Page 11 - Alueviesti_08

Porin poliisi on paljas-

tanut laajan huumeiden

hankinta- ja välitysren-

kaan. Poliisi epäilee usei-

den porilaisten ostaneen

ja myyneen amfetamiinia

ja syyllistyneen törkeään

huumausainerikokseen.

Rahat toimintaan on saa-

tu omaisuusrikoksien

kautta.

Rikosketju lähti selviä-

mään tammikuussa, kun

poliisi sai hälytyksen yksi-

tyisasuntoon Puinnintielle

pahoinpitelyäänien vuoksi.

Poliisi otti kiinni seitsemän

henkilöä, joiden hallussa oli

huumausaineita tai välineitä

niiden käyttöön. Asunnos-

ta löytyi huomattava mää-

rä amfetamiinia, käteistä ra-

haa ja anastettuja tavaroi-

ta.

Iso huumerengas

paljastui Porissa

Tutkinnan yhteydessä

selvisi, että porilaiset osta-

vat Turusta kivimäistä, voi-

makasta amfetamiinia ja

myyvät sitä jatkettuna

eteenpäin Porin seudulle.

Poliisi epäilee huumekaup-

paan liittyvän 11 törkeää

huumausainerikosta

ja

kymmeniä muita huumaus-

ainerikoksia.

Vangittuina on ollut yh-

teensä viisi alle 30-vuoti-

asta miestä, ja useita muita

on ollut pidätettyinä.

Poliisi uskoo jutun vielä

laajenevan tutkinnan jatku-

essa.

Poliisi paljasti myös

useita törkeitä varkauksia ja

kätkemisrikoksia sekä mui-

ta omaisuusrikoksia. Varas-

tettua omaisuutta on saatu

takaisin noin 25 000 euron

arvosta.

Keskiviikko helmikuun 22. 2006

11

Mökkimurto

Kivijärvellä

Polttoöljyä

anastettiin

Köyliössä

Vammalan Kivijärvellä

on tehty mökkimurto, jon-

ka omistaja havaitsi lauan-

taina. Varas oli lyönyt oven

lämpölasin rikki ja vienyt

sisältä ainakin dvd-soitti-

men ja alkoholia.

Köyliössä varastettiin

torstain vastaisena yönä

Kankaanpääntiellä kahdesta

eri paikasta polttoöljyä.

Anastajat saivat yhteensä

noin 1 800 litraa polttoöl-

jyä.

Polttoaineet vietiin öljy-

säiliöstä sekä kahdesta työ-

koneen tankista.

Kokemäen poliisi kaipaa

havaintoja numeroon 02 -

5407444.

Pirkanmaan Osuuskaupan

myynti vuonna 2005 oli 470

miljoonaa euroa, joka on 25

prosenttia edellistä vuotta

enemmän (+95 milj.euroa).

Osuuskauppa osti vuoden

2005 alussa Tampereen So-

koksen, jonka vaikutus vuo-

den 2005 myynnin kasvuun

oli merkittävä. Ilman Sokos-

ta Pirkanmaan Osuuskaupan

myynnin kasvu oli 8,9 pro-

senttia.

Osuuskaupan bonusmyynti

asiakasomistajille oli yhteensä

361,7 miljoonaa euroa, ja se

kasvoi 28,6 prosenttia.

Päivittäis- ja käyttötavarat-

avarakaupan myynti oli yhteen-

sä 385,8 miljoonaa euroa, jossa

oli lisäystä 27,1 prosenttia edel-

liseen vuoteen verrattuna.

Päivittäistavarakaupanmyyn-

ti kasvoi 13,6 prosenttia (kasvu

ilman Sokosta +6,5 %).

Myynnin kasvua vauhditta-

vat vuoden 2005 aikana tehdyt

investoinnit toimipaikkaverkos-

toon. Osuuskauppa avasi kol-

me uutta Sale-lähimyymälää

(Kangasala, Tampere ja Parka-

no), rakensi uuden, entisen kor-

vaavan S-marketin Valkeakos-

kelle, laajensi Nokian S-mar-

ketin ja rakensi marketin yhte-

yteen parkkitason sekä avasi

uuden S-marketin Vesilahteen.

Lisäksi useaan myymälään teh-

tiin asiakastyytyväisyyttä ja kil-

pailukykyä lisääviä pienempiä

korvausinvestointeja.

