Keskiviikko helmikuun 8. 2006
22
Wanhojen tyylihuone
K
alujen
MYYNTINÄYTTELY
11.-12.2. klo 11-16 KIIKAN HUUTOKAUPPAKAMARILLA,
Jokisivuntie 68 KIIKKA, p. 0400 789 051.
Huom! Runsaasti muutakin tavaraa
Keikyän Sotaveteraanien Naisjaoston
VUOSIKOKOUS
pidetään pe 17.2. klo 14.00 Op:n kokoustiloissa. Käsitellään
sääntöjen 8 §:ssä määrätyt asiat. Tervetuloa jäsenet
joukolla keskustelemaan asioista ja nauttimaan iltapäi-
väkahvit.
Johtokunta
Äetsän Martat ry
VUOSIKOKOUS
pidetään ma 20.2.2006
klo 19.00 Puuhalassa.
Käsitellään sääntöjen
määräämät asiat.
Hallitus
MYYTÄVÄNÄ
Rivitaloyksiö
32,5 m
2
+ at hyvällä paikalla
Äetsän Pehulassa.
Tied. p. 03-5133 436
Kerrostalo-osakkeita
Lousaja /1 h+k+kph 37 m
2
Heti vapaa hyväkuntoinen edullinen
pienkoti. Makuualkovi, vaatehuone.
Tilava pesuhuone. 3. ylin krs. H. vain
28.000 e.
Asemakatu/2h+kk+kph 47 m
2
Velaton huoneisto, josta näköalat
Liekovedelle päin. Ranskalainen
parveke etelään. Monipuoliset
taloyhtiön tilat. Hp. 41.000 e.
Lousaja /2 h+k+kph 56 m
2
Hyväkuntoinen läpitalon huoneisto,
johon voit muuttaa heti. Parveke
lounaaseen. Vesikeskuslämmitys.
Edullinen hinta, vain 37.000 e.
Keskusta/3h+k+wc+sauna 78 m
2
Siistikuntoinen toimivapohjainen koti!
Sijainti parhaimpia paikkoja Vam-
malassa! Rautaveden rannalla, palve-
lujen vieressä. 3. ylin kerros - ei hissiä.
Hyvät säilytystilat, vaatehuone. Hyvä
yhtiö, halpa asua, yv. vain. 140,4 e/kk
sis. lämmön. Hp. 122.000 e. Mahd.
autotalliin!
VAMMALAN
KIINTEISTÖNVÄLITYS OY
P. (03)511 4714, 050-566 3120
Puistokatu 18, Vammala
LKV
A
Liiketila
Vammala keskusta 80,5 m
2
Katutasossa heti vapaat tilat. Paljon
näyteikkunoita. Päätyhuoneisto, johon
kaksi sisäänkäyntiä. Mahd. jakaa osi-
in! Myös vuokrausmahdollisuus! Kysy
lisää!
Omakotitaloja
Äetsä Pehula
Suosittu rintamamiestalo,
alak. 2h+
k+wc+et, yläk. 1h+aula, kellarik.
suihku+var+talouskellari 70/120
m
2
.
Sauna ulkorak. Tilava 1900 m
2
tontti, jossa omenapuita ja marjap-
ensaita. Hp. 75.000 e.
Äetsä Pehula
Kokonaan tiilivuorinen I-kerrok-
sinen, hyvin tehty talo,
3h+k+khh+
takkah+saunaos.+var+autotalli
106/158 m
2
.
Aumakatto, sähköläm-
mitys+varaava takka. Vaaleat sä-
vyt, sisustuksessa käytetty puuta!
Oma hoidettu tontti 1093 m
2
lähellä
palveluita! Hp. 125.000 e. Kannat-
taa tutustua lähemmin.
Vapaa-aikaan
Houhajärvi
Osittain hirsirunk. talo
1-2 h+k+et
n. 70 m
2
+ matala vintti.
