Page 10 - Alueviesti_13

Keskiviikko maaliskuun 29. 2006

10

Huittisten Sotaveteraa-

nien vuosikokous pidet-

tiin Nordea-Pankissa. Ko-

kouksen puheenjohtajana

toimi Reino Ryömä ja sih-

teerinä Paavo Punkari.

Pöytäkirjan tarkastajiksi

valittiin Keijo Jaakola ja

Aarne Aaltonen.

Sihteeri luki vuoden

2005 edesmenneitten vete-

raanien nimet, minkä jäl-

keen vietettiin hiljainen het-

ki heidän muistolleen.

Toimintakertomus, tilit ja

kuluvan vuoden toiminta-

suunnitelma hyväksyttiin.

Jäsenmaksun suuruudeksi

vuodelle 2006 hyväksyttiin

varsinaisille jäsenille viisi

euroa ja kannattajajäsenil-

le kahdeksan euroa.

Hallituksen puheenjohta-

jaksi, joka samalla toimii

yhdistyksen puheenjohtaja-

na, valittiin edelleen Juha-

ni Norri. Erovuorossa ol-

Juhani Norri

johtaa Huittisten

Sotaveteraaneja

leet hallituksen jäsenet Leo

Innilä ja Heikki Lehtinen

valittiin uudelleen, ja edes-

menneen Einari Jäppisen

tilalle valittiin Aarne Aal-

tonen. Muut hallituksen jä-

senet ovat Erkki Härkälä,

Kurt Koivisto, Mauno Va-

taja, Junno Katavisto, Heik-

ki Sampolahti ja Paavo

Punkari, joka toimii yhdis-

tyksen sihteerinä. Naisjaos-

toa hallituksessa edustaa

Salme Toivola.

Yhdistyksen tilintarkas-

tajiksi valittiin edelleen

Antti Huhtinen ja Esko

Rantanen, varalle Pekka

Martinantti ja Junno Väli-

maa.

Puheenjohtaja Juhani

Norri selosti kokoukselle

4.4. suoritettavaa veteraa-

nijärjestöjen yhteistä va-

rainkeräystä, jonka tulevat

Huittisissa suorittamaan

Porin Prikaatin varusmie-

het Säkylästä.

Äetsän Karjalaiset ry:n

vuosikokouksen tärkein

asia oli ydistyksen nimen

muuttaminen. Seuran

nimi on tästä lähtien Äet-

sän Karjalaseura ry. Sa-

malla hyväksyttiin myös-

kin seuran uudet säännöt

Karjalan Liiton mallisään-

töjen mukaisina. Näiden

sääntojen mukaan seuran

kotipaikkana on Äetsän

kunta.

Kokouksessa hyväksyt-

tiin seuran toimintakerto-

mus ja tilit edelliseltä vuo-

delta. Toimintaa oli ollut

monella eri tasoilla, oli käy-

ty teatterissa, järjestetty lau-

luilta Kiikoisissa ja opetet-

tu kyykkäpelinalkeita siel-

lä. Myös kolmen seuran,

Vammalan, Huittisten ja

Äetsän, yhteistoiminta oli

ollut tuloksellista.

Yhdistyksen sääntöjen

kolmannen pykälän mu-

kaan se järjestää kotipaik-

kakunnallaan ja toiminta

ympäristössään jäsentensä

eri tilaisuuksia ja toimii jä-

sentensä

yhdyssiteenä.

Näillä uusilla säännöillä

saadaan toiminnan piiriin

koottua myös niiden aluei-

den ja kuntien alueella asu-

vat karjalaisuuden hyväksi

toimivat voimat, joiden alu-

eella ei omaa Karjala seu-

raa ole tai seuran toiminta

on hiipumassa. Uudet sään-

Äetsän Karjalaiset

muutti nimeään

nöt hyväksyttiin toisen ker-

ran viikkoa myöhemmin

seuran yleisessä ylimääräi-

sessä kokouksessa. Sääntö-

muutos on nyt hyväksyttä-

vänä Patentti ja rekisterihal-

lituksessa.

Seuran johtokuntaan ei

nyt haluttu tehdä muutok-

sia vaan asiaan palataan

uusien sääntojen mukaan

syksyllä pidettävässä syys-

kokouksessa. Puheenjohta-

jana jatkaa Erkki Pärssi-

nen, varapuheenjohtajana

Juha Tanninen, sihteerinä

Marja Koukku ja rahaston-

hoitajana Keijo Huuhka.

