Keskiviikko helmikuun 1. 2006
10
Yhteishaku ammatillisiin
perustutkintoihin, päiväluki-
oihin ja osaan kansanopis-
tojen yleissivistävää koulu-
tusta on alkanut.
Yleinen hakuaika syksyllä
2006 alkavaan koulutukseen
on 30.1. - 21.2.2006. Tällöin
hakevat peruskoulun, lukion tai
niitä vastaavat opinnot aikai-
semmin suorittaneet.
Tämä hakuaika koskee
myös kevään abiturientteja. Pe-
ruskoulunsa keväällä 2006
päättävien hakuaika on pää-
sääntöisesti 27.2. - 21.3.2006.
Länsi-Suomen läänin suo-
menkielisissä toisen asteen
oppilaitoksissa on kevään yh-
teishaussa tarjolla 30 240 aloi-
tuspaikkaa, joista 16 900 am-
matillisissa perustutkinnoissa,
12 880 lukioissa ja 460 kan-
sanopistojen vapaan sivistys-
työn koulutuksessa. Ammatil-
lisen koulutuksen paikoista
2830 on varattu lukion suorit-
taneille ja ylioppilaille.
Kevään 2005 yhteishakuun
verrattuna aloituspaikkamää-
rissä ei ole tapahtunut merkit-
Yhteishaku lukioihin
ja ammatillisiin oppi-
laitoksiin on alkanut
täviä muutoksia. Em. haussa
Länsi-Suomen läänin oppilai-
toksiin oli noin 28 400 haki-
jaa, joista koulutukseen pääsi
86,3 prosenttia.
Hakemusten palautus
Pääsääntöisesti hakemukset
lähetetään sen lääninhallituk-
sen yhteishakupalveluun, jon-
ka alueella hakijan kotikunta
sijaitsee. Perusopetuksensa
keväällä 2006 päättävät hake-
vat opinto-ohjaajan avustama-
na. Hakemusten on oltava pe-
rillä lääninhallituksessa viimei-
senä hakupäivänä - riippuen
siitä kumpaan hakuryhmään
kuuluu joko 21.2.2006 tai
21.3.2006 - kello 16.15 men-
nessä. Hakuajan jälkeen saa-
puneet hakemukset katsotaan
myöhästyneiksi. Myöhästy-
neen hakemuksen jättänyt ha-
kija voi tulla valituksi vasta
sen jälkeen, kun kaikki varsi-
naisena hakuaikana hakeneet
on ensin valittu koulutukseen.
Oppilaitokset julkaisevat
valinnan tulokset aikaisintaan
16.6.2006.
Suomen Kumitehdas lo-
mauttaa kumisaappaiden so-
pimusvalmistuksesta 60
työntekijää kahdeksi ja puo-
leksi kuukaudeksi. Maalis-
kuussa alkava lomautus kos-
kee Nokialla toimivan saa-
pastehtaan koko henkilös-
töä.
Joulukuun puolivälissä ku-
mitehdas ilmoitti aikovansa
lopettaa kumisaappaiden val-
mistuksen kokonaan kesään
mennessä. Maanantaina päät-
tyneissä yt-neuvotteluissa yh-
tiö otti aikalisän, jonka aikana
se voi vielä harkita saapasval-
mistuksen tulevaisuutta.
Kumitehtaan toimitusjohta-
ja Arto Huhtinen haluaa aika-
lisän aikana neuvotella saap-
paiden valmistussopimuksen
kohtuullistamisesta.
Tehdas valmistaa saappaita
Berner-yhtymään kuuluvalle
Nokian Jalkineet -yhtiölle, joka
myy saappaita Kontio-tuote-
merkillä. Yhtiöiden sopimuk-
sen mukaan Kumitehdas ei voi
valmistaa saappaitamuille pää-
miehille.
Kumitehdas lomauttaa
koko henkilökuntansa
Yhtenä vaihtoehtona on
uusi yritys, joka ryhtyisi val-
mistamaan kumisaappaita Suo-
men Kumitehtaan koneilla.
Suomen Kumitehtaan pää-
luottamusmiehen Kerttu Nuo-
likosken mielestä lomautus on
työntekijöiden kannalta parem-
pi vaihtoehto kuin tehtaan lo-
pettaminen.
