Page 20 - Alueviesti_06

Keskiviikko helmikuun 8. 2006

20

Ensimmäinen valtio-

päivätoimeni eduskun-

nassa oli toimenpidealoi-

te, jolla korotettaisiin

asuntovaunuja hinaavi-

en autojen nopeusrajoi-

tusta 100 kilometriin

tunnissa. Vaikka aloit-

teeni ei ole sellaisenaan

vielä toteutunut, myön-

teistä kehitystä on sillä

rintamalla jo tapahtu-

nut.

Muutenkin on nähtävissä, että karavaanarit ottavat

entistä paremmin huomioon muut autoilijat, mutta min-

käs teet, jos ei voi ajaa joustavasti liikenteen virrassa.

Tammikuussa saatiin hyviä uutisia kaikille matkai-

luautojen omistajille: Liikenne- ja viestintäministeriö

on valmistelemassa asetusmuutosta, jolla annettaisiin

osalle matkailuautoista lupa ajaa sadan kilometrin tun-

tivauhtia.

Uutinen on hyvä meille muillekin autoilijoille, koska

näin vähennetään kesäisiä autojonoja tuntuvasti ja tä-

ten aikaa tulee jäämään enemmän ihanasta Suomen

suvesta nauttimiseen muualla kuin auton ratissa. Tä-

hän astihan matkailuautoilla on saanut ajaa vain enin-

tään kahdeksaakymppiä.

Ehdotus koskee valitettavasti vain kaikista uusimpia

alle 3 500-kiloisia autoja, joissa on abs-jarrut ja turva-

vyöt kaikilla paikoilla, vaikkei matkailuauton turvalli-

suus poikkea merkittävästi pakettiautoista tai pikku-

busseista.

Suomi on ollut melkein ainoa EU-maa, jossa matkai-

luauton tarvitsee laahustaa 80 km/h vauhdilla. Saksas-

sa ei ole rajoitusta lainkaan.

Monien ulkomaalaisten on tätä vaikea tajuta huris-

tellessaan matkailuautolla Suomen maanteillä.

Vanhat rajoitukset ovat puurouttaneet liikennettä,

lisänneet ohitustarvetta ja onnettomuusriskejä. Siinä-

kin mielessä rajoitukset ovat tarpeettomia, kun tilastot

puhuvat selvästi sen puolesta, että matkailuautoilla aje-

taan suhteellisesti vähemmän onnettomuuksia ajokilo-

metriä kohden kuin henkilöautolla. Matkailuajoneuvon

ratissa on yleensä kiireetön lomalainen, jolla on paljon

ajokokemusta.

Asuntovaunut tarvitsevat samanlaisen uudistuksen

lakiin. Laki ei ole huomioinut riittävän täsmällisesti

asuntovaunuja ja niitä hinaavia autoja. Suurin sallittu

nopeus asuntovaunua hinattaessa on tällä hetkellä 80

kilometriä tunnissa. Laissa ei asuntovaunua mainita

erikseen, vaan asetuksessa puhutaan vain “moottori-

käyttöisen ajoneuvon perään liitettävästä hinattavasta

ajoneuvosta”.

Asuntovaunu olisi syytä erottaa muista hinattavista

ajoneuvoista.

Erityisesti ero olisi tehtävä tavallisiin auton peräkär-

ryihin, joilla kuljetetaan tavaroita. Tämä olisi tehtävä

siksi, koska suurin osa asuntovaunun painosta on kiin-

teä osa itse vaunua, kun taas peräkärryissä suuri osa

kokonaismassasta voi olla kuljetettavaa tavaraa, vaikka-

pa muuttokuorma, joka voi kiihdytyksissä ja jarrutuk-

sissa lähteä liikkeelle ja aiheuttaa vakavia vaaratilantei-

ta.

Tällaisissa tilanteissa näiden kahden autolla hinatta-

van ajoneuvon käyttäytyminen eroaa ratkaisevasti toi-

sistaan. Asuntovaunuissa ei vastaavanlaista heitteleh-

tivää massaa paljon ole.

Tästä syystä olisi tarkoituksenmukaista nostaa myös

asuntovaunujen hinaamisessa suurinta sallittua nope-

utta sataan kilometriin tunnissa, kunhan yhdistelmä

täyttäisi tietyt vaatimukset. Muut autolla vedettäviä

ajoneuvoja koskevat rajoitukset tulee siis säilyttää ny-

kyisellään.

