Page 4 - Alueviesti_13

Keskiviikko maaliskuun 29. 2006

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

13

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman 0500-235 725

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

Matti Tolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

32,00/vuosikerta,

!

10,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk:t

maanantaihin klo 12 mennessä.

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,05 /pmm

!

1,26 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,26 /pmm

!

1,52 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,36 /pmm

!

1,68 /pmm

p. 0200 71000

Puolustusvoimat on

aloittanut kovapanosam-

munnat kranaatinheitti-

millä Porin prikaatissa Sä-

kylässä. Heittimien tilapäi-

nen ampumakielto kumot-

tiin runsas kuukausi sitten.

Puolustusvoimain komen-

taja oli määrännyt kranaa-

tinheittimet ampumakiel-

toon heti Rovajärven joulu-

kuisen onnettomuuden jäl-

keen.

Ammunnat alkoivat Säky-

lässä pääesikunnan uusimilla

turvallisuusmääräyksillä ja

koulutusohjeilla. Tarkoitus

on estää Rovajärven turman

aiheuttanut kaksoislataus.

Viime keskiviikkona al-

kaneita kovapanosammun-

toja seurasivat puolustusvoi-

main komentaja amiraali

Juhani Kaskeala ja jalkavä-

en tarkastaja eversti Seppo

Kranaatinheittimillä

ammuttaan jälleen

Porin prikaatissa

Toivonen. Kovapanosam-

munnat muissa kranaatinhei-

tinkoulutusta antavissa jou-

koissa alkavat myöhemmin.

Uusissa turvallisuusmää-

räyksissä heittimen tulino-

peus lasketaan tilapäisesti

yhteen laukaukseen kymme-

nessä sekunnissa eli kuuteen

laukaukseen minuutissa.

Ennen ammuntoja niihin

osallistuville taataan riittä-

vä lepo.

Ammuntojen aikana jo-

kaisella heitinryhmän jäse-

nellä on oltava suojaliivit ja

aktiivikuulosuojaimet, joi-

den lisäksi heittimen johta-

jan on käytettävä suojalase-

ja.

Kranaatinheittimen tuli-

asemakoulutuksessa on otet-

tu käyttöön latausharjoitus-

ammukset, joiden avulla har-

joittelu saadaan todenmukai-

semmaksi.

Suomessa näkyy osittai-

nen auringonpimennys

tänään keskiviikkona 29.3.

noin kello 13 - 15. Pimen-

nyksen laajuus vaihtelee

eri puolilla Suomea.

Lappeenrannassa Aurin-

gosta jää Kuun taakse 45 %,

Kilpisjärvellä 27 %. Helsin-

gissä pimennys alkaa klo

13.09 ja päättyy klo 15.01.

Syvimmillään pääkaupunki-

seudulla pimennys on klo

14.05, jolloin kuu peittää

noin 44 % auringosta.

Pimennys on täydellinen

Afrikasta Turkin yli Venä-

jälle ulottuvalla kapealla

Osittainen auringon-

pimennys tänään

vyöhykkeellä, joka kulkee

aivan Turkin etelärannikon

lomakohteiden ylitse. Alu-

eelle on lähdössä Suomesta

satoja tähtiharrastajia.

Auringon osittaista pi-

mentymistä ei välttämättä

huomaa, ellei tapahtumaa

erityisesti seuraa.

Pimennystä ei pidä kat-

sella paljain silmin eikä eten-

kään kaukoputkella tai kii-

karilla ilman riittäviä suoja-

varusteita.

Täydellinen auringonpi-

mennys nähtiin meillä vii-

meksi vuonna 1990 ja seu-

raava on odotettavissa vasta

vuonna 2126.

Kiikoisten kunnan tilin-

päätös näyttää noin 79

000 euron alijäämää. Il-

man Sastamalan perustur-

vakuntayhtymän eli Sa-

spen 91 000 euron lisä-

perintää tilinpäätös olisi

kunnanjohtaja Tapio Rau-

tavan mukaan ollut ylijää-

mäinen.

-Saspe on tuonut myös

muille jäsenkunnille ikäviä

yllätyksiä, sillä Lavian lisä-

perinnän osuus on peräti 385

000 euroa ja Suodenniemen

267 000 euroa ennakkolas-

kutukseen verrattuna. Vam-

mala saa puolestaan palau-

tusta 193 000 euroa ja Äet-

sä 225 000 euroa, Rautava

toteaa.