Työntekijät lomautetaan
noin kymmeneksi viikoksi.
Lomautukset alkavat talvilo-
mien jälkeen maaliskuun alus-
sa ja päättyvät toukokuun puo-
livälissä. Työntekijät saavat
seitsemän päivän omavastuu-
ajan jälkeen työttömyyskorva-
usta.
Suomen Kumitehtaan vii-
me vuoden liikevaihto oli noin
17 miljoonaa euroa. Siitä ku-
misaappaiden sopimusvalmis-
tuksen osuus oli noin 15 pro-
senttia. Konsernin palvelukses-
sa on noin 150 työntekijää.
Yritys tekee myös polkupyö-
rien erikoisrenkaita, raskaiden
koneiden sisärenkaita ja eri-
koiskumiseoksia. Rengasteh-
das sijaitsee Lieksassa Pohjois-
Karjalassa.
Työhallinnon Internet-si-
vuilla www. mol.fi on avat-
tu uusi sähköinen asiointi-
palvelu, jolla työnhaku käyn-
nistyy heti. Palvelussa haki-
ja täyttää sähköisen työnha-
kulomakkeen, eikä henkilö-
kohtaista käyntiä työvoima-
toimistossa tarvita.
Palvelu on yhteydessä työ-
voimatoimiston tietojärjestel-
mään ja perustuu vahvaan hen-
kilökohtaiseen tunnistukseen.
Kun työvoimatoimistossa et-
sitään sopivia työnhakijoita,
ovat palveluun ilmoittautuneet
mukana hauissa. Vahva hen-
kilökohtainen tunnistus vaatii
sirullisen henkilökortin tai pan-
kin tunnuksen. Jos työnhakija
on ollut aikaisemmin työvoi-
matoimiston asiakkaana, verk-
kolomakkeessa näkyvät tieto-
järjestelmässä jo olevat, työn-
hakua koskevat tiedot.
Työnhaku käy
sähköisestikin
Työnhaun lomakkeen voi
täyttää Internetissämyös ilman
tunnistusta. Tällöin tunnistus
ja työnhaku aktivoituvat vasta
työvoimatoimistossa käynnin
jälkeen. Ilman tunnistusta toi-
miva sähköinen palvelu on ol-
lut käytössä kolme vuotta, ja
yli 40 prosenttia uusista työn-
hakijoista ilmoittautuu sitä
käyttäen. Työttömyysturva-asi-
oita ei nettipalvelussa voi hoi-
taa, vaan se onnistuu käymäl-
lä työvoimatoimistossa ensim-
mäisenä työttömyyspäivänä.
Työministeriön muita säh-
köisiä työnhakupalveluita ovat
muun muassaAvoimet työpai-
kat, Paikkavahti, CV-netti,
Haussa oleva työvoimakoulu-
tus sekä Ammattikuvaukset.
Lisätietoa saa myös paikal-
lisista työvoimatoimistoista,
joiden yhteystiedot löytyvät
osoitteesta
matoimistot.
Satakunnan Yrittäjien
hallitus valitsi kokoukses-
saan 18.1 tälle vuodelle
varapuheenjohtajikseen
Jouko Pajusen Kankaan-
pään Yrittäjistä, Kari Sal-
lisen Rauman Yrittäjistä
ja Jouko Viljamaan Porin
Yrittäjistä.
Hallituksen ja hallituksen
työvaliokunnan puheenjoh-
tajana toimii Anne Suomi-
nen EuranYrittäjistä. Alue-
järjestön hallituksen työva-
liokuntaan kuuluvat pu-
heenjohtajan lisäksi kah-
deksan jäsentä. Työvalio-
kuntaan valittiin edellä mai-
nittujen varapuheenjohtaji-
en lisäksi TiinaAhonen Ul-
vilan Yrittäjistä, Veikko
Helin EuranYrittäjistä, Erja
Lindholm Porin Yrittäjistä,
Raimo Mansikkamäki Jä-
mijärven Yrittäjistä ja Pek-
ka Niemelä Noormarkun
Yrittäjistä. Työvaliokunta
valitsi
kokouksessaan
25.1.2005 keskuudestaan
kolme seutukuntavastaavaa
ja viisi toimialavastaavaa.
