Page 20 - Alueviesti_13_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko maaliskuun 29. 2006

Ajoneuvokeskukselle il-

moitettiin viime vuonna 55

henkilöautoja koskevaa ta-

kaisinkutsukampanjaa. Ta-

kaisinkutsuttavia autoja oli

kaikkiaan lähes 47 000.

Suurin osa eli 33 % kam-

panjoista liittyi viime vuon-

na sähköisten järjestelmien

vikoihin. Seuraavaksi eniten

oli polttoaineensyöttölaittei-

siin, alustaan sekä jarruihin

liityviä kampanjoita.

Moottoripyöriä tai mopo-

ja kutsuttiin vuoden 2005 ai-

kana takaisin 21 erillisessä

kampanjassa yhteensä noin

4 000. Niiden ilmoitetut kam-

panjat koskivat pääasiassa

jarruja, sähköisiä järjestelmiä

tai hallintalaitteita.

Kolmen vuoden aikana lä-

hes 120 000 ajoneuvoa saa-

nut takaisinkutsun

Takaisinkutsukampanjois-

ta on ilmoitettu AKElle kol-

me vuotta. Tänä aikana hen-

kilöautojen kampanjoita on

ollut 145, joissa on yhteensä

ollut lähes 113 000 autoa.

Moottoripyöriä tai mopoja on

AKElle ilmoitetuissa 32 kam-

panjassa kutsuttu takaisin

kaikkiaan vähän yli 5 000.

Autojen takaisinkutsukam-

panjoiden syynä on selvästi

eniten ollut sähköisten järjes-

telmien viat, mutta takaisin-

kutsuttavien autojenmäärä on

alustavioissa kaikkein suurin.

Ajoneuvojen lukumääris-

sä on huomioitava se, että yh-

dellä ajoneuvolla voi olla

useita eri kampanjoita, joten

takaisinkutsuttujen ajoneuvo-

jen kokonaismäärät olivat

vuositasolla todellisuudessa

jonkin verran ilmoitettuja pie-

nempiä.

Takaisinkutsu on syytä

ottaa tosissaan

Valmistajien edustajat il-

moittavat kirjeitse Suomes-

sa olevien ajoneuvojen omis-

tajille ajoneuvossa havaitus-

ta poikkeamasta. Jotta kaik-

ki kampanjan piiriin kuulu-

vat ajoneuvot saadaan kor-

jattua, lähetetään kirjeitä

yleensä useaan kertaan. Osa

omistajista reagoi onneksi jo

ensimmäiseen kutsukirjee-

seen.

Koska mopojen ja moot-

toripyörien käyttö painottuu

kesäaikaan, ei niitä yleensä

tuoda talvella korjattavaksi.

Tällöin korjaus siirtyy seu-

raavaan ajokauteen ja kam-

panjan valmistuminen pitkit-

tyy.

Takaisinkutsuilmoitukseen

olisi hyvä reagoida heti vie-

mällä ajoneuvo korjattavak-

si tai tarkastettavaksi. Valmis-

tajan edustajalla on aikatau-

lu kampanjan toteutumisek-

si.

Kampanjan venyessä koh-

tuuttoman pitkäksi myös

AKE voi kehottaa omistajaa

viemään ajoneuvon korjaa-

molle. Korjaamaton ajoneu-

vo ei läpäise tämän jälkeen

seuraavaamääräaikaiskatsas-

tusta. Korjaamaton ajoneuvo

voidaan myös tarvittaessa

asettaa käyttökieltoon tai

poistaa rekisteristä.

Vika voi pysäyttää

matkanteon

Henkilöautojen sähköisten

järjestelmien vikoja ovat mm.

ohjainlaitteiden ohjelmistovi-

at, johdotusten oikosulkuvi-

at sekä katkaisin- ja anturivi-

at. Polttoaineensyöttölaitei-

den vioista voidaan esimerk-

keinä mainita korroosiosta ja

huonosta tiivistyksestä aiheu-

tuvat polttoainevuodot tai

Sähköviat suurin

syy henkilöautojen

takaisinkutsuun

mekaanisesta kulumisesta ai-

heutuvat vuodot sekä poltto-

ainelaitteiden kuumenemi-

seen liittyvät ongelmat.