Osuuskaupan aiempina vuo-

sina tekemät onnistuneet inves-

toinnit toimipaikkaverkostoon,

esimerkiksi Tampereen Prisma

ja Pirkkalan S-market, edesaut-

toivat myynnin kasvua viime

Pirkanmaan Osuuskaupan

myynti kasvoi 25 prosenttia

vuonna ja vahvistavat markki-

na-asemaa tulevinakin vuosina.

Hyvä myynnin kasvu oli

mm. Kalevan, Linnainmaan,

Lielahden, Parkanon ja Pirkka-

lan S-marketeissa sekä Kurun

Salessa.

Osuuskaupan käyttötavara-

kaupan myynti kasvoi viime

vuonna 142,3 % (kasvu ilman

Sokosta 13,3 %).

ABC-liiketoiminnan

kasvu jatkui vahvana

ABC-liikennemyymälöiden

ja automaattiasemienmyynti oli

74,4 miljoonaa euroa, jossa oli

kasvua 26,0 prosenttia. Myyn-

tiin on sisällytetty liikennemyy-

mälöiden polttoainemyynti, päi-

vittäistavarakauppa ja ravinto-

lamyynti. Kasvuun vaikutti

osuuskaupan ABC-verkoston

laajentumisen ohella öljynmaa-

ilmanmarkkinahintojen voi-

makkaasta noususta seurannut

polttonesteiden hintojen nousu

Suomessa. ABC-asemien si-

jainti lähellä osuuskaupanmyy-

mälöitä helpottaa asiakasomis-

tajien ostojen keskittämistä ja

Bonusten kerryttämistä. Kaikis-

sa ABC-liikennemyymälöissä

oli hyvä myynnin kasvu vuo-

den aikana. Myös lämmitysöl-

jyn myynti asiakasomistajille

kehittyi hyvin.

Ravintolatoiminta

menestyi

Osuuskaupan ravintolatoi-

minnan myynti oli 28,2 miljoo-

naa euroa, ja se kasvoi 12,6 pro-

senttia. Kasvu ylitti alan ylei-

sen kehityksen, joka oli tam-

mi-lokakuussa 2005 noin viisi

prosenttia.

Osuuskauppa avasi marras-

kuussa Tampereella uudentyyp-

pisen noutopöytäravintola Buf-

fan, jonka toiminta on käynnis-

tynyt hyvin. Hyvän myynnin

kasvun ravintoloista saavuttivat

Keskustorin Coffee House,

Kustaa III ja Mr. Pickwick.

Asiakasomistajia

jo lähes 100 000

Pirkanmaan Osuuskaupan

tehtävänä on tuottaa palveluja

ja etuja asiakasomistajilleen.

Osuuskauppaan liittyi vuoden

2005 aikana 13 007 uutta jä-

sentä, ja jäsenmäärä oli vuoden

lopussa 97 621. Jäsenmäärä kat-

taa 43,5 prosenttia Pirkanmaan

alueen talouksista.

Osuuskaupan pitkäjänteinen

työskentely palveluverkoston

kehittämiseksi, hintatason edul-

lisuuden ja monipuolisten vali-

koimien varmistamiseksi ovat

vastanneet asiakkaiden paikal-

lisiin tarpeisiin, ja saaneet hei-

dät liittymään jäseniksi.

Bonukset kasvoivat

14,7 prosenttia

Asiakasomistajillemaksettiin

Bonusta yhteensä 13,8 miljoo-

naa euroa, jossa oli kasvua 1,8

miljoonaa euroa. Keskimääräi-

nen bonusprosentti oli 3,2. Pir-

kanmaan Osuuskauppa on mo-

nialayritys, joka harjoittaa päi-

vittäis- ja käyttötavarakauppaa,

ravintolatoimintaa, liikenne-

myymälä- ja polttonestekaup-

paa sekä tavaratalokauppaa.

Osuuskaupalla oli vuoden 2005

lopussa 2 Prismaa, 20 S-mar-

kettia, 14 Salea, 15 ravintolaa,

4ABC-liikennemyymälää ja 13

automaattiasemaa sekä Sokos.

Viime vuosi oli Vammalan

Seudun Osuuspankille hyvä

kasvun vuosi. Pankin kehi-

tys oli vahvasti positiivinen

kaikilla tunnusluvuilla mitat-

tuna.

Uusia luottoja myönnettiin

viime vuonna 40,7 miljoonaa

euroa, mikä oli 25,3 % enem-

män kuin edellisenä vuonna.

Luottokanta kasvoi 11,3 % 103

miljoonaan euroon.

Asuntoluottojen määrä kas-

voi edelliseen vuoteen verrat-

tuna 13,7 % 59,5 miljoonaan

euroon. Luottokannan kasvua

edistivät alhainen korkotaso ja

vilkkaana jatkunut asuntokaup-

pa.

