Page 13 - Alueviesti_13_2006

Keskiviikko maaliskuun 29. 2006 13
Suomen Lähetysseura
aloittaa keräyksen Etiopi-
an ja Tansanian nälänhä-
dän lievittämiseksi.
Tansanian hallitus on ar-
vioinut, että seuraavien pa-
rin kuukauden kuluessa 4
miljoona ihmistä tarvitsee
100 000 tonnia maissia sel-
vitäkseen seuraavaan sa-
toon asti. Etiopiassa näläs-
tä kärsii 8 - 10 miljoonaa
ihmistä. Syynä on itäistä
Afrikkaa laajemminkin kiu-
saava kuivuus.
Ensi vaiheessa Lähetys-
seura antaa apua Etiopiaan
ja Tansaniaan yhteensä 100
000 euroa. Tansanian ev.lut.
kirkko on mukana Tansa-
nian kristillisen neuvoston
yhteistyöhankkeessa, jossa
jaetaan ruoka-apua 80 000
ihmiselle seitsemällä alu-
eella. Kaikkiaan ruoka-apua
tarvitsevia näillä alueilla on
valtion antamien tietojen
mukaan yli 160 000.
Ruoka-apua on tarkoitus
jakaa noin neljän kuukau-
den ajan. Seuraavaa satoa
Keräys Etiopian
ja Tansanian
hädänalaisille
odotetaan heinäkuussa mi-
käli kevätsateet tulevat ajal-
laan ja riittävän runsaina.
Tansanian ev.lut. kirkko
on yksi neljästä kristillisen
neuvoston jäsenkirkosta ja
se vastaa avustustoiminnan
toteuttamisesta Pohjois-
Tansaniassa Arushan, Kili-
manjaron ja Merun alueil-
la.
Kirkko suuntaa oman
apunsa kaikkein heikoim-
massa asemassa oleville,
kuten naisille ja lapsille,
vanhuksille, yksinhuoltaja-
perheille, vammaisille ja
sairaille.
Etiopiassa Lähetysseu-
ran avustus kohdistetaan
erityisesti Pohjois-Etiopi-
aan Dessien synodiin (hiip-
pakunta) Afarin alueelle.
Synodin kehitysosaston sih-
teeri Moges Tamene kertoo,
että kirkko on jakanut alu-
eella kolmen kuukauden
ajan vehnää ja öljyä noin
3000 ihmiselle.
Tansanian ja Etiopian
nälkäkeräyksen tilinumero
on Sampo 800014-161130.
Viestiosaan merkintä
AID06. Keräykseen voi
osallistua myös lähettämäl-
lä tekstiviestin AID5 /
AID10 numeroon 16579 (5/
10 e).
Vammalan kaupungin-
kirjastossa on esillä kaksi
näyttelyä, jotka liittyvät
juuri toteutetun Propa-
gandapäivän aiheeseen
”Kielletyt kirjat, kuvat ja
laulut”.
Tekstimyrkkyä, katsaus
sensuurimielialaan Vänri-
kistä Sonera-kirjaan -näyt-
tely kertoo teosesimerkki-
en avulla keinoista, joilla
kirjan ja lukijan kohtaami-
nen on ehkäisty. Mukana on
kiellettyjä, osittain sensu-
roituja, kohuttuja ja vaien-
nettuja teoksia, sekä kau-
no- että tietokirjallisuutta
1800-luvun puolivälistä
nykypäiviin asti.
Näyttelyssä tarkastellaan
sensuurimielialan muuttu-
mista sekä asioita, joihin vi-
ranomaiset tai moraalinvar-
tijat ovat tarttuneet. Ennen
sensuroitiin mm. siveettö-
myyttä, jumalanpilkkaa ja
ryssittelyä, nykyään teok-
sia, jotka kyseenalaistavat
valtaapitävien keinoja. Sen-
suuria ovat harjoittaneet
mm. sensuuriviranomaiset,
kustantajat, kriitikot, kirjal-
lisuudentutkijat, toimittajat,
Kiellettyä ja sallittua
esillä Vammalan
kaupunginkirjastossa
papit, poliitikot, kirjastot ja
koulut sekä yleisö. Suomes-
sa kirjallisuuden säätelys-
sä on käytetty enemmän
välillisiä ja huomaamatto-
mia keinoja kuin suoraa
sensuuria: tällaisia säätely-
keinoja ovat esim. kanoni-
sointi, vaientaminen ja apu-
rahajärjestelmä.