Mopojen ja moottoripyö-

rien tyypillisiä jarruvikoja

ovat jarrukomponentin mur-

tuma tai nestetoimisen jarru-

järjestelmän nestevuoto. Säh-

köjärjestelmävika voi johtaa

esimerkiksi moottorin sam-

mumiseen. Tyypillinen hal-

lintalaitevika on kaasuvaije-

rin jumittuminen tai vaijerin

suojakuoren kuluminen puh-

ki .

Takaisinkutsut

AKEn internet-sivuilla

AKE seuraa ilmoitettujen

kampanjoiden etenemistä ja

julkaisee kampanjatietoa in-

ternetsivuilla

www.ake.fi/ta

kaisinkutsut. Takaisinkutsu-

järjestelmä ei välttämättä ker-

ro ajoneuvossa olevien viko-

jenmäärästä vaan pikemmin-

kin valmistajan laatujärjestel-

män toimivuudesta. Kysees-

sä ei siis ole ns. "musta lis-

ta". Kun ilmoitettuja kampan-

joita verrataan toisiinsa, on

huomattava, että listalta puut-

tuu merkkejä, joilla tiedetään

olleen ilmoitettavaksi kuulu-

via takaisinkutsukampanjoi-

ta.

Ajoneuvomallin valmista-

jan, valmistajan edustajan tai

maahantuojan tulee ilmoittaa

AKElle valmistajan julkaise-

masta takaisinkutsukampan-

jasta, jos liikenteessä käytet-

täväksi hyväksytyssä henki-

löauto-, mopo- tai moottori-

pyörämallissa (M1 jaL1) tai

osassa tällaistamallia olevista

ajoneuvoista todetaan virhe

tai poikkeama, joka aiheut-

taa merkittävää vaaraa liiken-

neturvallisuudelle tai huomat-

tavaa haittaa ympäristölle. Ne

ovat myös velvollisia huoleh-

timaan siitä, että virhe tai

poikkeama korjataan kaikki-

en Suomessa käytössä olevi-

en ajoneuvojen osalta.AKEl-

le on ilmoitettava, kun ao. ta-

kaisinkutsukampanja on suo-

ritettu ja kaikki ajoneuvot

korjattu. Suunnitellut aikatau-

lut eivät yleensä ole toteutu-

neet.

Ilmoitetut L-luokan kam-

panjat koskivat mopoja ja

moottoripyöriä. Esimerkiksi

nelipyörien tai kevyiden ne-

lipyörien (mm. mönkijät)

kampanjoista ei ole raportoi-

tu.

AKE saa tietoa ajoneuvo-

jen turvallisuus- tai ympäris-

töasioihin vaikuttavista poik-

keamista myös yleisellä tuo-

teturvallisuusdirektiivillä pe-

rustetun, komission ja jäsen-

valtioiden väliseen nopeaan

tiedonvälitykseen tarkoitetun

Rapex-järjestelmän avulla.

Jäsenvaltiot ilmoittavat ha-

vaitsemistaan tai tietoonsa

tulleista poikkeamista toisil-

leen ns. notifikaatioilla, jois-

sa kuvataan ajoneuvotyyppi,

sitä koskeva vika ja tämän

vian aiheuttama riski sekä

mahdollisesti jo käynnistetyt

toimenpiteet.

Vastaanottavan jäsenval-

tion toimivaltaisen viran-

omaisen on tällaisen ilmoi-

tuksen saatuaan tiedotettava

komissiolle säädetyssä mää-

räajassa, kuinka monta noti-

fikaation tarkoittamaa ajo-

neuvoa maassa on käytössä,

mihin toimenpiteisiin asian

suhteen on ryhdytty ja kuin-

ka kauan tilanteen korjaami-

sen arvioidaan kestävän. Kor-

jaavat toimenpiteet voivat

olla joko valmistajan tai tä-

män edustajan vapaaehtoises-

ti toteuttamia tai viranomai-

sen määräämiä.

