Page 29 - Alueviesti_06_2006

Keskiviikko helmikuun 8. 2006 29
Viime kesä oli hyvä peru-
nakesä. Se tuotti runsaasti
laadukasta satoa, jota riit-
tää kevääseen saakka. Peru-
naa voi syystä pitää tuoreen
lähiruoan ykköstuotteena.
Siitä saa täysipainoista ra-
vintoa ja maukasta ruokaa
arkeen ja juhlaan.
Kun peruna on hyvää, se on
hyvää ihan sellaisenaan. Aidon
maun maistat, kun keität tai
höyrykypsennät pestyt perunat
kuorineen. Kuivata kypsät pe-
runat avonaisessa kattilassa
kuumalla levyllä ja nosta höy-
ryävä perunakeko pöytään.
Kuorimisen opettelu sujuu jo
melko pieneltäkin lapselta.
Samalla ehtii keskustella pöy-
dän ääressä ja oppii rauhoittu-
maan ruokahetkeen.
Kiireessä saat perunat pöy-
tään pikaisesti, kun keität ne
kattilassa tai höyrykeittimessä
puolitettuina. Voit kiehauttaa
keitinveden vedenkeittimessä
parissa minuutissa. Veneperu-
nat puolestaan valmistuvat uu-
nissa puolessa tunnissa, ja niis-
tä pitävät kaikki. Rapeapintai-
set herkut voit annostella tar-
jolle laseihin tai mukeihin, jos-
ta niitä on helppo syödä dippi-
kastikkeen kanssa.
Milloin olet viimeksi syö-
nyt itse tehtyä kunnon peruna-
sosetta? Hyvän perunasoseen
ohje muunnoksineen löytyy
Kotimaisten Kasvisten netti-
keittokirjasta (www.
kotimaisetkasvikset.fi). Jos
perunasosetta jää, se on vain
hyvä asia. Jäähdytettynä siitä
saa uusia ruokalajeja. Voit se-
koittaa perunasoseeseen jauho-
leivinjauheseosta, taputella
massan leivinpaperin päälle lit-
Perunasta hetkessä herkkuja
teiksi kakuiksi ja paistaa pöy-
tään tuoksuvia lämpimäisiä.
Kylmistä, keitetyistä perunois-
ta puolestaan voit leikata vii-
paleita ja levittää päälle erilai-
sia täytteitä, esimerkiksi kurk-
kutartaria ja kalaa.
Käyttötarkoituksen
mukaan
Perunaa viljellään Suomes-
sa yli neljääkymmentä erilais-
ta lajiketta. Kaupasta perunaa
kannattaa valita käyttötarkoi-
tuksen mukaan kolmesta eri
ryhmästä, jotka erotetaan toi-
sistaan pakkauksiin merkityil-
lä väritunnisteilla. Vihreällä
merkityt perunat ovat kiintei-
tä. Ne pysyvät hyvin koossa
keitoissa, salaateissa ja laati-
koissa. Keltaisella merkityt
yleisperunat sopivat kaikkiin
ruokiin. Punaisesta värikoodis-
ta tunnistaa jauhoiset sose-,
uuni- ja leivontaperunat. Luo-
kittelu perustuu perunapakkaa-
moiden tekemiin tärkkelysmit-
tauksiin.
Kevyttä ja täysipainoista
ravintoa
Peruna sisältää vähemmän
energiaa kuin riisi ja pasta.
Keitettynä ja uunissa paahdet-
tuna peruna sopii painoaan
tarkkailevankin lautaselle oi-
kein hyvin. Peruna on edelleen
varsinkin suomalaisille miehil-
le merkittävä C-vitamiinin läh-
de. Lisäksi perunasta saa run-
saasti kaliumia, joka ylläpitää
nestetasapainoa natriumin rin-
nalla. Merkittäviä perunan ra-
vintoaineita ovat myös mag-
nesium, foolihappo, tiamiini ja
B6-vitamiini, jonka puute voi
ilmetä ihottumana silmien, ne-
nän ja huulten ympärillä. Pe-
runan on todettu vilkastutta-
van ihmisen serotoniini-ai-
neenvaihduntaa, mikä puoles-
taan virkistää mieltä ja torjuu
stressiä.
