Page 10 - Alueviesti_51

Keskiviikko joulukuun 21. 2005

10

Arton

Sihti

Lentopalloilussa kun häviää 3-2 ja viimeisen 15-

13 niin kuin VaLePa Vaasassa viime viikonloppu-

na, kyseessä ei ole torjuntavoitto, vaan katkerin

mahdollinen tappio. Silti on pelattu hyvin, mutta ei

olla saatu palkintoa.

Politiikan peleissä pisteet lasketaan toisin, mutta

sielläkin voidaan puhua voitosta ja tappiosta. Pää-

ministeri Matti Vanhanen on kuvannut Euroopan

Unionin rahoituskehyksistä tehtyä sopimusta Suo-

men kannalta torjuntavoitoksi. Tässä pelissä on vai-

kea sanoa saiko Suomi 2 pistettä voittajana vai ei

ainuttakaan hävinnennä. Voittona on tietysti vai-

keaa pitää sitä, että jokainen suomalainen maksaa

jatkossa Euroopan Unionin jäsenyydestä 100 euroa

vuodessa, kun tähän asti on selvitty 25 eurolla. Toi-

saalta oli jo etukäteen selvää, että Euroopan Unio-

nin laajeneminen merkitsee lisäkustannusta kaikil-

le nykyisille jäsenmaille.

Euroopan Unionin toimintakyvyn kannalta oli

täysin välttämätöntä päästä sopimukseen. Jotta Eu-

roopan Unioni ylipäätään voi toimia järkevästi kan-

salaistensa parhaaksi, jäsenmaiden on kyettävä kes-

kinäiseen yhteistyöhön ja kun kompromisseja teh-

dään kaikkine on annettava periksi. Sen arvioimi-

nen, antoiko Suomi liikaa periksi, on hyvin hanka-

laa, mutta tunnustaa täytyy, että jos päätöksenteko

olisi jo jäänyt omalle puheenjohtajakaudellemme, oli-

simme saattaneet joutua joustamaan vieläkin enem-

män.

Rehellisyyden nimissä on kuitenkin todettava, että

tämäkin ratkaisu on kova päätös Etelä-Suomen maa-

seudun kannalta. Maaseudun kehittämisrahojen vä-

heneminen kohdistuu voimakkaasti Pirkanmaahan

ja Satakuntaan ja vaikeuttaa monien hyvien hank-

keiden toteuttamista jatkossa. - Me kun ehdimme jo

tottua esimerkiksi Joutsenten reitin aikaansaannok-

siin. Toki tukirahaa jää meillekin, mutta niukkene-

via resursseja on käytettävä entistä tehokkaammin.

On hyvä muistaa, että näitä rahoja ei ole käytetty

niinkään maataloudenharjoittajien hyväksi, vaan

nimenomaan maaseutuyrittämisen mahdollistami-

seksi ja laajassa mielessä koko maaseutuasumisen

edistämiseksi.

Monille Etelä-Suomen maanviljelijöille on tul-

lut lunta tupaan tällä vaalikaudella useasti. Ensin

aleni vakavien vaikeuksien tuki, sitten hävittiin CAP-

ratkaisussa, sokerituotannosta loppuu lähes puolet

ja nyt lähes samalla kellonlyömällä romahti ympä-

ristötuki ja lähti vientituet.

On varmasti niitä viljelijöitä, joiden kahvipöy-

dässä ei tulosta mielletä torjuntavoitoksi, vaan Va-

Lepan pelin tapaan katkeraksi tappioksi. On täysin

välttämätöntä, että hallitus kompensoi tavalla tai

toisella maaseudun menetykset myös etelä-Suomes-

sa.

Arto Satonen

kansanedustaja (kok)

mailto:

arto.satonen@eduskunta.fi

gsm: 050 511 3110

http://www.satonen.net

Torjuntavoitto vai

katkera tappio?

LC Lauttakylä on tehnyt

todellisen kulttuuriteon. Se

on taltioinut lehtori John

Martomalta jälkeen jääneen

mittavan kaitafilmiaineiston

VHS- ja DVD-muotoon. Ai-

neisto sisältää korvaamaton-

ta paikallista aineistoa Huit-

tisista kolmelta vuosikymme-

neltä alkaen 1950-luvusta.

Kolmiosaisen tallenteen kes-

to on peräti 3 tuntia 50 mi-

nuuttia.