Vetoauton oman massan tulisi olla vähintään puoli-

toistakertainen vedettävän asuntovaunun kokonaismas-

saan verrattuna. Vetoauton tulee olla varustettu myös

lukkiutumattomilla jarruilla ja vähintään kuljettajan

turvatyynyllä.

Tiet, joilla suurin sallittu nopeus on vähintään sata

kilometriä tunnissa, ovat niin hyväkuntoisia ja suoria,

että asuntovaunuyhdistelmät voisivat hyvin ajaa kaksi-

kymmentä kilometriä tunnissa nykyistä nopeammin

muita tienkäyttäjiä vaarantamatta. Myös tekniikan ke-

hitys on parantanut autojen ajo-ominaisuuksia viime

vuosina huomattavasti, joten muutos olisi turvallinen.

Mikko Alatalo

kansanedustaja (kesk.)

Liikenne- ja viestintä-valiokunnan jäsen

Järkeä

asuntovaunujen

nopeusrajoituksiin

Länsi-Suomen Kuljetus-

yrittäjät ry:n toimitusjoh-

taja Tero Siitonen vaatii

uuden istuntokauden

aloittanutta Eduskuntaa

lisäämään tienpidon ra-

hoitusta pikaisesti.

Perustienpidon ja tienpi-

don kehittämisen suurin

ongelma on jo pitkään ol-

lut rahoituksen niukkuus.

Suomen tieverkko rapistuu

eikä miellä suomalaisilla

mielestäni ole sellaiseen

varaa, sanoi Siitonen.

Teiden huonokuntoisuus

ilmenee liukkautena talvel-

la, kantavuuspuutteina, ke-

lirikkoisuutena, tien huono-

na geometriana, päällysteen

huonona laatuna, rappeutu-

vina siltoina jne. Esimer-

kiksi alempiasteisen tiever-

kon talvihoidon jopa kah-

deksan tunnin toimenpide-

ajat ovat liian pitkiä ympä-

ri vuorokauden liikkuville

elinkeinoelämän kuljetuk-

sille. Nämä puutteet lisää-

vät kuljetuskustannuksia

merkittävästi ja sitä kautta

vaikuttavat osaltaan mm.

maassamme tuotettujen

hyödykkeiden kilpailuky-

kyyn maailman markkinoil-

la. Lisäksi näillä tekijöillä

on suora vaikutus autonkul-

jettajien työturvallisuuteen,

liikenneturvallisuuteen ja

liikenteen päästöihin.

Ammattiliikenteen edus-

tajat panivat tyytyväisyy-

dellä merkille, että Metsä-

teollisuus ry:n toimitusjoh-

taja Anne Brunila otti asi-

aan kantaa kuluneella vii-

kolla. Toivonkin, että elin-

Hyötyliikenne vaati

rahaa tieverkkoon

keinoelämä kokonaisuute-

na tulisi samaan rintamaan

ja ryhtyisi ponnekkaammin

ajamaan tienpitoon käytet-

tävien varojen lisäämistä jo

valtion ensi vuoden budjet-

tiin, Siitonen sanoi.

Valtio kerää tieliikenteel-

tä vuosittain veroina ja

maksuina runsaat 6,2 Mrd.

euroa ja satsaa tieliikentee-

seen vain vajaat 0,8 Mrd.

euroa. Ero on siis noin kah-

deksankertainen! Esimer-

kiksi VT 2, joka tuntuu ole-

van ”teiden ikuinen kakko-

nen” määrärahoja jaettaes-

sa, yhteysvälillä Pori (Män-

tyluoto) –Vihti perusparan-

nukseen suunnitellulla 40

milj. euron rahoituksella ei

kyetä kuin raapaisemaan

hiukan pintaa tällä monion-

gelmaisella noin 200 tieki-

lometrillä.

Vertauksen

vuoksi voisi todeta, että

yksin Raision Marjamäes-

sä toteutettujen 3,5 kilomet-

rin liikennejärjestelyjen

kustannusarvio oli n.14

milj. euroa.