Perunafaktaa
Suomalainen syö nykyisin
perunaa 62,5 kg vuodessa.
Kulutus on pienoisessa kasvus-
sa. Kymmenen viimeisen vuo-
den aikana perunan kulutus on
lisääntynyt 3,3 kilolla henkeä
kohden.
Tuoreen perunan lisäksi pe-
runaa hankitaan erilaisina pe-
runavalmisteina. Näitä suoma-
lainen käyttää noin 8 kg/hlö/v.
Ruokaperunan kulutuksen
kärkisijoja pitävät EU-maista
Liettua ja Irlanti, joissa nauti-
taan perunaa kaksi kertaa
enemmän kuin Suomessa.
Ruotsi on listan viidentenä 84
kilollaan ja Suomi kahdeksan-
tena.
Suomalaiset kotitaloudet
käyttävät kasvisostoistaan pe-
Peruna-sienikakut, kokeile!
runaan euroissa noin 17 %.
Perunan kilohinta on nykyään
niin alhainen, että suomalai-
nen saa vuoden perunat kau-
pasta 37 eurolla!
Perunan kulutus suhteessa
muihin kasviksiin on vähäisin-
tä yksinasuvien, alle 35-vuoti-
aiden talouksissa. Myös per-
heissä, joissa on alle seitsemän-
vuotiaita lapsia, perunaa syö-
dään muita vertailuryhmiä vä-
hemmän.
Ruokaperunaa tuotti viime
vuonna 980 viljelijää ja var-
haisperunaa 157. Pieniä, alle
kahden hehtaarin perunantuot-
tajia oli kolmisentuhatta. Luo-
muperunaa viljeltiin 440 heh-
taarin alalla. Yhteissatomäärä
ylsi 743 miljoonaan kiloon.
Suomen viljellyin ruokape-
runalajike on Van Gogh noin
26 %:n osuudellaan. Se on
maukas, hiukan jauhoinen
yleisperuna. Toiseksi suosituin-
ta on kiinteä Nicola, sitten seu-
raavat Asterix, Victoria, Rikea
ja Matilda. Luomuperunasuo-
sikit ovat Van Gogh, Nicola ja
Asterix.
* Perunaa syödään eniten
Pohjanmaalla ja vähiten Itä- ja
Etelä-Suomessa. Miehet syö-
vät perunaa enemmän kuin
naiset. Perunansyönnissä nai-
set voisivat ottaa oppia mie-
hiltä, mutta muiden kasvisten
kulutuksessa puolestaan naiset
ovat miehiä valistuneempia.
Peruna-
sienikakut
500 g perunoita
2 rkl margariinia
100 g siitakesieniä
2 valkosipulinkynttä
1 muna
suolaa, pippuria
1 ruukku ruohosipulia
Pinnalle:
vehnäjauhoja
suolaa
Paistamiseen:
margariinia tai voi-öljyseosta
Kuori ja lohko perunat. Kei-
tä perunoita noin 10 minuut-
tia, eli kunnes ne ovat kypsiä,
ja valuta keitinvesi pois. So-
seuta perunat ja siirrä jäähty-
mään.
Hienonna sienet ja valko-
sipulinkynnet. Kuullota kuu-
malla pannulla vähäisessä ras-
vassa.
Vatkaa muna kulhossa ja li-
sää joukkoon muut aineet.
Jaa seos kahdeksaan osaan
ja muotoile litteiksi kakuiksi.
Pyöritä perunakakkuset vehnä-
jauhoissa, jotka on maustettu
suolalla.
Paista peruna-sienikakut
kullanruskeiksi, noin viisi mi-
nuuttia puoleltaan.
Peruna-
lohilaatikko
1 kg perunoita
1 sipuli
suolaa, pippuria
1 ruukku tilliä
400 g kirjolohifileetä
6 dl maitoa
2 munaa
Kuori ja leikkaa perunat ja
sipuli ohuiksi viipaleiksi.
Poista kirjolohesta ruodot ja
leikkaa fileestä ohuita viipa-
leita nahkaa vasten. Hienonna
tilli. Vatkaa munat kevyesti
maidon joukkoon.
Voitele laakea, uuninkestä-
vä vuoka. Lado pohjalle puo-
let perunoista ja sipuli. Maus-
ta suolalla ja pippurilla. Kaa-
da päälle puolet munamaidos-
ta. Lisää lohiviipaleet limittäin
ja mausta nekin suolalla ja pip-
purilla. Lisää tilli tasaisena ker-
roksena sekä loput peruna-
viipaleet ja munamaito.
Kypsennä peruna-lohi-
laatikkoa 200-asteisessa
uunissa tunnin ajan.
Veneperunat
ja kaksi
dippikastiketta
6 keskikokoista perunaa
2 rkl rypsiöljyä
0,5 tl suolaa
ripaus pippuria tai paprika-
jauhetta
Kuumenna uuni 200 as-
teeseen. Pese perunat hy-
vin, leikkaa pitkittäin loh-
koiksi ja siirrä kulhoon. Li-
sää öljyä ja mausteita se-
koittaen. Kypsennä lohko-
jen koon mukaan 30–40
minuuttia.
Mieto
dippikastike
1 tlk (2 dl) kermaviiliä
1 rkl sitruunamehua
ripaus suolaa
1 tl sokeria
mustapippuria rouheena
Sekoita kastikkeen ainek-
set keskenään.
Chilinen
dippikastike
2 dl maustamatonta jogurt-
tia
2 rkl makeaa thaichilikas-
tiketta
suolaa, pippuria
Valuta jogurtti suodatin-
paperilla vuoratussa kah-
vinsuodatussuppilossa.
Mausta sakea jogurtti chi-
likastikkeella ja ripauksel-
la suolaa ja pippuria.
Ruoanvalmistus alkaa lä-
hes aina sipulin pilkkomises-
ta. Ilman sipulia edes huip-
pukokki ei selviä. Vaihtele
ja yhdistele kotikokkaukses-
sakin eri sipulilaatuja, kos-
ka juuri sipuleista ruoka saa
täyteläisyyttä ja maut syvyyt-
tä.
Sipulit pyöristävät ja täyden-
tävät ruoka-aineiden ominais-
makuja. Joskus ne tuovat ruo-
kaan myös vastamakuja ja uu-
sia sävyjä. Kaiken lisäksi si-
pulit edistävät terveyttä.
Kelta-, valko- ja punasipu-
lin tuntevat kaikki. Purjo ja
ruohosipuli ovat tuttuja nekin.
Nykyään harvinaisempia ovat
ryväs- ja ilmasipulit. Moderni
salottisipuli kerää gourmetkok-
kien kehut. Isot hopea- ja jät-
tisipulit vetoavat miedolla, raa-
kanakin mukavalla maullaan.
Kevätsipuli aloitti voittokul-
kunsa aasialaisruokien myötä,
samoin kiinansipuli. Pieniä
helmi- ja hillosipuleitakin ta-
paa. Valinnanvaraa sipuleissa
riittää.
Aromaattisuutta
ja flavonoideja
Sipulit saavat tyypillisen
makunsa rikkiyhdisteitä sisäl-
tävistä aromaattisista öljyistä.
Jonkin verran näitä sulfidipi-
toisia aineita vapautuu jo si-
pulia pilkottaessa, mistä aiheu-
tuu itkettävää vaikutusta. Pa-
ras keino välttyä kyyneliltä on
käyttää terävää veistä. Sipulei-
den umami tuo maistuvuutta
ruokiin. Umami on yksi vii-
destä perusmausta, ja se tehos-
taa ja tukee ruoan muita ma-
kuja.
Sipuli avaa tukkoisia hen-
gitysteitä ja helpottaa siten
flunssaista oloa. Sipulin tehok-
kain antioksidantti, kversetii-
Täyteläisiä makuja sipuleista
ni ehkäisee virusten ja baktee-
rien hyökkäyksiltä. Lisäksi si-
pulin suojaravintoaineet ja fla-
vonoidit osana monipuolista,
kasvispainotteista ruokavalio-
ta alentavat kolesterolitasoa,
vahvistavat immuunijärjestel-
mää ja auttavat ehkäisemään
sydän- ja verisuonitautien sekä
syöpäsairauksien syntymistä.
