Page 14 - Alueviesti_12

Keskiviikko maaliskuun 22. 2006

14

Yrittäjyyspäivänä tapahtui

myös Risto Ryti -salin ulko-

puolella. Aulaan oli pysty-

tetty jos jonkinmoista stan-

dia ja esittelypistettä. Paikal-

la olivat edustajat Prizztech

Oy:stä,Yrityspalvelu Enteris-

tä sekä Kynsistudio Erikka

Hallista. Myös Satakunnan

ammattikorkeakoulun yritys-

kiihdyttämöllä sekä Orifla-

mella oli omat standinsa.

Prizztech Oy on satakunta-

lainen kehittäjäorganisaatio,

jonka tavoitteena on elinkei-

noelämän ja maakunnan kil-

pailukyvyn parantaminen. Siel-

tä paikalla oli projektipäällik-

kö Heikki Valkama. Prizztech

Oy tarjoaa palvelujaan jo aloit-

Vipinää yrittäjyyspäivän ”standeilla”

taneille, kasvaville yrityksille.

Yrittäjyyspäivänä Heikki Val-

kama tarjosi innokkaille opis-

kelijoille tietoa ja esitteitä

Prizztech Oy:stä sekä sen pro-

jekteista. Hän jakoi myös ha-

lukkaille ilmaisia kirjoja, mikä

omalta osaltaan houkutteli vä-

keä standin luo.

Yrityspalvelu Enterin esit-

telypisteessä oli yritysneuvoja

Tero Patoranta.

Yrityspalvelu Enter on Sa-

takunnassa toimiva yhdistys,

joka antaa aloittaville ja vas-

ta-alkaneille yrityksille ilmaista

neuvontaa.

Yritys tarjoaa apua mm. lii-

ketoimintasuunnitelman ja ra-

hoituslaskelmien teossa. Standi

vetikin puoleensa monia kiin-

- Millainen on yrittäjä?

Mitä yrittäjä tekee? Miten

ryhdytään yrittäjäksi? Muun

muassa näihin kysymyksiin

saatiin vastauksia Huittisis-

sa Satakunnan ammattikor-

keakoulun ja Huittisten am-

matti- ja yrittäjäopiston jär-

jestämässä Yrittäjyys tutuk-

si -teemapäivässä.

Tilaisuudessa kuultiin huit-

tislaisia yrittäjiä sekä Keskon

aluepäällikköä ja Finnveran

rahoituspäällikköä, ja vieraili-

pa tilaisuudessa presidenttieh-

dokaskin, yrittäjyyden profes-

sori Helsingin kauppakorkea-

koulusta.

Muuntautumiskykyä

Tilaisuuden aloitti Huittis-

ten Satulinnan yrittäjä Heidi

Ritakallio. Hän kuten moni

muukin puhuja painotti esityk-

sessään yrittäjän ominaisuuk-

sia.

Yrittäjäksi ei lähdetä ilman

palavaa halua siihen, mitä te-

kee. On haluttava itse ottaa asi-

oista selvää ja tehtävä rohkei-

ta päätöksiä.

Yrittäjä ei voi myöskään jää-

dä paikalleen makaamaan,

vaan koko ajan on oltava ajan

hermolla ja vastattava asiak-

kaiden tarpeisiin.

Muotiliike Belladonnan

yrittäjä Tuula Ranta-Raunio on

Ritakallion kanssa samoilla lin-

joilla yrityksen muuntautumis-

kyvystä, sillä muoti muuttuu.

”Yritys on kuin polkupyörä.

Kun sitä lakkaa polkemasta, se

kaatuu”.

Ranta-Raunio kuuluu myös

yksityisyrittäjäjärjestöön ja

naisyrittäjäjärjestöön. Hän on

kuitenkin sitä mieltä, että niin

kauan kuin on käytössä etulii-

Yrittäjyyttä tehtiin tutuksi Huittisissa

te ”nais”, ei naisyrittäjyyttä ote-

ta vakavasti.

