Page 13 - Alueviesti_12

Keskiviikko maaliskuun 22. 2006

13

Pellonpuiston koulu sai

2 000 e:n liikuntastipendin

Huittisten Liikuntakeskus

on muistanut Pellonpuiston

koulua 2 000 euron suurui-

sella liikuntastipendillä. lii-

kuntastipendillä. Stipendi

Pilvinen sää ja taivaalta

tulvinut räntä eivät haitan-

neet lauantaina Kiikoisissa

järjestettyä talvitempausta.

KiikoistenAutosuunnistajien

perinteinen koko perheen

talvitapahtuma keräsi jälleen

runsaasti osanottajia Hongis-

tonmaan peltoaukealle.

Nuotiolla sopi käristää mak-

karaa, lasten lasketella pulk-

kamäessä ja vähän varttuneem-

pien kokeilla kuinka lujaa kaa-

supoljinta uskaltaa painaa pel-

tosprintissä.

Pellolle aurattu rata oli noin

kilometrin mittainen. Peltos-

printiin saattoi osallistua niin

omalla henkilöautollaan kuin

mönkijätyyppisellä Gatorilla-

kin, jonka vauhti ei kaikkien

päätä huimannut. Myös moot-

torikelkka ja enduropyörä ko-

keilivat vauhtiaan radalla ja

osoittautuivat koviksi meni-

jöiksi.

Lumi pölisi peltosprintissä

Lisäväriä ajokilpaan antoi-

vat Vammalan Urheiluautoili-

joiden Petri Pyymäki ja Kii-

koistenAutosuunnistajien oma

kasvatti Lassi Marjamäki.

Marjamäki on vasta 17-vuo-

tias tulevaisuudenlupaus, joka

ajaa jokkista nuorten luokas-

sa. -Tänä vuonna käynnistyi

kolmas kausi. Marjamäki saa-

vuttaa täysi-ikäisyyden kulu-

vana vuonna, joten hänellä on

ikänsä puolesta viimeinen

mahdollisuus ajaa nuorten luo-

kassa. -Yleiseen luokkaan on

tarkoitus nousta tämän kauden

jälkeen. Fiat, jolla Marjamäki

huristeli peltosprintissä, on ra-

kenteilla tulevaa SM-kisaa sil-

mälläpitäen.

Kauaa ei nuorukainen ehdi

Fiatin kyytiä ihastella, sillä jok-

kisautot myydään aina kisan

jälkeen. Lassi Marjamäki oli

viime vuoden SM-kisoissa

kuudes, voitti yhden suuren

kisan Pellossa ja tämän vuo-

den puolella talvimestaruuski-

Lassi Marjamäki on Kiikoisten nuori lupaus jokkismaailmassa, alla peltosprintissä tekeillä

oleva Fiat.

soista heltisi kolmas sija. Vam-

malan ammattikoulussa auto-

puolella opiskelevalle Marja-

mäelle ei paljoa vapaa-aikaa

jää koulun ja harrastuksen

ohella. -24 kilpailua ajoin vii-

me vuonna. Enemmänkin nii-

tä olisi ollut, joka viikonloppu

jossain päin.

Lassi Marjamäki oli kolmas

peltosprintin lopputuloksissa,

autokuskeista hän oli nopein.

Kymmenen kärki kulkupe-

leineen: 1. Janne Lepistö,

moottorikelkka 1.10.04,

2. Teemu Järri, enduropyö-

rä 1.16.35, 3. Lassi Marjamä-

ki, Fiat 1.16.99, 4. Mika Laiti-

la, enduropyörä 1.17.55, 5.

Petri Pyymäki, Renault

1.18.00, 6. Tapio Murtoo, Su-

baru 1.25.17, 7. Janne Lepis-

tö, Ranger ja Jukka Pehkonen

Toyota 4WD 1.27.72, 8. Juha

Kulmala, Toyota 4WD 1.27.89,

9. Juhani Parto, Carina

1.31.12, 10. Marko Syrjä, Golf

1.31.43.

Ilmatieteen laitoksen mu-

kaan helmikuu oli vähäsa-

teinen ja etenkin maan itä-

osassa keskimääräistä kyl-

mempi. Kulunut talvi (jou-

lu-helmikuu) oli lämpötiloil-

taan tavanomainen kahdes-

ta erittäin kylmästä jaksosta

huolimatta.