- Mielestäni on teollisuu-

den, kaupan, logistiikka-

alan ja muun elinkeinoelä-

män yhteinen asia pyrkiä

vaikuttamaan valtion raha-

varoista päättäviin tahoihin

tämän epäkohdan korjaami-

seksi. Kansallisomaisuu-

teemme kuuluva liikenne-

verkko ei saa päästä rap-

peutumaan enää enempää.

Valtion on satsattava tie-

omaisuuden hoitoon enem-

män rahaa jatkossa, vaati

Länsi-Suomen Kuljetusyrit-

täjät ry:n toimitusjohtaja

Tero Siitonen lauantaina.

Viime viikon sunnun-

taina SuodUn D92-poi-

kien tie vei Riihimäelle,

jossa tiedossa oli rank-

ka kolmen ottelun päi-

vä. Ensimmäinen ottelu

alkoi hieman uneliaas-

ti, lieneekö osasyyllisi-

nä olleet aikainen he-

rätys ja pitkä matka?

Joka tapauksessa, en-

simmäisen erän päätyttyä

vastustaja Ylöjärven Ilves

johti peliä 4-0. Toinen erä

jatkui samoissa merkeis-

sä, mutta erän lopussa po-

jat heräsivät. Kolmas erä

olikin sitten SuodUn hal-

lintaa, ja ero kaveni ka-

venemistaan. Aika kuiten-

kin loppui kesken, loppu-

SuodU:n D92 pojille

vain 2 pinnaa Riksusta

tuloksen jäädessä YIlveksen

hyväksi 4-3.

Toisessa ottelussa vastaan

asettui tamperelainen Clas-

sic. Ottelu alkoi taas vähän

sitkeästi, mutta pikku hiljaa

pojat saivat tehtyä maaleja,

ja se antoi vähän lisäpotkua

peliin. Maaleja tulikin aivan

viimeisille sekunneille asti.

Tuloksena SuodUn voitto 9-

6.

Rankan päivän viimeiseen

otteluun vastaan tuli Riihi-

mäen oma SC TOP, jo etu-

käteen kovaksi tiedetty sar-

jan kärkipään joukkue.

Tulossa oleva kova vastus

saikin pojat valppaiksi, ja en-

simmäinen erä päättyi lupaa-

vasti 2-1. SC TOP pelasi kui-

Kiikan Riennon sarja-

hiihdot hiihdettiin 1.

helmikuuta lumen puut-

teen takian sprinttimat-

kana perinteisellä hiih-

totavalla. - Tuloksia:

100 m T 4 v: 1 Julia

Junkkala 0.37, 2 Vinja

Viljanen 1.11. P 4 v : 1

Markus Mikkola 1.55.

300 m T5-6 v: 1 Siiri

Inna 2.15, 2 Iida Mäki-

Kerttula 2.29, 3 Alina

Finska 2.53, 4 Susanna

Haro 5.19.

P5-6 v: 1 Joonatan

Junkkala 2.20, 2 Axel

Karenius 2.44, 3 Aaro

Kulmala 3.00, 4 Mikko

Riennon hiihdot

kärsi lumipulasta

Ylinen 3.22, 5 Valtte Vilja-

nen 3.51.

350 m T7 v: 1 Roosa Ran-

taniitty 2.11, 2 Nadia Mik-

kola 2.29, 3 Elisa Kujansuu

2.48.

P7 v: 1 Santeri Jalonen

2.18, 2 Leevi Kulmala 2.25,

3 Vilho Raukko 2.42, 4

Aleksi Inkinen 3.25, 5 Kris-

tian Mäkeläinen 3.43.

350 m T8 v:1 Tiia-Mari

Laakso 2.41, 2 Minette Mä-

kinen 2.58. P8 v:1 Valtteri

Finska 2.05, 2 Tuomas Ilmari

2.47.

350 mT9-10: 1 Mervi Val-

kama 1.35, 2 Liisa Laikko

1.39, 3 Marianne Viitamaa

1.48, 4 Katri helttula 1.49.

Lohjalaisten Rolf Sjö-

bergin ja Kari Mamian

toiseksi nopein suoritus

riitti kilpailun voittoon

lauantaina Kiikoisissa

ajetussa autosuunnistus-

kilpailussa. Nopeimman

suorituksen ajanut salo-

lais-lietolainen pari Jari

Ojanperä - Riku Rous-

ku sortui virheeseen yh-

dellä suunnistusasemal-

la ja putosi mitalien ul-

kopuolelle sijalle neljä.

