Page 11 - Alueviesti_05

Keskiviikko helmikuun 1. 2006

11

Vammalan apulaiskaupun-

ginjohtaja, diplomi-insinööri

Jaakko Erjo ei näe kaupun-

kinsa kehitystä suinkaan sel-

laisena kuin pahimmat mus-

tamaalaajat. Hän tietää ko-

kemuksesta kertoa mitä on

tehty, mitä tehdään ja tul-

laan vastaisuudessa teke-

mään. Jaakko Erjo haluaa ra-

kentaaVammalasta vetovoi-

maista keskusta vastapainok-

si Nokian ja Tampereen län-

sipuolen liikekeskuksille.

- Avain tekijöitä on monta,

ja niistä tärkeimpiin kuuluu se,

että meillä on koko ajan tar-

jolla riittävä määrä hyviä asuin-

tontteja. - Meidän tulee pys-

tyä tarjoamaan koko ajan riit-

tävä määrä hyviä asuintontte-

ja, ja se edellyttää kaupungilta

aktiivista maanhankintaa, kaa-

voittamista ja kunnallisteknii-

kan rakentamista, hän sanoo. -

Tontteja on mennyt hyvin kau-

paksi. Meillä on sellainen si-

tova tavoite, että 20 hyvää tont-

tia on koko ajan varattavissa.

Huiskonrinteen alue on se

jonka kunnallistekniikka vii-

meksi valmistui. Nyt tontteja

ei ole jäljellä kuin muutama.

Seuraavaksi kunnallistekniik-

kaa rakennetaan Vinkinmä-

keen, jonne tulee kaupungilta

varattavaksi kuusi tonttia. Vin-

kin uuden alueen rakentami-

nen alkaa jo tänä vuonna ja

siellä on tontteja on enemmän,

kertoo apulaiskaupunginjohta-

ja.

Edessä on Vehmaan uuden

asuinalueen mittava kaavoitus-

työ. - Sinne tulee lähes 50

pientalotonttia. Roismalaan,

Hyrkin ja hautausmaan välille

sinne kaavoitetaan sadalle ta-

lolle paikkaa, Erjo listaa.

Hän korostaa, että maanhan-

kintaneuvotteluja käydään kai-

ken aikaa myös kaupungin

pohjoispuolella. - Länsirannan

osayleiskaava on valmistumas-

sa ja vesihuoltoa rakennetaan,

ja tämä takaa selvästi parem-

mat mahdollisuudet rakentaa

sinne kuin tähän asti. - Kau-

punki on kiinnostunut maan-

hankinnasta, ja sinne kaavoi-

tetaan alueita, joille voidaan

suoraan rakentaa.

Vetovoimatekijöitä

etsitään

- Kaupallisten palveluitten,

miksei myös teollisten palve-

lusten, paikkojen kaavoittami-

nen on yhtä tärkeätä, korostaa

Erjo. - Tällä hetkellä tilanne

on huolestuttava sikäli, että

kaupungin ulkopuoliset veto-

voimatekijät ovat niin voimak-

kaat, että olemme jäämässä jäl-

keen Nokian ja Tampereen

suunnalle. Oma tarjonta ei saisi

jäädä jalkoihin. Siinä mieles-

sä on nyt katsottu Hyrkin val-

tatien eritasoliittymän aluetta

ja mietitty miten sinne saatai-

siin vetovoimaisia palveluita.

Roismalassa ollaan kaavoitet-

tu risteyksen luoteispuoli, kaa-

va on valmis, ja sinne tulee

kaupallisia palveluita huomat-

tava määrä suoraan valtatien

varteen. Nyt käynnistetään

myös vt 12:n ja Hyrkin sairaa-

lan välisen peltoalueen selvi-

tys- ja markkinointityö, johon

liittyy myös sairaalankiinteis-

tön vastainen käyttö.

- Sairaanhoitopiirin kanssa

on sovittu siitä, että Hyrkin ra-

kennuksille ja maa-alueelle et-

sitään vetovoimaista kaupallis-

ten palveluiden tarjoajaa. Sel-

vitys teetetään konsulttityönä.

Ensin selvitetään minkä tapais-

ta käyttöä voitaisiin ajatella ja

etsitään suoraan sellaisia yrit-

täjiä, jotka voisivat niissä ja

alueella alueella toimia. Sitten

lähdetään siltä pohjalta suun-

nittelemaan kaavoitusta ja tar-

vittavia kaupparatkaisuja Ta-

voite että tämän vuoden aika-

na on yrittäjät, ainakin veturi-

yrittäjät, tiedossa ja kaavoitus

voi alkaa, kertoo Jaakko Erjo

hankkeen aikataulusta.