Seutukuntavastaavina
toimivat varapuheenjohta-
jat seuraavasti: Jouko Pa-
Satakunnan Yrittäjien
hallitus järjestäytyi
junen Pohjois-Satakunnan
seutukunta (Honkajoki, Jä-
mijärvi, Kankaanpää, Kii-
koinen, Lavia, Karvia ja
Siikainen), Jouko Viljamaa
Porin seutukunta (Harjaval-
ta, Huittinen, Kokemäki,
Luvia, Merikarvia, Nakki-
la, Noormarkku, Pomark-
ku, Pori, Ulvila ja Vampu-
la) ja Kari Sallinen Rauman
seutukunta (Eura, Eurajo-
ki, Kiukainen, Köyliö, Lap-
pi, Rauma ja Säkylä).
Seutukuntavastaava toi-
mii oman Satakunnan osa-
alueensa paikallisten yrit-
täjäyhdistysten ja aluejär-
jestön yhdyshenkilönä.
Toimialavastaavina toi-
mivat seuraavat työvalio-
kunnan jäsenet: kaupan toi-
mialavastaava Veikko He-
lin, palvelujen toimialavas-
taava Tiina Ahonen, teolli-
suuden ja urakoinnin toimi-
alavastaava Pekka Nieme-
lä, liikenteen toimialavas-
taava Raimo Mansikkamä-
ki ja kansainvälisten asioi-
den toimialavastaava Erja
Lindholm. He varmistavat
alansa edustuksen ja asian-
tuntemuksen aluejärjestön
päätöksenteossa.
Pirkanmaan alueen vero-
toimistot yhdistetään yhdek-
si maakuntakohtaiseksi Pir-
kanmaan verotoimistoksi.
Verotoimiston toimipisteet
vähenevät vaiheittain nykyi-
sestä määrästä puoleen ja
säilyvät Tampereella, Ikaali-
sissa, Orivedellä, Mäntässä,
Toijalassa, Vammalassa ja
Virroilla. Tampere on pää-
paikka.
Yhteisöasiakkaiden verotus
siirretään vaiheittain perustet-
tavaan Sisä-Suomen yritysve-
rotoimistoon Tampereelle.
Muutokset pohjautuvat vero-
hallinnon valtakunnallisiin lin-
jauksiin henkilö- ja yritysasi-
akkaiden verottamisesta maa-
kuntakohtaisissa verotoimis-
toissa.
Maakuntakohtainen
verotoimisto
Pirkanmaalle
Henkilö- ja yrittäjäasiakkai-
den verotusta hoitava maakun-
takohtainen verotoimisto pe-
rustetaan Pirkanmaalle vuoden
2007 alusta alkaen. Verotoimis-
tofuusiossa yhdistyvät Kanga-
salan, Länsi-Pirkanmaan, Män-
tän, Tampereen ja Toijalan ve-
rotoimistot. Pirkanmaan vero-
toimiston alueeseen kuuluu 33
kuntaa ja yhteinen asukaspoh-
ja on 460 000. Alueen verotoi-
mistoissa työskentelee kaikki-
aan 307 henkilöä.
Uuden Pirkanmaan verotoi-
miston tehtävänä on suorittaa
maakuntansa henkilöasiakkai-
den ja yrittäjäasiakkaiden ve-
rotus. Verotoimisto hoitaa si-
ten palkansaajien, eläkeläisten,
yksityisten elinkeinonharjoit-
tajien, verotusyhtymien, avoi-
mien ja kommandiittiyhtiöi-
den, maatilataloudenharjoitta-
jien ja metsänomistajien vero-
tuksen ja neuvonnan. Yhteisö-
jen verotus ja neuvonta sen si-
jaan hoidetaan perustettavas-
sa Sisä-Suomen yritysverotoi-
mistossa.
Toimipisteitä
seitsemälle
paikkakunnalle
Verotoimiston pääpaikka si-
jaitsee Tampereella. Verotoi-
miston toimipisteet vähenevät
vaiheittain neljästätoista seit-
semään. Verotoimistolla on
muutosten jälkeen toimipisteet
Tampereella, Ikaalisissa, Ori-
Verovirasto järjestelee toimintojaan
vedellä, Mäntässä, Toijalassa,
Vammalassa ja Virroilla.