Talletukset kasvoivat pankis-

sa viime vuonna 3,7 prosentil-

la, yhteensä 121 miljoonaan

euroon. Asiakkaat ovat hake-

neet parempia tuottomahdolli-

suuksia rahastosäästämisestä,

jonka kanta kasvoi viime vuon-

na 5,4 miljoonalla eurolla eli

67,5 % yhteensä 13,4 miljoo-

naan euroon. Asiakkaiden va-

kuutussäästöt vastaavasti kas-

voivat 4,8 miljoonalla eurolla

VSOP hyvässä kasvussa

eli 18,8 % yhteensä 30,3 mil-

joonaan euroon.

VSOP:n liikevoitto oli 1,2

miljoonaa euroa. Liikevoitto

kasvoi edellisvuodesta 91,5 %.

Liikevoiton kasvuun vaikutti-

vat erityisesti rahastojen ja sääs-

tövakuutusten lisääntyneestä

myynnistä johtuva palkkiotuot-

tojen kasvu sekä edellisvuonna

tulosta rasittaneen Osuuspank-

kien vakuusrahaston vastuun-

kattamismaksun päättyminen.

Luottotappioiden määrä laski

edelleen. Ne olivat viime vuon-

na 58.000 euroa. Pankin vaka-

varaisuussuhde oli 12,48%,

mikä oli edellisen vuoden ta-

soa.

Pankin konsernin, johon

emopankin lisäksi yhdistellään

tilinpäätöksessä pankin koko-

naan omistamat Kiinteistö Oy

Vammalan Torikeskus ja Kiin-

teistö Oy Vammalan Kassanta-

lo, liikevoitto oli 1,4 miljoonaa

euroa. Liikevoitto kasvoi edel-

lisvuodesta 87 %.

VSOP jäsenmäärä kasvoi

vuoden aikana 245 hengellä ja

oli vuoden lopussa 5280. Jäse-

nille maksettiin viime vuonna

bonusta 185.000 euroa, mikä on

14 % enemmän kuin edellisenä

vuonna.

Vammalan Seudun Osuus-

pankin hallintoneuvoston pu-

heenjohtajan jatkaa Jorma Sal-

mi ja varapuheenjohtajanaMari

Huovila-Virtanen. Hallituksen

puheenjohtajana toimii Ilkka

Juusela ja varapuheenjohtajana

Jukka Tuominen.

Pohjolan konttori

Kassantaloon

Vammalan Seudun Osuus-

pankilla on konttorit Vamma-

lassa, Kiikassa ja Suodennie-

mellä.

Kaikki konttorit ovat avoin-

na jokaisena arkipäivänä. Pan-

kin vuoden 2006 tuloksen arvi-

oidaan olevan hieman edellis-

vuotta pienempi Vammalan

Puistokadun konttorissa toteu-

tettavasta remontista aiheutu-

vien kulujen johdosta.

Pohjolan Vammalan kontto-

ri henkilökuntineen siirtyy

osuuspankinVammalan Puisto-

kadun konttorin yhteyteen tou-

kokuun loppuun mennessä.

Eduskunnassa käytiin hiljat-

tain kova keskustelu perustus-

lakivaliokunnan mietinnöstä,

joka käsitteli oikeuskansleri

Paavo Nikulan virkatoimia

Natura-päätöksenteossa. Olin

yksi niistä kuudestatoista kan-

sanedustajasta, jotka olivat al-

lekirjoittaneet muistutuksen,

jossa vaadittiin oikeuskansle-

rin toimien tutkintaa. Täysis-

tunnossa olin ainoa pirkan-

maalainen joka puolusti maan-

ja metsänomistajien oikeuksia.

Kaksi päivää lähetekeskustelun jälkeen me äänestim-

me, pitäisikö Naturan valmistelua ja päätöksentekoa

tutkia tarkemmin. Olin tämän kannalla yhdessä Han-

nu Hoskosen (kesk.), Esa Lahtelan (sd), Seppo Lahtelan

(kesk.) ja Pekka Vilkunan (kesk.) kanssa. Oikeuskansle-

ri olisi tuotava eduskunnan kuultavaksi.

Miksi sitten äänestin perustuslakivaliokunnan mie-

tintöä vastaan?