Tämän hankkeen edellytys

on, että nykyinen Hyrkin psy-

kiatrinen osasto saa uudet tilat

Itsenäisyydentien varresta, jon-

ne sille on suunniteltu 4 000 -

5 000 kerrosnelion tiloja.

Tavoite on, että sairaalan ra-

kentaminen alkaisi vuonna

2009.

Vesihuoltohanke

todella tärkeä

Erittäin tärkeä Vammalan

kehittymisenkannalta on Pir-

kanmaan vesihuoltoahanke,

jossa ykkösvaiheen osalta Hä-

meenkyrön ja Vammalan väli

on saatu valtion vesihuolto-

työksi. Erjo kertoo, että raken-

nustyöt on tarkoitus käynnis-

tää ensi syksynä. - Valtio on

osoittanut 3,5 miljoonaa euroa

hankkeelle rahaa.

- Urakoinnin hoitaa Pirkan-

maan ympäristökeskus. Kun-

tien vastuulla on suunnittelu

ja laitosten ja kaivojen raken-

taminen. Helmikuun puolivä-

lissä ovat valmiina linjasuun-

nittelu, putkien mitoitus ja rei-

tit, jotta linjan rakentaminen

voi käynnistyä syksyllä. Myös

toista vaihetta, Suodenniemi-

Mouhijärvi, haetaan valtion

Vammalassa tapahtuu

kaiken aikaa

myönteistä kehitystä

60 vuotta täyttävä Jaakko Erjo

hankkeeksi. Ykkös- ja kakkos-

vaiheitten bruttokustannukset

ovat noin 12 miljoonaa euroa.

Hanke takaa kuntalaisille ja

johdon varrella asuville kor-

kealaatuisen pohjaveden. Pin-

taveden käytöstä luovutaan

kokonaan ja Houhajärven ot-

tamo jää varajärjestelmäksi.

Samassa yhteydessä raken-

netaan myös runkoviemäri.

Karkun jätevedet johdetaan

Vammalaan käsiteltäväksi. El-

livuoren vesihuolto yhdistetään

Heinoon kautta runkojohtoihin,

niin päätti kaupunginhallitus

jokin aika sitten. Tämän hank-

keen rahoitus järjestynee Suo-

denniemen ja Vammalan kun-

taliitoksen yhteydessä haetta-

van harkinnanvaraisen inves-

tointimäärärahan turvin.

Siltaremontista

Vammaskosken sillan perus-

korjaus ei edennyt alkuperäi-

sen urakkasopimuksen mukai-

sesti. Urakoitsija on Tieliike-

laitos. Erjo kertoo, että sen

kanssa on nyt neuvoteltu sopi-

mukseen uusi liite. Sen mu-

kaa siltakannen tulee olla täy-

sin valmiina liikenteen käyt-

töön kaksisuuntaisena 22. ke-

säkuuta 2006. Alapuoliset ra-

kenteet, muottien purku ja töi-

den viimeistely on saatava val-

miiiksi tämän vuoden heinä-

kuun loppuun mennessä.

- Näille molemmille on ase-

tettu uudet sakot, sanoo apu-

laiskaupunginjohtaja.

Hän toteaa muista sillan kor-

jausvaihtoehdoista, ettei mi-

kään tarjouskilpaan osallistu-

neista yrityksistä tarjonnut ra-

kennustöiden ajaksi vaihtoeh-

doksi erillistä ponttoonisiltaa.

- Jos sellaiseen oltaisiin pää-

dytty, sekin olisi ollut vain yk-

sisuuntainen. Erjon mielestä

ratkaisu ei olisi ollut taloudel-

linen. Hän sanookin, että rat-

kaisu olisi ollut noin 400 000

euroa kalliimpi. Toisekseen

oletus oli, että silta olisi ollut

valmis syyskuun loppuun men-

nessä, kuten alun perin sovit-

tiin.

Uimahallikin saadaan

Talonrakennuspuolella Vam-

malan kaupungin suurimmat

kohteet ovat Muistolan urakan

saattaminen valmiiksi kesä-

kuun loppuun ja sitten Hopun

vanhainkodin osasto 3:n sanee-

raus ja Sylvään ala-aulan kor-

jaustyöt. Tulevaisuudessa hää-

möttävät myös uimahalli ja

Stormin koulun peruskorjaus-

hanke. - Uimahalli tulee, siltä

se nyt näyttää, tuumii Erjo.