Näyttely on avoinna
Vammalan kaupunginkir-
jastossa 21.4. saakka. Näyt-
telyn on tuottanut Suomen
Kirjainstituutti. Näyttelyn
otsikko ”Tekstimyrkkyä”
viittaa kirjastojen myrkky-
kaappeihin, joissa säilytet-
tiin ainakin 1960-luvulle
asti epäilyttävinä pidettyjä
kirjoja.
Adolf, Josef ja sota To-
ven tähtäimessä -näyttely
esittelee muumeista tutun
Tove Janssonin 1930–40-
luvuilla Garm –aikakaus-
lehteen tekemiä poliittisia
pilapiirroksia. Näyttelyn on
tuottanut Tampereen taide-
museo - Pirkanmaan alue-
taidemuseo. Näyttely on
esillä Vammalan kaupun-
ginkirjastossa 22.3.-
3.4.2006. Vammalasta näyt-
tely jatkaa Euran kirjastoon.
Monilla paikkakunnilla
hyvän vastaanoton saanut
lasten toimintailta Kids'
Action Night järjestetään
ensi perjantaina 31. 3. en-
simmäistä kertaaVamma-
lassa Helluntaikirkolla.
Ilta on tarkoitettu koulu-
ikäisille, 7-12 vuotiaille, ja
kestää kolmisen tuntia kel-
lo 18-21.
Iltaan sisältyy ohjelmal-
linen osuus, jossa nähdään
mm. mainiot kaverukset
Saku ja Pena. Vammalalai-
nen Ilonsilta - ryhmä esiin-
Kids' Action Night
Vammalassakin
tyy myös. Toiminnallises-
sa osassa kierrellään eri pis-
teissä, joita ovat mm. RC-
autoilu, taidepaja, kauneus-
salonki, pelejä, kilpailuja,
rukousmaja ja jättinyyttä-
rit, johon jokainen voi tuo-
da jotain pientä napostelta-
vaa.
Loppuillassa nähdään
vielä visailua ja palkinto-
jen jakoa ja lauletaan yh-
dessä ylistyslauluja bändin
säestyksellä.
Iltaan on vapaa pääsy.
Lasten vanhemmatkin ovat
tervetulleita.
Sivistyslautakunta esittää
120 000 euron lisämäärä-
rahaa Sastamalan Opistolle
vuoden 2006 talousarvi-
oon. Sastamalan Opisto voi
lautakunnan mukaan jär-
jestää valtionosuuden pii-
riin kuuluvaa opetusta
vuonna 2006 enintään 12
500 tuntia ja vuonna 2007
enintään 14 250 tuntia.
Sastamalan Opiston netto-
käyttömenot vuonna 2005
olivat 1 112 000 euroa, mikä
on 2,8 prosenttia enemmän
kuin edellisenä vuotena (1
082 000 euroa). Vuoteen
2000 verrattuna lukiokoulu-
tuksen nettomenot ovat kas-
vaneet 76,2 prosenttia eli
keskimäärin 15,2 prosent-
tiyksikköä vuodessa.
Opiston nettomenot ylitti-
vät talousarviossa varatun
määrärahan noin 117 000
eurolla eli 16,4 prosentilla.
Ylityksestä noin 17 000 eu-
roa selittyy osalliskunnilta
laskutettavilla menoilla.
Vuoden 2006 käyttösuun-
nitelman mukaan Sastamalan
opiston nettokäyttömenojen
tulee olla 13,0 prosenttia pie-
nemmät kuin vuoden 2005
tilinpäätöksessä eli 967 000
euroa
Opiston laskennallinen
valtionosuus oli 733 000 eu-
roa vuonna 2005, mikä on
1,8 prosenttia enemmän kuin
edellisenä vuotena (720 000
euroa). Vuoteen 2000 verrat-
tuna laskennallinen valtion-
osuusperuste on kasvanut
61,8 prosenttia eli keskimää-
rin 12,4 prosenttiyksikköä
vuodessa.
Opiston ulkoiset käyttö-
menot vuonna 2005 olivat 1
339 000 euroa, mikä on 4,3
prosenttia enemmän kuin
edellisenä vuotena (1 284
000 euroa). Vuoteen 2000
verrattuna ulkoiset käyttöme-
Lautakunta esittää
lisämäärärahaa
Sastamalan Opistolle
not ovat kasvaneet 85,2 pro-
senttia eli keskimäärin 17,0
prosenttiyksikköä vuodessa.
Sisäiset käyttömenot
vuonna 2005 olivat 86 000
euroa, mikä on 18,9 prosent-
tia vähemmän kuin edellise-
nä vuotena (106 000 euroa).