- Hanke kesti käytännössä

kolme vuotta eli vuodet 2003-

2005, kertoo klubissa hanket-

ta vetänyt Kalevi Vatja. - Fil-

mityöryhmä piti yhteensä run-

saat 150 kokousta ja työtunte-

ja kului yhteensä noin 1 800

tuntia, eli yhden ihmisen työksi

laskettuna noin yhden vuoden

työ.

- Ryhmään ovat kuuluneet

Antti Seppä, Uuno Kulmala,

Antti Nieminen, Reino Äikiä

ja Kalevi Vatja. Vatja sanoo,

että LC Lauttakylän filmityö-

ryhmä kiittää erityisesti yrityk-

siä ja Huittisten kaupunkia sekä

lukuisia yksityisiä henkilöitä ja

tietolähteitä, joiden avulla

työmme on ollut mahdollista

suorittaa kunnolla loppuun

saakka. Osoituksena saamas-

tamme luottamuksesta on myy-

miemme VHS- kasettien ja

DVD- levyjen nyt jo saama,

odottamattoman suuri suosio

aina Helsinkiä myöten, hän

sanoo.

LC Lauttakylä toteutti suurprojektin

Persoonallinen

vaikuttaja

John Martoma, eli tuttaval-

lisemmin Jonne, syntyi

15.09.1911 Huittisissa ja kuo-

li 6.9. 1993 Huittisissa. Hän

toimi historian ja suomenkie-

len lehtorina Lauttakylän yh-

teiskoulussa lähes 30 vuoden

ajan. Hänen vaimonsa oli ham-

maslääkäri Airi Martoma, Os.

Pasonen, joka oli syntynyt Tyr-

väällä 1911. Heillä on kaksi

tytärtä, Riitta Ojanen ja Kaija

Saarelma Helsingissä. Molem-

mat olivat läsnä LC Lauttaky-

län järjestämässä elokuvien

julkistamistilaisuudessa Huit-

tisissa. Jonnen sisar Eeva Sa-

lomaa asuu Lauttakylässä.

John Martoma oli LC Laut-

takylän aktiivinen perustajajä-

sen ja harrasti poikkeukselli-

sen runsaasti erilaista luotta-

mus- ja yhdistystoimintaa ja

oli perustamassa mm. Huit-

tisten Taideyhdistystä sekä tuki

monella muulla kotiseutunsa

kulttuuriharrastuksia. Hän toi-

mi ansiokkaasti mm. Huittis-

ten Muistomerkkiyhdistykses-

sä, jonka tuloksena Lauttaky-

lään saatiin professori Lauri

Seppäsen veistämä ”Henki ja

aine” kuvapatsas. Huittisten

Lauttakylä Jonnen silmin

pelastettiin jälkipolville

valtuustossakin hän oli myös

varsin pitkään mukana.

Kaitafilmikuvaus oli hänen

erityinen harrastuksensa ja hän

hankkikin kameran jo varsin

varhain 1950-luvun loppupuo-

lella, jolloin filmit kehitettiin

vielä Ruotsissa.

Kaitafilmit olivat John Mar-

toman kuoltua joutua hukkaan,

mutta onnellisten sattumien

kautta filmit ja oikeuden nii-

hin päätyivät lopulta LC Laut-

takylälle. Aineistoa oli alun

perin 7-8 tuntia, josta valmis-

ta materiaalia saatiin 3h 50min

kolmeen osaan jaettuna. Fil-

mit olivat erilaisia kestoltaan,

muutaman kymmenen sekun-

nin pätkistä aina maksimissaan

kolmeen minuuttiin asti. Osa

filmeistä oli jo aivan murene-

massa. Tämä materiaali on jou-

duttu ajamaan kaitafilmipro-

jektorilla valkokankaalle ja

kuvaamaan aineisto ns. digi-

taaliseen DVC PRO muotoon,

jolloin kuvattu materiaali säi-

lyy myös tuleville sukupolvil-

le nähtäväksi.

Selostusteksti piti sovittaa

aika tarkoin nähtävään filmiin.