Ylä-, Luoteis-, Lounais- ja
Etelä-Pirkanmaan sekä Tampe-
reen seutukuntiin jää yksi toi-
mipiste. Nämä toimipisteet
ovat seutukunnan kannalta kes-
keisillä paikkakunnilla. Toimi-
pisteverkostoa supistetaan seu-
raavasti: Ikaalisten, Lempää-
län, Ruoveden ja Valkeakos-
ken toimipisteet lakkautetaan
1.1.2007 ja Nokian ja Kanga-
salan toimipisteet 1.1.2008.
Hämeenkyrön ja Parkanon toi-
mipisteet yhdistetään Luoteis-
Pirkanmaalla Ikaalisten toimi-
pisteeksi vuoteen 2012 men-
nessä.
Sisä-Suomen veroviraston
alueella toimii vuonna 2007
viisi verotoimistoa: Pirkan-
maan verotoimiston lisäksi Jy-
väskylän verotoimisto, Kanta-
Hämeen verotoimisto, Pohjoi-
sen Keski-Suomen verotoimis-
to ja Päijät-Hämeen verotoi-
misto. Kaikki mainitut vero-
toimistot ovat syntyneet use-
an verotoimiston yhdistymisen
seurauksena. Muutokset poh-
jautuvat verohallinnon valta-
kunnallisiin linjauksiin henki-
lö- ja yritysasiakkaiden verot-
tamisesta maakuntakohtaisis-
sa verotoimistoissa.
Osakeyhtiöt ja yhteisöt
Sisä-Suomen
yritysverotoimistolle
Yhteisöasiakkaiden verotus
siirretään vaiheittain perustet-
tavaan Sisä-Suomen yritysve-
rotoimistoon. Pirkanmaan yh-
teisöjen verotus siirtyy uuteen
yksikköön Tampereelle vuoden
2007 alusta. Sisä-Suomen ve-
roviraston muiden maakuntien
verotoimistojen yhteisöt siir-
tyvät Sisä-Suomen yritysve-
rotoimiston asiakkaiksi vuoden
2008 alusta, jolloin yritysve-
rotoimistolle muodostuu toimi-
pisteet myös veroviraston mui-
den maakuntien keskuspaik-
koihin Hämeenlinnaan, Lah-
teen ja Jyväskylään.
Sisä-Suomen yritysverotoi-
miston asiakaskunnan muo-
dostavat Sisä-Suomen verovi-
raston toimialueen yhteisöt lu-
kuun ottamatta Konsernivero-
keskuksen asiakkaita. Yhteisö-
jä ovat mm. osakeyhtiöt, asun-
to-osakeyhtiöt, osuuskunnat,
yhdistykset, säätiöt ja julkis-
yhteisöt. Yritysverotoimisto
hoitaa yhteisöjen verotuksen ja
neuvonnan kaikilta osin. Muu-
tos koskee kaikkiaan 22 000
yhteisöasiakasta.
Yritysverotoimiston
hallinto- ja johto
Tampereelle
Suurten ja ulkomaisten osa-
keyhtiöiden verovalvonta kes-
kitetään Tampereelle samoin
kuin Sisä-Suomen yritysvero-
toimiston johto ja hallinto sekä
johtavat asiantuntijatehtävät.
Vaikka uuden yksikön nimes-
sä esiintyy yritysverotoimisto,
muiden yritysmuotojen kuin
yhteisöjen verotusta ei ole tar-
koitus keskittää. Valtakunnal-
lisen linjauksen mukaisesti
muiden yritysten sekä osakeyh-
tiöiden osakkaiden verotus toi-
mitetaan maakunnallisissa ve-
rotoimistoissa. Yhteisöjen ve-
rotusta hoidetaan tällä hetkel-
lä kaikissa Sisä-Suomen vero-
viraston verotoimistoissa ja
alueyksiköissä. Jatkossa yhtei-
söasiakkaiden palvelu keskit-
tyy neljälle paikkakunnalle.