Suunnitelmakaudella pe-

rustienpidon rahoitus säilyy

niukkana ja on reaaliarvol-

taan viime vuosia alhaisem-

pi. Perustienpidossa keskity-

tään tieverkon päivittäisen

liikennekelpoisuuden ja kun-

non turvaamiseen.Tieverkon

investointihankkeista raken-

netaan valmiiksi jo aloitetut

kohteet sekä käynnistetään

suunnitelmakauden alussa

sovitut kaksi uutta hanket-

ta.

Tiehallinto esittää kehittä-

missuunnitelmassa, että suun-

nitelmakaudella käynnistetään

pääosa ministerityöryhmän

esittämistä hankkeista sekä

pääteiden kohtaamisonnetto-

muuksia vähentävän paranta-

misohjelman toteuttaminen.

Pääteillä sattuu suurin osa

kuolemaan johtaneista onnet-

tomuuksista. Tähän on kiinni-

tetty huomiota myös viime

vuoden lopulla valmistunees-

sa valtakunnallisessa liikenne-

turvallisuussuunnitelmassa

vuosille 2006–2010. Suunni-

telmakauden rahoitus ei kui-

tenkaan mahdollista pääteiden

pitkäjänteistä kehittämistä.

Liikenneturvallisuutta kos-

kevan valtioneuvoston periaa-

tepäätöksen edellyttämän koh-

taamisonnettomuuksia vähen-

tävän pääteiden parantamisoh-

jelman (ohituskaistat ja keski-

kaiteet) toteuttaminen ei ny-

kyisellä rahoituksella ole mah-

dollista.

Tiehallinnon toiminta- ja taloussuunnitelma 2007-2011:

Suomen tieverkon

kehittäminen hidastuu

Suunnitelman mukainen ke-

hysrahoitus mahdollistaa vain

käynnissä olevien ja jo aiem-

min päätetyn kahden hankkeen

(Lappeenranta–Imatra ja Kehä

I) toteuttamisen. Tieverkon

kehittämistarve on tiehallinnon

mukaan aivan ilmeinen.

Myös alan tuotannon tehok-

kuuden ja osaamisen ylläpitä-

minen vaatii riittävän tasoista

volyymia. Tiehallinto esittää-

kin, että suunnitelmakaudella

aloitetaan kaikki ministeriryh-

män ykköskorin aloittamatto-

mat kuusi hanketta.

Kehittämissuunnitelmana

esitetään lisäksi pääosan ns.

kakkoskorin hankkeiden käyn-

nistämistä sekä pääteiden koh-

taamisonnettomuuksia vähen-

tävän parantamisohjelman to-

teuttamista.

Pääosassa

kunnossapito

Perustienpidossa keskitytään

tieverkon päivittäisen liikenne-

kelpoisuuden ja kunnon turvaa-

miseen.

Tiestön kunnon säilyttämi-

nen nykyisellä tasollaan, mikä

on Tiehallinnolle asetettu sel-

keä tavoite, edellyttää ylläpi-

don rahoituksen lisäämistä.

Myös jo käynnistettyjen tee-

mahankkeiden jatkaminen ra-

hoitetaan perustienpidosta.

Näin ollen perustienpidon

rahoituksesta, joka on 540 mil-

joonaa euroa, menee yli 90 pro-

senttia tieverkon kunnossapi-

toon. Perustienpidon alueelli-

siin, liikenneympäristöä paran-

taviin toimiin jää tiepiirien käy-

tettäväksi arviolta 10 miljoo-

naa euroa, millä ei kyetä to-

teuttamaan kuin murto-osa

maakuntien ja kuntien sekä si-

dosryhmien esittämistä tarpeis-

ta.

Tiestön päivittäinen hoito-

taso säilytetään nykyisellään,

päällystämisessä painopistettä

siirretään vilkkaimpien väyli-

en suuntaan.

Siltojen korjausta lisätään,

jotta kunnon heikkeneminen

saadaan suunnittelukaudella

pysähtymään.

Rahoituksen tarvetaso

on 710 miljoonaa euroa

Tiehallinnon kehittämis-

suunnitelma merkitsisi perus-

tienpidon rahoituksen nosta-

mista 640 miljoonaan euroon.