Sauna
ulkorak. Valoisa tontti 2600 m
2
jär-
ven lähettyvillä.
MYYDÄÄN
15 v. toiminut vakituisen
asiakaspiirin omaava
LEMMIKKIELÄIN-
TARVIKELIIKE
Vammalassa.
P. 050 518 2890
OSTETAAN
METALLIROMUA
PÄIVÄNHINTAAN!
Romuautot, maatalousromut,
kaikenlainen metalliromu.
044 9200 936
Pikaiset noudot!
Vuokrattavana
1 h+kk
n. 32 m
2
heti
Äetsän keskustassa
Keikuspolku 4.
Lisätietoja:
isänn. Jorma Uusi-Äijö
p. 0400 748 703 tai 03 5135 232
As Oy Keikusrinne
TAPPARA - KÄRPÄT
Tampereella la 11.2
Lähtö: Puuhalasta 15.30
Kiikan uimahallilta 15.40
Hinta: 12
!
Ilmoittaudu vapaa-aika toimeen:
5138439/Anne, 050-5275705/Tiina
Myydään
Ostetaan
Vuokralle
tarjotaan
Huutokaupat
Kokoukset
Avoimet työpaikat
• ÄETSÄ
tarjoilija, kunnossapitoin-
sinööri, aluearkkitehti
• PUNKALAIDUN
sairaankuljettaja, kunnan-
johtaja, cnc-koneistaja/puu-
seppä, kirjanpitäjä
• VAMMALA
pitokokki, yrittäjä (Vamma-
la), työnjohtaja (kone), me-
tallimies, ilmoitusmyyjä, au-
tonasentaja (huoltokorjaa-
mo), koneenasentaja, kone-
sähköasentaja, mansikan-
myyjä (kesätyö), kesätoimit-
taja, psykologi, ohjaaja, ter-
veyskeskuslääkärin viransi-
jaisuus, työterveyslääkäri,
kuntohoitaja, laitospalvelui-
den ylilääkärin virka, terve-
yskeskushammaslääkärin
virka, hammashoitaja, ham-
mashuoltaja, sairaanhoitaja,
röntgenhoitaja, lähihoitaja,
palveluvastaava kerroshoi-
totyöhön, sanomalehdenja-
kaja, laatoittaja/muurari, ra-
kennusmestari/kirvesmies,
farmaseutteja, proviisori,
kartoittaja/topografi, myynti-
edustaja, myyntikonsulentti
• MOUHIJÄRVI
cnc-koneistaja, henkilökoh-
tainen avustaja
• SUODENNIEMI
diakonian viransijaisuus
• HUITTINEN
myyntineuvottelija, auton-
asentaja, vastaava huolto-
neuvoja, varaosapäällikkö,
farmaseutti, laitosmies, kiin-
teistönhoitaja, kosmetologi/
vuokratuoli, työnjohtaja, psy-
kologi
• VAMPULA
lähihoitajan viransijaisuus
Vammalan keskustassa
Rautaveden rannalla
KAKSIO 65 m
2
lasiparveke, sauna, 3. krs, ei hissiä.
Puh. 050 5230 300
Oikaisu
Viime viikolla Alue-
viestissä julkaistussa ju-
tussa Taitaja-kultaa Vam-
malaanMarja Rajaniemen
valmentajaksi mainittiin
Jori Saarinen. Oikeasti
hän on nimeltään Joni
Saarela.
Kun Suomen luterilai-
sen kirkon kirkollisko-
kous avasi pappisviran
naisille vuonna 1986, se
hyväksyi samalla pon-
nen, jolla haluttiin tur-
vata myös naispappeu-
den vastustajien vapaus
toimia kirkossa ja taata
kirkon ykseys. Tuoreen
tutkimuksen mukaan
ponsi on osaltaan estä-
nyt ongelmien syntymis-
tä, mutta sen erilaiset
tulkinnat aiheuttavat
yhä ongelmia.