Euroopan unioni on vienyt suomalaisten maita yli

neljä miljoonaa hehtaaria. Olemme menettäneet itse-

näisyyden jopa 14 prosentilta maapinta-alastamme eli

kyseessä on suurempi alue kuin se, jonka menetimme

Neuvostoliitolle viime sodissa. Historiasta tiedämme,

että pienempien maalänttien menetyksistä on syntynyt

konflikteja ja sotia. Tällä kertaa maan arvoa ei nosta

öljy, vaan liito-oravat ja valkoselkätikat.

Eivät ne kaikki 13 500 valitusta voi olla väärässä,

jotka on annettu ympäristöministeriön Natura-esityk-

sestä. Perustuslakivaliokunta vapautti oikeuskanslerin,

mutta monen mielessä kytee epäilys. Suomi ei voita

mitään siitä, että se museoi alueitaan.

Natura on yksi niistä asioista, joka on saanut kansa-

laiset kyseenalaistamaan Euroopan unionin oikeutuk-

sen. Kansalaisilla ei ole luottamusta EU:n direktiivei-

hin. Ei ole epäilystäkään mikä olisi ollut kansanäänes-

tyksen tulos, jos meillä olisi kansa saanut äänestää EU:n

perustuslaillisesta sopimuksesta. Aika ajoin on epäsel-

vää kenen asialla EU-eliitin edustajat oikein ovat. Eu-

roopan unioni voi ensin talonpojalta ammatin, kun se

teki maanviljelystä kannattamattoman ja seuraavaksi

se päätti viedä pellot ja metsät.

Näyttää siltä, että ympäristöministeriössä on ohitet-

tu jopa valtioneuvosto, kun on toimittu EU:n suun-

taan. Ei ihme, jos Euroopan unionista on vaadittu vielä

lisää alueita Naturaan. Suomessa on oltu monissa koh-

din innokkaampia luonnonsuojelussa kuin unioni olisi

edes edellyttänyt. Politiikka on ollut erikoista siinäkin

mielessä, että ensin on tehty rankkoja sosialisointipää-

töksiä ja vasta jälkeenpäin on kehitelty perusteluja eli

mietitty mahtaako siellä olla mitään suojeltavaa lajia.

Natura-lakien soveltaminen käytäntöön on epäonnis-

tunut. Direktiivien ja kansallisen lainsäädännön voi-

maansaattaminen alkoi aikamoisella tohinalla heti EU:ssa

tehtyjen päätösten jälkeen. Ei ihme, jos valituksia on

tullut, kun alueiden rajauksia on tehty puutteellisilla

tiedoilla. Kaikkien suojeltavien kasvi- ja eläinlajien sekä

luontotyyppien tietoja ei kireän aikataulun vuoksi eh-

ditty hankkia.

Yksityisyyden suojaan ja turvaan on puututtu taval-

la, jota on vaikea perustella. On tehty myös pysyvää

vahinkoa luonnonsuojelun maineelle ja kunnialle. Vai

onko koko Naturan tavoitteena ollut se, että suojellaan

kerralla niin paljon, ettei enää koskaan tarvitse suojella

mitään?

Ruotsissa Natura-asia vietiin läpi toisenlaisessa jär-

jestyksessä. Siellä Natura-ohjelma muodostuu melkein

yksinomaan valtion maista, eikä vastahakoista yksityis-

tä maanomistajaa pakoteta mukaan Naturaan. Se var-

mistettiin ottamalla maanomistajiin yhteyttä jo ennen

alueiden valintaa. Suomessa sen sijaan ajateltiin, että

kun aikataulu on tiukka, niin luovutaan perusteellisis-

ta neuvotteluista maanomistajien kanssa.

Kuten Lapin yliopiston hallinto-oikeuden professori

Pertti Eilavaara on todennut, mitään pakkoa ei ole ollut

tehdä näin laajaa Natura-ohjelmaa Suomeen ja ottaa

mukaan siihen yksityisiä maita. Direktiivien toteutta-

miseksi olisi riittänyt vähempikin.

Vaikka perustuslakivaliokunta on vapauttanut oikeus-

kanslerin laittomuusepäilyksiltä, silti kovin imartele-

vaa kuvaa tapahtumista ei jää. Onko valtioneuvoston

virkatointen laillisuuden valvoja liikkunut harmaalla

vyöhykkeellä neuvonantajana, lähellä politikointia? Jos

tämä tieto saadaan joskus selville, se tuskin kuitenkaan

lohduttaa niitä tuhansia, jotka ovat joutuneet taistele-

maan omien oikeuksiensa puolesta EU:ta ja Suomen

valtiota vastaan puolustaessaan isiltä perittyä maataan.

Mikko Alatalo

kansanedustaja (kesk.)