Vuoteen 2000 verrattuna lu-
kion sisäiset käyttömenot
ovat kasvaneet 65,4 prosent-
tia eli keskimäärin 13,1 pro-
senttiyksikköä vuodessa.
Opiston käyttötulot vuon-
na 2005 olivat 313 000 eu-
roa, mikä on 1,6 prosenttia
enemmän kuin edellisenä
vuotena (308 000 euroa).
Vuoteen 2000 verrattuna lu-
kion käyttötulot ovat kasva-
neet 117,4 prosenttia eli kes-
kimäärin 23,5 prosenttiyk-
sikköä vuodessa. Opiston
käyttötulot kattoivat vuonna
2005 käyttömenoista 22,0
prosenttia.
Opiston nettomenoihin si-
sältyy musiikin opetuksen tu-
kemiseen käytetyt 59 000
euron nettomenot, mikä on
5,3 prosenttia opiston netto-
menoista.
Sastamalan Opiston val-
tionosuudella vähennetyt
nettomenot olivat 379 000
euroa vuonna 2005, mikä on
4,5 prosenttia enemmän kuin
edellisenä vuotena (362 000
euroa). Laskennallisesta val-
tionosuudesta Vammalan
kustannuksiin kohdistui noin
405 000 euroa ja osalliskun-
tien kustannuksiin noin 328
000 euroa kunnissa annettu-
jen opetustuntien suhteessa.
Opetusta lähes
23 000 tuntia
Sastamalan Opisto antoi
valtionosuuden piiriin kuu-
luvaa opetusta yhteensä 22
983 tuntia, josta Vammalas-
sa 12 708 tuntia (55,3 pro-
senttia). Opiskelijamaksuja
Vammalassa annetusta ope-
tuksesta perittiin noin 73 000
euroa eli 5,76 euroa tunnil-
ta.
Vammalan kaupungin las-
kennallisella valtionosuudel-
la vähennetyt nettomenot
kansalaisopistotoiminnasta
olivat noin 152 000 euroa eli
noin 12 euroa opetustuntia
kohti.
Jos tunnin hinta nousee
12,50 euroon (4,2 prosent-
tia) ja opetustuntimäärää
Vammalassa vähennetään 12
500 tuntiin kuluvana vuote-
na, Vammalan kaupungin
valtionosuudella vähennetyt
nettomenot kansalaisopisto-
toiminnasta tulevat olemaan
noin 156 000 euroa vuonna
2006.
Osalliskuntien valtion-
osuudella vähennetyt netto-
menot olivat yhteensä noin
151 000 euroa ja opetustun-
timäärä 10 275 tuntia. Tun-
nin hinta oli siten noin 14,70
euroa. Jos tuntimäärä vähe-
nee yhteensä 10 000 tuntiin
ja tunnin hinta nousee 15,30
euroon, nettokustannukset
tulevat olemaan yhteensä
noin 153 000 euroa.
Musiikinopetuksen tukea
musiikkioppilaitoksissa an-
nettiin vammalalaisille yh-
teensä runsas 59 000 euroa.
Vuoden 2006 talousarvios-
sa on varauduttu 967 000 net-
tomenoon, missä ei ole otet-
tu huomioon laskennallista
valtionsuutta.
Vammalan ja osalliskun-
tien yhteenlasketut valtion-
osuudella vähennetyt netto-
menot opistotoiminnasta
ovat noin 309 000 euroa.
Jos musiikin opetuksen tu-
keen menee enintään 62 000
euroa, niin 720 000 euron
laskennallinen valtionosuus
edellyttää 1 091 000 euron
nettomenoa talousarviossa.
Tämä tarkoittaa noin 124 000
euron lisäystä vuoden 2006
talousarvion käyttösuunnitel-
maan.
Suodenniemellä annettiin
kansalaisopisto-opetusta 1
727 tuntia vuonna 2005. Net-
tokustannukset opetuksesta
olivat 23 000 euroa ilman
kiinteistö- ja välinekustan-
nuksia.
Perusopetukselle asete-
tut tavoitteet ja toimin-
tapuitteet johtivat Vam-
malassa talousarviomää-
rärahan ylitykseen, vaik-
ka käyttömenojen netto-
kasvu pysyi kohtuullise-
na ja oli viime vuonna 3,6
prosenttia.
Perusopetuksen netto-
käyttömenot vuonna 2005
olivat 9 905 000 euroa,
mikä on 3,6 prosenttia
enemmän kuin edellisenä
vuotena (9 558 000 euroa).
Vuoteen 2000 verrattuna
perusopetuksen nettomenot
ovat kasvaneet 33,5 pro-
senttia eli keskimäärin 6,7
prosenttiyksikköä vuodes-
sa.