Johtokunnan erovuoroiset

jäsenet Leevi Orpana ja

Saimi Pärssinen valittiin

uudelleen Naistoimikunnan

puheenjohtajaksi valittiin

Tuija Kaasalainen, varapu-

heenjohtajaksi Terttu Orpa-

na ja jäseniksiAnnikki Salli

ja Tuula Huuhka. Liikun-

tatoimikuntaan tulivat pj.

Juha Tanninen ja jäseninä

Leevi Orpana, Esko Poh-

jolainen, Aulis Rapeli, ja

Paavo Ampuja.

Alkavan toimintakauden

toimintasuunnitelmaan si-

sältyy edelleen yhteistoi-

minta

naapuriseurojen

kanssa, kesätapahtuma Kii-

koisissa, saunailta Kiima-

järven rantasaunalla ja yh-

teisen hengellisen tilaisuu-

den järjestäminen pyhäin-

päivän aikaan syksyllä.

Länsi-Suomen läänin-

hallitus on myöntänyt Ko-

kemäen kaupunkiin yh-

den uuden taksiluvan 1+8

-henkilölle rekisteröidyl-

le vaihtoehtoisvarustetul-

le henkilöautolle. Asema-

paikkana on taksiasema.

Taksilupien määrä kau-

pungissa säilyi ennallaan,

koska nyt myönnetty lupa

korvasi liikenteensä lopet-

taneen autoilijan luvan. Ko-

Kokemäelle yksi

uusi taksilupa

kemäellä on nyt kaikkiaan

17 taksilupaa.

Taksiluvan myöntäminen

edellyttää pääsääntöisesti

taksiliikenteen yrittäjäkurs-

sin suorittamista sekä käy-

tännön kokemusta taksin-

kuljettajana toimimisesta.

Hakijan on oltava vaka-

varainen, hyvämaineinen ja

ammattitaitoinen sekä hen-

kilönä sopiva harjoittamaan

henkilöliikennettä.

Pirkanmaalla työvoi-

man kysynnässä on ta-

pahtunut merkittävää

muutosta ja kaikilla pää-

toimialoilla työttömien

määrä oli huomattavas-

ti laskenut. Pirkanmaan

työvoimatoimistoissa oli

helmikuun lopussa 25

108 työtöntä työnhaki-

jaa. Työttömyysaste oli

helmikuussa korkeinVii-

alassa (14,2 %) ja al-

haisin Suodenniemellä

(7,3 %).

Lounais-Pirkanmaan

seutukunnan muitten kun-

tien työttömyysasteet oli-

vat Mouhijärven 8,3, Pun-

kalaitumen 7,6, Vamma-

lan 8,2 ja Äetsän 9,6, jo-

ten tilanneseutukunnassa

on olennaisesti parantu-

nut.

Muutos Pirkanmaalla

oli 1 933 työtöntä työn-

hakijaa vähemmän kuin

vuosi sitten ja 961 henki-

löä vähemmän kuin tam-

mikuussa 2006.

Työttömyysaste oli Pir-

kanmaalla helmikuussa

2006 10,8 % ja koko

maassa 10,5 %. Vastaavat

luvut vuosi sitten olivat

Pirkanmaan 12,3 % ja

koko maan osalta 11,4 %.

Työttömien määrä vähe-

ni Pirkanmaalla edellis-

vuoden vastaavasta ajan-

kohdasta 7,1 % ja koko

maassa 6,5 %.

Työttömyyden raken-

teellinen kehitys oli po-

sitiivisessa suunnassa.

Nuorten alle 25-vuotiai-

den ja yli vuoden työttö-

mänä olleiden määrät las-

kivat helmikuussa 2006

verrattuna tammikuuhun

Suodenniemellä alhaisin

työttömyys Pirkanmaalla

2006 ja helmikuuhun 2005.

Pirkanmaan työvoimatoi-

mistoissa oli helmikuun 2006

lopussa 4 805 avointa työ-

paikkaa.

Kasvua oli tammikuusta

2006 32,4 % eli 1 177 avoin-

ta työpaikkaa. Vuoden takai-

seen lukuun verrattuna las-

kua oli kuitenkin 0,7 %. Tam-

mi-helmikuussa 2006 ilmoi-

tettiin työvoima-toimistoihin

3 % enemmän avoimia työ-

paikkoja kuin vastaavana

ajanjaksona vuotta aiemmin.

