Page 20 - Alueviesti_51_2005

Keskiviikko joulukuun 21. 2005 20
Syöpäsäätiön Roosa nau-
ha -rahasto on saanut 66
577 euron lahjoituksen,
joka on huomattava osa
syksyn 2005 kampanjan
tuotosta. Sekin lahjoittivat
LindexinmaajohtajaAri Iso-
hella ja Me Naiset -lehden
päätoimittaja Katriina Kaar-
re. Sekki on kampanjan suu-
rin yksittäinen lahjoitus.
Kaikkiaan syksyn Roosa
nauha -kampanjan tuotto ko-
hoaa noin 100 000 euroon,
joka on tapahtuman kolmi-
vuotisessa historiassa ennätys.
Panoksensa ovat antaneet niin
yksityiset kansalaiset kuin yri-
tyksetkin, joita ovat olleet Lin-
dexin ja Me Naisten lisäksi
Avon Cosmetics,Adidas ja In-
tersport -liikkeet, Roche,
Scandinavian Hunks sekä
Roosa nauha -risteilyllä Vi-
king Line.
Lokakuisen kampanjan ta-
voitteena on ollut kerätä va-
roja rintasyöpätutkimukseen
ja viestittää rintasyövän ko-
keneiden naisten tuntoja ja
keinoja sairaudesta toipumi-
seen.
Perimän tutkimus
yksilöllistää hoitoja
Roosa nauha -rahasto ja-
koi marraskuussa ensimmäi-
set apurahansa, joita myön-
nettiin kahdelle tutkimuksel-
le. Professori Jorma Isola sai
25 000 euroa lääkeresistens-
siä koskevaan tutkimukseen
ja dosentti Heli Nevanlinna
15 000 euroa periytyvän rin-
tasyövän syiden selvittämi-
seen.
Rintasyövässä korkean
sairastumisvaaran aiheuttavat
BRCA1 - tai BRCA2 -gee-
ninmuutokset ovat melko har-
vinaisia ja vastaavat noin 2-3
prosentista rintasyöpätapauk-
sista Suomessa.
- Suurimmassa osassa rin-
tasyöpäsuvuista ei altistavaa
geeniä vielä tunneta. Sekä su-
vuittainen rintasyöpäalttius
että lievästi kohonnut rinta-
syöpävaara väestössä johtu-
nevat useista eri geenimuu-
toksista tai niiden yhteisvai-
kutuksista. Esimerkiksi
CHEK2 -geenin muutoksiin
on todettu liittyvän noin 1,5-
Roosa nauha toi
ennätyssumman
2,5-kertainen rintasyöpävaa-
ra, toteaa dosentti Heli Ne-
vanlinna Hyks:n Naistenkli-
nikalta Helsingistä. Nevanlin-
nan tutkimus tähtää geeni-
muutosten tunnistamiseen,
jotta voidaan tehdä tarkem-
pia sairauden määrityksiä, ke-
hittää syövän ehkäisyä ja va-
lita entistä yksilöllisempiä
hoitoja.
Miksi lääke
ei tehoa kaikilla?
Professori Jorma Isolan tut-
kimuksessa on kyse rintasyö-
päpotilaista, joilla on todettu
HER-2/neu -syöpägeeni. Se
ei liity perinnöllisyyteen.
Osaan potilaista kehitetty täs-
mälääke ei tehoa ja Isolan tut-
kimusryhmä selvittää syytä,
miksi näin on. Vastausta etsi-
tään molekyylitasolta ja käyt-
täen hyväksi tutkijoiden ke-
hittämää soluviljelmää. Se on
kehitetty sellaisen potilaan
syöpäsolukosta, jonka sairau-
teen lääke ei ole tehonnut.
HER-2/neu -tutkimus on osa
hoitojen erilaistumista. Näi-
den rintasyöpien tiedetään ole-
van muita ärhäkämpiä ja leik-
kauksen jälkeinen liitän-
näishoito suunnitellaan sen
mukaisesti.
