Jos katsomme minkälaisia elokuvia
elokuvayhtiöt esittävät huomaamme heti,
että erittäin paljon elokuvissa näytetään
väkivaltaa, pornoa, moraalittomuutta ja
muuta säädyttömyyttä. Lisäksi löydämme
noituutta, manaamista, henkiä, riivaajia,
saatanan palvontaa yms. Disney-yhtiökin
on esittänyt filmejä, joissa henget tai mui-
den kuin kristinuskon edustajat ovat pää-
roolissa. Kukaan ei siitä huolimatta ole
syyttänyt elokuvayhtiötä näiden uskonto-
jen tai uskomusten mannekiiniksi. Vain
kristillinen sanoma näyttää aiheuttavan
tämän reaktion. Voi siis aiheellisesti ky-
syä miksi näin? Millä voidaan selittää,
että ns kristillisissä länsimaissa kaikki pa-
kanalliset, siveettömät tai saatanalliset fil-
mit hyväksytään, mutta kun joukkoon ek-
syy yksi kristillinen fantasiafilmi nousee
itseään suvaitsevana ja vapaamielisenä pi-
tävä arvostelijoiden joukko raivoisaan kri-
tiikkiin ja vihamieliseen vastarintaan?
Narnia-sarjan luoja, C.S. Lewis oli
tunnettu brittiläinen kristillinen kirjailija
ja ajattelija. Elämäntyönsä hän teki kir-
jallisuuden professorina Oxfordin yliopis-
tossa. Hän kääntyi tunnustavasta ateistis-
ta tunnustavaksi kristityksi ja kirjoitti lap-
sille suunnatun 7 osaisen kirjasarjan Nar-
niasta, fantasiamaasta, jossa fantasian ja
sadun keinoin opettaa ajattomia kristilli-
sä totuuksia hyvästä ja pahasta, totuudes-
ta ja valheesta, oikeasta ja väärästä. Aika
ajoin leijona nimeltä Aslan ilmestyy kir-
jan päähenkilöille antaakseen tarpeelli-
sen avun tai tarpeellisen muistutuksen.
Tässä on kuva Kristuksesta. Suositan jo-
kaiselle aikuisellekin tätä kirjasarjaa. Jo-
kainen voi sitten yhden kirjasen luettuaan
kysyä itseltään mitä sellaista pahaa ne si-
sältävät, ettei siitä saisi tehdä lastenfil-
miä?
Theofilus
Narnia-elokuva
SASTAMALAN
PERUSTURVA-
KUNTAYHTYMÄ
tiedottaa
Lavian röntgen on suljettu:
Pe
17.11.2005
Ma
5.12.2005
To
22.12.2005
Sulun aikana teitä palvelee
Vammalan röntgen
ajanvaraus klo 10-14
p. 03-31162153.
Ympäristönsuojelumääräysten
hyväksyminen
Vammalan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 24.10.2005
§ 90 hyväksynyt Vammalan kaupungin ympäristönsuojelu-
määräykset. Määräykset ovat nähtävänä kaupungintalolla
ilmoitustaululla ja kirjaamossa sekä kaupungin kotisivuilla
www.vammala.fi
Päätökseen voi hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-
oikeudelta 30 päivän kuluessa tästä päivästä alkaen.
Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulosta ilmoitetaan
erikseen.
Vammalassa 7. marraskuuta 2005
Kaupunginhallitus
Tonttijako
Vammalan kaupungin Sileekallion kaupunginosan korttelin
78 tontteja 1-6 koskeva tonttijakoehdotus pidetään julkisesti
nähtävänä 17.-30.11.2005 kaupungintalon II kerroksessa
yhdyskuntasuunnitelun yksikössä. Mahdolliset muistutukset
ehdotusta vastaan on toimitettava kirjallisena ja tekniselle
lautakunnalle osoitettuna teknisen palvelukeskuksen kansliaan
30.11.2005 klo 15.00 mennessä.
Vammalassa 8.11.2005
Tekninen palvelukeskus
tinlukijat: Viljo Tuominen ja Antti
Kaukaoja. Veteraanien kirkkopy-
hä. Maatalousnaisten 70–vuotis-
juhlajumalanpalvelus.
Ma 21.11.
Moision perhekerho klo
10-11.30. Naisten saunailta Pihla-
vassa klo 18, Hilkka Koivisto.
Ti 22.11.
Keskustan perhekerho
(srk-talon alakerta) klo 10-11.30.
Su 27.11.
klo 10 1. adventtisun-
nuntain messu, Majamäet, Kauki-
nen, kirkkokuoro, lapsikuoro.