Yhteisöjen neuvontapalve-
luita hoidetaan nykyisin yhä
enemmän puhelimitse valta-
kunnallisissa yhteyskeskuksis-
sa. Yhteisöasiakkaiden käytös-
sä on myös sähköistä ilmoitta-
mista varten Tyvi-palvelu. Yri-
tysten rekisteritiedot löytyvät
yritys- ja yhteisötietojärjestel-
mästä
Lomakkei-
ta ja vero-ohjeita on saatavana
verohallinnon internetsivuilta.
Puhelinpalvelu ja sähköiset
palvelut vähentävät osaltaan
henkilökohtaista asiointitarvet-
ta.
Sisä-Suomen yritysverotoi-
miston perustamisella tavoit-
teellaan toiminnan tehostamis-
ta, asiantuntemuksen kasvat-
tamista sekä entistä yhdenmu-
kaisempaa verotusta.
Yritysverotukseen liitetään
lähivuosina myös osa nykyis-
ten alueyksiköiden hoitamia
tehtäviä, sillä tavoitteena on,
että asiakas saa kaikki tarvit-
semansa palvelut samasta pai-
kasta.
Muutokset vaikuttavat
osaan henkilökunnan työteh-
tävistä. Verohallinnon henki-
löstöpoliittisten periaatteiden
mukaisesti ketään ei kuiten-
kaan irtisanota, vaikka henki-
lökunnan määrä väheneekin
jonkin verran myös seuraavi-
en vuosien aikana. Sisä-Suo-
men verovirastossa työskente-
lee tällä hetkellä 1 068 henki-
löä.
Pirkanmaan toimipisteet
puoleen, Vammala jää
Kunnat tarjoavat tule-
vana kesänä kesätyöpai-
kan jälleen kymmenillet
uhansille nuorille. Lähi-
vuosina kuntasektorille
avautuu arvioiden mu-
kaan jopa 150 000 työ-
paikkaa. Kunta- ja pal-
velurakenteen muutok-
set eivät vähennä työ-
voiman tarvetta alan
työvoimavaltaisuuden
vuoksi.
Kunnat ovat palkanneet
viimeisien vuosien aika-
na hieman yli 40 000 ke-
sätyöntekijää.
Viime
vuonna kesätyöntekijöi-
den määrä oli 41 000.
Suurimpien kaupunkien
osalta palkattavien kesät-
yöntekijöiden määrä on
säilynyt pitkälti edellis-
vuoden tasossa.
Kunnat hakevat nuoria
kesätöihin muun muassa
puistojen ja liikuntapaik-
kojen kunnossapitoon, op-
paiksi museoihin ja uima-
valvojiksi rannoille. Alan
opiskelijoita palkataan
vuosiloman sijaisuuksiin
muun muassa palomiehik-
si, sairaanhoitajiksi ja lää-
käreiksi sekä muihin hy-
vinvointipalveluihin. Osa
kunnista myös tukee yri-
tyksiä rahoittamalla kesät-
yöntekijöiden palkkaa-
mista.
Kuntien kesätyöpaikat
tulevat hakuun pääsään-
töisesti helmi- tai maalis-
kuun aikana. Tietoa kesä-
työpaikoista löytyy ke-
vään Kuntatyö-sivustolta
osoitteesta
-
tyo.fi sekä kuntien omil-
ta verkkosivuilta.
Kunta-ala tarjoaa mo-
nia mielenkiintoisia ja yh-
teiskunnallisesti merkittä-
viä työvaihtoehtoja. Yh-
teensä ammattinimikkei-
tä on 5 000. Kuntien pää-
tuotteena ovat suomalai-
set hyvinvointipalvelut.
Työpaikkoja on tarjolla
kaikkialla Suomessa.
Kunnilla tarjolla
kesätyötä nyt
kymmenille tuhansille
Uudistus ei vähennä
työvoimatarvetta
- Meneillään oleva kun-
ta- ja palvelurakenneuudis-
tus lisää kuntien työpaik-
kojen vetovoimaa. Palve-
lujen ja hallintorakenteiden
uudistaminen
parantaa
kuntien mainetta myös
työnantajana, toteaa Kun-
taliiton varatoimitusjohta-
ja Timo Kietäväinen.
- Kuntien vahvuutena
on perinteisesti ollut työ-
paikkojen pysyvyys, mihin
suhdanteet eivät ole vaikut-
taneet. Tulevat uudistukset
eivät työntekijöiden mää-
rää vähennä, sillä alat ovat
työvoimavaltaisia.