Masennus ei ennakoi
rintasyöpää
Rintasyövän ja persoonal-
lisuuden väliseen yhteyteen
on saatu myös uutta tietoa,
kun 10 892 suomalaisen nai-
sen seurantaan perustuva tut-
kimus julkaistiin Psychologi-
cal Medicine -lehdessä. Nai-
set, joiden ikä oli 48-50 vuot-
ta, saivat seulontakutsua en-
nen kirjeitse kyselyn, jossa
selvitettiin vastaajanmm. psy-
kologisia tekijöitä, kuten ma-
sennusta ja ahdistusta.
Syöpätapauksia tutkittujen
joukosta löytyi 278. Masen-
nus tai mikään muu psykolo-
ginen tekijä ei ollut tilastolli-
sessa yhteydessä syöpään. Sen
sijaan sairastumisen taustalla
vaikuttivat suvun rintasyöpä-
historia, korkeampi sosioeko-
nominen luokka, alkoholin
nauttiminen 2-3 kertaa viikos-
sa, tupakointi ja liikunnan
puute.
Pirkanmaan liiton perus-
tamisesta on tullut kulu-
neeksi 15 vuotta.
Merkkipäivää juhlistettiin
Pirkanmaan liiton sisäisessä
juhlatilaisuudessaTampereel-
la viime torstaina. Pirkan-
maan liitto perustettiin vuon-
na 1990 yhdistämällä Tam-
pereen seutukaavaliiton ja
Pirkanmaan maakuntaliiton
toiminnat.
Samoin tapahtui muualla-
kin Suomessa. Maakunnan
liitot vastaavat maakunnan
aluekehityksestä, maakunta-
kaavoituksesta ja edunval-
vontatyöstä. Pirkanmaan lii-
ton keskeisenä tavoitteena on
kehittää Pirkanmaata kiinte-
ässä yhteistyössä kuntien ja
muiden viranomaisten kans-
sa entistä kilpailukykyisem-
mäksi maakunnaksi sekä kan-
sallisella että kansainvälisel-
lä tasolla.
Liitto on kuntayhtymä,
jonka jäseninä ovat Pirkan-
maan 33 kaupunkia ja kun-
taa.
Kunnia- ja ansiomerk-
kejä: Maakuntajohtaja, maa-
Pirkanmaan liitto
täytti 15 vuotta
kuntaneuvos JussiV. Niemel-
le on myönnetty Suomen
Kuntaliiton kultainen kunnia-
merkki hänen monipuolisis-
ta ansioistaan kuntasektoril-
la ja Pirkanmaan maakunnan
hyväksi tehdystä työstä. Ky-
seessä on Suomen Kuntalii-
ton korkein kunniamerkki.
Tasavallan Presidentin
myöntämän SuomenValkoi-
sen Ruusun 1. luokan mitali
kultaristein sai Pirjo Puuk-
ka.
Suomen Kuntaliiton kul-
taisen ansiomerkin 30 vuo-
den kunnallisesta palvelusta
saivat JoukoAaltonen, Mik-
ko Heino, Marja-Liisa Heis-
kari-Puntalo, Anna-Maija
Huhtala, Sirpa Särkkä ja Eila
Uimonen.
Suomen Kuntaliiton ho-
peisen ansiomerkin 20 vuo-
den kunnallisesta palvelusta
saivat Markku Forsman, Rei-
joKahelin,AinoMäki ja Satu
Tuominen.
Kultakello 30 vuoden pal-
velusta Pirkanmaan liitossa
ja sen edeltäjäliitoissa saivat
Pertti Fagerlund jaMaija Lu-
mijärvi.
Satakunnan työvoima- ja
elinkeinokeskuksen alueella
oli työnvälitystilaston mu-
kaan marraskuun lopussa
työttömiä työnhakijoita va-
jaat 13 700, mikä on runsas
sata enemmän kuin kuukau-
si sitten. Lomautettujen mää-
rä lisääntyi vajaalla sadalla
ollen 600 henkeä. Työttömi-
en osuus työvoimasta oli 12,9
%. Miehiä työttömistä työn-
hakijoista oli runsas 6 600 ja
naisia runsas 7 000.