Tekstinlukijat Mikko Tuomola ja
Pekka Tupala. Kristillisten kirk-
kojen juhlavuoden päätösjumalan-
palvelus. Maataloustuottajain kirk-
kopyhä. Kirkkokahvit Pyhäpirtil-
lä. Adventtimyyjäiset srk-talossa
jumalanpalveluksen jälkeen. Klo
19 kirkossa Pyhäehtoon virsi-ilta,
joulunajan virsiä.
Ma 28.11.
klo 12 Vanhusten ad-
venttijuhla srk-talossa, lapsikuo-
ro, Kaukinen, Isotalo, H.Koivisto.
Puurotarjoilu. Kyytiä tarvitsevat
yhteys Hilkka Koivistoon p.050
5189587.
Lähetystyö:
Myyjäistavaroita voi tuoda vii-
kolla kirkkoherranvirastoon ja py-
hänä seurakuntataloon.
Nuorisotyö:
Ke 16.11. klo 20.30-22 Isoskou-
lutus I seurakuntatoimisto.
To 17.11. klo 19.30-21 Isoskoulu-
tus III seurakuntatoimisto.
Pe 18.11. klo 15.30 lähtö MN-fes-
tareille kirkkoaukiolta.
Pe 25.11. klo 17.30 nuortenilta Pih-
lavan saunalla.
Rippikoulu:
Ti 22.11. klo 17-20 päivärippi-
koulu seurakuntatalossa.
Kirkkoherranvirasto avoinna tors-
taina 17.11.2005 klo 9-15.
KASTETTU:
Matias Jarmo Taavetti Jokinen.
KUOLLUT:
Sulevi Antero Lehtilä 65 v. ja
Jenni Esteri Sillanpää 83 v.
Kuntahallintoa raviste-
lee tämän hallituksen
käynnistämä kunta- ja
palvelurakenneuudistus.
Sen tavoite on saada kun-
tien vastuulla olevien pal-
velujen järjestämiselle
riittävä väestöpohja. Uu-
distuksella on tarkoitus
luoda toimiva palvelu-
verkko eri palvelujärjes-
telmien kesken.
Länsi-Suomen läänin
maaherra Rauno Saari nä-
kee, että yhtenä vaihtoeh-
tona on tarkastella Tanskan
kuntakentän rakennetta.
Suomen asukaslukuun suh-
teutettuna vähintään 25 000
asukkaan kuntarakenne joh-
taisi noin 50 - 100 kuntaan.
Muutos olisi huomattava.
Kuntien rakenneuudis-
tuksessa vedotaan palvelui-
den sanelemaan tarpeeseen.
Vähemmän puhutaan sii-
tä, että kunnat luovat edel-
lytykset elinkeinoelämän
kehitykselle. Laaja elinkei-
nopohja on ratkaiseva alu-
een vireydelle ja työllisyy-
delle. Se on tärkeä pohja
myös kuntien sekä seura-
kuntien toiminnan rahoituk-
selle. Kuntarakennetta uu-
distavan ajattelun pitäisi si-
ten lähteä tältä pohjalta.
Maaherra Rauno Saari
Maaherra Rauno saari toivoi,
että kunnat löytävät toisensa
alue- ja osaamiskeskuksittain,
seuduittain tai työssäkäyntialu-
eittain jo olemassa olevaa yh-
teistä dynamiikkaa käyttäen,
tavoitteena vähintään 20 000
asukkaan väestöpohja. Malli
merkitsee tulevaisuudessa 50-
100 vahvaa, toimivaa, kansan-
valtaista peruskuntaa ja tukee
Suomen Kuntaliiton esittämää
kehittämislinjaa.
Kihlakuntien lukumäärä
saattaa supistua
- Kihlakuntahallintoon tulos-
sa olevat muutokset ovat myös
suuria. Tällä hetkellä kihlakun-
tien palveluita ovat poliisi-,
syyttäjä- ja väestökirjanpitotoi-
minta sekä ulosotto. Paineita
on, että valtion paikallishallin-
non palvelut järjestettäisiin
uudella tavalla, suoraan kun-
kin ministeriön alaisiksi, tai
että kihlakuntien lukumäärää
supistettaisiin voimakkaasti.
Ymmärrän tarpeen pienempi-
en kihlakunnan virastojen yh-
distämiseen.
Vaikeampaa on ymmärtää,
mitä saavutetaan järjestelmän
lopettamisella, totesi maaher-
ra Rauno Saari kirkolliskoko-
suksen edustajille pitämässään
puheessa.
Uudistus koskettaa
voimakkaasti
seurakuntia
Seurakuntien lisäksi uu-
distus on merkittävä myös
hiippakunnille, joiden tuo-
miokapitulit käytännössä
valmistelevat mahdollisten
seurakuntaliitosten toteutta-
mista. Keskustelu ja pyrki-
mykset kuntarakenteen
muuttamiseksi antavat sa-
malla seurakunnille mah-
dollisuuden arvioida aikai-
sempaa paremmin oman
hallintonsa tilannetta. His-
toriallisesti seurakunnalli-
nen hallintojärjestelmä ja -
rakenne ovat olleet kunnal-
lisen toiminnan perustana.
Miksi ei siis myös toisin-
päin? Rauno Saaren mu-
kaan on perusteltua sanoa,
että uudistus on myös aina
uuden etsikkoaikaa ja uusi
mahdollisuus.
Maaherra Rauno Saari
on pannut merkille, että
piispa Voitto Huotari on to-
dennut seurakuntien tukeu-
tuvan liian huolettomasti
julkiseen asemaansa.
"Niiden tulisi tukeutua
sen sijaan jäsenistöön, mikä
voisi tapahtua pienyhteisö-
jen, henkilökohtaisen kos-
ketuksen ja verkostoitumi-
sen avulla".
Tämä on maaherran mie-
lestä viisas neuvo myös
muun hallinnon uudistami-
sessa ja järjestelyssä. Hal-
lintoyksiköt voivat olla alu-
eellisesti suuriakin, mutta
niiden sisällä tulee luoda
edellytykset asioiden, pal-
velujen ja kansalaisyhteyk-
sien sujuvalle ja tehokkaalle
hoitamiselle.
Uudistus ravistelee
myös seurakuntia
Lähetysseura kerää apua
Etelä-Amerikkaan
Sekä Venezuelan että Ko-
lumbian kirkot toimivat lasten
ja nuorten parissa. Molemmis-
sa maissa kolmannes väestös-
tä on alle 14-vuotiaita. Kau-
punkien köyhillä alueilla mo-
net perheet ovat rikkinäisiä, ja
usein yksinhuoltajaäiti vastaa
perheen toimeentulosta. Kou-
lunkäynti voi olla vaikeaa, eikä
ahtaissa oloissa löydy sopivaa
paikkaa läksyjen lukuun. Lap-
silla ei ole myöskään harras-
tusmahdollisuuksia.
Venezuelassa seurakunnat
tarjoavat pyhäkoulujen lisäksi
harrastusmahdollisuuksia ja
apua läksyjenlukuun. Lomien
aikaan lapsille järjestetään lei-
rejä. Kaikilla seurakunnilla ei
ole vielä omia tiloja, vaan lap-
set joutuvat kokoontumaan
puun alla tai kotipihoilla. Jou-
lukeräyksellä saadaan omat ti-
lat muun muassa Santa Tere-
saan. Lähetysseuralla on työn-
tekijöitä Venezuelassa kirkon
lapsi- ja nuorisotyössä. Paikal-
lisia nuoria toimii seurakun-
nissa vapaaehtoisina. Lähetys-
seura tukee nuorten koulutta-
mista seurakunnan virkoihin.
Kolumbian pääkaupungin
Bogotán eteläosan köyhissä
kortteleissa on parin vuoden
ajan toiminut kirkon päiväko-
ti ja nuorten toimintakeskus.
Kristillisen opetuksen lisäksi
lapset saavat siellä apua läk-
syjenlukuun. Keskuksessa voi
harrastaa musiikkia ja urhei-
lua sekä opetella tietokonetai-
toja ja jopa leipomista. Lap-
sille tarjotaan myös ruokaa.
Psykologi on tavattavissa aa-
mupäivisin, ja iltaisin perheil-
le järjestetään yhteisiä tilai-
suuksia.
Keskuksen toiminta tuottaa
tulosta: lapset menestyvät pa-
remmin koulussa, ja suhteet
muihin perheenjäseniin, opet-
tajiin ja ystäviin ovat parantu-
neet. Joulukeräys varmistaa,
että keskuksen toiminta jatkuu.
Viime vuoden Joululahja
lähetystyölle -keräys vierastyö-
läis- ja maahanmuuttajatyöhön
Suomen Lähetysseuran
Joululahja lähetystyölle -ke-
räyksellä tuetaan Venezue-
lan ja Kolumbian evankelis-
luterilaisten kirkkojen lapsi-
ja nuorisotyötä. Keräys kes-
tää marraskuun puolivälistä
tammikuun 2006 loppuun
Ranskassa, Saksassa, Israelis-
sa ja Thaimaassa tuotti 258 885
euroa.
Keräykseen voi osallistua
Kauneimmat joululaulut -tilai-
suuksissa, pankkisiirrolla tai
tekstiviestillä. Keräyksen tilit
ovat Sampo 800014-161130,
Nordea 101630-77440, OKO
578007-141240 ja Aktia
405510-2255596. Viiden ja
kymmenen euron lahjoituksia
voi antaa myös tekstiviestillä
numeroon 16579. Viestit ovat
JLL5 (5 euron lahjoitus) ja
JLL10 (10 euron lahjoitus).
Kirkko seuraa
kuntarakenteen
muutosta tiiviisti
Kirkkohallitus on päät-
tänyt, ettäkuntarakenteen
muutoksia ja sen vaiku-
tuksia seurakuntiin ryh-
dytään seuraamaan kir-
kossa aiempaa tiiviimmin.
Koska seurakunnat ovat
vahvasti sidoksissa kuntiin
ja niiden kehitykseen mo-
nella tavalla, viime vuosi-
en kuntaliitokset ovat vai-
kuttaneet suoraan myös seu-
rakuntarakenteeseen.
Kirkkohallitus perusti työ-
ryhmän, jonka tehtävänä on
vuosien 2006-2007 aikana seu-
rata kuntarakenteen muutoksia
ja sen vaikutuksia kirkkoon ja
seurakuntiin, tehdä ehdotuksia
seurakuntien yhteistoiminnan
edistämiseksi sekä selvittää tar-
koituksenmukainen tapa orga-
nisoida seurakuntatyö eri-
laisissa toimintaympäris-
töissä.
Työryhmän puheenjoh-
tajaksi nimettiin piispaVoit-
to Huotari ja jäseniksi kirk-
koherra Pekka Huokuna,
varatuomari Freja Hägg-
blom, dosentti Kaija Ma-
joinen, asessori Seija Mo-
lina, piispa Kari Mäkinen,
hallintojohtaja Markku Por-
vari, kirkkoneuvos Leena
Rantanen, hallintopäällikkö
Mikko Tähkänen ja kun-
nanjohtaja Tapani Tölli.
Työryhmän pysyväksi asi-
antuntijaksi nimettiin ylilää-
käri Kati Myllymäki ja sih-
teeriksi hallintosihteeri
Anne Pentinmikko.
Tuomiosunnuntaita vie-
tetään kirkoissa 20. mar-
raskuuta. Se päättää kirk-
kovuoden, joka rytmittää
jumalanpalveluselämää.
Päivästä käytetään myös
nimitystä Kristuksen kunin-
kuuden sunnuntai.
Kristillisen uskon mukaan
Kristus tulee takaisin maan
päälle aikojen lopulla. Tuo-
miosunnuntain evankeliumi-
teksti on Matteuksen evan-
keliumista (Matt 25:31-46).
Siinä Jeesus kertoo, ettei tuo-
mion perustana pidetä paho-
ja tekoja, vaan hyvän teke-
mättä jättämistä.
Tuomiosunnuntai koros-
taakin sitä, että ihmisen tu-
lee olla vastuullinen suhtees-
sa lähimmäiseen.
Luterilaisen kirkon Kate-
kismuksen mukaan kaikki
Kirkkovuosi päättyy
tuomiosunnuntaina
joutuvat nöyrtymään Kris-
tuksen vallan ja oikeudenmu-
kaisen tuomion alle. Ihminen
on vastuussa tekemisistään ja
tekemättä jättämisistään. Ian-
kaikkisesta kadotuksesta ih-
misen pelastaa vain Kristuk-
sen armo. Kristitty voi odot-
taa luottavaisena tulevaisuut-
ta ja sitä päivää, jolloin Kris-
tuksen valtakunta tulee nä-
kyväksi.
Aiheeltaan tuomiosun-
nuntai liittyy myös seuraa-
vaan, uuden kirkkovuoden
aloittavaan pyhään eli ad-
venttisunnuntaihin. Silloin
aletaan odottaa joulua ja Jee-
suksen ensimmäistä tuloa
maailmaan.
Kirkkovuoden viimeisen
sunnuntain nimi vaihtelee eri
kirkoissa. Joissain kirkoissa
puhutaan vain viimeisestä
sunnuntaista. Suomessa ni-
mitys tuomiosunnuntai otet-
tiin vuoden 1958 evanke-
liumikirjaan Ruotsin esiku-
van mukaisesti. Aiemmin
Suomessa puhuttiin vain 27.
kolminaisuudenpäivän jäl-
keisestä sunnuntaista.
Päivän liturginen väri on
vihreä. Se symboloi kasvua
ja elämänvoimaa. (KT)
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32