Tällä tasolla kyetään turvaa-

maan tiestön nykyinen kunto,

toteuttamaan teemahankkeet ja

vastaamaan välttävästi sidos-

ryhmien tarpeisiin alueellisis-

sa investoinneissa.

Tiehallinnon arvioima pe-

rustienpidon rahoituksen tar-

vetaso on 710 miljoonaa eu-

roa vuodessa.

Tämä taso mahdollistaisi

paitsi teiden optimaalisen päi-

vittäishoidon ja tierakenteiden

ylläpidon, myös erilaisia pai-

kallista liikenneympäristöä ja

sen turvallisuutta parantavia

toimia.

Pääteiden liikenteen

kasvuvauhti on hidastu-

nut jo vuoden ajan. Hel-

mikuussa liikenteen kas-

vu pysähtyi edelliseen

vuoteen

verrattuna.

Raskaan

liikenteen

(kuorma- ja linja-auto-

jen liikenne) vähenemi-

nen jatkui.

Helmikuussa raskas lii-

kenne väheni 2,2 prosent-

tia edellisvuoden helmi-

kuuhun verrattuna. Lii-

kennemääriin vaikuttavat

kansantaloudessa tapahtu-

vat muutokset.

Teollisuustuotannon

muutokset näkyvät erityi-

sesti raskaan liikenteen

määrissä.

Viimeisen 12 kuukau-

den aikana pääteiden lii-

kenne lisääntyi 1,4 pro-

senttia edelliseen 12 kuu-

kauden jaksoon verrattu-

na.

Henkilö- ja pakettiau-

tojen liikenne lisääntyi

Tieiikenteen kasvu

pysähtyi helmikuussa

1,6 prosenttia, mutta ras-

kas liikenne väheni 0,4

prosenttia. Pääteiden lii-

kenne lisääntyi eniten Tu-

run ja Uudenmaan tiepii-

reissä. Raskasliikenne li-

sääntyi eniten Uuden-

maan tiepiirissä. Raskas

liikenne väheni eniten

Oulun ja Kaakkois-Suo-

men tiepiireissä.

Vuonna 2005 autoilla

ajettiin Suomen teillä ja

kaduilla yhteensä noin

51,7 miljardia kilometriä,

josta pääteillä noin 21,6

miljardia kilometriä (42

prosenttia).

Tieliikenteen tavaran-

kuljetuksista noin 80 pro-

senttia liikkuu pääteitä

pitkin. Pääteitä on 13 300

km, mikä on vain 3 pro-

senttia koko tieverkon pi-

t u u d e s t a .

Tiedot pääteiden liiken-

teestä saadaan liikenteen

automaattisilta mittaus-

asemilta; niiltä kertyy

vuorokaudessa 3 –4 mil-

joonaa havaintoa.

Lasten ja nuorten pu-

helimen ja netin raportti

vuodelta 2005 kertoo

tyttöjen mielen pahoin-

voinnin kasvusta. Tyttö-

jen alkoholiin liittyvien

puheluiden määrä nou-

si selkeästi aikaisem-

paan vuoteen verrattu-

na. 14-16 -vuotiaat ty-

töt ottivat yhteyttä al-

koholiin liittyvissä kysy-

myksissä 233 kertaa,

mikä on kaksi kertaa

niin paljon kuin vuon-

na 2004.

Mannerheimin Lasten-

suojeluliiton Lasten ja

nuorten puhelimeen ja

nettiin otettiin yhteyttä 70

338 kertaa vuonna 2005.

Lasten ja nuorten puheli-

messa käytiin 27 616 pit-

kää keskustelua. Sen li-

säksi päivystäjät vastasi-

vat 1 098 nettikirjeeseen.

Hieman vanhemmat,

17-19 -vuotiaat tytöt otti-

vat yhteyttä 91 kertaa,

mikä on peräti nelinker-

tainen määrä aikaisem-

paan vuoteen verrattuna.