Vaikka työttömien määrä li-
sääntyi lokakuusta, niin määrä
laski kuitenkin 1 700:lla hen-
gellä viime vuodenmarraskuus-
ta. Lomautettuja oli yli 600 vä-
hemmän kuin vuosi sitten. Työt-
tömien määrä aleni vuoden ta-
kaisesta 11 %, kun koko maas-
sa vähennys oli vajaa 6 %.
Satakunnassa työttömien
määrä laski vuoden takaisesta
lähes jokaisen kunnan alueella.
Korkeimmat kunnittaiset työt-
tömyysasteet olivat Laviassa
(15,8 %), Porissa (14,9 %),
Merikarvialla (14,7 %), Siikai-
sissa (14,5 %), Karviassa (14,1
%) sekä Kiikoisissa (14,0 %).
Alle kymmenen prosentin työt-
tömyysaste oli kuuden kunnan
alueella: Säkylässä (5,7 %),
Köyliössä (6,5%), Eurassa (7,7
%), Vampulassa (8,0 %), Huit-
tisissa (8,3 %) ja Lapissa (9,6
%).
Satakunnan alueen työvoima-
toimistoihin ilmoittautui marras-
kuun aikana 1300 uutta työn-
hakijaa ja työnhaun päättäneitä
Työttömyys laski
Satakunnassa
oli 1 400. Yleisille työmarkki-
noille työllistyi 1 500 henkeä,
mikä on selvästi vähemmän
kuin kuukausi sitten.
Avoimet työpaikat
Satakunnan alueen työvoima-
toimistoissa oli marraskuun ai-
kana avoinna runsas 2 200 työ-
paikkaa, mikä on yli 500 enem-
män kuin vuosi sitten. Vuoden
takaisesta avoimet paikat lisään-
tyivät suhteellisesti eniten tie-
teellisessä, teknisessä ja taiteel-
lisessa työssä, rakennusalalla
sekä teollisuudessa. Uusia avoi-
mia työpaikkoja ilmoitettiin työ-
voimatoimistoihin marraskuun
aikana runsaat 800 ja täytettiin
lähes 1 200 työpaikkaa.
Työttömyyden rakenne
Alle 25-vuotiaita työttömiä
työnhakijoita oli marraskuun
lopussa vajaat 1 500, mikä on
suunnilleen saman verran kuin
kuukausi sitten mutta lähes 200
vähemmän kuin vuosi sitten.
Alle 25-vuotiaiden osuus työt-
tömistä työnhakijoista oli 11,4
%. Yli 50-vuotiaita työttömiä
työnhakijoita oli marraskuun
lopussa vajaat 5 700, mikä on
hieman enemmän kuin kuukau-
si sitten.
Yhtäjaksoisesti yli vuoden
työttömänä olleita oli 3 700,
mikä on lähes sata vähemmän
kuin kuukausi sitten. Vuoden
takaiseen verrattuna pitkäaikais-
työttömien määrä väheni yli
500:lla.
Ammattiryhmittäin tarkastel-
tuna (ilman lomautettuja) työt-
tömien työnhakijoiden määrä
vähentyi vuoden takaisesta lä-
hes kaikilla aloilla. Suhteelli-
sesti suurimmat vähennykset
olivat kaupallisessa työssä, kul-
jetus- ja liikennetyössä sekä
teollisuudessa.
Työhallinnon koulutus- ja
tukitoimenpiteissä aloittaneiden
yhteismäärä väheni selkeästi
marraskuun aikana. Työvoima-
koulutuksen aloitti vajaa 400 ja
tukitoimenpitein sijoittui runsas
200 henkilöä.
Marraskuun lopussa työvoi-
makoulutuksessa oli runsaat 1
600 ja tukityöllistettynä vajaat
2 100 henkilöä. Tukityöllistet-
tyinä oli valtiolla lähes 80, kun-
nissa runsas 500 ja yksityisellä
sektorilla vajaat 1 500 henki-
löä. Sekä työvoimakoulutukses-
sa että tukitoimenpiteillä ole-
via oli hieman vähemmän kuin
vuosi sitten.