Maan länsiosassa kuukau-

den keskilämpötilat olivat -7

ja -10, maan itäosassa ja La-

pissa -10 ja -15 asteen välillä.

Maan länsi- sekä pohjoisosas-

sa, Pohjois-Lappia lukuun ot-

tamatta, keskilämpötila oli 1ö3,

itäosassa 3ö5 astetta keskimää-

räistä kylmempi.

Ilmatieteen laitoksen tilas-

tojen mukaan kuukausi oli vä-

häsateinen. Helmikuun sade-

määrä oli koko maassa pää-

osin 10ö25 millimetrin välil-

lä. Monin paikoin satoi vain

30ö60 % keskimääräisestä hel-

mikuun sademäärästä. Helmi-

kuun yhdeksännen päivän aa-

muna havaittiin harvinaisen

voimakkaita jäätäviä sateita

muun muassa Pohjanmaalla,

Etelä-Pohjanmaalla, Varsinais-

Suomessa sekä Satakunnassa.

Jäätäminen oli voimakasta, sil-

lä pakkasta oli -7· -10 astetta.

Tilanteesta teki erikoisen se,

että autoilijat joutuivat paikoin

pysähtymään puhdistamaan

jäätyviä tuulilaseja kesken ajo-

matkan.

Helmikuun loppu oli talvi-

nen. Yölämpötilat laskivat

monin paikoin -15 asteen ala-

puolelle, mutta auringon läm-

mittävän vaikutuksen vuoksi

päivälämpötilat olivat parhaim-

millaan parikymmentä astetta

yölämpötiloja korkeampia.

Lapissa auringon ja Skandien

yli puhaltavan lauhan Föhn-

tuulen vaikutuksesta mitattiin

Helmikuu oli

vähäsateinen

22.2. Utsjoen Nuorgamissa

sekä 24.2. Pellossa jopa +6,0

asteen lämpötiloja.

Talvi (joulukuu-helmikuu)

oli koko maassa lämpötiloil-

taan hyvin tavanomainen. Al-

kutalvi oli keskimääräistä leu-

dompi aina tammikuun alkuun

asti. Tämän jälkeen talveen

mahtui kaksi erittäin kylmää

jaksoa 18.ö22.1. sekä 4.ö6.2.

Talven kylmin lämpötila, -43.6

astetta, mitattiin 20. tammikuu-

ta Kittilän Pokassa. Helmikuun

kylmimmäksi lämpötilaksi jäi

Rovaniemen Apu-kassa 6.2.

mitattu -36,7 astetta. Tällöin

pakkasta oli myös paikoin Ete-

lä-Suomessa yli 30 astetta.

Talven keskilämpötila oli

hyvin lähellä pitkän ajan kes-

kiarvoa, Lapissa keskilämpö-

tila oli kuitenkin 1ö2 astetta

keskimääräistä leudompi. Tal-

ven keskilämpötila vaihteli

maan lounaisosan -5 asteesta

Pohjois-Lapin -12 asteeseen.

Talven sademäärät vaihteli-

vat koko maassa pääosin

60ö110 millimetrin välillä.

Maan pohjoisosassa nämä lu-

kemat ovat melko lähellä pit-

kän ajan keskiarvoja, mutta

maan etelä- ja keskiosassa sa-

demäärät olivat vain 50ö80 %

keskiarvoista. Talven lumen

syvyydet olivat helmikuun lo-

pussa ajankohtaan nähden lä-

hellä pitkän ajan keskiarvoa.

Lumen syvyys oli jo tammi-

kuusta lähtien 30ö70 cm lu-

kuun ottamatta länsirannikkoa,

jossa lunta oli vähemmän.

Tykkylunta kertyi puihin

etenkin tammikuun alkupuo-

lella, jolloin sää oli leutoa. Ti-

lanne helpottui Pirkanmaalla

tammikuun 10. päivän jälkeen,

jolloin tuuli karisti lumia puis-

ta. Sen sijaan esimerkiksi La-

pissa tilanne vain paheni, kun

sää jatkui edelleen leutona ja

lämpötila vaihteli nollan mo-

lemmin puolin. Kuusamossa

jouduttiin turvallisuussyistä

jopa sulkemaan hiihtoreittejä

puiden kaatumisvaaran takia.