Työpaikkojen määrän kasvu

ei johdu pelkästään työvoi-

man kysynnän lisääntymises-

tä, vaan yritykset ja julkinen

sektori ovat ilmoittaneet ku-

ten tammikuussakin työvoi-

matoimistoihin osan vuoden

2006 kesätyöpaikoistaan.

Helmikuussa 2006 täyttyi 3

615 työpaikkaa, joista työ-

voimatoimiston hakijoilla 1

000 kpl, eli 27,6 %. Vuoden

takaiseen tilanteeseen verrat-

tuna suurimmat muutokset

avoimien työpaikkojen mää-

rien osalta oli teknisessä,

luonnontieteellisessä työssä

(127 kpl), rakennus, kaivos-

työssä (74 kpl) ja terveyden-

huolto, sosiaalialantyössä

(57 kpl).

Myönteinen kehitys näkyi

helmikuussa niin että kaikis-

sa pääammattiryhmissä työt-

tömien määrä laski. Eniten

työttömyys väheni kuljetus-

ja liikennetyössä (11,1 %),

teollisessa työssä (11,0 %)ja

palvelutyössä (6,1 %). Nais-

ten työttömyys laski tammi-

kuusta 2006 520 henkilöllä

(4,1 %) ja vuoden takaisesta

tilanteesta 756 henkilöä (5,8

%).

Työttömiä miehiä oli hel-

mikuussa 2006 12 841 hen-

kilöä ja laskua tammikuu-

hun 2006 oli 3,3 %. Edel-

lisvuoden vastaavaan ai-

kaan verrattuna laskua oli

1 177 henkilöä eli 8,4 %.

Työttömien naisten osuus

oli 48,9 % ja miesten 51,1

%. Helmikuussa 2005 oli

työttömien naisten osuus

kaikista työttömistä 48,2

% ja työttömien miesten

51,8 %.

Alle 25-vuotiaita työt-

tömiä oli helmikuun lo-

pussa 2 630 henkilöä,

mikä oli 7,2 % vähemmän

kuin tammikuussa 2006 ja

9,7 % vähemmän kuin

vastaavana aikana vuon-

na 2005.

Pitkäaikaistyöttömien

määrä jatkoi laskuaan,

joka oli 2,1 % tammikuus-

ta 2006. Verrattuna edel-

lisen vuoden vastaavaan

ajankohtaan laskua oli 6,8

%.

Pirkanmaalla oli helmi-

kuun lopussa yli vuoden

työttömänä olleita 6 905.

Yli vuoden työttömien

määrä oli ollut Pirkan-

maalla vastaavalla tasol-

la viimeksi huhtikuussa

1993.

Yli 50-vuotiaiden työt-

tömien määrä helmikuus-

sa 2006 oli 9 571 henki-

löä, joka oli 499 henkilöä

vähemmän kuin vuoden

2005 helmikuussa.

Yli 13 % työttömyys-

aste ylitettiin Viialan li-

säksi helmikuun lopussa

2006 Kurussa, Längelmä-

ellä, Mäntässä, Orivedel-

lä, Toijalassa ja Vilppu-

lassa.

Alle 8 % työttömyys-

aste oli Suodenniemen li-

säksi Kangasalalla, Pun-

kalaitumella ja Pälkäneel-

lä.

Seutukunnista alhaisin

työttömyysaste oli Lou-

nais-Pirkanmaan seutu-

kunnassa (8,3 %) ja kor-

kein Etelä-Pirkanmaan

seutukunnassa (13,1 %).

Satakunnan alueella

työttömien määrä laski

vuoden aikana lähes jo-

kaisen kunnan alueella.

Helmikuun lopussa alle

kymmenen prosentin

työttömyysaste oli kuu-

den kunnan alueella. Al-

haisimmat työttömyysas-

teet olivat Vampulassa

(7,0 %), Säkylässä (7,1

%), Köyliössä (7,8 %),

Eurassa (8,5 %), Lapissa

(9,3 %) ja Huittisissa (9,7

%).

Korkeimmat kunnittaiset

työttömyysasteet olivat Me-

rikarvialla (17,3 %), Pomar-

kussa (15,6 %), Porissa

(15,1 %), Laviassa (14,6

%), Karviassa (14,3 %) ja

Siikaisissa (14,2 %). Alle

kymmenen prosentin työt-

tömyysaste oli kuuden kun-

nan alueella.

Kiikoisten työttömyysas-

te laski 12,3:een prosent-

tiin. Kokemäen työttömyys-

aste oli 10,4 prosenttia.

Työttömien määrä vä-

hentyi Satakunnassa yli 1

600:lla hengellä viime vuo-

den helmikuuhun verrattu-

na.