Työttömien työnhakijoiden
määrä vähentyi viime vuoden
marraskuusta lähes jokaisen työ-
voimatoimiston alueella. Vain
Euran työvoimatoimiston alu-
eella työttömien määrä säilyi
vuoden takaisella tasolla. Mar-
raskuun aikana työttömyys vä-
heni Rauman ja Noormarkun
työvoimatoimistojen alueilla,
muualla lisääntyi. Korkein työt-
tömyysaste oli edelleen Porin
(14,3 %) työvoimatoimiston
alueella. Alhaisimmat työttö-
myysasteet olivat Euran (6,9%)
ja Huittisten (8,7 %) työvoima-
toimistojen alueilla.
Internet ei mullista jou-
luista kaupankäyntiä vielä
tänä vuonna, vaikka Visa
ennustaa sähköisen kau-
pankäyntinsä kaksinker-
taistuvan Pohjoismaissa
tänä jouluna.
Johtava korttimaksujär-
jestelmä Visa julkaisi juuri
uuden pohjoismaisen Sifo-
tutkimuksen, jonka mukaan
vain joka yhdeksäs suoma-
lainen suunnittelee ostavan-
sa joululahjoja Internetistä.
Muut Pohjoismaat ovat
edellä Suomea e-joulupu-
kin käytössä. Tärkeimmät
syyt joululahjojen verkko-
ostamiseen ovat jonojen
välttäminen ja vapaus teh-
dä ostoksia silloin kun it-
sellä on aikaa.
- Vaikka verkkokauppa
kasvaa nopeasti, haluavat
suomalaiset edelleen pääs-
tä osaksi joulun tunnelmaa
tavallisissa kaupoissa, sa-
noo Sven Estwall, Pohjois-
Euroopan aluepäällikkö
Visa Europelta. - Tutkimuk-
sestamme selviää, että eri-
tyisesti suurempi tietämys
parantuneesta turvallisuu-
desta sekä edullisemmat
Suomalaiset eivät
usko vielä e-pukkiin
hinnat saisivat asiakkaat
siirtymään kauppojen jou-
luruuhkista verkkoon.
Tuhannelta suomalaisel-
ta kysyttiin heidän suunni-
telmistaan tehdä joululah-
jaostoksia Internetissä. Tu-
losten mukaan 80 % ei ol-
lut suunnitellut ostavansa
lahjoja sähköisesti, 8 % ai-
koi ostaa vain muutaman
lahjan ja vain 3 % aikoi os-
taa suuren osan lahjoistaan
verkossa.
Suomalaiset verkkoshop-
pailijat ostavat eniten vaat-
teita (17 %), DVD-kasette-
ja (16 %), kirjoja (12 %) ja
CD-levyjä (10 %) tämän
vuoden joululahjoiksi. In-
ternetiä hyödyntävistä 40 %
pitää ostamisen parhaimpa-
na ominaisuutena jonojen
välttämistä. Suomalaisista
tärkeää on myös, että säh-
köisessä joulukaupassa ei
ole aukioloaikoja ja ostok-
set voi tehdä entistä nope-
ammin.
Visan aikaisemmin tänä
vuonna julkaisema Sifo-tut-
kimus osoitti, että 42% suo-
malaisista tekee säännölli-
sesti verkko-ostoksia.
Joulukuusten hinnat
ovat pysyneet viimevuo-
tisella tasolla. Kuusimark-
kinoilla kotimainen jou-
lupuu pitää pintansa,
vaikka ulkomaisten tuon-
tikuusten käyttö kauppa-
ketjujen halpana sisään-
vetotuotteena näyttääkin
hieman yleistyneen.
Joulupuuseuran mukaan
kuusenjalkoihin pystytetään
Suomessa tänä vuonna rei-
lut miljoona joulukuusta,
joista karkeasti noin puolet
on ostettuja ja toinen puoli
omalta maalta kaadettuja.
Markkinoiden kuusista lä-
hes 200 000 on kotimaisia
viljeltyjä kuusia. Tuonti-
kuusten osuus on alle kym-
menen prosenttia. Näistä
suurin osa tulee Tanskasta,
mutta joitakin kuusia on
myös muun muassa Viros-
ta ja Irlannista.
Keinokuusillakin on
ihailijansa. Vajaassa kym-
menessä prosentissa talouk-
sista kotia koristaa muovi-
nen joulupuu. Yleisin syy
muovikuusen hankintaan
on hengityselinsairaus tai
muu yliherkkyys.