Iltakilpailuna ajetussa

Kutunkierros-sprintissä

tälle kaudelle uuteen kil-

pailukalustoon satsanneet

Ojanperä - Rousku ajoi-

vat jälleen kilpailun no-

peimman suorituksen joka

tällä kerralla riitti myös

kilpailun niukkaan 18 se-

kunnin voittoon. Kilpai-

lun ainoan suunnistusvir-

heettömän suorituksen

ajaneet Sjöberg-Mamian

sortuivat tällä kerralla vir-

heeseen aikatarkastusase-

Kiikoisten Kutunkierrosten

voitot Varsinais-Suomeen

malla ja putosivat tuloksissa

sijalle kuusi.

Voittajien takana kamp-

pailu oli tasaista, sillä kum-

mankin kilpailun sijat kaksi

ja kolme menivät samoille

kilpalijapareille. Voimakas-

ta nousua Suomen autosuun-

nistushuipulle tekevät nuo-

ret Tamperelaiset Tom Vii-

tala - Juha Heikkilä ajoivat

sijalle kaksi. Kolmanneksi

kummassakin kilpailussa ajoi

LohjanUA:n pari Teppo Tal-

vio - Jukka Lahtinen, jotka

näin saivat hieman lohtua

edellisen viikonlopun petty-

mykselle Oulun SM-kilpai-

lussa.

Kilpailun C-luokassa näh-

tiin myös satakuntalaisia pa-

reja. Ensimmäistä autosuun-

nistuskilpailuaan ajanut suo-

denniemen Tero Vuorennie-

mi yhdessä kartanlukijansa

Tomi Vuorisen kanssa ajoi-

vat sijalle 11. Niin ikään en-

simmäistä kansallista kilpai-

luaan ajaneet kiikoislais-

vammalalaisveljekset

Mika ja Kari Jalonen si-

joittuivat kilpailussa sijal-

le 17. Sprintissä Kiikois-

laiset Jari Lehtiniemi ja

Hanna Lähdekorpi nousi-

vat sijalle 11.

Kilpailun reitti sai kil-

pailijoilta runsaasti kiitos-

ta erinomaisen tarkasti to-

teutetusta kartoituksesta.

Myös nopeatempoiset

suunnistusalueet olivat

kilpailijoiden mieleen,

vaikka useita suunnistus-

virheitä kilpailijat onnis-

tuivat tekemään myös hi-

dasvauhtisilla siirtymä-

osuuksilla Kiikoisten, La-

vian ja Suodenniemen

pienillä ja haasteellisilla

tieosuuksilla sekä maati-

lojen pihapiireissä.

Kilpailuun ilmoittautu-

neista yli 80 parista läh-

töviivalle asti selvisi lo-

pulta 74 kilpailijaparia.

Maaliin asti reitiltä selvi-

si 72 kilpailijaparia.

Kelirikkoteiden korjaa-

minen on erittäin kannat-

tavaa. Korjauksilla on saa-

tavissa merkittävät sääs-

töt kuljetuskustannusten

alentuessa ja puunhan-

kinnan paremman toimi-

tusvarmuuden myötä.

Tämä selviää Tiehallin-

non Kaakkois-Suomen,

Hämeen ja Keski-Suomen

tiepiirien, metsäteollisuut-

ta edustavan Metsäteho

Oy:n ja Tieliikelaitoksen

raakapuukuljetuksia koske-

vasta yhteisselvityksestä.

Selvityksessä tehtiin

hakkuumahdollisuuksiin

perustuva ennuste raaka-

puun

autokuljetuksista

maanteillä. Työssä selvitet-

tiin missä järjestyksessä

kelirikkoisia sorateitä kan-

nattaa parantaa raakapuu-

kuljetusten kannalta.

