Page 18 - Alueviesti_50

Torstai joulukuun 15. 2005

18

Järjestökyselyn tulokset

Vammalan ja Suodenniemen

kuntien yhdistymisen esiselvi-

tyssä keskeisessä asemassa on

kansalaislähtöisyys ja avoi-

muus. Seurakunnilta, järjestöil-

tä, yhdistyksiltä ja kylätoimi-

kunnilta näkemyksiä mahdol-

lisesta yhdistymisestä ja sen

vaikutuksista. Kyselyyn saatiin

12.12. mennessä yhteensä 31

vastausta.

Yleisesti vastauksissa todet-

tiin, ettei kuntien yhdistymi-

sellä ole juurikaan vaikutusta

yhdistyksien ja järjestöjen toi-

mintaan. Myönteisinä asioina

nähtiin mahdollinen oman yh-

distyksen jäsenmäärän kasvu

ja toiminta-alueen laajenemi-

nen. Kuntien yhdistymisellä ei

nähty olevan kielteisiä vaiku-

tuksia yhdistysten toimintaan.

Asiat, joihin toivottiin kiin-

nitettävän huomiota, ovat eri-

tyisesti kuntien tasavertainen

asema yhdistymisessä ja alu-

eiden kehittäminen yhdistymi-

sen jälkeen. Palveluiden toi-

vottiin säilyvän vähintään ny-

kyisellä tasolla uuden kunnan

eri alueilla myös jatkossa. Tie-

yhteyksiä toivottiin parannet-

tavan nykyisten kuntakeskus-

ten välillä ja kunnan eri osiin.

Omien yhdistysten näkökul-

masta toivottiin sitä, että toi-

mintaedellytykset säilyvät ny-

kyisellä tasolla myös yhdisty-

misen jälkeen, esimerkiksi ta-

loudellisen tuen säilyttäminen

vähintään entisellään.

Ohjausryhmän

lähtökohdat

organisaatio-

suunnittelulle

Organisaatioiden liittyessä

yhteen on alkuvaiheessa sel-

kiytettävä organisaatiorakenne,

johtosuhteet sekä henkilöstö-

politiikan pääperiaatteet. Kun-

tajakolain mukaan henkilöstö

siirtyy uuden Vammalan pal-

velukseen. Suodenniemeltä

siirtyvän henkilöstön palvelus-

suhteet esitetään turvattavaksi

samalla tasavertaisella tavalla

kuin Vammalan kaupungin

henkilöstön palvelussuhteet.

Suunnittelu on perustettu seu-

raaviin lähtökohtiin:

1. Hallintokeskusta ei kas-

vateta.

2. Organisaatiosuunnitelma

laaditaan vuosille 2007-2011.

3. Henkilöstölle osoitetaan

todellisia työtehtäviä pääpai-

non ollessa asiakaspalvelun pa-

rantamisessa.

4. Järjestelyjä voidaan to-

teuttaa siten, että tehtävämuu-

tokset koskevat sekä Suoden-

niemen että Vammalan henki-

löstöä.

5. Laajan alueen palvelujen

hajautettu ja lisäarvoa tuotta-

va järjestäminen, tietotekniik-

ka, yhteispalvelu.

6. Muutokset voidaan toteut-

taa suunnitelmallisesti vaiheit-

tain.

7. Koulutussuunnitelma, tar-

vittaessa yksilöllinen.

8. Suunnitelma pyritään laa-

timaan niin, että henkilöstön

osaamista käytetään hyväksi

ongelmien ratkaisemiseksi.

9. Tavoitteena luoda parhai-

ten tuottavuutta ja taloudelli-

suutta parantava organisoitu-

minen.

10. Tiimit ja verkostot toi-

mintatapana.

Yhteistoimintamenettely

Muutostilanteissa on pidet-

tävä huolta tiedon kulusta ja

yhteistoiminnasta henkilöstö-

järjestöjen edustajien kanssa.