Kietäväisen mukaan
hoito- ja hoivapalveluiden
kysyntä lisääntynee enti-
sestään väestön ikääntymi-
sen vuoksi. Esimerkiksi
terveyspalveluissa henki-
löstön määrä on kasvussa.
- Kunnallisen työmark-
kinalaitoksen mukaan
vuoteen 2015 mennessä
kuntien
työpaikkojen
määrä laskee nykyisestä
431 tuhannesta vain 15
000:lla. Työvoiman tarve
on jatkossa siis suuri, sil-
lä nykyisestä työvoimas-
ta 46 prosenttia on eläköi-
tymässä. Kuntien eläkeva-
kuutuksen ennusteiden
mukaan vuoteen 2020
mennessä eläkkeelle jää
223 000 kuntien työnte-
kijää, Kietäväinen lisää.
Korkea eläkkeelle jäävi-
en määrästä johtuen kun-
nat tarjoavat hyvin erilai-
sia ja haasteellisia työteh-
täviä runsaasti aina ylim-
piä johtopaikkoja myöten.
Kesätyö- ja harjoitte-
lupaikkojen tarjoamises-
ta on tullut kunnille yhä
tärkeämpi keino tutustut-
taa nuoret kunta-alan am-
matteihin ja työpaikkoi-
hin. Esimerkiksi Helsin-
gin, Espoon ja Vantaan
kaupungit työllistävät ensi
kesänä yli 2 500 nuorta.
Suomen Terveystalo on
vahvistanut verkostoaan ja
hankkinut omistukseensa
Vammalan keskustassa toi-
mivan Vammalan Lääkäri-
ja Hammaslääkärikeskus
Oy:n. Lääkärikeskuksessa
on yleis- ja erikoislääkäri-
en vastaanottotoimintaa ja
laboratoriopalvelut sekä
työterveyshuolto.
Valtakunnallinen yksityis-
ten lääkäriasemien verkosto
Suomen Terveystalo Oyj on
Vammalassa ostanut vuodes-
ta 1989 lähtien toimineen
Vammalan Lääkäri- ja Ham-
maslääkärikeskuksen.
Yritysjärjestelyssä Terve-
ystalon toiminta laajenee Pir-
kanmaalla Vammalaan. Lää-
kärikeskuksessa toimii viiti-
Lääkäri- ja hammaslääkärikeskus
siirtyi Suomen Terveystalolle
sentoista vastaanottavaa lää-
käriä ja terapeuttia sekä nel-
jä työntekijää, jotka siirty-
vät vanhoina työntekijöinä
Suomen Terveystalon palve-
lukseen.
- Tarkoituksemme on vah-
vistaa lääkärikeskusverkos-
toamme Pirkanmaan-Sata-
kunnan alueella ja haluam-
me nyt tarjota myös Vamma-
lassa korkealaatuisia terveys-
palveluja kuluttajille sekä
täydentää ja kehittää työter-
veyshuoltopalveluja alueen
yrityksille, kertoo Suomen
Terveystalo Oyj:n toimitus-
johtaja Harri Aho.
-Toimialalla tapahtuvan
kehityksen myötä minulle
tarjoutui nyt sopiva tilaisuus
panostaa aiempaa enemmän
muihin kiinnostaviin tehtä-
viin, toteaa yrityskaupasta
Vammalan Lääkäri- ja Ham-
maslääkärikeskus Oy:n toi-
mitusjohtaja Eeva Suonpää.
Suomen Terveystalolla on
Pirkanmaan alueella entuu-
destaan 8 toimpistettä: Tam-
pereella Lääkärikeskus-sai-
raala Operon, Gynekologi-
urologikeskus, TammerMag-
neetti, Tammer-Tutka ja No-
kian Lääkäriasema Nokialla,
Lielahden Lääkärikeskus
Lielahdessa sekä Ruovedel-
lä Ruoveden Lääkäriasema ja
Virroilla Virtain Lääkärikes-
kus.
Suomen Terveystalo Oyj
on vuonna 2001 perustettu
lääkäriasemien maan katta-
va verkosto, joka tarjoaa yk-
sityisiä terveys- ja sairaan-
hoitopalveluita.
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32