Merkittävä edistys Vamma-

lassa on ollut myös kaukoläm-

mön käyttöön ottaminen. -

Kaukolämpöyhtiö Vammalan

Lämpö Oy toiminut noin 5

vuotta, sen toiminta vakiintu-

nut ja sillä hyvä asiakaskunta,

lähes 100 asiakasta, lämmön

hinta saatu pidetyksi edullise-

na ja vakaana. - Kaukolämpö

on jo ympäristötekijänä mer-

kittävä asia, sanoo apulaiskau-

punginjohtaja tyytyväisenä. -

Laitoksen savupäästät ovat

hyvin pienet. Siellä on käytössä

myös savukaasujen pesuri.

Verkon laajentamista selvite-

tään myös Roismalan ja Sii-

kasuon suuntiin.

Kuntaliitoshanke

sukujunut

hyvässä hengessä

Kuntaliitosneuvottelut ovat

myös teknisen toimialan puo-

lella teettäneet runsaasti työtä.

Niistä Erjo toteaa, että ne on

käyty erittäin hyvässä henges-

sä.

Vammalaa ja sen naapurei-

ta koskevista hankkeista Erjo

ottaa esille Sastamalan Tuki-

palvelu Oy:n, jonka halituksen

puheenjohtaja hän on.

- Yhtiö on nyt toiminut en-

simmäisen vuoden ja täyttää

sille asetetut odotukset Kehit-

tämistyötä on edessä vielä aika

paljon, mutta kuten olen sano-

nut, viiden vuoden sisällä ne

hyödyt löytyvät täysimääräi-

sesti, hän sanoo.

Erkki Petman

Lomakuva Rukan keväisiltä hangilta. Vasemmalla Marja-Leena Erjo, oikealla toinen per-

heen pojista, Juha.

Apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo työnsä ääressä, kehittämässä Vammalaa.

Längelmäveden kalat eivät pärjää Jaakko Erjolle.

Hiihtoretkellä Lapissa tykkylumen peittämien puiden katveessa.

Kuhmalahden mökin rannasta nousevat talvella soppakalat

pilkillä.

60

aakko Erjo on syntynyt 3. helmikuuta

1946 Sippolan kunnassa, joka kuuluu ny-

J

Jaakko Erjo avioitui puolisonsa Marja-

Leena kanssa 1972. Heillä on kaksi aikuis-

ta poikaa, joist avanhempi, Mikko on

koulutukseltaan ympäristösuunnittelija

(AMK). Juha opiskelee sähkötekniikkaa

Tampereen teknillisessä yliopistossa ja on

nyt vuoden opiskelujaksolla Itävallassa

Grazin yliopistossa.

Jaakko Erjon mieluisat harrastukset

ovat metsästys, kalastus, ulkoilu ja filate-

lia. Hän kerää kotimaisia leimattuja

merkkejä.

-Kyllä mulla suurin piirtein kaikki ko-

timaiset merkit on, ainakin kaikki pää-

merkit kaikki, kertoo päivänsankari ko-

koelmastaan.

Koko perheen yhteisiin harrastuksiin

kuuluu myös kalastus ja talviset hiihto-

retket. Erjojen kesämökki sijaitsee Kuh-

malahdella Längelmäveden rannalla, puo-

lentoista tunnin ajomatkan päässä Vam-

malasta.

Merkkipäivänään Jaakko Erjo on mat-

koilla.

kyisin Anjalankosken kaupunkiin. Ylioppi-

laaksi hän tuli 1966 ja valmistui insinööriksi

Lappeenrannan teknillisestä opistosta keväällä

1970. Neljä vuotta myöhemmin hän valmistui

diplomi-insinööriksi Tampereen teknillisestä

korkeakoulusta rakennustekniikanosastolta

ja työskenteli sen jälkeen tuotekehitys- ja

projekti-insinöörinä Huurre-Ureta Oy:ssä,

mistä siirtyi Rakennushallituksen rakennus-

osaston uudisrakennustoimiston rakennutta-

jainsinööriksi vuoden 1975 lopulla. Sen jälkeen

hänet nimitettiin Perusyhtymä Oy:n raken-

nuspäälliköksi kesäkuussa 1981. Runsaan

kuuden vuoden kulluttua hänet kutsuttiinYIT

Yhtymä Oy:n apulaisjohtajaksi. Hän siirtyi

YIT:ltä Vammalan kaupungin kaupungininsi-

nööriksi 1. kesäkuuta 1988 ja Vammalan kau-

pungin apulaiskaupunginjohtajaksi hänet

valittiin - viran ensimmäiseksi haltijaksi - 1.

helmikuuta 1991.

Sotilasarvoltaan Jaakko Erjo on reservin

kapteeni.

Page 11 - Alueviesti_05_2006