Raakana, kuullotettuna,
haudutettuna
Raakana sipulista tulee esiin
kirpeä maku. Huolellisesti te-
rävällä veitsellä hienonnettu,
raaka sipuli on herkkua blini-
en päällä mädin, smetanan ja
pippurin lisänä. Miedon ma-
teen mädin seuraan raaka si-
puli saattaa olla liian voima-
kasta. Silloin voit huuhdella
sipulisilpun juoksevassa vedes-
sä siivilässä.
Isoista, miedoista jättisipu-
leista saat ohuina siivuina mai-
nion lisän kreikkalaiseen tai
muuhun salaattiin. Ohuet pu-
nasipulisiivut ovat loistava pari
appelsiiniviipaleille. Keltasipu-
lia voit siivuttaa tomaattivii-
paleiden lomaan ja ripauttaa
päälle ruohosipulisilppua ja
pippuria. Burgerit ja tartarit,
kalamarinadit ja pikkelssit si-
sältävät kypsentämätöntä sipu-
lia nekin.
Kuullotettuna kipakankin
sipulin maku leppyy ja lauh-
tuu suorastaan makeaksi. Kun
kuullotat sipulia pihvin tai
maksaleikkeen päälle, voit ko-
rostaa sipulin makeutta ripa-
uksella sokeria. Liha-, kala- ja
kasvisliemet haudutetaan sä-
vykkäiksi sipuleilla. Keitoissa
ja pataruoissa sipulit ovat aina
paikallaan. Sipuli voi olla kei-
ton pääraaka-ainekin. Ranska-
laisen sipulikeiton kruunaa tilk-
ka portviiniä tai madeiraa.
Hyviä makupareja
Mausteet liittoutuvat sipulei-
den kanssa loistavasti. Kokei-
le pistellä kuorittuun sipuliin
kokonaisia neilikoita. Haudu-
ta neilikka-sipulia pataruoas-
sa antamassa makua. Yrteistä
useimmat sopivat sipulin seu-
raan, mutta yksi ylitse muiden
on timjami. Lisää sipulia si-
sältäviin uuniruokiin tuoreita
timjamin oksia. Hyviä maku-
pareja ovat esimerkiksi tomaat-
ti ja sipuli, sienet ja sipuli, vih-
reät pavut ja valkosipuli sekä
peruna ja sipuli niin uuni- kuin
muissakin ruoissa.
Sipulifaktaa
Kepasipulia viljeleviä yri-
tyksiä on Suomessa 900. Val-
kosipulia tuottaa 120 ja purjoa
140 yritystä. Sipulin kulutus
on 40 vuodessa Suomessa liki
viisinkertaistunut. Nykyisin
suomalainen syö keskimäärin
lähes 6 kg sipulia vuodessa,
kun vastaava luku vielä v 1966
oli 1,2 kg.
Sipuli on nykyisin neljän-
neksi suosituin kasviksemme.
Kärkipaikkoja pitävät tomaat-
ti, porkkana ja kurkku.
Sipulin osuus kaikista kas-
visostoista on alle 35-vuotiailla
suurempi kuin tätä vanhemmil-
la ikäluokilla.
Purjo-valkoviinikastike
pastalle
1 purjo tai 3 nippua kevätsi-
pulia
2 rkl voita tai margariinia
0,5 dl valkoviiniä
2 dl ruokakermaa
suolaa
ripaus sokeria
mustapippuria
puoli ruukullista persiljaa tai
rakuunaa
Puolita purjo pitkittäin,
huuhtele ja leikkaa ohuiksi vii-
paleiksi tai viipaloi huuhdotut
kevätsipulit.
Kuullota sipulit kevyesti
pannulla pienessä määrässä
rasvaa.
Lisää viini, kiehauta ja lisää
kerma. Kuumenna ja mausta
suolalla, pippurilla ja tuoreel-
la yrtillä.
Kääntele kastike varoen juu-
ri keitetyn pastan joukkoon
kattilaan.