Tutkimuksen mukaan
vakavia ongelmia on vain
alle kahdessa prosentissa
seurakuntia ja torjujien
määrä on vähentynyt.
Kaikesta
yhteistyöstä
naispappien kanssa kiel-
täytyy 2-3 prosenttia
miespapeista.
Erilaisista virkanäke-
myksistä aiheutuvia vaka-
via ongelmia esiintyy si-
ten noin kymmenessä seu-
rakunnassa.
Asenteet ovat kuiten-
kin paikoin koventuneet
ja ristiriidat kärjistyneet.
Ristiriidat eivät näytä
poistuvan ajan myötä, ja
myös ymmärrys torjujia
kohtaan on vähenemässä.
Useimmat tutkimukseen
haastatellut olivatkin sitä
mieltä, että kirkon tulee
täsmentää kantansa pon-
nen tulkinnasta.
"Ongelman ydin on ky-
symys ponnen ilmaise-
man toiminnanvapauden
rajoista eli siitä, salliiko
ponsi torjujille mahdolli-
suuden kieltäytyä yhteis-
työstä naispappien kans-
sa. Ponnen henkeä on
helppo noudattaa silloin,
kun keskinäinen joustami-
nen onnistuu ilman, että
kenenkään tarvitsee liiak-
si luopua omantunnon va-
kaumuksensa noudattami-
sesta. Ristiriitatilanteissa
ongelmana on, kenen va-
kaumuksen mukaisesti
edetään", toteaa tutkimuk-
sen teettäneen työryhmän
puheenjohtaja,
piispa
Mikko Heikka.
Ymmärrys naispappeuden torjujia kohtaan vähenee
Ponsi loi
väistämisen
kulttuurin
Erilaisten virkanäkemys-
ten aiheuttamia ongelmia py-
ritään joissain seurakunnis-
sa ratkaisemaan muun mu-
assa järjestelemällä työvuo-
roja siten, että torjujat ja
naispapit eivät työskentele
yhdessä etenkään samoissa
jumalanpalveluksissa. Tutki-
ja Paula Närhi katsoo, että
halu antaa torjujille tilaa
työskennellä vakaumustaan
seuraten on synnyttänyt kir-
kossa väistämisen kulttuurin,
joka on naispappien kannal-
ta ongelmallinen.
"Jotkut naispapit joutuvat
yhä työssään tilanteisiin,
joissa heidän odotetaan mu-
kautuvan naispappeuden tor-
jujien yhteistyörajoitteista
nouseviin ehtoihin: jättäyty-
mään pois heille jo määrä-
tyistä työtehtävistä, vetäyty-
mään torjujien jakamalta eh-
toolliselta tai olemaan käyt-
tämättä pappisviran tunnuk-
sia. Väistyminen tai odotus
siitä on pappisnaisille usein
nöyryyttävä ja pappisidenti-
teettiä loukkaava kokemus.
Voidaankin kysyä, ovatko
työjärjestelyt onnistunut rat-
kaisu vai ongelma sinänsä",
sanoo Närhi.
Kärjistyneiden virkanäke-
myskiistojen vaikutukset hei-
jastuvat aina koko seurakun-
taan. Vakavat ristiriidat on
koettu myös perustyötä häi-
risevinä ilmapiiri- ja ihmis-
suhdeongelmina. Jännitteet
ovat saattaneet lisätä etenkin
naispappien, mutta myös
muiden työntekijöiden - sekä
torjujien että puoltajien - sai-
rauspoissaoloja ja työuupu-
musta. Tutkimuksen mukaan
torjunta täyttää ääritapauk-
sissa työpaikkakiusaamisen
kriteerit.
Toimiva johtajuus
takaa työrauhaa
Ristiriitojen nähtiin aset-
taneen vaikeita haasteita en-
nen kaikkea johtamiselle.
