Page 22 - Alueviesti_08_2006

Basic HTML Version

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO

Haketusta

kuorma-autoalustaisella rumpuhakkurilla

Markkula 040-511 2001 Tuomilaakso 0500-330 455

SUODENNIEMEN

LÄMPÖHAKE

T YÖTARJOUKSIA

Konepalvelu M. Voutilainen

• maanrakennustyöt

• kunnossapitotyöt

• imulakaisinkonetyöt

• ojien kaivuu

• maanajot

• pihatyöt

• haja-asutusalueen jätevesi-

järjestelmät (suunnittelemme ja

rakennamme avaimet käteen

-periaatteella)

www.vouti.com

P. 044-527 6632

KESKUSTA

Pesurinkatu

Hopunkatu

Trakinkatu

Itsenäisyydentie

HOPPU

Hopunkatu 7, 38200 Vammala

Avoinna arkisin 8-17

Autosi ruostesuojaukset

ja puhdistukset

• ruostesuojaukset • käsinpesut

• vahaukset • fiksaukset

Puh. (03) 511 2405

050 340 2090

Valvottua

-laatua

• Ruosteenestokäsittelyt

• Peltityöt • Automaalaukset

• Katsastuskorjaukset

Jokilevon teollisuusalue, 32700 HUITTINEN

puh. 02-561 886, 0400 730 456

Huittisten

Alustasuojaus Ky

• 20 v kokemus •

MAURI OJANEN

P. 020 7690 335

KOKEMÄKI:

AIMO AIRASMAA

P. 020 7690 322

PUNKALAIDUN:

TEUVO AHONEN

P. 020 7690 321

TIIVI-IKKUNAT

ASENNETTUNA

www.tiivi.com

• NOPEA TOIMITUS JA

OSAAVA ASENNUS

• JOUSTAVAT MAKSUEHDOT

T YÖTARJOUKSIA

Maatalous-

palvelu

• traktoriurakoinnit ja

auraustyöt

040-867 2287

Mouhijärvi

T:mi Mika Sävilahti

SIIVOUS- JA KOTIPALVELU

ERJA JÄRRI

Puh. 050-3425 058, fax 03-5143 904.Vammala

• SIIVOUKSET

• KODINHOITOTYÖT

• PUUTARHATYÖT

• ASIOINTIPALVELU

IIVOU

TYÖ

AMMATTITAITOISTA ja

LUOTETTAVAA SIIVOUSTA

P. 050-4004445

Vammala

Täydenpalvelun Ruosteenestoliike

Ruosteenestokäsittelyt

FINIKOR

-aineilla

- Nykyaikaiset laitteet ja tilat

- Laatutakuu

Vammalan Alustasuojaus

ja Autohuolto

Kalevi Anttila, p. 03-515 8244, 050-5669 946

Ylistenniementie 41, Vammala

Puistokatu 18

VAMMALA

p. (03) 511 4299

Silmätautien

erikois-

lääkärit

LEENA HARTMAN

HEIDI MURTOMÄKI

TERO PAJARI

SILMÄAS MA

Helena Bragge

Pirjo Honkonen

Jyrki Rekola

Jari Silvola

Ajanvaraukset:

Vammalassa

03-512 6100

Onkiniemenkatu 11

Huittisissa

02-567 700

Risto Rytin katu 31

Silmätautien

erikoislääkärit

NYYSSÖNEN

SI IVOUS- JA KOTIPALVELU

SAIRAANHOITO-

PALVELUT

VALOKUVAAMOT

RUOSTEENESTOA

REMONTTIAKO?

MAALAUS

TAPETOINTI

LAATOITUSTYÖT

varma ratkaisu

SOITA

Soft Option

0400-940954

Mainosteippaukset &

kynäruiskumaalaukset.

Maalaukset suoritan

asiakkaan toivomissa

tiloissa!

Puh. 050-3787117

henri.torra@kopteri.net

SILMÄLÄÄKÄRIPALVELUT

Vihki-, kihla-, yo-, rip-

pi-, lapsi- ym. muoto-

kuvaukset.

Passikuvat odottaessa.

Tuotekuvaukset,

hää- ja

hautajaiskuvaukset.

Monipuolinen

tarvikevalikoima.

Väri- ja

mustavalko-

kuva-

valmistamo.

VALOKUVAAMO

VAMMALA

HUITTINEN

03-514 2955 02-569 980

• KEMIALLISTA PESUA • MATTOPESUA

Trakinkatu 6VAMMALA

puh. (03) 511 2766

• Asusteet • Ryijyt ja raanut

• Haalarit •Valko- ja kirjopesu • ym...

MA-PE 9-17, LA 9-13

Koivulan Puu Oy

Varastosta puutavaraa joka lähtöön.