Metsäteho Oy:ssä laadi-

tun selvityksen mukaan ke-

lirikosta aiheutuu metsäte-

ollisuudelle koko maassa

vuosittain noin 100 miljoo-

nan euron lisäkustannukset,

josta noin 65 miljoonaa eu-

roa aiheutuu maanteiden

kelirikosta. Lisäkustannuk-

set koostuvat raakapuun yli-

määräisestä varastoinnista

ja siitä johtuvista laatume-

netyksistä sekä puunkorjuu-

ja autokuljetuskaluston käy-

tön epätasaisuudesta.

Kaakkois-Suomen, Hä-

meen ja Keski-Suomen tie-

piirit käsittävällä suunnit-

telu-alueella kelirikko hait-

taa kuljetuksia noin 6100

kilometrillä maanteitä. Ke-

lirikkokohteiden korjauk-

sesta on tehty karkeat kus-

Kelirikkoteiden

korjaus kannattaa

tenkin kovaa peliä, mistä

kertovat jo joukkueen 33

jäähyminuuttia, saaden

SuodUn hallintaansa.

Pojat jaksoivat kuiten-

kin taistella rankan päi-

vän jälkeen loppuun asti,

vaikka vastustaja takoikin

ahkerasti maaleja. SC

TOP veikin voiton nume-

roin 11-4.

Seuraavaksi tiedossa

onkin pitkä tauko, sillä

seuraava turnaus on 18.

maaliskuuta Tampereen

Kaukajärvellä. Tällöin

vastassa ovat Pirkkalan

Pirkat sekä vammalalai-

nen RoPo.

Miina Pullinen

P9-10: 1 Tommi Mäki-

Kerttula 1.28,

2 Saku Hakala 1.33, 3

Matias Ilmari 2.09, 4 Toi-

vo Raukko 2.16.

700 m

T11-12v: 1 Katri Lylyn-

perä 2.45, 2 Saana Raja-

kallio 3.02, 3 Mira Nie-

minen 3.10, 4 Kaisa Ja-

lonen 3.12, 5 Jutta Simo-

la 4.00.

P11-12 v:1 Markus Yli-

nen 2.48, 2 Petri Ilén 3.53,

3 Juuso Järvenpää 3.58,

3 Juuso Ojamäki 3.58.

700 m

T13-14:1 Noora Raja-

kallio 2.49, 2 Johanna

Mikkola 3.13, 3 Minna

Valkama 4.30. P 13-14:1

Pasi Hietaniemi 4.31.

1050 m

T15-16:1 Lotta Lause

4.27, 2 Sari Hietaniemi

6.26. P15-16 :1 Pekka

Niemi 3.57.

tannusarviot. Raakapuun

kuljetusmäärien perusteel-

la on laskettu kelirikkokoh-

teiden parantamisella saa-

tavat säästöt kuljetuksissa

ja muissa puunjalostuspro-

sessin kustannuksissa. Ke-

lirikkoteiden kunnostusoh-

jelma on laadittu tiekohtais-

ten kannattavuustarkastelun

perusteella, jolloin kohteet

on saatu kiireellisyysjärjes-

tykseen.

Kelirikkokorjaukset ovat

hyvin kannattavia, sillä kus-

tannussäästöillä saadaan in-

vestointikustannukset takai-

sin muutamassa vuodessa.

Yksittäisten hankkeiden te-

hokkuudessa on kuitenkin

suuria eroja.

Kaikissa kolmessa tiepii-

rissä on runsaasti sellaisia

hankkeita, joissa investoin-

tikustannukset on kuoletet-

tavissa selvästi alle vuodes-

sa.

Raakapuukuljetusten li-

säksi kelirikkokorjauksista

hyötyvät tien muu liikenne

ja tienvarren asutus, mikä

lisää kelirikkokorjausten

kannattavuutta.

Kuljetuskustannussääs-

töjen lisäksi kelirikkokoh-

teiden korjauksella on huo-

mattava vaikutus metsäte-

ollisuuden puuhuollon toi-

mitusvarmuuteen sekä kor-

juu- ja kuljetuskapasiteetin

tasaisempaan käyttöastee-

seen, jolloin kapasiteetti

voidaan mitoittaa pienem-

mäksi.

Tarkastelun perusteella

on selvää, että tienpidon ra-

hoitusta kannattaa suunna-

ta nykyistä enemmän keli-

rikkoteiden parantamiseen.

Alueviesti NYT keskiviikkoisin!

Page 20 - Alueviesti_06_2006