Lomautettuja oli runsaat

400 vähemmän kuin vuosi

sitten. Satakunnassa työttö-

mien määrä aleni vuoden

takaisesta yli 10 %, kun

koko maassa vähennys oli

vajaat 7 %.

Satakunnan työvoima- ja

elinkeinokeskuksen alueel-

la oli työnvälitystilaston

mukaan helmikuun lopus-

Työllisyystilanne parani

selvästi Satakunnassa

sa työttömiä työnhakijoita va-

jaa 14 000, mikä on yli 500

henkeä vähemmän kuin kuu-

kausi sitten.

Lomautettujen määrä nousi

hieman viime kuusta ollen va-

jaat 800.

Työttömien osuus työvoi-

masta oli 13,3 %.

Miehiä työttömistä työnha-

kijoista oli lähes 7 000 ja nai-

sia runsas 7000.

Satakunnan alueen työvoi-

matoimistoihin ilmoittautui

helmikuun aikana noin 1 200

uutta työnhakijaa ja työnhaun

päättäneitä oli 1 600. Yleisille

työmarkkinoille työllistyi yli 1

600 henkeä, mikä on 500 hen-

keä vähemmän kuin kuukausi

sitten.

Avoimet työpaikat

Satakunnan alueen työvoi-

matoimistoissa oli helmikuun

aikana avoinna 3 700 työpaik-

kaa, mikä on lähes 1 400 enem-

män kuin kuukausi sitten. Osa

lisäyksestä on kesätyöpaikko-

ja.

Kuukauden aikana avoimet

paikat lisääntyivät erityisesti

teknisellä alalla, teollisuudes-

sa sekä palvelutyössä. Vuosi

sitten paikkoja oli avoinna yhtä

paljon kuin nyt. Uusia avoi-

mia työpaikkoja ilmoitettiin

työvoimatoimistoihin helmi-

kuun aikana 2 100 ja täytettiin

750 työpaikkaa.

Työttömyyden rakenne

Alle 25-vuotiaita työttömiä

työnhakijoita oli helmikuun

lopussa runsaat 1 500, mikä

on lähes 200 vähemmän

kuin kuukausi ja vuosi sit-

ten.

Alle 25-vuotiaiden osuus

työttömistä työnhakijoista

oli 11,7 %.

Yli 50-vuotiaita työttö-

miä työnhakijoita oli hel-

mikuun lopussa 5 700, mikä

on lähes sata vähemmän

kuin kuukausi sitten.

Yhtäjaksoisesti yli vuo-

den työttömänä olleita oli

lähes 3 700, mikä on hie-

man vähemmän kuin kuu-

kausi sitten.

Viime vuoden helmi-

kuusta pitkäaikaistyöttömi-

en määrä on kuitenkin las-

kenut lähes 600:lla.

Ammattiryhmittäin tar-

kasteltuna (ilman lomautet-

tuja) työttömien työnhaki-

joiden määrä vähentyi kuu-

kauden aikana kaikissa am-

mattiryhmissä.

Vuoden takaiseen tilan-

teeseen verrattuna työttömi-

en työnhakijoiden määrä

vähentyi lähes kaikilla aloil-

la.

Suhteellisesti eniten vä-

hennystä tapahtui kuljetus-

ja liikennetyössä, palvelut-

yössä, kaupallisessa työssä

sekä teollisuudessa.

Työttömien työnhakijoi-

den määrä laski viime kuus-

ta ja vuoden takaisesta Sa-

takunnan jokaisen työvoi-

matoimiston alueella.

Korkeimmat työttömyys-

asteet olivat Porin (14,5 %),

Noormarkun (14,0 %) ja

Kankaanpään (13,1 %) työ-

voimatoimistojen alueilla.

Selvästi alhaisimmat työt-

tömyysasteet olivat edel-

leen Euran (7,9 %) ja Huit-

tisten (9,7 %) työvoimatoi-

mistojen alueilla.

Arton

Sihti

Eteläsuomalainen maanviljelijä on tällä hal-

lituskaudella saanut kokea tappion toisensa jäl-

keen. Tämä alkaa jo näkyä tulotasossa. Viime

vuonna maatalouden tulot putosivat jopa 14

prosenttia. Kerta toisensa jälkeen maanviljeli-

jöille on selitetty tehdyt päätökset torjuntavoit-

toina. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että maanvil-

jelijät eivät enää kestä torjuntavoittoja.