Rohkeasti tavoitteisiin

Kun lamavuosina Huittisten

Seudun OP-Kiinteistökeskus

Oy hajosi kahtia, oli sen enti-

nen työntekijä Päivi Kopi val-

miina ryhtymään tilitoimiston

yrittäjäksi.

Tilikeskuksen omistaa yh-

teensä neljä naista, joten tulee

myös erilaisia mielipiteitä,

mutta yleensä yhteiset päätök-

set on pystytty hoitamaan pu-

humalla kaikkia miellyttävik-

si. Vaikka Kopilla olikin jo

palkkatyöläisenä kokemusta

tilitoimiston töistä, yrittäjän

näkökulma toi paljon uusia asi-

oita ihmeteltäviksi. Kaikkea ei

voinut tietää, mutta päätöksiä

oli silti tehtävä rohkeasti.

Kuten melkein kaikki päi-

vän puhujat, myös Kopi ko-

rosti jatko-oppimisen merkitys-

tä. Tilitoimistoalalla taloushal-

lintoliitto pitää huolen siitä, että

joka vuosi saa tietyn määrän

jatkokoulutusta.

Palvelevaa johtajuutta

Huittisten Seurahuone on

perustettu jo 1920-luvulla. Se

on kestänyt sota-ajat ja on edel-

leen toiminnassa samalla pai-

kalla kuin perustettaessa. Yrit-

täjä Kaisa Lehtosella ei ollut

helppo tehtävä ryhtyä jatka-

maan perheyritystä ja pitämään

se edelleen kukoistavana. Kui-

tenkin yrittäjäksi ryhtyminen

oli helppo päätös, koska oli

halua itsenäiseen työhön ja

halua näyttää, että nainenkin

pystyy. Päätöstä helpotti myös

se, että liikeidea sekä asiak-

kaat ja paikka olivat jo val-

miina.

Lehtonen haluaa olla yrittä-

jänä palveleva johtaja. Hän ei

aliarvioi mitään työtehtäviä,

vaan toimii esimerkkinä työn-

tekijöilleen. Hän ei myöskään

odota työntekijöiltään, että

osaisi kaiken täydellisesti, vaan

tärkeintä on, että on ”hyvä

tyyppi”.

Yrittäjän työ vaatii veny-

mistä. Vaikka viemäri tulvisi

keskellä yötä, se on lähdettä-

vä korjaamaan. Lehtonen us-

koo myös, että yrittäjänä pär-

jää, jos vain toimii rehellisesti

ja oikein ja pitää huolta työn-

tekijöistään. Osaltaan myös si-

dosryhmien kanssa toimeen

tuleminen luo puitteet toimin-

nalle.

Yrittäjän vapaus

Viime vuoden puolella saim-

me Huittisiin K-Supermarket

Lautturiin uuden kauppiaan,

Tero Niemisen.

Hän on yrittäjäperheestä ja

”syntynyt kauppiaaksi”.

Kauppiaan tie on vaatinut

melkoisen määrän erilaista

kouluttautumista ja valmen-

nuskursseja.

Vuonna 2005 Nieminen sai

tarjouksen Lautturista. Hän

lähti Huittisiin etsimään ”syy-

tä, miksi ei tulisi kauppiaaksi

tänne”, mutta sellaista ei sit-

ten löytynytkään.

Nieminen pitää yrittäjän

vapaudesta.

Töitä on paljon, mutta ai-

kaa jää myös perheelle, sillä

kauppiaan päivät ovat erilai-

sia.

Vaikka rutiinit ovatkin sa-

moja, niin asiakkaat ja tuot-

teet muuttuvat päivittäin.

Tero Nieminen toi esille

kauppiaan roolin osana Kes-

koa, kun taas Keskon aluepääl-

likkö Kai Laikio esitteli itse

Keskon toimintaa.