Huom. Kierre- tai perhos-
kuvioinen pasta sopii hyvin,
mutta voit kiehauttaa kastik-
keelle myös tuorepastaa, esi-
merkiksi täytettyjä ravioleja tai
tortelliineja.
Lämpimät
sipulivoileivät
400 g kelta- tai punasipulia (4
kpl)
2 rkl voi-öljyseosta
1 rkl sokeria
1 rkl hunajaa
1 tl kuivattua timjamia
ripaus suolaa
mustapippuria
1 dl vettä
6 viipaletta paahtoleipää
150 g vuohenjuustoa tai em-
mentalia
Halkaise ja kuori sipulit.
Leikkaa ohuiksi viipaleiksi.
Kuullota sipulit voi-öljyseok-
sessa pehmeiksi, mutta älä rus-
kista.
Lisää sokeri, hunaja ja tim-
jami ja jatka paistamista koko
ajan sekoittaen, kunnes sipuli
kevyesti karamellisoituu, mutta
ei pala.
Mausta suolalla ja pippuril-
la. Lisää vesi ja hauduta sipu-
liseosta miedolla lämmöllä,
kunnes neste on haihtunut.
Paahda leipäviipaleet ja peitä
ne sipuliseoksella.
Leikkaa juustosta viipaleet
kullekin leivälle ja aseta leivät
leivinpaperilla vuoratulle pel-
lille.
Kuorruta 225-asteisessa uu-
nissa viitisen minuuttia.
Tarjoa lämpimät sipulivoi-
leivät raikkaiden salaatinleh-
tien ja tomaattilohkojen kans-
sa. Juomaksi sopii tee.
Lämmin
sipuli-kasvislisäke
2 isoa kelta- tai
4 salottisipulia
3 valkosipulinkynttä
2 paprikaa
4 tomaattia
2 rkl rypsiöljyä
1 rkl siirappia tai punaviini-
siirappia
suolaa
mustapippuria
tuoretta yrttisilppua (esim.
persiljaa, basilikaa, ruohosi-
pulia)
Kuori ja lohko sipulit. Vii-
paloi valkosipulinkynnet.
Paloittele paprikat ja lohko
tomaatit.
Kuumenna öljytilkka pais-
tin- tai vokkipannulla. Lisää
sipulit ja kuumenna kauttaal-
taan.
Lisää paprikapalat ja kuu-
menna käännellen. Lisää loh-
kotut tomaatit.
Pyöristä kasvisseoksen
maku siirapilla ja mausta suo-
lalla ja pippurilla.
Lisää lopuksi tuoretta yrtti-
silppua. Tarjoa kasvisseos pih-
vien tai muun liharuoan lisäk-
keenä.
Pikainen
sipulikeitto
(4 annosta)
5 isoa sipulia
(2 valkosipulin kynttä)
1 rkl öljyä
4 rkl vehnäjauhoja
1 l kiehuvaa vettä
1 kasvisliemikuutio
1 rkl oreganoa
Pikainen sipulikeitto.
mustapippuria
100 g kevyttuorejuustoa
(0,75 dl valkoviiniä)
Kuori ja pilko sipulit pie-
niksi kuutioiksi. Laita sipuli-
silppu laakealla vadille ja kyp-
sennä mikrossa täydellä teholla
8-10 minuuttia, kunnes sipulit
ovat pehmeitä.
Kuumenna öljy kattilassa,
lisää sipulikuutiot ja vehnäjau-
hot. Kuullota hetki.
Kaada joukkoon kiehuva
vesi, lisää kasvisliemikuutio ja
mausteet. Anna keiton hiljai-
sesti kiehua 15-20 minuuttia.
Lisää tuorejuusto, sekoita
hyvin ja mausta lopuksi halu-
tessasi valkoviinillä.
Vinkki: Nopeuttaaksesi val-
mistusta voit korvata sipulit
pakastesipulikuutioilla. Tähän
annokseen tarvitset 3 pussia (á
200 g). Kuullota sipuleita sil-
loin noin 5 minuuttia jauhojen
kanssa ennen veden lisäämis-
tä.