Mika Stenforsin mukaan kuntosaliharjoittelu sopii erinomaisesti nuorille, koska se mm.

edistää lihaskuntoa, parantaa ryhtiä ja antaa hyvän pohjan monelle muulle liikuntahar-

rastukselle. Liikunnanopettajat Anna-Maija Yliluoma ja Sami Minkkinen olivat mielissään

koulun saamasta stipendistä.

Koululiikunta on lähiaikoi-

na noussut useasti puheenai-

heeksi. Nuorelle koululiikun-

ta saattaakin olla ainoa mah-

dollisuus tutustua erilaisiin lii-

kuntamuotoihin ja löytää niis-

tä itselleen mieleisin. Kunnon

kohentumisen lisäksi koululii-

kunta kehittää myös nuorten

Viidestoista maaliskuu-

ta tuli kuluneeksi päiväl-

leen 99 vuotta siitä, kun

maassamme Venäjän kei-

sarin suuriruhtinaskunnas-

sa käytiin ensi kerran vaa-

liuurnille - eduskuntavaa-

leihin! Tuosta tapahtumas-

ta lähti alulle yleinen, yh-

täläinen, suhteellinen sekä

salainen vaalitapa, siirryt-

täessä aikansa eläneestä

säätyvaltiopäiväjärjestel-

mästä yksikamariseen kan-

saneduskuntaan.

VaimoniAnnin isä Uuno

Järvenpää oli silloin kym-

menvuotias. Tuolloin ei

monissakaan torpissa sano-

malehtiä luettu. Näin ol-

len tiedot kulkeutuivat ih-

misiltä toisille kuulopuhei-

na, mutta myöskin ”krii-

pusteltiin” tapahtuneista

kertovia runoja, rekiviisu-

ja ja muita lauluja, joita

opeteltiin.

Kompeissamme on kul-

keutunut mm: Pappein

muutto Kiikoisissa, Noo-

an arkki, Pappi ja Matin

lehmä, Rengin laulu ja

tämä Matka vaaliuurnalle.

Järvenpää on tuntematto-

man tekijän työn ylösmer-

kannut, ja sen nyt jäljen-

nän:

”Se kirkas sekä kylmän-

lainen kevät päivä on/kun

kansa pääsi ensikerran vii-

van vetohon/Tää oli ollut

ennen yksin herrain tehtä-

vä/sikäli monen mielestä

nyt ihmeen nähtävä.

Suomettarilaiset ne ym-

pär lenteli/ja vaalikarjaa

hakemassa pitkin kierteli/

Ja joka pyhä kirkossa se

pauhaa pappikin/ken temo-

kraatiin äänstää se joutuu

helvettiin.

Nyt naurattaa, kun muis-

teleepi vaaliaikoja/kun pii-

jat, rengit talossa sai pul-

lakahvia/Ja mökin vanha

kupparliisi taloon kutsut-

tiin/maitotilkka, vaskanan-

paisti hälle luvattiin.

Nää saat, kun vedät rii-

pusi tuos kansallisille/ja ni-

meen Herran Jeesuksen

käyt vaaliuurnalle/Mut

muista älä susialisteil anna

ääntäsi/ne kirkot polttaa,

papit hirttää, Herraa pilk-

kaapi.

Kun vaaliaamu sarasti ja

päivä valkeni/niin talon

renki kiirehesti konin val-

jasti/Hän rekehensä kokos

kaikki rampat vaivaiset/

joille ennen oli heitetty

vain ivakatsehet.

Tuon laitapuolen kylä-

kunnan metsän reunassa/

Tiensuun muori luolassaan

hän asuu kurjassa/Häntä

tapaamassa ei kukaan käy-

nyt vuosikausihin/vaik nä-

lään kylmän kärsittyään

kuollut oisikin.

Matka

vaali

uurnalle

Siks ihmeekseen nyt

mummo otti lik satavuoti-

nen/mieshenkilö, kun hii-

pivi sisälle hiljalleen/Mit

asiaa? Näin kysyvi tuo kat-

se pelokas/tää mieshän on

tää kylärakkein tuttu kel-

lokas.