Natura tehtiin

väärin perustein

ja salaa

Ilotulitteet aiheutta-

vat vuosittain lukuisia

silmätapaturmia. Silmä-

tapaturmia sattui myös

viime vuodenvaihteessa,

mutta noin kolmannes

vähemmän kuin vuotta

aikaisemmin. Useimmat

loukkaantuneista olivat

katsojia. Nuorten silmä-

vammat vähenivät mer-

kittävästi. Loukkaantu-

neista kukaan ei käyt-

tänyt suojalaseja.

HYKS:n keräämien ta-

paturmatilastojen mukaan

viime vuodenvaihteessa

sattui yhteensä 22 silmä-

tapaturmaa, kun vuotta ai-

kaisemmin vastaava luku

oli 31.

Ikäjakauma tapaturmis-

sa kallistui vanhempiin

ikäluokkiin. Erityisesti

nuorten, 10-15 vuotiaiden

vammat vähenivät selväs-

ti.

Kyseisen ikäryhmän

osuus toissa vuoden sil-

mätapaturmista oli liki 55

prosenttia, kun luku nyt

putosi 13,5 prosenttiin.

Nuoria vammautui tänä

vuonna kolme kun viime

vuonna heitä vammautui

17.

- Tieto tapaturmien

määrän vähentymisestä

on myönteinen ja ilahdut-

tava, toteaa HYKS:n sil-

mäklinikalta dosentti, sil-

mäkirurgi Kari Krootila,

joka toimii myös Silmä-

ja kudospankkisäätiön

Ilotulitteista entistä

vähemmän vammoja

vuodenvaiheessa

hallituksen puheenjohta-

jana.

- Onko varovaisuus,

oppi ja valistus syynä vä-

häisempiin silmävahin-

koihin, on vaikea lähteä

arvailemaan. Tulos on

kuitenkin sen verran roh-

kaiseva, että se kannus-

taa ehdottomasti jatka-

maan valistustyötä, lisää

Krootila.

Katsojat edelleen

riskiryhmässä

Henkilökorvausjohtaja

Rami Urho If Vahinkova-

kuutusyhtiöstä on tyyty-

väinen silmätapaturmien

kokonaismäärän pienene-

misestä.

- Tämä tieto on hyvä.

Suuntaus on oikea, sillä

jokainen tapaturma on tur-

ha. Valistustyö on jatkos-

sakin tärkeää, sanoo

Urho.

HYKS:n tuore tilasto

osoittaa, että edelleenkin

katsojille sattui yli puo-

let tapaturmista.

- Tämä tieto saattaa yl-

lättää, koska virheellisesti

kuvitellaan yhä, että kat-

sojalle ei vahinkoa voi

sattua. Suojalasien tärke-

ys niin katsojille kuin ra-

kettien lähettäjille on asia,

josta täytyy edelleenkin

puhua, uskoo Urho. Louk-

kaantuneista kukaan ei

ollut käyttänyt suojalase-

ja, jatkaa Urho.

Yhteensä 220 henkeä

on jäänyt kiinni ansiosi-

donnaisen työttömyyspäi-

värahan väärinkäytöstä

Vakuutusvalvontaviraston

tarkastuksessa. Aiheet-

tomasti maksettu raha-

summa on 1,7 miljoonaa

euroa.

Vakuutusvalvontaviras-

ton tarkastuksessa tutkittiin

vuosien 2002 ja 2003 tapa-

uksia, joissa henkilölle oli

Ansiosidonnaisen väärinkäytöstä kärynneitä yli 200

maksettu täysimääräistä työt-

tömyyspäivärahaa vähintään

11 kuukautta ja tällä oli vero-

tettavia tuloja vähintään 3 000

euroa. Tutkittuja tapauksia oli

noin 700.

Päivärahaa oli maksettu

väärin perustein kaikkiaan noin

280 tapauksessa.

Noin 220 tapauksessa ai-

heettoman etuusmaksun on

katsottu johtuneen työttömyy-

setuuden väärinkäytöksestä, eli

etuusoikeuteen tai etuuden

määrään vaikuttavaa tuloa

ei ollut ilmoitettu.

Vakuutusvalvontaviras-

ton mukaan työttömyyskas-

sat maksavat työttömyys-

turvan ansiopäivärahoja

vuosittain noin 1,5 miljar-

dia euroa. Väärin perustein

haetut ja maksetut päivära-

hat lisäävät verorasitusta ja

aiheuttavat paineita nostaa

työttömyysvakuutusmaksu-

ja sekä työttömyyskassojen

jäsenmaksuja.

Page 11 - Alueviesti_08_2006