Vanhasen hallituksen maatalouspoliittiset saa-

vutukset ovat karua luettavaa erityisesti etelä-

suomalaisen maatalousyrittäjän näkökulmasta.

Ensin oli Euroopan Unionin maatalousuudis-

tus, jossa ei onnistuttu saamaan oikeudenmu-

kaisempaa kustannusjakoa kaikkien EU maiden

kanssa. Heti perään alennettiin Etelä-Suomen

vakavien vaikeuksien tukea, joka heikensi sekä

viljelijöiden tulotasoa, Etelä-Suomen maatalou-

den kilpailukykyä Suomen sisällä. Eräillä aloil-

la, kuten meille läheisessä kuttutuotannossa, seu-

rauksena oli toimialan isompien volyymien siir-

tyminen C-alueelle eli Pohjanmaalle ja Pohjois-

Suomeen.

Sen jälkeen tuli tilakohtainen tukimalli, joka

monimutkaisti edelleen maataloustukijärjestel-

mää. Päädyttiin suomalaisen oikeustajun vas-

taisesti siihen, että tuki irrotettiin tuotannosta.

Maanviljelijän oma mahdollisuus parantaa elin-

tasoaan heikkeni huomattavasti, kun työn tu-

loksista saatavan palkan osuus suhteessa pel-

kän omistuksen perusteella maksettaviin tukiin

muuttui olennaisesti.

Lisää lunta tupaan tuli maataloustupon 2004

loppuratkaisun täytäntöönpanossa. Silloin so-

vittiin, että maatalousyrittäjät saavat kohden-

netun verohelpotuksen polttoöljyn verotukseen.

Seitsemän sentin verosta piti ottaa kohdistetus-

ti pois viisi. Aikaa on jo kulunut jo yli vuosi ja

mitään ei ole tapahtunut. Nyt puhutaan jo kol-

mesta sentistä ja sekin saattaa haihtua savuna

ilmaan. Samaan aikaan polttoöljyn hinta on

noussut kymmeniä prosentteja.

Etelä-Suomen viljelijäitä on vielä koeteltu kah-

della erityisellä päätöksellä. Sokerituotannossa

suostuttiin Euroopan Unionin tasolla ratkai-

suun, jossa Suomen omavaraisuusaste alenne-

taan 70 prosentista 50:een, mikä johtaa toisen

sokeritehtaan lopettamiseen. Ainoa Suomelle

luonnonolosuhteiden perusteella erityisesti rää-

tälöity etu eli kuivauskorvaus puolestaan sisäl-

lytettiin Suomen maatalouden kokonaistukipa-

kettiin ja tämä koitui erityisesti Etelä-Suomen

viljantuottajien tappioksi.

Jatkoa seurasi EUn budjettineuvotteluissa.

Osana Suomen osuutta laajennuksen kustan-

nuksista maaseudun rahoja vähennettiin 129

miljoonalla eurolla. Hallituksen mukaan maa-

talouden menettämä rahasumma on 100 mil-

joonaa euroa, jonka kompensoimisesta hallitus

väänsi kättä kehysriihessä viime viikolla. Pää-

ministeri puhui 90 prosentin korvaustasosta,

mutta myönsi jälkeenpäin, että pätöstä ei ole

tehty, vaikka maatalousministerikin sitä vaati.

On siis yhä epäselvää paljonko tämä viimeinen

vaihe tulee Etelä-Suomen maatalousyrittäjille

maksamaan.

Keskusta on pitkin matkaa pyrkinyt selittä-

män Vanhasen hallituksen maatalouspolitiik-

kaa torjuntavoittoina. Milloin on saavutettu tor-

juntavoitto Euroopan Unionin ehdotuksista,

milloin SDPn kanssa budjettiasioista väännet-

täessä. On varmaan totta, että Keskusta on jou-

tunut taistelemaan molempien kanssa. Kuten

SDPn linjapuheesta maatalousselonteon yhtey-

dessä kävi ilmi SDP haluaa yhä ajaa maanvilje-

lijät entistä ahtaammalle vaatimalla työntuot-

tavuuden tehostamista alalla, jossa selkänahas-

ta on jo otettu todella paljon. Ovat ne sitten

olleet torjuntavoittoja tai ei, niin lopputulos on

se, että eteläsuomalainen maatalousyrittäjä on

joka kierroksella joutunut antamaan omistaan.

Kohta ei ole enää mistä antaa.

Arto Satonen

Maanviljelijät

eivät kestä enää

torjuntavoittoja

Page 10 - Alueviesti_13_2006