Kesko pitää huolta K-kaup-

piasyrittäjistä ja kouluttaa uu-

sia kauppiaita.

Miksi sitten ryhtyä K-kaup-

piaaksi?

Keskolla on valmis liikeidea

ja brandi, vahva ketjun tuki

sekä valmis liikepaikka ja koh-

tuullinen alkupääoma.

Käytännön harjoittelua

Tilaisuudessa nähtiin myös

presidenttiehdokas, yrittäjyy-

den professori Arto Lahti. Hän

muistutti muun muassa liike-

elämän ja yrittäjyyden kulke-

van sykleissä. Välillä menee

huonommin ja välillä parem-

min, ja kriisiä seuraa aina kas-

vu.

Lahti pohti myös nuoria

opiskelijoita kohtaavaa ongel-

maa. Ilman kokemusta on vai-

kea saada töitä, eikä näin ol-

len nuorista voi tulla yrittäjiä,

jos ei ensin saa kokemusta. Pi-

täisi saada nuorten työllistämi-

nen toimimaan mutkattomasti

ilman turhia esteitä. Myös yri-

tysten ja oppilaitosten välisiä

ovia pitäisi avata enemmän,

sillä käytännön harjoittelu on

erityisen tärkeää.

Yrittäjyyden apuna

Näkökulman yrityksen ra-

hoitukseen antoi Finnveran ra-

hoituspäällikkö Pia Kiuru.

Finnveran tarkoituksena on

parantaa yrityksen rahoitus-

mahdollisuuksia lainoin, ta-

kauksin ja takuin. Rahoitusta

miettiessä yrityksellä on olta-

va selvät suunnitelmat toimin-

tansa liikeideasta ja taloudes-

ta.

Yrittäjyyden koukeroista

kuultiin runsaasti tietoja. Silti

kaikki päivän puhujat kannus-

tivat ryhtymään yrittäjäksi.

Yrittäjänä pärjää kunhan on

halua ja tahtoa ja hoitaa hom-

mansa.

Anne Haikonen

tradenomiopiskelija,

Informo

SAMK, Huittisten

toimipiste

Koulutusjohtaja Pirjo Heilala (vas.) avasi tilaisuuden, jonka

järjestelyistä osaltaan vastasi Leena Sääski (oik.). Heidän

välissään istuu Tilikeskuksen yrittäjä Päivi Kopi. Kuva: Ja-

mina Karlsson.

Yrittäjyyden professori Arto

Lahti korosti käytännön har-

joittelun merkitystä.

Kaisa Lehtonen Huittisten Seurahuoneelta haluaa olla pal-

veleva johtaja. Kuva: Anne Bergström.

Huittisten uusi K-kauppias

Tero Nieminen on syntynyt

kauppiaaksi. Kuva: Jamina

Karlsson.

nostuneita kävijöitä ja kyseli-

jöitä.

Lisää neuvoja yrityksen pe-

rustamiseen tarjosi Satakunnan

ammattikorkeakoulun yritys-

kiihdyttämö, josta paikalla oli

Heidi Varpelaide. Yrityskiih-

dyttämön tarkoituksena on aut-

taa opiskelijoita yrityksen

käynnistämisessä ja yrittäjänä

toimimisessa jo opiskeluaika-

na. Yrittäjyyspäivänä yritys-

kiihdyttämön standilla pyöri

PowerPoint-esitys, joka kertoi

yrityskiihdyttämön toiminnasta

ja siitä, miten opiskelijayritystä

lähdetään perustamaan. Heidi

myös jakoi kiinnostuneille

opiskelijoille esitteitä.