”Muutoksen suuruus on

huolestuttava”, pääsih-

teeri Eeva Kuuskoski sa-

noi raportin julkistamis-

tilaisuudessa. ”Vaikuttaa

siltä, että alkoholista on

tullut tyttöjen keskuudes-

sa trendikäs tapa purkaa

pahaa oloa.”

Mielen pahoinvointia

käsittelevien 17-19 -vuo-

tiaiden tyttöjen yhteyden-

ottojen kasvu alkoi vuon-

na 2004. Se on jatkunut

vuonna 2005. Alkoholin

käytön lisäksi pahoin-

vointi kuuluu yhteyden-

otoissa masennuksena,

ahdistuksena ja syömis-

häiriöinä.

Lasten ja nuorten pu-

helimen ja netin yhtey-

denotoista piirtyy myös

MLL

Alkoholista tulossa

tytöille tapa purkaa

pahaa oloaan

kuva pissistytöistä, joiden

aikuisuuden tavoittelu ja

median välittämän naisi-

hanteen jäljittely on vah-

vasti ylikorostunutta. ”Il-

miö kertoo siitä, että van-

hemmat jättävät kasvavat

tytöt yksin etsimään iden-

titeettiään naisena. Kui-

tenkin terveen itsetunnon

kehittymiseen nuori tar-

vitsee äidin ja isän ohja-

usta”, Kuuskoski sanoi.

Lapset ja nuoret tarvit-

sevat vanhempiensa lisäk-

si myös ammatillista

apua. Kouluterveydenhoi-

to ei ole nyt riittävää.

Monissa kouluissa on tin-

gitty peruskoululaisten

tarvitsemista terveystar-

kastuksista, Oppilas ei ta-

voita tarvitessaan koulu-

kuraattoria tai koulupsy-

kologia. Moni lievästi oi-

reileva nuori jää huomaa-

matta ja vaille varhaista

tukea ja oikein ajoitettua

hoitoa. Myös MLL:n Van-

hempainpuhelin ja -netti

saavat viestejä vanhem-

milta, jotka eivät ole saa-

neet psyykkisesti oireile-

via lapsiaan ja nuoriaan

asianmukaisen tuen pii-

riin.

Lasten ja nuorten pu-

helimen puheluihin ja ne-

tin viesteihin vastaavat

valmennetut, vaitiolovel-

volliset vapaaehtoiset ai-

kuiset. Lasten ja nuorten

puhelin päivystää nume-

rossa 0800 120400 maa-

nantaista perjantaihin kel-

lo 14-20 ja lauantaisin ja

sunnuntaisin kello 17-20.

Puhelin päivystää vuoden

jokaisena päivänä, myös

juhlapyhinä.

Lasten ja nuorten netti

on noutopostipalvelu, jo-

hon voi kirjoittaa osoit-

teessa

www.mll.fi/nuor-

tennetti

Vammalan kaupungin las-

ten ja nuorten hyvinvointi-

poliittisen selvityksen päivi-

tys on tarkoitus tehdä tämän

kevään aikana, kertoo Mai-

ja Koivu Nuorten osallistu-

mishankkeesta. Päivitys ta-

pahtuu hallintokunnittain,

jotka tarkastelevat saavute-

tut tavoitteet ja kehittämis-

suunnitelmat seuraaville

vuosille.

Päivitystä tehtäessä kunta-

laisten mielipiteet ja kehittä-

misehdotukset ovat hyvin tär-

keitä. Vammalan kaupunki

pyytääkin kuntalaisia ottamaan

aktiivisesti osaa päivityksen

tekemiseen osallistumalla kau-

pungin kotisivuilla tapahtuvaan

keskusteluun, lähettämällä ide-

oita ja toiveita sähköpostitse

tai kirje postitse.

Vuoden 2003 hyvinvointi-

poliittiseen selvitykseen voi

tutustua kaupungintalon vaih-

teessa, kirjastossa, päiväkodeil-

la, neuvolassa sekä seurakun-

nan päiväkerhoissa.

Lasten ja nuorten hyvin-

vointipoliittisen selvitystä var-

ten avataan keskustelu kaupun-

gin nettisivuilla. Keskusteluun

voi osallistua aina maaliskuun

loppuun asti osoitteessa http:/

www.vammala.fi/keskustelu

josta löytyy linkki vuoden

2003 selvitykseen.