Työrauhan säilyminen pap-
pisnaisten ja torjujien välil-
lä on tutkimuksen mukaan
monen tekijän summa, jon-
ka peruslähtökohtana on toi-
miva johtajuus ja terve työ-
kulttuuri. Työyhteisöissä,
joissa on sekä pappisnaisia
että torjujia, esimieheltä vaa-
ditaan jämäkkyyttä, alaisten
tasapuolista kohtelua sekä
kykyä tarvittaessa puuttua
epäkohtiin. Merkittävänä pi-
dettiin pappisnaisten valmi-
utta joustaa sekä torjujien
maltillisuutta. Keskeistä oli
myös seurakuntalaisten su-
vaitsevaisuus.
"Ponnen hengen mukai-
nen yhteistyö voi siis toteu-
tua silloin, kun kaikilla osa-
puolilla on sekä halua että
valmiutta antaa tilaa erilai-
sille näkemyksille. Tasapai-
no kuitenkin horjuu herkästi
ja esimerkiksi henkilövaih-
dokset altistavat ristiriidoil-
le", sanoo Närhi.
Naispappeuden torjujien
sijoittuminen yksipappisiin
tai muutaman miespapin seu-
rakuntiin ei sen sijaan näytä
ratkaisseen virkanäkemys-
eroja.
Monissa seurakunnissa sii-
tä on seurannut jännitteitä
sekä työyhteisön sisällä että
seurakuntalaisten ja kirkko-
herran välillä. Torjujien
jyrkkyys voi saada osan seu-
rakuntalaisista vetäytymään
kirkon toiminnasta, jos seu-
rakuntalaisilla ei ole valin-
nan mahdollisuutta eri tavoin
ajattelevien pappien välillä.
Seurakuntien pieni koko voi
siis ennemminkin altistaa ris-
tiriidoille kuin suojata niil-
tä.
Yhteisiä
pelisääntöjä
kaivataan
Usein osasyynä tilanteiden
kärjistymiseen pidettiin nais-
pappeuden torjuvien kirkko-
herrojen näkemysten jyrk-
kyyttä tai esimiesten kyke-
nemättömyyttä puuttua työ-
yhteisöjen epäkohtiin. Risti-
riidat ovat kuormittaneet
kirkkoherroja myös niissä
seurakunnissa, joissa he ei-
vät ole olleet kiistojen var-
sinaisia osapuolia.
"Erityisen vaikeana esi-
miehet kokivat sen, että kir-
kolta puuttuvat yhteiset pe-
lisäännöt näkemyseroista ai-
heutuviin ristiriitoihin. Mo-
net haastatellut olivat sitä
mieltä, että kirkko on virka-
kysymyksessä siirtänyt vas-
tuun epäselvästä hallinnolli-
sesta päätöksestä yksittäisille
seurakunnille. Tätä pidettiin
tutkimuksen mukaan koh-
tuuttomana", sanoo Närhi.
Virkakysymys on myös
yksi keskeinen kirkon ja jär-
jestöjen suhdetta määräävä
tekijä. Lievien ongelmien
syyksi mainittiin usein seu-
rakuntien yhteistyö niiden
kirkollisten järjestöjen kans-
sa, joissa ei hyväksytä nais-
pappeutta. Useimmissa seu-
rakunnissa järjestöjen toivei-
siin naispappien väistymises-
tä ei ole suostuttu, mutta pai-
koin on syntynyt jännitteitä
siitä, että pappisnaisia on
siirretty pois heille jo mää-
rätyistä työvuoroista järjes-
töjen edustajien vierailujen
vuoksi.
Torjujat näkevät
tulevaisuuden
epävarmana
Torjujat kokevat liikkuma-
tilansa kirkossa käyvän yhä
ahtaammaksi ja tulevaisuu-
tensa epävarmaksi. Monien
torjuvien miesteologien ura
pysähtyy siihen, ettei kirkos-
sa ole suostuttu heidän toi-
veisiinsa pappisvihkimyksis-
tä, joihin osallistuu vihkimi-
sen toimittajina ja vihittävi-
nä vain miehiä. Yhteistyöstä
kieltäytyvät torjujat myös
työllistyvät heikosti.