Tuo mummokulta jou-

tukaa mun reessäin vaali-

hin/jollette aijo lähteä te

linnan rautoihin/Näin käs-

ki isäntä nyt teille sanoa/

ja raihnas mummo pelosta

oli vallan kalpea.

Kun mummo vihdoin

selvisi, niin lähti matkahan/

ja komeasti ajettiinkin vaa-

lipaikkahan/En tiedä mi-

tään neuvoa o Jeesus Her-

rani/näin ihmeissänsä vaa-

listunut vanhus huokaapi.

Kun mummo vihdoin

rauhoittuu hän vaalilipun

saa/en tiedä miten Jeesus

aut hän verkkaan laahus-

taa/Luona verhon viivan

vetää siellä vaalineuvoja/

tään suomalaisen mum-

mon sekä uskon puolesta.

Kun mummo ulos talu-

tetaan sisään astuvi/yks

ukko vanhus valkohapsi

kunnan elätti/Te vaalihin-

ko aijotte? kysyttiin vaa-

rilta/niin käski tulla isäntä

Jumalan puolesta.”

Lähes vuosisata on käy-

ty vaaliuurnilla, tehty mer-

kinnät, jotka ovat vaikut-

taneet kansalaisten elä-

mään ja toimeentuloon.

Mahdollisesti jo lähitule-

vaisuudessa vaalit tullaan

käymään internetin väli-

tyksellä, vaikka tuo vaali-

salaisuus hieman kärsisi-

kin? Tärkeintä sittenkin on

se, että tehtäviin valittujen

tavoitteena olisi eriarvoi-

suuden sekä hyvinvointi-

erojen tasoittaminen, ei

kasvattaminen. Ettei hyvin

toimeentulevien palkkoja

ja palveluja asetettaisi tär-

keämmiksi kuin vähäva-

raisten toimeentulo - joka-

päiväinen leipä. Tasaval-

tamme Presidentti näytti

palkankorotuksellaan huo-

noa esimerkkiä!

Vielä ote vanhasta tari-

nastani, Hämeen sydän-

mailta: Renki lähti kunnal-

lisvaaleihin ehdokkaaksi ja

vaalityötä tehdessään sanoi

isännälleen: ”Kuuleppas

saat ton vanhemman plak-

karikelloni, jos äänestät

mua kunnan tuvalle.” Pyy-

detty siihen: ”Juu juu, kiin-

ni veti ja heti!” Renkiä ru-

pesi kuitenkin lupaukset

mietityttämään ja kysyi:

”Mutta sanoppas ny suor-

raan se, mistäs minä var-

masti tielän, ettäs mua ää-

nestät?” Isäntä vakuutti:

”No siitä, kun minä sa-

non!”

Oiva Virtanen

sosiaalisia taitoja. Näitä asioi-

ta silmällä pitäen Huittisten

Liikuntakeskuksen omistaja

Mika Stenfors halusi muistaa

Pellonpuiston koulua 2000 eu-

ron liikuntastipendillä.

Mika Stenforsin mukaan

kuntosaliharjoittelu sopii erin-

omaisesti nuorille, koska se

antaa huittislaisille ja vam-

pulalaisille nuorille mahdol-

lisuuden tutustua kuntosali-

harjoitteluun koululiikunnan

puitteissa tänä keväänä.

mm. edistää lihaskuntoa, pa-

rantaa ryhtiä ja antaa hyvän

pohjan monelle muulle liikun-

taharrastukselle. Liikunnan-

opettajat Anna-Maija Yliluo-

ma ja Sami Minkkinen olivat

mielissään koulun saamasta

stipendistä.

- Oppilaat ovatkin jo kovin

odottaneet, koska pääsemme

jälleen kuntosaliharjoittelun

pariin. Yhteistyö Liikuntakes-

kuksen kanssa on aikaisem-

minkin onnistunut oikein hy-

vin, joten olemme enemmän

kuin tyytyväisiä sen jatkues-

sa.

Kokemäen kaupungin vii-

me vuoden tilinpäätös jäi

miinukselle. Kaikkiaan ali-

jäämää kertyi 2,7 miljoonaa

euroa. Tämä ei kuitenkaan

kerro koko totuutta, sillä

summassa on mukana kon-

kurssiin joutuneenTaarnetin

hallitakausta, josta Kokemä-

en kaupungille tuli 1,3 mil-

joonan lasku. Varat on nyt

saatu takaisin, kun firmalle

tuli uusi omistaja.