Kehittämisideoita voi myös

lähettää kaupungille 31.3. men-

nessä osoitteella: Vammalan

kaupunki, Maija Koivu, PL 23,

38201 VAMMALA tai sähkö-

postiosoitteella vammala@

vammala.fi

Lasten ja nuorten

hyvinvointipoliittinen

selvitys ajan tasalle

Päivitys pyritään tekemään

toukokuun loppuun mennessä.

Lasten ja nuorten hyvin-

vointipoliittinen selvitystyö

käynnistyi Vammalassa syksyl-

lä 2002. Selvitystyö tuotti laa-

jan ja yksityiskohtaisen tieto-

paketin lapsille ja nuorille sekä

lapsiperheille suunnatuista pal-

veluista, koulutus- ja harras-

tusmahdollisuuksista sekä elin-

ympäristöön vaikuttavista jul-

kisista toiminnoista. Selvitys-

työn tavoitteiden ja kuntalai-

silta saatujen kehittämisideoi-

den pohjalta muodostettiin

Vammalan lapsi- ja nuoriso-

poliittinen ohjelma ja visio

vuodelle 2015.

Lasten ja nuorten hyvin-

vointipoliittinen selvitys hy-

väksyttiin ohjeellisena Vamma-

lan kaupunginvaltuustossa

4.9.2002. Selvitystyö päivitet-

tiin vuonna 2003, jolloin hal-

lintokunnat tarkastelivat saa-

vutettuja tavoitteita sekä ke-

hittämiskohteita seuraaville

vuosille.

Saavutetut

tavoitteet 2003

Vammalan kaupungin vuo-

den 2003 talousarvioon sisäl-

tyi monia lasten ja nuorten hy-

vinvointiin vaikuttavia sitovia

tavoitteita. Toimintaa lähdet-

tiin toteuttamaan tavoitteiden

mukaisesti.

Lasten ja nuorten hyvinvoin-

tipoliittinen selvitys kattoi ja

tulee kattamaan koko Vamma-

lan alueen eri toimijat; Vam-

malan seurakunta, terveyspal-

velut, järjestöt, seurat, yhdis-

tykset ja kaupungin eri hallin-

tokunnat ovat olleet mukana

kehittämässä ja toteuttamassa

toimintoja.

Moniammatillinen yhteistyö

lasten ja nuorten asioiden val-

mistelussa lisääntyi ja yli hal-

lintokuntarajojen tapahtuvaa

yhteistyötä kehitettiin kaupun-

gin sisällä.

Fyysisen toimintaympäris-

tön turvallisuutta parannettiin

mm. kevytliikenneväyliä ja

valaistusta rakentamalla ja pa-

rantamalla sekä leikkivälinei-

tä - ja alueita uusimalla.

Kouluissa otettiin käyttöön

uusia lasten ja nuorten kasvua

tukevia toimintamalleja. 2003-

2006 käynnissä ollut Vanhem-

painkouluhankeen tehtävänä

oli tukea perheitä kasvatusteh-

tävässään ja lisätä lasten, nuor-

ten ja perheiden fyysistä,

psyykkistä ja sosiaalista hyvin-

vointia.

Vuonna 2003 aloitti toimin-

tansa myös Nuorten Osalli-

suushanke.

Nuorten Osallisuushanke on

toiminnallaan pyrkinyt lisää-

mään nuorten osallistumis- ja

vaikuttamismahdollisuuksia

omassa kotikunnassaan. Konk-

reettisesti tämä on näkynyt

nuorisovaltuuston aseman vah-

vistamisena sekä oppilaskun-

tatoiminnan laajentamisena

koskemaan koko perusopetuk-

sen ikäluokkaa.

Osallisuushanke on ollut

myös mukana kehittämässä

erilaisia tukitoimia koulutuk-

sen nivelvaiheisiin, erityisesti

perusopetuksen päättövaihees-

sa oleville nuorille.

Page 21

Page 19

1...,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19 21,22,23,24,25,26,27,28,29,30,...32