Monet kirkon viroissa ole-
vat torjujat pelkäävät toimin-
tavapauksiensa rajoittuvan
entisestään. Kirkon pelätään
vaativan torjujia toimimaan
vakaumuksensa vastaisesti.
Toisaalta monet vaikuttivat
varautuneen siihen, että en-
nemmin tai myöhemmin kir-
kon työntekijöiltä edellyte-
tään yhteistyötä pappisnais-
ten kanssa. Torjujat kaipaa-
vat näkemyksilleen enem-
män ymmärrystä kirkon päät-
täjiltä. Perusteluina esitettiin
usein se, että omat näkemyk-
set edustavat kristikunnan
enemmistön kantaa.
Keskinäinen
joustaminen
ei enää riitä
Tutkija toteaa aineiston
osoittavan, että suhtautumi-
nen erilaisista virkanäke-
myksistä aiheutuviin jännit-
teisiin ei ole vain työyhtei-
söjen sisäinen asia.
"Pelkästään työtoverien
keskinäinen joustaminen ei
enää riitä takaamaan työ-
rauhaa. Työjärjestelyjä tai
torjujien työntekijöiksi valit-
semista vastaan on alettu pro-
testoida myös sellaisissa seu-
rakunnissa, joiden työyhtei-
söt ovat olleet valmiita an-
tamaan tilaa torjujille. On
syytä olettaa, että ellei vir-
kakysymystä kirkossa selkiy-
tetä, seurakuntiin kohdistu-
va paine kasvaa tulevaisuu-
dessa", arvioi tutkija Paula
Närhi.
Ylivoimainen enemmistö
haastatelluista piti ainoana
ratkaisumallina sitä, että
myös torjujilta edellytetään
sitoutumista kirkon yhteisiin
päätöksiin ja että yhteistyöstä
kieltäytymistä omantunnon
syihin vedoten ei tulisi enää
sallia. Torjujilla korostettiin
olevan oikeus mielipiteenva-
pauteen, mutta se haluttiin
erottaa toimintavapaudesta.
Työtehtävissä kirkon yhteis-
ten päätösten nähtiin mene-
vän subjektiivisen va-
kaumuksen edelle.
"Useat painottivat ajan
osoittaneen, etteivät näke-
myseroista johtuneet ongel-
mat ole poistuneet itsestään
ja että ne jatkuvat, ellei kirk-
ko määrittele linjaansa pon-
nen tulkinnasta. Kirkon lin-
jan täsmentämisen uskottiin
jämäköittävän epäselviä ti-
lanteita ja auttavan myös tor-
jujia tekemään valintansa:
joko suostumaan yhteisiin
pelisääntöihin tai vetämään
omat johtopäätöksensä."
Useimmat haastatellut oli-
vat yksimielisiä siitä, että vir-
kakysymyksessä tarvitaan
kokonaiskirkollista yhtenäi-
syyttä ja selkeitä linjanveto-
ja. Torjujien ja puoltajien
kirkkoon kohdistuvat odo-
tukset olivat kuitenkin hyvin
etäällä toisistaan. Vaikka
torjujat toivoivatkin lisää
liikkumatilaa, monet enna-
koivat päinvastaista kehitys-
tä. Myös osa puoltajista ha-
lusi torjujille elintilan, mut-
ta tärkeänä pidettiin kuiten-
kin sitä, että kirkkolain vas-
taiseen toimintaan puututaan.