Nettokäyttömenot ylitti-
vät talousarviossa hyväksy-
tyt menot noin 161 000 eu-
rolla eli 1,7 prosentilla.
Vuoden 2006 käyttösuun-
nitelman mukaan perusope-
tuksen nettokäyttömenot
voivat olla 5,6 prosenttia
korkeammat kuin vuoden
2005 tilinpäätöksessä eli 10
464 000 euroa
Perusopetuksen lasken-
nallinen valtionosuusperus-
te, joka sisältää aamu- ja
iltapäivätoiminnan, mutta ei
esiopetusta, oli 8 908 000
euroa vuonna 2005, mikä
on 3,3 prosenttia enemmän
kuin edellisenä vuotena (8
620 000 euroa). Vuoteen
Vammalan perusopetuksen
menokasvu kohtuullinen
2000 verrattuna laskennallinen
valtionosuusperuste on kasva-
nut 37,1 prosenttia eli keski-
määrin 7,4 prosenttiyksikköä
vuodessa.
Perusopetuksen ulkoiset
käyttömenot vuonna 2005 oli-
vat 7 586 000 euroa, mikä on
6,1 prosenttia enemmän kuin
edellisenä vuotena (7 153 000
euroa). Vuoteen 2000 verrat-
tuna perusopetuksen ulkoiset
käyttömenot ovat kasvaneet
42,3 prosenttia eli keskimää-
rin 8,5 prosenttiyksikköä vuo-
dessa.
Vuoteen 2004 verrattuna
perusopetuksen palkkausme-
not kasvoivat 3,3 prosenttia,
tarvikkeiden hankintamenot
1,8 prosenttia, koulukuljetus-
menot 14,2 prosenttia ja muut
ulkoiset menot 67,5 prosent-
tia.
Perusopetuksen sisäiset
käyttömenot vuonna 2005 oli-
vat 2 382 000 euroa, mikä on
3,1 prosenttia vähemmän kuin
edellisenä vuotena (2 456 000
euroa). Vuoteen 2000 verrat-
tuna perusopetuksen sisäiset
käyttömenot ovat kasvaneet
13,3 prosenttia eli keskimää-
rin 2,7 prosenttiyksikköä vuo-
dessa.
Vuoteen 2004 verrattuna
perusopetuksen kouluruokailu-
menot kasvoivat 7,8 prosent-
tia, siivousmenot 2,4 prosent-
tia ja vuokramenot 0,5 prosent-
tia. Muut sisäiset menot vähe-
nivät 71,6 prosenttia. Tämä vä-
hennys ja muiden ulkois-
ten menojen lisäys johtu-
vat pääasiassa taloushallin-
non ja tietotekniikan meno-
jen siirtymisestä sisäisistä
ulkoisiin vuoden 2005 alus-
ta Satu oy:n perustamisen
seurauksena.
Perusopetuksen käyttötu-
lot vuonna 2005 olivat 63
000 euroa, mikä on 23,5
prosenttia enemmän kuin
edellisenä vuotena (51 000
euroa).
Vuoteen 2000 verrattuna
perusopetuksen käyttötulot
ovat kasvaneet 293,8 pro-
senttia eli keskimäärin 58,8
prosenttiyksikköä vuodes-
sa. Perusopetuksen käyttö-
tulot kattoivat vuonna 2005
käyttömenoista 0,6 prosent-
tia.
Perusopetuksen käyttö-
menoista ulkoisiin käyttö-
menoihin käytettiin 76,1
prosenttia.
Palkkausmenoihin käy-
tettiin 61,9 prosenttia ja
muihin ulkoisiin menoihin
(tarvikehankinnat ja palve-
lujen ostot) 14,1 prosent-
tia.
Perusopetuksen käyttö-
menoista sisäisiin menoihin
käytettiin 23,9 prosenttia.
Sisäisiin vuokriin käytettiin
11,0 prosenttia, siivoukseen
3,9 prosenttia ja koulu-
ruokailuun 8,4 prosenttia.
Muihin sisäisiin menoihin
käytettiin 0,6 prosenttia.