Kotiin myytävien joulu-
kuusten hinnat vaihtelevat
keskimäärin 20 ja 50 euron
välillä. Hinta määräytyy
koon, tuuheuden, lajikkeen
yleisyyden ja myyntipaikan
mukaan. Suurissa kaupun-
geissa kuuset ovat tyyriim-
Joulukuusen hinta
ei ole juuri noussut
piä kuin pienillä paikkakun-
nilla. Kasvatetuista kuusis-
ta voi joutua pulittamaan
jopa sata euroa tai enem-
män, kun halvimmillaan ul-
komainen puu irtoaa noin
kymmenellä eurolla.
Eri lajikkeista suosituin
on perinteinen metsäkuusi
eli Picea abies. Hyvänä kak-
kosena tulee pörröisempi
mutta ei niin hopeaan tait-
tuva serbiankuusi, joka tun-
netaan myös nimellä omo-
rikakuusi. Näiden lisäksi
kaupan on hopea- ja mus-
takuusia sekä eri pihtalaje-
ja.
Kuuselle on
annettava vettä
Kuusen sulatus on koto-
na hyvä tehdä viileässä ja
hitaasti. Mikäli autotallin tai
suojatun parvekkeen kal-
taista viileää tilaa ei ole,
kuusen voi viedä pesuhuo-
neeseen ja suihkuttaa kyl-
mällä vedellä. Käsittely on
hyvä toistaa muutaman tun-
nin kuluttua. Tyvi on muis-
tettava pitää koko ajan ve-
siastiassa.
Käsittelyn tavoitteena
on, etteivät neulaset herää
lämpimässä ennen kuin run-
ko on sula ja pystyy kuljet-
tamaan vettä neulasiin. Va-
risemisen estämiseksi tär-
keintä on huolehtia, ettei
vesi pääse loppumaan kuu-
senjalasta.
Pirkanmaalla työttömien
määrä nousi lokakuusta 46
henkilöllä (0,2 %). Verrat-
tuna edellisen vuoden vas-
taavaan ajankohtaan vähen-
nystä oli kuitenkin 1 371
henkilöä (5,3%).Työttömyy-
den rakenteellinen kehitys
on entisellään.
Nuorten alle 25-vuotiaiden
ja pitkäaikaistyöttömien mää-
rät laski marraskuussa 2005
verrattuna edellisvuoden vas-
taavaan ajankohtaan. Marras-
kuussa 2005 oli nuoria alle 25-
vuotiaita työttömiä 11,1 % vä-
hemmän kuin marraskuussa
2004.
Marraskuun lopussa Pirkan-
maalla ylittyi 14,0 %:n työttö-
myysaste vain Mäntässä. Alle
8.0 %:n työttömyysaste oli
Kangasalan ja Punkalaitumen
lisäksi Mouhijärvellä, Pälkä-
neellä, Suodenniemellä ja Ve-
silahdella. Vammalan työttö-
myysaste oli 8,7 ja Äetsän 10,1
prosenttia. Koko Lounais-Pir-
kanmaan seutukunnan keski-
määräinen työttömyysaste oli
8,7 prosenttia.
Seutukunnista alhaisin työt-
tömyysaste oli edelleen Kaak-
kois-Pirkanmaan seutukunnas-
sa (8,3 %) ja korkein työttö-
myysaste Etelä-Pirkanmaan
seutukunnassa (12,7 %).