Hyvänä esimerkkinä opis-

kelijayrittäjyydestä oli Kynsi-

studio Erikka Hall. Satakun-

nan ammattikorkeakoulua käy-

vä Erikka oli itse paikalla te-

kemässä mm. erilaisia mani-

kyyrejä, kynsien lakkauksia,

käsien parafiinihoitoja sekä

paljon, paljon muuta. Porissa

puoli vuotta toiminut Kynsi-

studio hakee nyt toista yrittä-

jää, jotta yritystä voitaisiin laa-

jentaa. Erikkan tavoitteena yrit-

täjyyspäivänä oli lisätä yrityk-

sensä tunnettuutta ja saada ih-

miset kiinnostumaan ja kyse-

lemään.

Hieman erilaista näkökul-

maa yrittämiseen toi Oriflamen

standi. Olin itse Noora Virran

kanssa esittelemässä Oriflamea

ja sen tuotteita. Oriflame on

suoramyyntiyritys, joka myy

kosmetiikkaa. Standilla esillä

olleet meikit ja muut kosme-

tiikkatuotteet herättivät paljon

kiinnostusta ja houkuttelivat

kävijöitä. Myös standillamme

ollut oma arvonta, jonka pal-

kintona oli Oriflamen tuotepa-

ketti, houkutteli mukavasti ih-

misiä.

Jokaisessa esittelypisteessä

oli myös arvontalipukkeita,

joilla osallistuttiin yrittäjyys-

päivän yhteiseen arvontaan.

Palkintoina oli mukana ollei-

den yritysten lahjakortteja.

Meiju Viljanen

tradenomiopiskelija,

Informo

SAMK, Huittisten

toimipiste

Kiikoisten kunta on teh-

nyt useita hanke-esityksiä

Satakunnan maakuntaohjel-

maan vuosiksi 2007-2010.

Hankkeista suurin osa kos-

kee liikenneväylien kehittä-

mistä, mutta mukana on

myös hanke, jonka tarkoi-

tuksena on säilyttää Jaaran

arevokas kulttuurimaisema.

Esitettyjä hankkeita ovat

kiertoliittymän rakentaminen

valtatien 11 ja kantatien 44 ris-

teykseen, liikenneturvallisuu-

den parantaminen sekä tielii-

kenteen käyttäjien tarpeita var-

ten toteutettavan Kiikoisten

palvelualueen ja liikennemyy-

mälän sekä liike- ja teollisuus-

tilojen saavutettavuuden paran-

taminen liittyy Vuolteen teol-

lisuusalueeseen. Toteuttajina

ovat Turun tiepiiri, Satakun-

nan TE-keskus, Kiikoisten

kunta ja yrittäjät. Hanke on

esityksessä ajoitettu vuosille

2007-2008.

- Pohjanmaantien eli kan-

tatien 44 jatkorakentaminen

kokonaisuudessaan kantatieta-

soiseksi, seudun ja maakunnan

sisäisen liikenteen ja ohikul-

kuliikenteen toimintaedellytys-

ten parantaminen, liikennetur-

vallisuuden parantaminen kan-

tatietä leventämällä ja/tai ke-

vytväyliä rakentamalla varsin-

kin kylä- ja taajamaosuuksil-

la.

Kiikoisista useita

hankkeita uuteen

maakuntaohjelmaan

Kiikoisten palvelualueen

välitön palveluvaikutus Poh-

janmaantien liikenteeseen. -

Toteuttajana Turun tiepiiri, ai-

kataulu 2007 -.

- Jaaran arvokkaan kulttuu-

rimaiseman säilyttämiseen täh-

täävät toimenpiteet ja keskus-

tan kehittämishankkeen suun-

nitelmien toteuttaminen, kevy-

en liikenteen väylän rakenta-

minen Jaaran kylätaajamaan ja

Jaaran alueen yritysten työlli-

syyden edistäminen. - Toteut-

tajina Turun tiepiiri, Satakun-

nan TE-keskus ja Kiikoisten

kunta sekä Jaaran Kyläseura

ry. Aikataulu 2008-2009, kus-

tannusarvio 400.000 euroa (sis.

alv).