Käytössä ovat seuraavat toi-

mintamuodot:

- Ohjausryhmässä ovat hen-

kilöstön edustajat mukana

- yhteistyötoimikunnat

- yhteiset kokoukset

- osallistuminen valtuuston

työseminaariin 18.1.2006

- osallistuminen informaa-

tiotilaisuuteen valtuustoille

1.2.2006

- Yt-menettelyyn kuuluvat

henkilökohtaiset keskustelut

ohjausryhmän tehtäväksi an-

non pohjalta 12.1.2006 men-

nessä.

Uuden Vammalan

organisaatiorakenne

Ohjausryhmä määritti perus-

teet henkilökohtaisille yt-kes-

kusteluille. Perusturvan osalta

jatketaan valmistelua niin, että

päivähoito, sosiaalityö, vam-

maispalvelut ja terveydenhuol-

lon palvelusopimusten valmis-

telu kuuluvat laajentuneen

Vammalan tehtäviin. Tehtä-

väkokonaisuuden siirtymistä

Sastamalan perusturvakun-

tayhtymälle harkitaan vaihto-

ehtona mahdollisesti joskus

myöhemmin. Valtakunnallisen

kunta- ja palvelurakennehank-

keen kannanottoja odotetaan.

Suodenniemen kunnanjoh-

taja Petri Pikkuahoa esitetään

sivistyspalvelukeskukseen toi-

mialapäälliköksi ja Vammalan

sivistysjohtajan eläköityessä

vapautuvaa vakanssia ei täy-

tetä. Sivistysjohtaja Lauri Lau-

rila jää eläkkeelle vuoden 2009

alussa.

Teknisen palvelukeskuksen

ja liikelaitosten sekä perustur-

vakeskukseen tehtäviin siirtyy

henkilöstöä Suodenniemeltä,

mm. nykyinen kunnansihteeri

Mirja Karvanen.

Palvelukeskuksista eläköi-

tymisen kautta vapautuvista

vakansseista seuraa uudelleen-

järjestelyjä ja henkilöstömää-

rä supistuu. Organisaatiosuun-

nitteluun liittyy myös esitte-

lyä koskevien määräysten val-

mistelu uutta hallintosääntöä

varten. Nämä asiat etenivät

henkilökohtaisiin yt- keskus-

teluihin.

Harkinnanvarainen

investointiavustus

Yhdistynyt kunta saa harkin-

nanvaraista investointiavustus-

ta enintään 1,7 Me.

Avustusrahoilla on suunni-

teltu yhteensovittaa Suodennie-

men ja Vammalan palvelura-

kenteita, vahvistaa elinkeino-

pohjaa sekä parantaa talou-

dellisuutta ja tehokkuutta

Käyttökohteita mietitään tar-

kemmin jatkovalmistelussa.

Asukasillat

tammikuussa

Kuntien yhdistymiseen liit-

tyen tullaan järjestämään viisi

asukastilaisuutta seuraavasti:

3.1. Putajan asukasilta klo

19 teollisuushallilla, 4.1. klo

19 Pohjakylän ja keskustan

Suodenniemi urheilutalolla,

10.1. klo 19 Lahdenperän asu-

kasilta Merja Luukkasella Ran-

takulmantiellä, 11.1. klo 19

Sävi entisellä koululla Hako-

ojantiellä ja 12.1. klo 19 Vam-

malan asukasilta Sylvään au-

ditoriossa.

Vammalan ja Suodenniemen...

Jatkoa sivulta 7

Kiikoisten, Suodennie-

men ja Lavian alueella

toimiva yhteinen jalkapal-

loseura FC KiSuLa on saa-

nut 3 000 euroa lasten

liikunnan paikallistukea

urheiluseuratoimintaan.

Sen myönsivät Nuori Suo-

mi, Suomen Palloliitto ja

Lounais-Suomen Liikunta

ja Urheilu.