Oma urheiluseurani
Karkun Isku täytti juuri 80
vuotta ja juhli sitä 25.3
omistamallaan Karkun
työväentalolla. Läheltä piti
etteikö seura olisi juhlinut
sataa vuottaan. Karkun
työväentaloa remontoitaes-
sa muutama vuosi sitten
vintin puruista löytyi näet
mielenkiintoisia papereita,
joukossa mm. työväenyh-
distyksen pöytäkirjoja. Pa-
perit oli ymmärrettävistä
syistä johtuen kätketty ke-
vättalvella 1918. Eräästä
huonokuntoisesta paperin-
repaleesta luin, että yhdis-
tyksen nuoriso-osastossa
oli elokuussa 1908 päätet-
ty perustaa oma urheilu-
seura. Niin kuitenkin ta-
pahtui vasta Marianpäivä-
nä 1926, mutta osa aikai-
semmista puuhamiehistä,
kuten esim. Kalle Lehti-
nen oli tuolloinkin muka-
na.
Iskun toiminta on taval-
lisen kyläseuran tapaan
vuosikymmenten saatossa
vaihdellut kovastikin ku-
ten toiminnan aktiivisuus-
kin. Esimerkiksi syksyllä
1939 päätettiin muutaman
vuoden nukuksissa ollut
toiminta taas laittaa käyn-
tiin. Päätettiinpä hankkia
seuralle oma verryttelypu-
kukin. Väriksi valittiin vih-
reä mutta jo muutaman
kuukauden kuluttua seuran
nuoret miehet pukeutuivat-
kin harmaisiin.
Monipuolista toimintaa
tässä sen kummemmin
esittelemättä, listasta tuli-
si kovin pitkäkin, otan yh-
den esimerkin sen ääripäis-
tä. 1950-luvun alkuvuosi-
na Isku järjesti TUL:n
Tampereen piirin mesta-
ruuskilpailut yhden käden
painonnostossa. Mahde-
taanko siinä lajissa millään
tasolla enää missään kil-
pailla?
Siitä lajilistan toisesta
päästä sitten löytyvät Pal-
vialan lukulahkon lukukin-
kerit työväentalolla.
Juhlassa ojennettiin
myös Arja ja Markku Sa-
lonojalle heille opetusmi-
nisterin myöntämät Suo-
men liikuntakulttuurin ja
urheilun ansiomitalit. Kar-
kussa kyllä tiedetään, että
mitalit menivät saajille,
jotka omaa aikaansa ja vai-
vojaan säästelemättä ovat
tehneet ja edelleen jatka-
vat merkittävää työtä seu-
80 vuotta eikä suotta
rassa ja sen ulkopuolella-
kin liikunnan hyväksi.
W W W
Juhlapuheen piti TUL:n
puheenjohtaja, kansan-
edustaja Kalevi Olin. Hän
on Jyväskylän yliopiston
professoreita, liikuntaso-
siologista väitellyt tohto-
rismies. Olin sanoi mm.
että ehkä tärkein urheilu-
seuratoiminnan merkitys
liittyy sosialisaatioon. Ja se
merkitys korostuu näinä
aikoina myös siksi, että
perheiden koko on pienen-
tynyt. Näyttää myös siltä,
että osa perheille kuuluvas-
ta kasvatusvastuusta onkin
siirtynyt seuroille ja kou-
luille.
Puhuja esitti monia esi-
merkkejä liikunnan merki-
tyksestä terveydelle. Esi-
merkiksi riski saada infark-
ti on liikuntaa harrastaval-
la pienempi. Myös kuntou-
tuminen käy liikkuvalle
nopeammin. Samoin dia-
beteksen hallinnassa ja
hoidossa liikunnalla on iso
merkitys. Puheenjohtaja
Olin totesi myös, että Suo-
messa kolesterolilääkkei-
siin käytetään vuosittain
115 miljoonaa euroa. Lii-
kunnan avulla voimme
kuitenkin selviytyä ilman
lääkkeitä pidemmälle.
Liikunta on avainase-
massa pyrittäessä yhteen
yhteiskuntamme tärkeim-
mistä tavoitteista eli elä-
mään mahdollisimman pit-
källe terveinä.
W W W
Viisasta puhetta kuun-
nellessani tuli mieleeni taas
kerran uimahalli. Luin äs-
kettäin Lammin kunnan-
valtuuston uutisia. Lam-
milla on ollut oma uima-
halli jo pitkään ja valtuus-
to päätti juuri selvittää,
kannattaako vanhaa hallia
korjata vai onko viisaam-
paa rakentaa kokonaan
uusi. Puheissa korostettiin
myös uimahallin terveys-
poliittista merkitystä. Ää-
nin 25-2 päätti valtuusto,
että uusi rakennetaan. Mu-
kana on kunnan lisäksi
joukko paikkakunnan yrit-
täjiä ja seurakunta.
Minusta tuntuu, että
Lammilla ei uimahallia
vastustamalla haluta kerä-
tä ääniä ja kannatusta.
Merkillisiä nuo hämäläi-
set!
Timo Roos: