Page 11 - Alueviesti_50_2005

Basic HTML Version

Torstai joulukuun 15. 2005

Edellä ajanutta autoa

ohittamaan lähtenyt au-

toilija suistui liukkaalta

tieltä ojaan lähellä Jo-

kilevon risteystä Huitti-

sissa vt 2:lla varhain

maanantaiaamuna.

Kulkettaja loukkaantui

ja vietiin Satakunnan kes-

kussairaalaan.

Auto suistui kulkusuun-

nassaan

vasemmalle

ojaan. Kuljettaja on huit-

tislainen vuonna 1979

syntynyt mies.

Alkoholilla ei ollut

osuutta onnettomuuteen.

Ohitus vei

ojaan

Poikkikadulla Vamma-

lassa asuva nainen teki

poliisi ilmoituksen maa-

nantaina puolen yön jäl-

keen siitä, että mies oli

kuristanut häntä.

Poliisi otti tekijän kiin-

ni.

Naisihmistä

kurmuuttanut

mies kiipeliin

LuhdankadullaVammalas-

sa murtauduttiin kahteen

kellarikomeroon viime per-

jantain vastaisena yönä.

Niistä anastettiin mm. jou-

lupaketeissa ollutta vaatetava-

raa ja kalastustarvikkeita.

Lauantaina iltapäivällä anas-

tettiin vammalalaisesta liik-

keestä kaksi makkarapakettia.

Näppääjä jäi heti tekopaikalla

kiinni.

Perjantaina kello 19:n jäl-

keen Maurialantien varrella si-

jaitsevasta

rakennuksesta

Varas vei joululahjat

Kaksi henkilöautoa

kolaroi Vammalan Stor-

missa valtatie 12:lla vii-

me torstaina klo 16:n

jälkeen.

Peltikolari sattui Stor-

missa Laukulantien ja

Tampereentien risteykses-

sä. Tampereentieltä kään-

tynyt henkilöauto ajoi

Laukulantieltä valtatien

yli Tampereentielle tul-

leen auton eteen.

Peltikolari

Stormissa

Poliisi valvoi tehostetusti

liikennejuopumuksia koko

maassa marraskuun viimei-

senä ja joulukuun ensim-

mäisenä viikonloppuna.

Valvonnassa jäi kiinni 537

rattijuoppoudesta epäiltyä.

Valvonnan yhteydessä po-

liisi puhallutti kaikkiaan

122 007 ajoneuvon kuljet-

tajaa.

Huumausaineita tai lääk-

keitä väärinkäyttäneitä kul-

jettajia poliisi kohtasi koko

valvonnan aikana liikentees-

tä 18.

Vaikka poliisi tiedotti nä-

kyvästi ja etukäteen valvon-

nasta molempina viikonlop-

puina, jäi joulukuun ensim-

mäisen viikonlopun valvon-

nassa kiinni yhtä paljon rat-

tijuoppoja kuin marraskuun

viimeisenäkin viikonloppu-

na.

Pikkujouluratsioissa

537 rattijuoppoa ja

18 huumeissa ajajaa

Valvontajakson ensim-

mäisenä viikonloppuna

(25.-26.11.) poliisi puhal-

lutti 59 225 autoilijaa.

Heistä 268 puhalsi polii-

siin alkometriin rattijuop-

poutta osoittavat lukemat.

Joulukuun ensimmäisenä

viikonloppuna vastaavat

luvut olivat 62 782 puhal-

lutusta ja 269 rattijuopu-

musepäilyä.

Valvontajakso liittyi

poliisin valtakunnalliseen

liikenneturvallisuustoi-

m i n t a s u u n n i t e l m a a n

2005.

Alkuperäisestä suunni-

telmasta poiketen poliisin

ylijohto pidensi alkupe-

räistä valvontajaksoa kat-

tamaan myös joulukuun

ensimmäisen viikonlo-

pun.

Huhkolan alueella Huit-

tisissa syttyi omakotitalos-

sa viikko sitten keskiviik-

kona tulipalo lasten tuli-

tikkuleikeistä. Tuli tuhosi

yhden huoneen kokonaan

ja aiheutti muihin huonei-

siin savuvahinkoja.

Osa lapsista oli raapinut

lastenhuoneessa tulitikkuja,

ja tuli oli jäänyt todennäköi-

sesti kytemään joihinkin

Tikkuleikeistä

syttyi tulipalo

huoneessa oleviin palo-

herkkiin materiaaleihin.

Tulipalon sattuessa asun-

nossa oli perheen äiti ja

neljä lasta. Kukaan ei

loukkaantunut tulipalossa

Kotinsa menettänyt per-

he on nyt sijaismajoituk-

sessa.

Palopaikalla oli Huitti-

sista useita pelastuslaitok-

sen sammutusyksiköitä ja

ensivasteyksikkö.

Perjantaina ennen puol-

tapäivää Puolustusvoimien

Pasi -panssariajoneuvo

suistui kantatieltä 44 kul-

kusuunnassaan oikealle

ojaan.

Mainittavia henkilövahin-

koja ei aiheutunut. Ajoneu-

vo vaurioitui lievästi etukul-

Pasi kävi kivellä

mastaan törmättyään ojas-

sa olleeseen kiveen.

Perjantaina aamupäi-

vällä poliisi tavoitti Vam-

malassa Marttilankadulla

epäillyn rattijuopon, joka

oli alkometrin mukaan

yhden promillen humalas-

sa.

Näinä päivinä ja vaalien

alla kansalaisen tulee olla

tarkkana kenen joukoissa

seisoo, kenen lippua kantaa

ja mitä piirtää äänestyslip-

puun tulevissa presidentin-

vaaleissa ja vaaleissa ylipää-

tään.

Jos annetuista äänistä laske-

taan pois esim. moniairoiset

kirkkoveneiden kuvat - joita

valitettavan usein yhä piirus-

tellaan äänestyskoppien yksi-

näisyydessä - pressanvaalien

tulos saattaa olla selvä jo en-

simmäisellä kierroksella. Mut-

ta entäs jos näin ei ole? Alka-

vatko silloin poliittiset lehmä-

kaupat? Ja kuka menee kenen-

kin taakse?

Täytyy myöntää, että tähän

mennessä en kovin tarkkaan

ole seurannut päivän politiik-

kaa - pelin politiikkaa, kuten

karismaattinen Veikko Venna-

mo aikoinaan osuvasti luon-

nehti. Kuitenkin jonkinlaista

peliä aikamme politiikka to-

della näyttää olevan, varsinkin

välikysymyskeskustelut, joita

olen mennä syksynä joutessa-

ni seurannut Yle 24 -kanaval-

ta.

Hyvässä uskossa äänestä-

mämme edustajat näyttävät

olevan vain pelinappuloita, joi-

ta suuremmat voimat - puo-

lue, eduskuntaryhmät, valio-

kunnat ym. - liikuttelevat mi-

ten tahtovat. Yksittäisellä kan-

sanedustajalle ei näytä olevan

valtaa omiin mielipiteisiin ja

varsinkaan niiden esilletuomi-

seen suuressa salissa. Ja jos

joku vahingossa sattuu puhu-

maan ”sydänverellään”, hänet

pian ohjataan takaisin ruotuun.

Ehrnrooth, Wahlroos,

Lilius...

Tänä syksynä kuuminta kes-

kustelua on käyty optioista ja

maataloudesta. Näyttää siltä,

että optioherrat kyllä osaavat

luovia asiansa, kiertävät ja

kaartavat pykälätaivaassa mi-

ten tahtovat valtiovallan puut-

tumatta asiaan ajoissa miten-

kään. Tai edes haluamatta sii-

hen puuttua, ehkä tietämättö-

myyttään, ehkä välinpitämät-

tömyyttään.

Ja maatalouden tukiviida-

kossa vallalla näyttää olevan

myös viidakon lait. Varsinai-

nen äläkkä eduskunnassa nousi

taannoin Minna Lintosen

(sos.dem.) puheesta, jossa hän

kertoi ”maataloudella menevän

hyvin”. Vaikka ilmeisesti Kepu

älähti kovimmin, minusta Lin-

tonen puhui selvää asiaa, sillä

nykyiset maatalouden tuet ovat

jaettu todella epäoikeudenmu-

kaisesti, kuten eräs TV:n ajan-

kohtaisohjelma jokin aika sit-

ten toi julkisuuteen.

Porvoolaisen Kialan karta-

non - pinta-ala 400 ha - omis-

taja Göran J. Ehrnrooth kuit-

taa tänä vuonna viljatuet,

n.1000 euroa (n. 6 000 mum-

mon markkaa hehtaarilta) ja

lisäksi juurikastuet 40 000 eu-

roa (n.240 000 mummon mark-

kaa) ja vielä kuljetustuet 16 000

euroa (n.96 000 mummon

markkaa).

Salon lähellä sijaitsevan Jo-

ensuun kartanon omistaja, Suo-

men kolmanneksi rikkain mies

Björn Wahlroos puolestaan

kuittaa viljatukien (200 heh-

taarilta) lisäksi pelkästään so-

kerijuurikkaasta tänä vuonna

35 000 euron (n. 210 000 mum-

mon markkaa). Wahlroos, jon-

ka omaisuus on n. 200 miljoo-

naa euroa, kertoi haastattelus-

sa Helsingin Sanomissa kesä-

kuussa 2004: ”Euroalue on

kuin piirisairaala. Heikkokun-

toiset potilaat seurustelevat

toistensa kanssa eivätkä huo-

maa omaa tilaansa”. - No, ai-

nakin Wahlroos näyttää huo-

maavan oman tilansa erinomai-

sesti.

Kun edellä mainittua tuki-

aisjärjestelmää silmäilee, las-

keskelee Ojalan laskuopin

mukaan ja räknää vanhoissa

markoissa jotta varmasti ym-

märtää, ei voi kuin ihmetellä

ja kummastella tätä nykyajan

maanviljelyä. Ja ensi keväänä

kuulemma EU tuo viljelijöille

uuden mahdollisuuden: EU-

tuen voi saada myös täysin vil-

jelemättömältä peltohehtaaril-

ta. Pääasia, että pitää pellon

näköisenä, hoitaa maisemaa.

Siis sillä lailla.

Paperiviljelijöitä

Entä miten maataloustuki-

aisten kohtalo määräytyy tu-

levaisuudessa? Onko EU to-

della jumala, jota nöyrästi edel-

leen kumarretaan EU-tukien

toivossa vai olisiko sittenkin

pitänyt äänestää toisin 1994

kansanäänestyksessä?

Presidenttiehdokkaista vain

Timo Soini puhuu sitkeästi

EU:ta vastaan. Hänen mukaan-

sa Suomen tulisi mitä pikem-

min irtaantua EU-jäsenyydes-

tä, sillä se tie vie lopulta itse-

näisyytemme viimeisetkin rip-

peet. Soini kysyykin, että ha-

luammeko me Suomesta muo-

dostuvan entisen Neuvostolii-

ton kaltaisen liittovaltion, jos-

sa itsemääräämisoikeus on

käytännössä nolla. EU- ikeen

alla me hävisimme jo oman

rahan ja kohta kaiketi oman

kielemme, lippumme, kansal-

lislaulumme. Sitäkö me todel-

la haluamme? Turhaako talvi-

sota ja jatkosota? Summa, Raa-

te, Vuosalmi ja Äyräpää?

Ja maataloustuet - vaikka

niitä viime aikoina on jaettu

runsaalla kädellä ja useasti vää-

riin osoitteisiin - ovat olleet

kuitenkin määräaikaisia, kuten

aikoinaan EU- jäsenyysneuvot-

teluissa herrat neuvottelivat.

Siis määräaikaisia, ei pysyviä

ja tuo määräaika on juuri nyt

tiensä päässä. Siksi Suomesta

katoaa yksi sokeritehdas ja tuo-

tanto vähenee ratkaisevasti.

Eihän yhden tehtaan menetys

tai sokerijuurikkaan viljelyn

puolittuminen häiritse Ehrn-

roothin tai Wahlroosin kaltai-

sia miljonäärejä, mutta taval-

liselle perheviljelijälle saattaa

nousta eteen ylittämätön sei-

nä, talonpojan viimeinen tuo-

miopäivä.