Urheiluseurojen paikal-

listuen tarkoituksena on

FC KiSuLa sai 3 000 e lasten liikuttamiseen

kehittää seuratoimintaa niin,

että mahdollisimman moni

lapsi ja nuori voisi kokea ole-

vansa tärkeä ja nauttia liik-

kumisesta urheiluseurassa.

FCKiSuLan ansioksi lu-

ettiin Satakunnan piirissä

”jalkapallon mustilla alueil-

la” alkanut aktiivinen lasten

jalkapallotoiminta, jossa kol-

men kunnan yhteistyö toimii

mutkattomasti. Toiminta al-

koi Kaikki pelissä -nimisen

koulujalkapallotapahtu-

man myötä.

Erityistä huomiota on

kiinnittänyt tyttöjen suu-

ri osuus uusista harrasta-

jista sekä se, että ohjaajia

ja toimijoita on löytynyt

runsaasti.

- Toiminnan paikallinen

merkitys lasten liikuttami-

sessa on suuri melko pien-

ten maaseutukuntien alu-

eella.

Pysäköin autoni Sarkia

Lukion edustalle 2.12. kello

13.15. Vähän jännitti miten

löydän oikean paikan, on-

han koulu aika iso. Samassa

huomasin kaksi poikaa, jot-

ka valkoinen lakki kädessä

nousivat rappuja, joiden ta-

santeella paloivat juhlatui-

kut. Heidän mukanaan as-

telin eteiseen, missä hyöri

paljon ihmisiä.

Kaksi opettajaa ja koulussa

hyväksi tunnettu rehtori Sep-

po Holkeri kättelivät ja toivot-

tivat sydämellisesti tervetul-

Juhlamieli löytyi

leeksi. Suuri ruokasali oli Heli

Talan opastuksella muuttunut

upeaksi juhlasaliksi. Joulukuu-

si, eri puolilla loistavat kyntti-

lät, valkoiset pöytäliinat ja sa-

lin perällä houkutteleva kah-

vipöytä.

Neljä valkoista ylioppilas-

lakkia odotti pienellä pöydäl-

lä. Hyväksyttyjä kirjoittajia oli

kuusi. Kaksi ei päässyt tule-

maan.

Sali täyttyi vieraista ja opet-

tajista. Myös seuraavat lakin

tavoittelijat olivat mukana.

Kaikki oli huolella suunnitel-

Ylioppilaat Ville Siivonen, Anna Nieminen, Jani Leskenmaa ja Antti Eskola.

tu. Syrénin sisarukset aloitti-

vat tilaisuuden esittämällä

musiikkia. Sitten seurasi reh-

tori Holkerin kaunis puhe uu-

sille ylioppilaille.

Alussa hän lausui Eino Lei-

non runon: "Kell’ onni on" ja

mainitsi mm.: ”Täällä on tä-

nään hyvin onnellisia ihmisiä.

Te olette saavuttaneet elämäs-

sänne ensimmäisen tärkeän

virstapylvään joka vaatii pal-

jon sitkeyttä ja ponnistelua.”

Hän kannusti puheessaan

jatkamaan uusien haasteiden

myötä todeten: ” Nykypäivä-

nä opiskelijan elämä ei ole

helppoa, mutta älkää antako

periksi, luovuttaa ei kannata.

Kova yrittäminen tuottaa aina

tuloksia, niin kuin tänä päivä-

nä saamme todeta.”

Lyhyen puheen jälkeen, jota

olisi mielellään kuullut enem-

mänkin, seurasi lakkien jako

ja ylioppilaaksi julistaminen.

Sen jälkeen Syrénin sisaruk-

set esittivät musiikkia ja juo-

tiin juhlakahvit.

Haluaisin kiittää rehtori Hol-

keria ja opettajia siitä tärkeäs-

tä ja arvokkaasta jota te teette.

Myös tästä mieliin painuvasta

kauniista juhlasta.

Elsa Nieminen

Halu suosia suomalaista on

yli puolelle kotitalouksien

ruokaostoista päättäville kes-

keinen syy valita suomalai-

sia elintarvikkeita. Noin puo-

let alle 25-vuotiaista kulut-

tajista valitsee suomalaisia

elintarvikkeita ensisijaisesti

niiden laadun takia.

Elintarvikkeen suomalainen

alkuperä on Taloustutkimuksen

Suomi Syö -tutkimuksen mu-

kaan noin puolelle kotitalouk-

sien ruokaostoista päättäville

keskeinen valintaan vaikuttava

tekijä. Kolmanneksella suoma-

laisuudenmerkitys riippuu tuot-

teesta, näin on erityisesti alle

45-vuotiailla ja pääkaupunki-

seudulla asuvilla.

- Kuluttajat haluavat valin-

tapäätöksissään suosia suoma-

laista, kertoo tuotemerkkipääl-

likköMinna Ruoni-Mäkelä Fin-

Kotimaisuus on keskeinen peruste ruokaostoksissa

food - Suomen Ruokatieto

ry:stä. -Suomalaisuus on tutki-

mustulosten mukaan valinnois-

sa tärkeää, koska silloin kulut-

tajat tietävät mitä syövät. He

luottavat suomalaiseen elintar-

vikeketjuun ja haluavat säilyt-

tää elintarviketuotannon Suo-

messa, Ruoni-Mäkelä toteaa.

Vain kuusi sadasta kuluttajasta

ei valitse elintarvikkeita niiden

alkuperän mukaan. Näistä

useimmat ovat alle 35-vuotiai-

ta. Kuluttajat arvioivat, että eri-

tyisesti ruokaleivän, maidon ja

lihan kotimaisuuden merkitys

kasvaa tai ainakin pysyy ennal-

laan seuraavien viiden vuoden

aikana. Näin arvelevat erityisesti

nuoret kuluttajat.

Nuoret valitsevat laadun takia

Nuorille laatu ja suomalai-

suus kuuluvat yhteen. Noin puo-

let tutkimukseen vastanneista

nuorista kertoi valitsevansa suo-

malaisia elintarvikkeita ensisi-

jaisesti niiden laadun takia. 57

prosenttia alle 25-vuotiaista

mainitsi joutsenlipun kertovan

tuotteen laadusta, mikä on huo-

mattavasti muita ikäryhmiä

enemmän.

- Nuoret myös tuntevat jout-

senlipun hyvin, sillä peräti 71

prosenttia alle 25-vuotiaista tie-

tää, että joutsenlippu kertoo suo-

malaisista raaka-aineista, Min-

na Ruoni-Mäkelä iloitsee. Vas-

taava luku kaikkien vastaajien

osalta oli 58 prosenttia.

Tulokset perustuvat Talous-

tutkimuksen Suomi Syö 2005 -

tutkimukseen.

Touko-kesäkuussa 2005 to-

teutettuun kyselyyn vastasi 2053

kotitalouksien ruokaostoista

päättävää 15-79 -vuotiasta suo-

malaista.

Joutsenlippu

helpottaa valintaa

Suomi Syö -tutkimuksen

mukaan kuluttajista noin puo-

let tarkistaa aina tai useimmi-

ten, löytyykö tuotteesta joutsen-

lippu. Useimmin merkkiä etsi-

tään lihan pakkauksesta.

Hyvää Suomesta -joutsenlip-

pu on pakattujen ja jalostettu-

jen elintarvikkeiden vapaaehtoi-

nen alkuperämerkki, joka ker-

too, että vähintään 75 prosent-

tia tuotteeseen käytetyistä raa-

ka-aineista on suomalaista al-

kuperää. Lisäksi lihan, maidon,

munan ja kalan on aina oltava

sataprosenttisesti suomalaista.

Finfood - Suomen Ruokatieto

ry:n myöntämää tunnusta käyt-

tää yhteensä 300 yritystä noin

9 000 tuotteessa. Joutsenlipun

käyttöä valvotaan säännöllisesti

ja pistokokein.

Page 18 - Alueviesti_50_2005