Kysyntä noussut
kaikilla pääaloilla
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli 1 842 avointa työ-
paikkaa marraskuun 2005 lo-
pussa. Työpaikkojen määrä oli
lisääntynyt lokakuusta 8,7 %
ja verrattuna edellisvuoden
vastaavaan ajankohtaan oli li-
säystä 37,8 %. Uusia työpaik-
koja ilmoitettiin marraskuus-
sa 2 924 kpl, joka oli 15,3 %
enemmän kuin lokakuussa
2005 ja verrattuna edellisen
Työllisyystilanne
tasaantuu Pirkanmaalla
vuoden vastaavaan ajankoh-
taan oli kasvua 68 %. Kysyn-
nän kasvutrendi näkyy erityi-
sesti kaupallisessa työssä jos-
sa avoimia työpaikkoja oli 239
kpl (91,2 %) enemmän kuin
marraskuussa 2004. Selvää
kasvua oli myös teknisessä,
luonnontieteellisessä työssä,
jossa paikkoja ilmoitettiin 86
kpl (79,6 %) sekä hallinto- ja
toimistotyössä, jossa uusia
paikkoja ilmoitettiin 77 kpl
(102,7 %) enemmän kuin edel-
lisvuoden vastaavana ajankoh-
tana. Kaikissa pääammattiryh-
missä oli avoimien työpaikko-
jen lisäystä vuosi tasolla ver-
rattuna. Marraskuussa 2005
täyttyi kaikkiaan 2 589 työ-
paikkaa, joista työvoimatoi-
miston hakijoilla täytettiin 786
paikkaa, eli 30,4 %. Tammi -
marraskuun aikana vuonna
2005 avoimia työpaikkoja oli
ilmoitettu 24,7 % enemmän
kuin vastaavana aikana vuotta
aiemmin.
Määrä laski
vuositasolla
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli marraskuun lo-
pussa 24 555 työtöntä työnha-
kijaa, joka oli 1 371 henkeä
vähemmän kuin marraskuus-
sa 2004. (kuvio 2). Työttö-
myysaste oli Pirkanmaalla 10,7
% ja koko maassa 10,2 %. Vas-
taavat luvut vuosi sitten olivat
Pirkanmaalla 11,8 % ja koko
maan osalta 10,9 %. Pirkan-
maan työttömyys laskee edel-
leen hieman hitaammin kuin
koko maassa keskimäärin.
Pirkanmaalla laskua oli vuo-
sitasolla 5,3 % ja koko maassa
5,7 %.
Työttömien määrä laski kai-
kissa pääammattiryhmissä
vuoden takaiseen ajankohtaan
verrattuna. Työttömyys vähe-
ni eniten rakennus, kaivos- ja
louhintatyössä (8,2 %), teolli-
sessa työssä (6,5 %),maa- ja
metsätaloustyössä (5,9 %) ja
palvelutyössä (5,7 %).
Naisten työttömyys laski lo-
kakuusta 1,4 %. Marraskuus-
sa työttömänä oli 12 121 nais-
ta. Vuoden aikana naisten työt-
tömyys on vähentynyt 4,2 %.
Työttömiä miehiä oli marras-
kuun 2005 lopussa 12 434. Li-
säystä lokakuuhun 2005 lu-
kuun verrattuna oli 220 henki-
löä eli 1,8 %. Miesten kohdal-
la työttömyys laski vuoden ta-
kaisesta luvusta 6,3 % eli 839
henkilöä. Työttömistä marras-
kuun 2005 lopussa naisten
osuus oli 49,4 % ja miesten
50,6 %
Nuorten työttömyys on edel-
leen selvässä laskussa vuosi-
tasolla verrattuna
Alle 25-vuotiaita työttömiä
oli marraskuun 2005 lopussa
2 479 henkilöä, joka oli 2,2 %
vähemmän kuin lokakuussa.
Verrattuna vuoden takaiseen
tilanteeseen oli marraskuussa
2005 työttömänä 11,1 % vä-
hemmän nuoria. Pitkäaikais-
työttömyys laski marraskuus-
sa 1,1 % verrattuna lokakuu-
hun 2005 ja oli vuositasolla
tarkasteltuna laskenut 4,5 %.
Pirkanmaalla oli marraskuun
lopussa yli vuoden työttömä-
nä olleita 7 003 henkilöä.
Yli 50-vuotiaiden
työttömyys laski
vuositasolla
Yli 50-vuotiaiden työttö-
myys oli marraskuussa 2005
vähentynyt lokakuuhun 2005
verrattuna 32 henkilöllä ja vuo-
sitasolla verrattuna laskenut
246 henkilöllä. Yli 50-vuoti-
aita työttömiä oli Pirkanmaal-
la marraskuun 2005 lopussa
9570 henkilöä.