Page 10 - Alueviesti_12

Keskiviikko maaliskuun 22. 2006

10

Sastamalan perusturva-

kuntayhtymän alueelta on

tänä vuonna käsitelty jo

Mouhijärven ampumaradan

toimintaan liittyvä ympäris-

tölupahakemus yhtymähal-

lituksen lupajaostossa. Kuu-

den kunnan alueella on seit-

semän muutakin ampuma-

rataa, joiden hakemuksia lu-

paviranomainen odottaa kä-

sittelyyn syyskuun loppuun

mennessä.

Kiikan, Kiikoisten, Lavian

ja Mouhijärven ratojen lisäksi

Saspen alueelta Vammalasta

löytyvät Levon ja Matinsuon

radat sekä Nevan rata Kota-

järvenmaasta ja illolaisten rata

Kämmäkästä.

Sastamalan perusturvakun-

tayhtymän terveysvalvonnan

johtaja Risto Ekonen oli kut-

sunut alueen ampumaratojen

ylläpitäjien edustajat yhteiseen

Ympäristöluvat pakollisiksi ampumaradoille

neuvotteluun Vammalan kau-

pungintalolle. Käytännössä

kutsutut olivat metsästyseu-

rojen johtokuntien jäseniä.

-Tilaisuus oli keskusteleva,

eikä kukaan tuntunut olevan

kovin vastahakoinen miltään

osin, vaikka luvan hakeminen

työtä tietääkin, Risto Ekonen

sanoi tapaamisen jälkeen.

Kesäkaudella tehtävien me-

luselvitysten takia tilaisuudessa

päädyttiin siihen, että lupaha-

kemus tulisi jättää syyskuun

loppuun mennessä.

Seuroille tämä tuhannen taa-

lan paikka pistää ympäristö-

asiat kuntoon on myös tuhan-

nen euron paikka, sillä lupa

maksaa tuon nelinumeroisen

summan. Sillä viranomainen

sitten hoitaakin kaiken lupaan

liittyvän, esimerkiksi kuulutuk-

set lehti-ilmoituksineen.

-Lupahakemuksen varsinai-

nen käsittely vie kaikkine kuu-

lutus- ja valitusaikoineen vä-

hintään nelisen kuukautta.

Lainvoimaisia lupia voisi am-

pumaradoilla olla joskus ensi

vuoden puolella, Ekonen lu-

paili. Ympäristölupaa ei voida

myöntää ikuisiksi ajoiksi tai

toistaiseksi, joten käytännös-

sä tässäkin tapauksessa uutta

lupaa haetaan Ekosen mukaan

kymmenen vuoden kuluttua

lupamääräysten tarkistamisen

vuoksi.

Myös lahtivajat sekä met-

sästysmajojen jätevesikysy-

mykset ovat Ekosen mukaan

asioita, jotka kannattaa ajois-

sa hoitaa ajantasalle ympäris-

töviranomaisten kanssa.

Ympäristökeskus

mukana erityis-

tapauksissa

Ampumaratojen ympäristö-

luvat käsitellään ensisijaisesti

kunta- tai kuntayhtymätasolla,

mutta myös alueellisella ym-

päristökeskuksella voi olla roo-

li hakemusprosessissa.

-Ympäristökeskus luvittaa

varsinaisesti puolustusvoimien

radat, mutta kunnat ovat siir-

täneet joitakin käsittelyjä meil-

le pilaantuneiden maiden ta-

kia tai muun erikoissyyn vuok-

si, tekninen tarkastaja Vesa-

Pekka Heikkilä Pirkanmaan

ympäristökeskuksesta sanoi.

-Annamme myös lausunto-

ja erityisesti pohjavesialueilla

toimivista radoista, mutta myös

muistakin ampumaradoista,

Heikkilä täsmensi alueviran-

omaisen roolia.

-Melu on ykkösasia ongel-

mien aiheuttajana. Asutus on

paikoin lähestynyt ratoja. Toi-

nen asia on lyijy, joka on eri-

tyisesti haulikkoradoilla huo-

mioitava asia, hän sanoi.

Vesa-Pekka Heikkilä laski

Pirkanmaalla olevan 100-120

enemmän tai vähemmän toi-

mivaa ampumarataa.

Näistä uuden ympäristön-

suojelulain mukainen lupa lie-

nee 10-15 radalla.

Myllymaan Pekka

Lahdenperä kiitti

tilaisuudesta

Vammalan pohjoisosissa toi-

mivan Myllymaan Erämiesten

puheenjohtaja Pekka Lahden-

perä oli yksi kutsuun vastan-

neista metsästysseurojen edus-

tajista.

-Kiitos Saspelle siitä, että

tällainen tilaisuus saatiin aikai-

seksi ja saatiin ympäristökes-

kuksen asiantuntija kertomaan

ympäristölupatilanteesta, Lah-

denperä kiitteli.

Hänen mukaansa ammunta

on metsästäjille tärkeä asia ja

yksi toiminnan peruspilareis-

ta.

Erämiesten puheenjohtaja

uskookin metsästäjien ja am-

pujien olevan sitä mieltä, että

ympäristöasiat on otettava huo-

mioon ratoja käytettäessä.

-Meillä on yksi paikkakun-

nan vanhimmista ampumara-

doista, joka on toiminut noin

40 vuotta Kotajärvenmaassa.

Siellä on kivääri- ja haulikko-

rata. Kilpailutoiminta on vil-

kasta pääsääntöisesti kesäkuu-

kausina, Lahdenperä kertoi.

Myllymaan Erämiehet on jo

ennakoinut uusia määräyksiä.

-Olemme rajoittaneet radan

käyttöaikoja niin, ettei aina-

kaan lauantai-iltaisin ja sun-

nuntaiaamuisin melu haittaisi

Tekninen tarkastaja Vesa-Pekka Heikkilä Pirkanmaan ympäristökes-

kuksesta pitää melua yhtenä keskeisenä ympäristökysymyksenä am-

pumaratojen toiminnassa.

Myllymaan Erämiesten puheenjohtaja Pekka Lahdenperä kiittää Sa-

spea tilaisuudesta, jossa ympäristöluvan hakijat ja alan viranomaiset

tapasivat.

Terveysvalvonnan johtaja Risto Ekonen odottaa, että ampumaratojen

ylläpitäjiltä tulee näitä ympäristölupahakemuksia täytettynä ja liit-

teineen syyskuun loppuun mennessä.

Punkalaitumella toimiva

Kotiriihen pesula rekisteröi-

tyi viime syksynä sosiaaliseksi

yritykseksi. Leena Lampisen

luotsaamaanVillaVeertti- ni-

miseen yritysryppääseen si-

sältyvät pesulan lisäksi hoi-

va- ja kotipalvelut sekä My-

nämäen vanhusten hoitoko-

ti.

Leena Lampinen perusti vii-

sipaikkaisen hoitokodinMynä-

mäelle aikoinaan ”maailman-

kierrosmatkallaan.” Sittemmin

elämä kuljetti naisen takaisin

kotikonnuille.

- Kotikenttäedusta oli pal-

jon hyötyä, kun aloin pari vuotta

sitten pyörittää täällä pesula-,

hoiva- ja kotipalveluja, tunnus-

taa Lampinen, joka työllistää

Mynämäellä neljä henkilöä ja

Punkalaitumella yhden vakitui-

sen sekä osa-aikaisen. Ehtiipä

sosiaaliohjaajan koulutuksen

omaava monitoiminainen jos-

kus linja-auton rattiinkin!

Sosiaalinen yrittäjyys

kiinnosti

Sosiaalisesta yritystoiminnas-

ta Leena Lampinen kuuli Pir-

kanmaan Syke-hankkeen vetä-

jältäMaarit Koskiselta ja innos-

tui asiasta heti.

Sopiva työntekijäkin löytyi

helposti, kun työttömäksi jää-

nyt Terttu Lehtinen kyseli Leen-

alta töitä ja täytti sosiaalisen

yrityksen työntekijän ehdot.

Sosiaalisen yrityksen henkilö-

kunnasta on oltava ainakin 30

%vajaakuntoisia ja pitkäaikais-

työttömiä.

Terttu Lehtinen luokitellaan

vajaakuntoiseksi sen perusteel-

la, että hän sairasti muutama

vuosi sitten kilpirauhassyövän.

- Nyt tästä sukuvikana kul-

kevasta sairaudesta muistuttaa

se, että isompia mattoja tampa-

tessa hengästyn helpommin,

kertoo Terttu Lehtinen. Kotirii-

hen pesulan kaksikon mielestä

vajaakuntoisuus mielletään

usein väärin: vajaakuntoisuus

ei tarkoita välttämättä sitä, että

ihminen olisi kokonaan työky-

vytön!

Joustavaa pelisilmää ja

lämmintä ymmärrystä

Nykyajan kiireisen elämän-

menon pakottamana kotiin han-

kitaan yhä useammin ulkopuo-

lista siivousapua. Enää ei ole

häpeä tai laiskan emännän

merkki, jos esimerkiksi suur-

siivoukset teetetään vieraalla

henkilöllä.

- Eikä myöskään tarvitse itse

puunata nurkkia kuntoon ennen

kuin ammattisiivooja päästetään

huusholliin. Me pidämme haas-

teista ja kovasta työstä, nauraa

Kotiriihen pesulan voimakaksikko Leena Lampinen ja Terttu Lehtinen esittelevät mankelin

toimintaa Syke-palveluneuvoja Maarit Koskiselle.

hyväntuulinen puurtajakaksik-

ko Lampinen& Lehtinen.

Kotiriihen pesulassa puhdis-

tuvat lähes kaikki tekstiilit ma-

toista alkaen niin yksityisille

kuin yrityksille ja kuljetuspuoli

hoituu myös. Hoiva- ja kotipal-

velutyöhön sisältyy lähinnä sii-

vousta ja jonkin verran vanhus-

ten avustustöitä. Kun men-

nään toisen ihmisen kotiin, tar-

vitaan hienotunteista lähesty-

mistapaa ja nopeaa tilannetajua.

Monelle vanhukselle saattaa

olla kova paikka se, kun tutut

kodin askareet on luovutettava

vieraalle ihmiselle. Toisaalta

joskus kaivattaisiin kovasti kah-

vi- ja juttuseuraa, mikä aiheut-

taa työntekijälle ristiriitaisia tun-

toja.

- Parantaisimme mielelläm-

me maailmaa, mutta pitempään

rupatteluun ei useinkaan jää ai-

kaa, kun seuraava työkohde

kutsuu, sanoo Leena Lampi-

nen.

Yrittäjäsieluisen Lampisen

mielestä tässä työssä tarvitaan

sitkeää, positiivista luonnetta,

lähimmäisenrakkautta ja re-

monttireiskan kättentaitoja.

- Yrittäjän taival ei ole help-

po, mutta haasteet ja uudet ide-

at pitävät mielen virkeänä, nau-

rahtaa Kotiriihen pesulan jaVil-

la Veertin toimelias emäntä.

Birgitta Tahvanainen

Lounais-Pirkanmaan Syke-

hankkeen vetäjä Maarit Kos-

kinen metsästää sosiaalisia

yrityksiä lähinnä suorilla yri-

tyskontakteilla. Lisäksi sosi-

aalisten yritysten kartoitus-

työssä apuna ovat olleet yrit-

täjäjärjestöt, työvoimatoi-

misto sekä ennakoivat haas-

tattelututkimukset.

Tällä hetkellä sosiaalisia yri-

tyksiä on Pirkanmaalla 24,

joista rekisteröintiä odottaa 12.

Lounais-Pirkanmaan osuus on

7. Syke-hanke auttaa kehittä-

mään sosiaalisia yrityksiä, jot-

ka luovat työpaikkoja erityi-

sesti vajaakuntoisille ja pitkä-

aikaistyöttömille.

- Toivon työnantajien otta-

van yhteyttä, mikäli ovat kiin-

nostuneita sosiaalisesta yrittä-

jyydestä. Lähdemme aina liik-

keelle yrityksen lähtökohdista

ja todellisesta työvoiman tar-

peesta. Jos sosiaalinen yrittä-

jyys tuntuu sopivalta ratkaisul-

ta, käynnistetään työntekijän

rekrytointi, selvittää Maarit

Koskinen.

Vajaakuntoisen tai pitkäai-

kaistyöttömän työntekijän rek-

Näin synnytetään sosiaalinen yritys

rytointi tapahtuu yhteistyössä

Vammalan seudun työvoima-

toimiston kanssa. Työvoima-

toimisto myöntää palkkatukea

työntekijän palkkakustannuk-

lähiseudun asukkaita. Turval-

lisuuteen liittyviä toimenpiteitä

on myös tehty. Sehän on ollut

aikanaan lääninhallituksen

myöntämän luvan perustana,

hän sanoi.

Asetettujen lupavaatimusten

lisäksi myös kustannuspuoli

kiinnostaa metsästysseuroissa,

joiden toiminta perustuu va-

paaehtoisuuteen ja talkoo-

työhön.

-Tietenkin seurat toimivat

omilla rahoillaan. Olemme itse

rakentaneet toimitilat, jotka on

pitänyt rakentaa hyvin pitkän

aikavälin puitteissa. Kustan-

nuksia on ollut melkoisesti.

Totta kai toivomme, että yh-

teiskunta myös jotenkin osal-

listuisi kustannuksiin, kun se

tällaista lainsäädäntöä jälkeen-

päin kehittää, Pekka Lahden-

perä totesi.

Yrittäminen pitää virkeänä

Monen toimen Leena Lampinen:

siin ja Syke-neuvoja avustaa

paperisodassa.

- Seuraan yrityksen ja työn-

tekijän kuulumisia sosiaalisek-

si yritykseksi rekisteröitymisen

jälkeenkin ja Syke-hanke tar-

joaa myös palveluja liiketoi-

minnan eri osa-alueiden kehit-

tämiseen, sanoo Koskinen.

Page 10 - Alueviesti_12_2006