13 % miespapeista ei
hyväksy naispappeutta
Piispainkokous asetti hel-
mikuussa 2004 piispa Mik-
ko Heikan johtaman työryh-
män selvittämään, mitä on-
gelmia syntyy tilanteissa,
joissa henkilö vakaumuksen-
sa perusteella kieltäytyy yh-
teistyöstä tai kiistää työto-
verinsa ammatillisen identi-
teetin oikeutuksen tai joissa
henkilöä painostetaan työteh-
täviin vakaumuksensa vastai-
sesti. Työryhmä sai myös
tehtäväkseen ehdottaa toi-
menpiteitä ongelmien ratkai-
semiseksi.
Työryhmän käynnistämän
selvityksen ensimmäinen
vaihe toteutettiin kyselyinä
tuomiokapituleihin, lääninro-
vasteille ja seurakuntien työ-
yhteisökehittäjille. Sillä ha-
luttiin selvittää, miten laajas-
ta ongelmasta on kyse. Toi-
sessa vaiheessa haastateltiin
yhteensä 38 työntekijää ja
luottamushenkilöä kuudessa
sellaisessa seurakunnassa,
joissa näkemyserot pappis-
virasta aiheuttivat ongelmia.
Haastattelujen tarkoituksena
oli syventää kuvaa ongelma-
kentästä ja etsiä toimintamal-
leja, joilla ristiriitoja oli on-
nistuttu ratkaisemaan tai eh-
käisemään.
Kyselyn mukaan erilais-
ten virkanäkemysten aiheut-
tamia ongelmia on tuomio-
kapitulien arvion mukaan 9
seurakunnassa (1,6 % kaikis-
ta seurakunnista) ja läänin-
rovastien arvion mukaan 11
seurakunnassa (1,9 %). Vas-
taavasti lieviä ongelmia
esiintyy tuomiokapitulien
mukaan 16 seurakunnassa
(2,8 %) ja lääninrovastien
arvion mukaan 57 seura-
kunnassa (10 %).
Kyselyn mukaan noin
13 prosenttia miespapeis-
ta ei hyväksy naispappe-
utta, noin neljä prosent-
tia kieltäytyy osittain yh-
teistyöstä, tavallisimmin
jumalanpalvelusyhteis-
työstä, ja 2-3 prosenttia
kokonaan yhteistyöstä
naispappien kanssa. Ver-
tailu aiempiin tutkimuk-
siin osoittaa, että torjuji-
en määrä on vähenemäs-
sä ja monen asenteet
muuttumassa myöntei-
semmiksi. Jyrkimmin vas-
tustavien asenteet ovat
kuitenkin tiukkoja ja pai-
koin ristiriidat ovat kär-
jistyneet.
Kolmannes
papeista naisia
Ensimmäiset naiset vi-
hittiin Suomessa papeik-
si vuonna 1988. Vuonna
2004 jo joka kolmas seu-
rakuntapappi oli nainen.
Ala naisistuu edelleen, ja
vuosina 2001-2005 teolo-
gisiin tiedekuntiin hyväk-
sytyistä 63 prosenttia oli
naisia.
Valtaosa suomalaisista
hyväksyy naispappeuden,
ja myös kirkon työnteki-
jöiden
suhtautuminen
naispappeuteen on useim-
miten myönteistä. Sekä
työntekijöissä että seura-
kuntalaisissa on kuitenkin
yhä niitä, joiden mielestä
pappisvirka kuuluu pel-
kästään miehille.
Vuonna 2004 tehdyssä
kyselyssä noin 58 pro-
senttia seurakuntien työn-
tekijöistä ilmoitti, ettei
ymmärrä torjujia. Enem-
mistö suomalaisista ei
myöskään hyväksy sitä,
että torjujat kieltäytyvät
yhteistyöstä naispappien
kanssa. Torjujien asema
kirkossa on kiristynyt
myös siksi, että vuodesta
2002 lähtien missään hiip-
pakunnassa ei ole järjes-
tetty erillisvihkimyksiä
naispappeuden torjujille.
1...,12,13,14,15,16,17,18,19,20,21 23,24,25,26,27,28,29,30,31,...32