- Valtatien 11:n ja Tervahau-

dan paikallistien risteyksen

parantaminen, liikenneturval-

lisuuden parantamien risteyk-

sessä, valtatien 11:n kanavointi

ja alikulun rakentaminen. -

Toteuttajana Turun tiepiiri, ai-

kataulu 2008-2009.

- Pohjois-Satakunnan ”Kult-

tuurimatkailukeskuksen” pe-

rustaminen, seutukunnan mer-

kittävien tapahtumien markki-

noinnin kehittäminen, mm.

Kiikoisten Purpurit ja Kiikois-

ten Purpuripuiston muut kult-

tuuritapahtumat, (valmistu-

massa oleva Myllymäen torp-

parimuseon kesäteatteri) ja

muut seutukunnan tapahtumat.

Aikataulu 2007 -

Kallilalan koulupiirin

koulunpito aloitettiin

vuonna 1906 Koskelon

talon päärakennuksessa.

Toukokuun 21. päivänä,

Kaatuneiden muistopäi-

vänä, Kallialassa viete-

tään 100-vuotisjuhlaa.

Rehtori Mauri Esko val-

mistelee juhlaa varten kou-

lun historiikkia, ja siihen

toivotaan apua entisiltä op-

pilailta ja muuten koulua lä-

heltä seuranneilta.

Kallialan koulun

historiikkiin

halutaan aineistoa

Erityisen tervetulleita

ovat valokuvat, mutta tari-

nat opettajista, koulutove-

reista tai koulunkäynnistä

ovat myös hyvä lisä jo ole-

massaolevaan materiaaliin.

Lähettäjän nimellä ja yh-

teystiedolla varustettua ai-

neistoa voi toimittaa 5. tou-

kokuuta saakka Kallialan

koulun postilaatikkoon tai

suoraan koululle klo 9-14

arkipäivisin.

Kuvat palautetaan omis-

tajilleen.

Kokemäen kaupungin

viime vuoden tilinpäätös

jäi miinukselle. Kaikkiaan

alijäämää kertyi 2,7 mil-

joonaa euroa. Tämä ei

kuitenkaan kerro koko

totuutta, sillä summassa

on mukana konkurssiin

joutuneen Taarnetin hal-

litakausta, josta Kokemä-

en kaupungille tuli 1,3

miljoonan lasku.Varat on

nyt saatu takaisin, kun fir-

malle tuli uusi omistaja.

Todelliseksi summaksi

jää näin 1,4 miljoonan ali-

jäämä. Kyseessä on samal-

la jo toinen peräkkäinen

miljoonaluokan alijäämä

Kokemäellä. Tilanne pys-

tytään korjaamaan aikai-

sempien vuosien ylijäämäl-

lä, joka on kuitenkin käy-

mässä vähiin. Lisäksi talou-

denpitoa helpottaa tämän

vuoden 0,75 prosentilla ko-

rotettu tuloveroprosentti.

Kokemäelle toinen

miljoonaluokan

alijäämävuosi

Päätös tuo kaupungin kas-

saan noin 700 000 euroa li-

sää verotuloja. Toinen vas-

taavanlainen summa pitää

löytyä muun muassa sääs-

töistä.

Menojen leikkaaminen

Kokemäellä näyttää kohdis-

tuvan menoeriltään suurem-

piin hallintokuntiin eli so-

siaali- ja terveystoimeen

sekä koulutoimeen. Muka-

na on myös rakenteellisia

säästömuotoja kuten uusi

vanhusstrategia sekä Koke-

mäen ja Harjavallan terve-

yshuollon lisääntyvä yhteis-

työ.

Viime vuoden menoja

kasvattivat omalta osaltaan

koulukeskuksen ja uimahal-

lin peruskorjaukset. Nämä

työt nostivat Kokemäen lai-

namäärän lähelle maan kun-

tien keskiarvoa. Käyttöta-

louden menot kaupunki on-

nistui pitämään viime vuon-

na kurissa.

Page 14 - Alueviesti_12_2006