•sahatavarat •höylätyt •kyllästetyt

•panelit

•listat

•maalatut

Saatavana myös:

ulkovuori- ja räystäslaudat maalattuina

panelit lakattuina

Puh. 03-5130 400, 0500-538 302,

fax 03-5130 202

Koivulantie 73, Vammala, Roismala

T:mi SAMI KOIVU

PUUTAVARAMYYNNISSÄ

• panelit • listat • höylätyt ja kyllästetyt • sahatavarat

Puh. 03-5130100, 0500-832740, 050-3030827

os. Koivulantie 78, 38250 Roismala, V:la

ent. Koivulan Sahaa vastapäätä

PUUTAVARALI IKKEITÄ

Kaupunkilehtien

Liitto ry:n

jäsen

RUOSTEENESTOA

RAKENNUS-

PALVELUT

KODIN REMONTTI-

JA HUOLTOPALVELU

Ulko/sisäremontit

H. Uusi-Hautamaa

p. 050-3314 030.

Puutarhapalvelua

Irma HasaT:mi

Stormi

0400 942 419

PUUTARHA-

PALVELUT

TIEISÄNNÖINTI

YKSITYISTIET

Teitä palvelee

SUOMEN TIEYHDISTYKSEN TIKO

-tutkinnon

suorittaneet tieisännöitsijät

VAMMALA, ÄETSÄ

PUNKALAIDUN...

Olli Ylinen

Ylisentie 50

38220 Stormi, Vammala

GSM 0400-732 682

PUH 03-515 5172

olli.ylinen@suomi24.fi

MOUHIJÄRVI, SUODEN-

NIEMI, KIIKOINEN...

Kari Äikäs

Hirvivaarantie 91

38460 Mouhijärvi

GSM 050-434 2410

PUH 03-518 1191

kari.aikas@tieisannointi.com

LAATU-

LEHTI!

Alueviestin

palveluhakemistossa

ilmoitat edullisesti

ja tehokkaasti

Vuoden 2006 alusta

alkaen kaikki metsän-

omistajat ovat puun-

myyntien osalta myyn-

tiverotuksessa eli puun-

myyntituloja verotetaan

pääomatuloveroprosen-

tin mukaan. Kolmentois-

ta vuoden siirtymäaika

on nyt ohi ja pinta-ala-

verosta on jäljellä vain

viimeisen veroilmoituk-

sen jättäminen.

Siirtyessään nyt myyn-

tiverotuksen piiriin pitää

aikaisemmin pinta-alave-

rossa olleiden metsän-

omistajien

huomioida

muutamia asioita jo heti

näin vuoden alussa. Muis-

tiinpanoja tuloista ja me-

noista on alettava pitää ja

koneiden arvot pitää sel-

vittää poistojen lähtötie-

doiksi.

Myyntiverotuksessa

metsänomistajalla

muistiinpanovelvollisuus.

Tulot ja menot on kirjat-

tava muistiinpanoihin ai-

kajärjestyksessä ja tosit-

teet on numeroitava. Ar-

volisäverolliset erottele-

vat lisäksi arvolisäveron

osuuden. Menot jaotellaan

palkkoihin, matkakului-

hin ja muihin vuosimenoi-

hin. Yleissääntö on, että

kaikki metsän hoitoon ja

hallintoon käytetyt menot

voi vähentää saaduista tu-

loista. Oman työn arvoa

Kaikki metsänomistajat

nyt myyntiverotukseen

ei kuitenkaan saa vähentää.

Muistiinpanoja ja niihin liit-

tyviä tositteita ei liitetä ve-

roilmoitukseen, vaan ne pi-

tää säilyttää kuusi vuotta ja

verottaja voi pyytää ne näh-

täväkseen.

Pitkävaikutteisimpia ja

kalliimpia hankintoja vähen-

netään

poistomenettelyn

kautta. Tällaisia ovat esimer-

kiksi metsäteiden rakennus-

kulut, kunnostusojituskulut,

isommat koneet ja laitteet ja

mahdolliset metsätalouden

rakennukset. Vuosittain näi-

den hankintojen arvoa vähen-

netään tietyn poistoprosen-

tin mukaan ja jäljelle jäänyt

menojäännös siirretään seu-

raavan vuoden lähtökohdak-

si.

Muistiinpanoissa seura-

taan myös menovarausta,

omaan käyttöön otettua puu-

tavaraa ja mahdollista met-

sävähennystä. Menovaraus

on menettely, jolla enintään

15 prosenttia tuloista voidaan

siirtää tuleviin vuosiin. Met-

sävähennys tarkoittaa sitä,

että 1.1.1993 jälkeen ostetui-

den tilojen hankintahinnasta

puolet voidaan käyttää vä-

hennyksiin. Vähennystä hyö-

dynnetään niin, että tällaisel-

ta tilalta myydystä puusta

saadusta puunmyyntitulosta

voidaan vuosittain osa vä-

hentää.

Myyntiverotuksessa met-

sänomistaja saa vähentää

matkakulut. Matka voi suun-

tautua omalle tilalle, tai sit-

ten muualle, kunhan aihee-

na on metsän hoitoon tai hal-

lintoon liittyvät asiat. Mat-

koista on pidettävä matkapäi-

väkirjaa, josta selviää päivä-

määrä, lähtö- ja tulohetken

kellonaika, matkareitti, kul-

kuväline, matkan pituus,

matkan tarkoitus ja kulu.

Oman auton käytössä kilo-

metrikulu on 0,21 senttiä.

Kellonajat ovat tarpeellisia

varsinkin silloin, jos merkit-

see kuluihin ns. yrittäjäpäi-

värahan lisääntyneiden elin-

kustannusten perusteella.

Tätä päivärahaa voi käyttää

muualle kuin omalle tilalle

suuntautuneissa matkoissa

kunhan matka on kestänyt

riittävän kauan. Matkan tar-

koitus on syytä kirjata mah-

dollisimman tarkasti, esimer-

kiksi yksilöidä mitä työtä on

tehnyt ja millä metsikköku-

violla.

Pinta-alaverotuksessa tä-

hän asti olleiden metsän-

omistajien koneet, laitteet ja

rakennukset otetaan myynti-

verotukseen siitä arvosta,

joka niillä vuoden vaihtues-

sa oli. Arvon määrityksestä

on oltava luotettava selvitys,

tai sitten voi käyttää alkupe-

räistä hintaa vähennettynä

vuotuisilla poistoilla niin

monelta vuodelta, kuin ky-

seinen kone on vanha. Esi-

merkiksi moottori- ja raiva-

ussahan arvon voi kysyä ko-

nekauppiaalta ja liittää todis-

tus muistiinpanoihin. Alle

200 euron jäävät hyödyk-

keet voi vähentää kerral-

la vuosimenoina. Metsä-

teiden rakentamisen ja

kunnostusojitusten meno-

jäännökset metsänomista-

ja saa siirtää sellaisenaan

pinta-alaverotuksen puo-

lelta myyntiverotukseen.

Metsätilan myyntiti-

lanteessa pinta-alaverotus

on syytä pitää vielä mie-

lessä muutaman vuoden.

Luovutusvoiton verotusta

määrättäessä lisätään luo-

vutushintaan kyseiseltä

tilalta luovutusvuodelta ja

sitä edeltäneeltä viideltä

vuodelta saatu puun-

myyntitulo, siis siltä osin,

kun tulo on saatu tilan ol-

lessa pinta-alaverotukses-

sa. Vastaavalta ajalta saa

vähentää pinta-alavero-

tuksen puhtaan tuoton.

Pinta-alaverotuksen lop-

puvuosina tehdyt merkit-

tävät puunmyynnit saat-

tavat siis lisätä luovutus-

voiton verotusta huomat-

tavasti, joten jossain ta-

pauksissa saattaa olla vii-

sasta odottaa tuo viisi

vuotta. Lähisukulaisille

metsätilaa myydessä ei

luovutusvoiton veroa pe-

ritä, joten silloin edellä

kuvattua veron lisäänty-

mistä ei tapahdu.

Arvolisäverotuksen

piirissä olevat metsän-

omistajat jättävät metsä-

tuloistaan veroilmoituk-

sen 28 .2. 2006 mennes-

sä, samoin kuin arvonlisä-

veroilmoituksenkin. Niin

myös kaikki metsäyhty-

mät. Ne metsänomistajat,

jotka eivät ole arvolisä-

verotuksen piirissä jättä-

vät metsäveroilmoituk-

sensa toukokuussa.

Nykyajan teknologian

ympäröimä ihminen on

kiinnostunut myös omis-

ta juuristaan ja oman iden-

titeetin luomisesta.Yhden

mielenkiintoisen kanavan

aukaisee nyt kansiin koot-

tu tieto Pirkanmaan kiin-

teistä muinaisjäännöksis-

tä.

Vaikka tietojen julkaise-

minen raporttina palvelee

ensisijaisesti maankäytön

suunnittelijoita, kaavoittajia

ja kaikkia rakentamisen am-

mattialaisia, se on myös tie-

tolähde Pirkanmaan histori-

asta kiinnostuneille asukkail-

le. Omalta osaltaan se luo

Pirkanmaan positiivista ima-

goa. Julkaisun myötä voim-

me säilyttää ja siirtää yhteistä

kulttuuriperintöämme tule-

ville sukupolville.

Kiinteät muinaisjäännök-

set ovat maassa ja vesistöis-

sä säilyneitä merkkejä en-

tisajan asutuksesta ja elämäs-

tä. Ne ovat kulttuuriympä-

ristömme näkyviä jälkiä kau-

an sitten eläneiden ihmisten

toiminnasta ja työstä. Kiin-

teitä muinaisjäännöksiä on

kahta pääryhmää maastossa

erottuvia ( esim. muinaislin-

nat ja rautakautiset röykkiö-

kalmistot) ja maanalaisia

kohteita (esim. asuinpaikat).

Muinaisjäännökset ovat tär-

keimpiä tietolähteitä esihis-

torialliselta ajalta (8400 eKr

– 1200 jKr) ja antavat mer-

kittävää lisätietoa myös his-

toriallisen ajan Pirkanmaas-

Esihistorian jäljet

kansiin Pirkanmaalla

ta. Muinaisjäännökset ovat suo-

raanmuinaismuistolailla rauhoi-

tettuja, ilman eri päätöstä tai toi-

menpiteitä.

Monet muinaisjäännökset

sijaitsevat siellä, missä tämän

päivän pirkanmaalaisetkin asu-

vat –muinaiset esivanhempam-

me ovat hyödyntäneet ympä-

ristöä samalla tavalla kuin me-

kin. Muinaisjäännösten sijainti

kertoo Pirkanmaan asutuksen

leviämisestä vesireittejä hyö-

dyntäen.

Tietomuinaisjäännöksistä on

tärkeää myös, jotta arkeologi-

sen kulttuuriperinnön suojelu ja

kasvavan maankäytön tarpeet

pystytään sovittamaan yhteen.

Muinaisjäännöksiä koskevalla

tiedolla on lisäksi merkitystä

sivistys- ja kasvatustoiminnas-

sa ja se antaa iloa alan harrasta-

jille.

Pirkanmaan kiinteät mui-

naisjäännökset -raportin ensim-

mäinen osa esittelee muinais-

jäännökset ”maisemanmuistin”

vanhimpana kerrostumana ja

antaa välineitä ymmärtää mui-

naisjäännösten merkitystä Pir-

kanmaan varhaisimman histo-

rian ainutkertaisena lähdeaineis-

tona.

Tiedot kiinteiden muinais-

jäännösten määrästä, sijainnis-

ta ja rauhoitusluokituksesta on

koottu toiseen osaan. Van-

himpia kohteita ovat kivikauti-

set asuinpaikat ja nuorimpia

sotien aikaiset linnoituslaitteet.

Suurin osa muinaisjäännöksis-

tä on kivikautisia asuinpaikko-

ja (452). Maakunnan muinais-

jäännöksistä rikkaimmat kun-

nat ovat Nokia ja Vammala,

joilla on hyvin rikas ja mo-

nipuolinen asutushistoria.

Pirkanmaan edellinen

muinaisjäännösluettelo jul-

kaistiin 3. seutukaavan pe-

rusaineistoksi vuonna 1996

(n. 600 kohdetta). Sen jäl-

keen muinaisjäännöskohtei-

den määrä on vuoden 2004

loppuun mennessä lisäänty-

nyt yli 1000:een. On myös

huomattava, että ennestään

tuntemattomia muinaisjään-

nöksiä paikannetaan tämän-

kin jälkeen vuosittain ylei-

sön ilmoitusten ja säännöl-

lisen inventointitoiminnan

tuloksena.

Muinaisjäännöksiä kos-

kevan tiedon päivittäminen

on ollut välttämätöntä Pir-

kanmaan maakuntakaavan

pohjaksi. Maakuntakaavoi-

tuksen yhteydessä tehtiin esi-

historiallisten muinaisjään-

nösten laaja arkistoinven-

tointi ja historiallisen ajan

muinaisjäännösten maakun-

nan kattava perusinventoin-

ti. Tutkimukset tilattiin Pir-

kanmaan maakuntamuseol-

ta maakuntarahoitusta käyt-

täen.

Julkaisu on tehty Pirkan-

maanmaakuntamuseon kult-

tuuriympäristöyksikön ja

Pirkanmaan liiton maakun-

takaavoitusyksikön yhteis-

työnä.

Muinaisjäännösten mer-

kitsemisen ja hoidon avulla

voidaan ne saada sellaiseen

kuntoon, että niistä välittyy

tuntuma menneisyyteen to-

dellisena nykypäivän ihmi-

selle. Näin voidaan kehittää

mm. kulttuurimatkailua.

Julkaisua on saatavissa

Pirkanmaan liitosta ja Vap-

riikista hintaan: I osa 10 e ja

II osa 20 e.

Page 23

Page 21

1...,12,13,14,15,16,17,18,19,20,21 23,24,25,26,27,28