Viimeksi luettiin selostusteks-

tit käsikirjoituksen mukaan

taustalle ja sijoitettiin tunnis-

tustekstit ja mm. EU- lippu ja

LC- merkki loppuun. Samas-

sa yhteydessä hankittiin suu-

ret määrät aiheeseen sopivaa

historiatietoa eri lähteistä ja

yksityisiltä henkilöiltä. Henki-

löiden ja kuvauspaikkojen ja

tapahtumien sekä kuvausvuo-

sien tunnistaminen oli aikaa

vievää puuhaa, mutta se todet-

tiin, että työryhmäkin tunnisti

koko ajan matkan varrella li-

sää esim. henkilöitä, joita heti

alussa ei tunnettukaan. Ryh-

mällä oli toisinaan melkoista

kinastelua esim. siitä missä

kohden sijaitsi Huittisten ap-

teekki apteekkari Haapasen ai-

kana verrattuna nykyiseen

Huittisten Osuuspankin toimi-

taloon. Porukalla lähdettiin

jopa paikan päälle , katsomaan

John Martoma oli innokas kaitafilmaaja. Tyttäret kertoivat että perheen matkoilla hän

paneutui täysin harrastukseensa niin että unohti kaiken muun ympärillään. - Kuva Tapio

Iso-Tryykäri.

Huittisten Sotaveteraanit

viettivät perinteistä seurakun-

nan tarjoamaa puuro- ja jou-

lujuhlaa Huittisten seurakun-

takeskuksessa. Juhla kokosi

jälleen salintäyteisen veteraa-

niveljien ja -sisarten joukon

jouluiseen yhdessäoloon.

Juhlan terveyssanat esitti

naistoimikunnan puheenjohta-

ja Salme Toivola, jonka jälkeen

kirkkoherra Simo Laitila palasi

puheessaan sota-aikaan, mutta

myös sodan jälkeisiin vuosiin.

- Miesten ollessa rintamalla

kotiseutu jäi naisten hoitoon ja

huoleksi. Sotien jälkeen voitiin

taas ryhtyä yhdessä rakenta-

maan yhteiskuntaa ja luomaan

hyvinvointia maallemme, jos-

sa nyt elämme. Te, sotaveteraa-

nit ja sisaret, teitte meille nuo-

remmille hyvän maan asua ja

elää, joka on kiitoksen arvoi-

nen, sanoi kirkkoherra.

Huittisten veteraanit astuivat joulun aikaan

Huittisten Sotaveteraanien

Lauluveljet esitti jouluisia lau-

luja opettaja Liisa Harjunmaan

johdolla ja seurakunnan päivä-

kerhon lapset esiintyivät ohjaa-

jansa TuulaAleniuksen johdol-

la.

Rovasti, sotaveteraani Eino

Lehtisaari muistutti kuuljoita

itsenäisyyspäivästä, jota taan-

noin saimme taas viettää jäl-

leen kerran vapaasti. Kynttilät

sankarihaudalla ja partiolaisten

soihtukulkue pimenevässä illas-

sa juhlistivat itsenäisyyspäivän

iltaa.

Joulupuuron jälkeen Sata-

kunnan Sotaveteraanpiirin ter-

veiset juhlaan toi piirin varapu-

heenjohtaja Juhani Norri, joka

Paavo Punkarin kanssa haastat-

teli kahta huittislaista sotavete-

raania, Heikki Norria ja Taisto

Kykylää. He kertoivat talvi- ja

jatkosodan taisteluista.

Teksti ja kuvat: Paavo Punkari

Veteraanien Lauluveljet esiintyi Liisa Harjunmaan johdolla.

Joulupuuro ja rusinakeitto, mitä olisivat nämä juhlat olleet ilman niitä.

Seurakunnan päiväkerholaiset toivat juhlaan veteraaneille jouluisen leikkiesityksen.

Huittisten kaupungin-

valtuusto päätti maa-

nantain budjettikokouk-

sessaan lakkauttaa Pa-

lojoen koulun ensi syk-

systä alkaen. Sen sijaan

Huhtamon koulu sai

vielä jatkoaikaa.

Huhtamon koulu pääsi

jatkoajalle Mika Stenfor-

sin (kok) esityksen tultua

valtuuston päätökseksi ää-

nestyksen jälkeen.

Jatkoajalla eli vuoteen

2008 mennessä selvinnee

Huhtamo jatkaa,

Palojoki suljetaan

se, onko Huittisten, Pun-

kalaitumen ja Alastaron

yhteiselle aluekoululle ti-

lausta ja onko se ratkaisu

Huhtamon koulun säily-

miselle.

Pertti Nurminen (kesk)

esitti määrärahoja sekä

Palojoen että Huhtamon

kouluille, mutta tämä esi-

tys hävisi äänestyksessä.

Kaupunginjohtajan bud-

jettiesityksessä sekä Huh-

tamon että Palojoen kou-

lut olivat lakautettavien

koulujen listalla.

Page 10 - Alueviesti_51_2005