”Kunniallista on kuolla isän-

maan puolesta, mutta ei vielä,

eikä ainakaan kaatua EU:n ky-

nänpyörittäjän

paperille”

(Timo Soini)

Pohjantähden alla

Kun katson kauas kotiseu-

tuni ja koko Suomen histori-

aan kysyn samalla: mihin toi-

menpiteisiin kunnon suomalai-

nen on ryhtynyt historiamme

saatossa kohdatessaan vääryyt-

tä ja epäoikeudenmukaisuutta?

Noussut kapinaan? Kuten Poh-

janmaan talonpojat 1500-luvun

lopulla ja toisen kerran kansa-

laissodassa 1918.

Väinö Linnan Täällä Poh-

jantähden alla - romaania voi-

daan lukea suomalaisen talon-

poikaiston kahden sosiaalisen

kerroksen, torppareiden ja ta-

lollisten, jakaantumisen ja uu-

delleen yhdistymisen kuvauk-

sena. Vuonna 1918 talollisten

ja työläisten välissä olivat torp-

parit, vuokraansa sisältyviä

päivätöitään talon töissä raa-

tavat miehet ja naiset, jotka

vasta öisin ehtivät omille hal-

laisille viljelyksilleen - jos eh-

tivät silloinkaan.

Pohjantähteä ei ole kuiten-

kaan osattu lukea talonpoikais-

romaanina ja juuri siksi sen

kapinakuvaus on erittäin tär-

keä. Pitää kuitenkin muistaa,

että punakapina oli myös ja

ennen kaikkea talonpoikaiska-

pina, jonka jälkimainingeissa

torpparit saivat vapautuksen-

sa. Saadakseen viljelemänsä

maan omakseen, vuonna 1918

torpparit liittoutuivat työväen-

liikkeen kanssa. Tämä totuus

on useasti jäänyt toisenlaisen

tulkinnan varjoon.

Kuten tiedämme, Täällä

Pohjantähden alla on kuvaus

punaisesta talonpojasta Akseli

Koskelasta, hänen suvustaan ja

lähiympäristöstään Urjalan

Pentinkulmalla. Akseli oli ta-

lonpoika ajatuksiltaan ja maa-

ilmankuvaltaan, mutta ennen

torpparivapautusta hänen ta-

lonpoikaisuutensa oli rajoitet-

tua. Hänen viljelemänsä maa,

kylmään ja hallaiseen suohon

raivaamansa alue, ei ollut hä-

nen omaansa. Epäoikeudenmu-

kaisuus oli siis kaksinkertais-

ta: hän oli vuokralla itse rai-

vatulla maalla. Siksi Akselista

tuli kapinallinen.

Akseli Koskela oli myös

miehuullinen kapinallinen,

kova taistelija, kunnon työ-

mies, jämpti ja asiallinen, sa-

nojensa mittainen mies, kun-

nollinen maanviljelijä, joka

laajensi tilaansa ja menestyi.

Eihän tällainen mies voi olla

bolshevikkien kätyri, isänmaan

petturi, pimeiden voimien rii-

vaama. Ei, hän oli omia, mei-

käläinen, tuttu suomalainen.

Mutta talonpoikaiskapinal-

lisena Akseli oli myös punai-

nen, jopa tulipunainen. Samat

ominaisuudet, jotka tekivät

hänestä esimerkillisen talonpo-

jan, tekivät hänestä myös työ-

väenjohtajan ja punakaartin

päällikön. Ja häneen oli help-

po samaistua: juuri sitä on ol-

lut suomalaisen taistelu yhteis-

kunnallisia epäkohtia vastaan,

paremman maailman puolesta

sortajia vastaan. Ja vankilei-

riltä palattuaan Akseli lunasti

torpan itselleen, tarttui jälleen

suokuokkaan ja laajensi tiluk-

siaan, rakensi uudet pytingit,

jossa ympärillä puutarha ja lip-

putanko, jossa siniristilippu.

Mutta missä on tämän päi-

vän KoskelanAkseli? Tai Jaak-

ko Ilkka? Rähmälläänkö kohti

Brysseliä?

Raija Westergård

Paperiviljelijöiden Suomi

Raija Westergård.

Lavettirekka suistui

ojaan Kärppäläntiellä

Mies unohti nosta-

mansa rahat pankkiau-

tomaattiin Puistokadul-

la Vammalassa maanan-

taina yhdentoista ai-

kaan.

Rahat olivat kadonneet

kun hän palasi hakemaan

niitä noin minuutin kulut-

tua.

Ulkomaalaisen näköi-

nen mies anasti kuuden

pullon olutpakkauksen

Punkalaitumen R-kioskil-

ta maanantaina kello 20.

Rahaa ja

olutta

varkaille

anastettiin hevosen kengi-

tyksessä käytettäviä välinei-

tä.

Sastamalankadulla tun-

keuduttiin perjantain vas-

taisena yönä asuntoon ja

vietiin viihde-elektroniik-

kaa.

Viime viikon keskiviik-

kona illalla Asemakadulla

olevasta liikkeestä anastet-

tiin elintarvikkeita.Tekijät

poistuivat paikalta autolla,

jonka poliisi tavoitti tieltä

249. Kuljettaja puhalsi al-

kometriin 1,5 promillea.

Ojaan liukunut ja tielle poi-

kittain jäänyt lavettirekka kat-

kaisi Kärppäläntien liikenteen

Lavettirekka ei selviytynyt

liukkaasta ylämäestä, vaan läh-

ti luisumaan ojaan. Hiekoituk-

sen ja kaivinkoneen avulla la-

Karkun Kutalassa puolen-

toista tunnin ajaksi tiistai-

na iltapäivällä.

vetti saatiin jälleen kulkuun

ja tie avatuksi muulle lii-

kenteelle kello 15:een men-

nessä.

Sosiaali- ja terveydenhuolto koottiin nettiin

Satakunnan sairaanhoi-

topiiri on avannut kaikille

satakuntalaisille tarkoite-

tun sosiaali- ja terveyden-

huollon internet-sivuston,

jonka

osoite

www.salpanet.fi

Sen tavoitteena on tukea

kansalaisten omaehtoista ter-

veydenhuoltoa, jakaa tietoa

sairauksista ja niiden hoidos-

ta sekä opastaa hakemaan

apua sosiaalihuollonmonista

palveluista.

SalpaNetissa on kaikkien

25 satakuntalaisen kunnan

palvelutiedot yhteystietoi-

neen ensiavusta, terveyspalve-

luista sekä perhe- ja sosiaali-

palveluista. Terveyspalveluista

tietoja on saatavilla esimerkik-

si vastaanottoajoista, mielenter-

veyspalveluista, hammashoi-

dosta sekä laboratorio- ja ku-

vantamispalveluista.

Perhe- ja sosiaalipalveluista

tietoja on esimerkiksi kotihoi-

dosta, lasten päivähoidosta,

vammaisten palveluista, päihde-

palveluista ja toimeentulosta.

Kaikkia koskevat tiedot

SalpaNetista löytyvät tie-

dot myös asiakkaan oikeus-

turvasta: maksukatoista, hoi-

totakuusta, yleisestä oikeus-

avusta sekä tietosuojasta ja

tietoturvasta.

Sivuston tietopankista löy-

tyvät alueelliset hoito-ohjel-

mat, käypähoitosuositukset,

potilasohjeet sekä tietoja sai-

rauksista ja niiden hoito-oh-

jeista.

- Sairaanhoitopiirin ta-

voitteena on sairauksien hoi-

don lisäksi ehkäistä niiden

syntymistä ja tukea jokaisen

kansalaisen itsenäisen toi-

mintakyvyn säilymistä. Mitä

paremmin pidämme itses-

tämme ja ympäristöstäm-

me huolta, sitä vähemmän

todennäköistä on sairas-

tua tai joutua onnetto-

muuksiin. Olemme halun-

neet SalpaNetin avulla ja-

kaa keskitetysti tietoja

kaikkien käyttöön, toteaa

Salpahankkeen projekti-

päällikkö Terttu Luoju-

koski.

- Ennaltaehkäisevästä

työstä huolimatta tarvit-

semme hoitoa, apua ja tur-

vaa monessa elämän vai-

heessa. SalpaNetista löy-

tyy tiedot myös näiden ti-

lanteiden varalta.

Page 12

Page 10

1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...32