Todelliseksi summaksi jää

näin 1,4 miljoonan alijäämä.

Kyseessä on samalla jo toinen

peräkkäinen miljoonaluokan

alijäämä Kokemäellä. Tilanne

pystytään korjaamaan aikai-

sempien vuosien ylijäämällä,

joka on kuitenkin käymässä

vähiin. Lisäksi taloudenpitoa

helpottaa tämän vuoden 0,75

prosentilla korotettu tulovero-

Kokemäelle toinen miljoona-

luokan alijäämävuosi

prosentti. Päätös tuo kaupun-

gin kassaan noin 700 000 eu-

roa lisää verotuloja. Toinen

vastaavanlainen summa pitää

löytyä muun muassa säästöis-

tä.

Menojen leikkaaminen Ko-

kemäellä näyttää kohdistuvan

menoeriltään suurempiin hal-

lintokuntiin eli sosiaali- ja

terveystoimeen sekä koulutoi-

meen. Mukana on myös raken-

teellisia säästömuotoja kuten

uusi vanhusstrategia sekä Ko-

kemäen ja Harjavallan terve-

yshuollon lisääntyvä yhteistyö.

Viime vuoden menoja kas-

vattivat omalta osaltaan kou-

lukeskuksen ja uimahallin pe-

ruskorjaukset. Nämä työt nos-

tivat Kokemäen lainamäärän

lähelle maan kuntien keskiar-

voa. Käyttötalouden menot

kaupunki onnistui pitämään

viime vuonna kurissa.

Kauko Hirvosesta

Teräksen mestari

Kauko Hirvosen ja Pauli

Pajunojan välillä käytiin tiuk-

ka sekuntikamppailu Teräk-

sen vapaan hiihtotavan 15

km:n mestaruudesta. Kauko

Hirvonen otti lopulta Teräk-

sen mestaruuden sekunnin

erolla 47.30 ja 47.31

Kilpailu oli avoin. Nopein

oli Sami Punkka kovalla ajal-

la 42.52 ja hyvänä kakkosena

Sakari Salonniemi 44.31.Kil-

pailu hiihdettiin Vinkin ladul-

la viime lauantaina.

Tuloksia: 15km yleinen sar-

ja, vapaa hiihtotyyli: 1) Sami

Punkka 42.52, 2) Sakari Salo-

niemi 44.31, 3) Kauko Hirvo-

nen 47.30, 4) Pauli Pajunoja

47.31, 5) Reijo Alatörmä

48.03, 6) Kalevi Paunuvuori

50.02, 7) Jorma Pakarinen

51.21, 8) Markku Kulmala

52.27, 8) Esa Ristimäki

1.00.03.

Kierrosten väliajat: Sami

Punkka 9.40, 19.32, 29.41,

39.59, 42.52. Sakari Salonnie-

mi 9.58, 20.15, 30.46 ,41.28,

44.31. Kauko Hirvonen 10.33,

21.27, 32.54, 44.21, 47.30.

Pauli Pajunoja 10.30, 21.26,

32.50, 44.18, 47.31.

ReijoAlatörmä 10.52, 21.52,

33.13, 44.43,,48.03. Kalevi

Paunuvuori 11.26, 22.53,

34.39, 46.37, 50.02. Jorma Pa-

karinen 11.50, 23.17, 35.36,

47.57, 51.26. Markku Kulma-

la 11.43, 23.56, 36.13, 48.51,

52.27.

Esa Ristimäki 13.07, 27.08,

41.20, 56.08, 1.00.03.

KH

Vammala Nordean väki llähti Hopun ladulle työtoverinsa

Olavi Vinhan haastamana. Nordean naiset ottivat Olavi

Vinhan haasteen vastaan ja lähtivät viestihiihtokisaan nai-

set vastaan OV. Kirpeässä talvi-illassa kuntoa ja reipasta

menoa riitti kaikilla maaliin saakka. Haastetut jäivät kui-

tenkin tällä kertaa hyviksi kakkosiksi.

Olavi päihitti naiset

Page 13 - Alueviesti_12_2006