Rautavan mukaan Saspen

huomattavan suuret lisäpe-

rinnät ja palautukset osoit-

tavat sen, että kuntayhtymän

kustannuslaskenta ei ole ol-

lut ajan tasalla toiminnan al-

kuvaiheissa. Vielä marras-

joulukuussa Saspessa arvi-

oitiin aivan toisenlaisia kun-

takohtaisia toteumalukuja

kuin nyt tilinpäätöksen te-

kemisen yhteydessä on il-

mennyt.

-Jatkossa Saspessa tulee

kiinnittää erityistä huomio-

Saspen lisäperintä

näkyy Kiikoisten

tilinpäätöksessä

ta kustannuslaskentaan ja -

seurantaan. Kustannuslas-

kennan tulee olla myös riit-

tävän läpinäkyvää. Nyt jä-

senkunnat eivät pyynnöistä

huolimatta ole aina saaneet

haluamiansa kustannustieto-

ja, Rautava sanoo.

Rautava lisäksi toteaa, että

jäsenkuntien ennakkolasku-

tus perustui Saspen ja jäsen-

kuntien välisiin palveluso-

pimuksiin, joiden euromää-

rää ei palvelusopimusten

sopimusehtojenmukaan oli-

si voinut edes ylittää siitä

jäsenkunnan kanssa erikseen

sopimatta. Ylityksistä ei ole

yhdenkään kunnan kanssa

sovittu.

Kiikoisten kunnan vuoden

2005 tilinpäätöksen tuloslas-

kelman mukainen vuosika-

te eli kunnan rahoitustulos

on 167 233,21 euroa. Pois-

tojen sekä satunnaisten ku-

lujen ja tuottojen jälkeen saa-

tava tilikauden tulos ennen

varauksia ja rahastosiirtoja

on miinusmerkkinen 79

809,07 euroa.

Tilikauden alijäämäksi tu-

loksenkäsittelyerien jälkeen

muodostuu 78 601,57 euroa.

Alijäämä katetaan aikai-

sempien vuosien ylijäämäl-

lä.

Vuosi 2005 oli Kiikoisten

kunnalle taloudellisesti jon-

kin verran alijäämäinen. Ali-

jäämäisyys aiheutui ennen

kaikkea terveydenhuolto-

menojen ennakoitua suu-

remmasta määrästä.

Vaikka Kiikoisten kunnan-

hallitus hyväksyi kunnan

oman vuoden 2005 tilinpää-

töksen, niin se jätti Saspen

osuuden hyväksymättä, kos-

ka kunnanhallituksen mieles-

tä riittäviä selvityksiä ei kun-

tayhtymän kustannuksista ja

kustannusten jaosta ollut esi-

tetty.

Sekä erikoissairaanhoidon

että perusterveydenhuollon

menot ylittivät selvästi talous-

arvion alkuperäiset määrära-

hat. Myös kunnallisverotulot

jäivät budjetoitua pienemmik-

si. Käyttöomaisuuden myyn-

tivoittoja ja rahoitustuottoja

kertyi sen sijaan selvästi bud-

jetoitua enemmän.

Kunnanhallituksen allekir-

joittamassa tilinpäätöksessä

kunnan vuoden 2005 käyttö-

talousmenot olivat yhteensä

lähes 6,0 miljoonaa euroa ja

käyttötaloustulot reilut 1,4

miljoonaa euroa. Nettokäyttö-

talousmenot olivat siten rei-

lut 4,5 miljoonaa euroa.

Kunnalle vuonna 2005 tili-

tetyt verotulot olivat yhteen-

sä lähes 2 140 000 euroa, jos-

sa oli vähennystä edelliseen

vuoteen verrattuna noin 2,5

prosenttia. Kunnallisverotulo-

ja kertyi noin 1 854 000 eu-

roa, yhteisöverotuloja noin

191 000 euroa ja kiinteistö-

verotuloja noin 91 000 euroa.

Valtionosuuksien määrä oli

yhteensä noin 2 487 000 eu-

roa, josta sosiaali- ja terveys-

toimen valtionosuuksien mää-

rä oli noin 2 346 000 euroa.

Valtionosuudet, jotka sisältä-

vät myös noin 948 000 euron

verotulotasauksen, lisääntyi-

vät edelliseen vuoteen verrat-

tuna 2,2 prosenttia.

Terveydenhuoltomenot painoivat

Kiikoisten tilinpäätöksen alijäämäiseksi

Kunnan tuloslaskelman mu-

kainen vuosikate oli noin 167

000 euroa, jossa oli nousua

edelliseen vuoteen verrattuna

lähes 99 000 euroa. Vuosika-

te oli asukasta kohti noin 130

euroa.

Käyttöomaisuuden

suunnitelman mukaiset pois-

tot nousivat lähes 72.000 eu-

roa ja olivat noin 259 000 eu-

roa eli vuosikate riitti noin 65

prosenttiin poistojen määräs-

tä. Tilikauden alijäämäksi

muodostui 78 602 euroa. Ali-

jäämä oli jonkin verran suu-

rempi kuin vuonna 2004, jol-

loin kuitenkin purettiin vapaa-

ehtoinen investointivaraus.

Kirjanpidollisesti eriytetty

vesihuoltolaitos tuotti tappio-

ta yli 111 000 euroa poistojen

ja jäännöspääoman korvauk-

sen jälkeen. Vesihuoltolaitok-

sen toimintaa rahoitettiin si-

ten melkoisesti verorahoituk-

sella.

Rahoituslaskelma osoitti,

että kunnan kassavarat vähe-

nivät vuoden 2005 aikana noin

93 000 eurolla. Kassan riittä-

vyys oli keskimäärin 28 päi-

vää.

Kunnan taseen loppusum-

ma oli vuoden 2005 lopussa

lähes 6 853.000 euroa. Kun-

nan omavaraisuusprosentti oli

77,4 prosenttia eli selvästi yli

kuntien keskimääräisen. Kun-

nalla oli lainaa tilinpäätöshet-

kellä noin 551 000 euroa eli

427 euroa asukasta kohti, mikä

on alle puolet siitä mitä kun-

nissa keskimäärin.

Kunnan konsernitaseen lop-

pusumma oli noin 8 676 000

euroa. Konsernitaseeseen on

yhdistetty kunnan omistus-

osuuden mukaisesti kolmen

asunto-osakeyhtiön ja kuuden

kuntayhtymän

tasetiedot.

Konsernilainat asukasta kohti

olivat 1 213 euroa.

Käyttöomaisuusinvestoinnit

olivat yhteensä vähän yli 650

000 euroa. Investointeihin saa-

tiin rahoitusosuuksia noin 183

000 euroa Satakunnan TE-kes-

kukselta. Nettoinvestoinnit

olivat vain 52 000 euroa, kun

huomioon otetaan myös käyt-

töomaisuuden myyntivoitot ja

Kisulan kuntayhtymän purka-

misesta aiheutuneet kirjaukset

Investointihankkeista Vuol-

teen teollisuusalueen kunnal-

listekniikka –hankkeeseen

kului rahaa noin 223 000 eu-

roa ja –jatkohankkeeseen 140

000 euroa, Purpuripuiston in-

forakennushankkeeseen 26

000 euroa, perusturvatoimen

ohjelmistohankintoihin 14 000

euroa, urheilukentän nurmi-

kon korjaukseen 6 000 euroa

ja maa-alueiden hankintaan 34

000 euroa. Kuntayhtymien pe-

ruspääomaosuuksia maksettiin

Sastamalan perusturvakun-

tayhtymälle 47 000 euroa ja

Ilolan kuntayhtymälle 45 500

euroa. Lisäksi toteutettiin joi-

takin pienempiä investointi-

hankkeita.

Vaikka kunnan tilinpäätös

oli alijäämäinen, vuoteen 2005

mahtui monia myönteisiä asi-

oita. Kaikkein merkittävintä

oli, että lopultakin varmistui

valtatien 11 ja kantatien 44 ris-

teysalueen rakentumisen alka-

minen, kun Satakunnan

Osuuskauppa päätti liikenne-

myymälähankkeen toteuttami-

sesta alueelle. Jo ennen sitä

keväällä oli tieliikenteen pal-

velualueelle varmistunut ra-

hoitus Satakunnan maakunnan

yhteistyöryhmässä.

Kunnan peruspalvelut säi-

lyivät menneenä vuonna edel-

leen entisellä hyvällä tasolla.

Mitään olennaisia muutoksia

palveluihin ei tullut. Toimin-

taa leimasi perusterveyden-

huollossa kuitenkin aika voi-

makkaasti Sastamalan perus-

turvakuntayhtymän varsinai-

sen toiminnan käynnistymi-

nen.

Saspen jäsenkunnittaiset

suurehkot lisäperinnät ja pa-

lautukset yllättivät jäsenkun-

nat suuruudeltaan vuoden

2006 alkupuolella.

Vammalan Kokoomus

on asettanut 26.3. pide-

tyssä kevätkokouksessaan

kansanedustaja Arto Sa-

tosen ehdokkaaksi Pir-

kanmaan Kokoomuksen

esivaaleihin.

Järjestön tiedotteessa sa-

notaan, että Satonen tavoit-

Satonen hakee jatkokautta eduskunnassa

telee jatkokautta eduskunnas-

sa voidakseen ajaa Vammalan

ja lähiseudun ihmisille tärkei-

tä asioita tulevaisuudessakin.

Vammalan Kokoomuksen

mukaan Satosen panos on ol-

lut merkittävä muun muassa

valtion rahoituksen saamiseen

Lounais- ja Luoteis-Pirkan-

maan pohjavesihankkeelle,

Vammalan kihlakunnan säi-

lyttämiseen itsenäisenä ja

Lounais-Pirkanmaan tie-

hankkeiden edistämiseen.

Pirkanmaan Kokoomus

nimeää kansanedustajaeh-

dokkaat vuoden 2007 edus-

kuntavaaleihin nyt touko-

kuussa 2006 pidettävän jä-

senäänestyksen perusteella.

SuomenTaloushallintoliit-

to katsoo, että yritysverotuk-

sen kehittämistyöryhmän

esittämät muutokset poisto-

järjestelmään vaikeuttavat

turhaan pienten kirjanpito-

velvollisten toimintaa. Ta-

loushallintoliiton mielestä

niiden toimintaa tulisi tukea

säilyttämällä niiden osalta

nykyinen menojäännöspois-

tojärjestelmä.

- Poistojärjestelmän muutok-

set olisivat varsin raskaita pie-

nille kirjanpitovelvollisille, joi-

ta on valtaosa suomalaisista

yrityksistä. Muutokset kasvat-

taisivat tarpeettoman hallinnol-

lisen työn määrää ja lisäisivät

kustannuksia. Valtiontalouteen

sen paremmin kuin yrityksille

itselleen ei vastaavaa hyötyä

uudistuksesta kuitenkaan syn-

tyisi, sanoo Suomen Talous-

hallintoliiton toimitusjohtaja

Juha Ahvenniemi.

Pienten kirjanpitovelvollisten

poistosäännöt halutaan säilyttää

Menojäännöspoistoista luo-

puminen ja hyödyke- tai hyö-

dykeryhmäkohtaisiin poistoi-

hin siirtyminen samoin kuin

kahden järjestelmän ylläpitä-

minen siirtymäaikana 2008-

2015 lisäisivät huomattavasti

kirjanpitotyötä. Samalla kas-

vaisivat myös pienten kirjan-

pitovelvollisten kustannukset.

- Työryhmän esitystä ei täl-

tä osin voi valitettavasti pitää

lainkaan hallituksen yrittäjyys-

politiikkaohjelman tavoitteiden

mukaisena. Muutoksen ei voi-

da katsoa parantavan yritystoi-

minnan edellytyksiä tai edes

pitävän niitä ennallaan. Pien-

ten kirjanpitovelvollisten koh-

dalla nykyinen menojäännös-

poistojärjestelmä tulisi ehdot-

tomasti säilyttää, sanooAhven-

niemi.

Suomen Taloushallintoliitto

on auktorisoitujen tilitoimisto-

jen liitto, jonka 690 jäsenyri-

tyksen asiakkaina on yli 100

000 suomalaista pk-yritystä.

Liiton jäsenet tarjoavat kirjan-

pidon, verotuksen, talouden ja

laskennan, rahoituksen ja yri-

tyskauppakonsultoinnin, ta-

lousjohtamisen, koulutuksen

sekä tietotekniikan palveluja

erityisesti pk-yrityksille.

Taloushallintoliiton tehtävä-

nä on kehittää alan osaamista

ja varmistaa, että jäsentoimis-

tojen asiakkaat saavat asian-

tuntevaa ja ajan tasalla olevaa

palvelua. Takeena osaamises-

taan ja luotettavuudestaan Ta-

loushallintoliiton jäsentoimis-

toilla on Tili-instituuttisäätiön

myöntämä auktorisointi.

Koska tilitoimistoalaa ei ole

säännelty lailla eikä sitä valvo

mikään viranomainen, aukto-

risointi on ainoa luotettava tapa

varmistaa tilitoimistojen riip-

pumattomuus ja osaamisen

taso.

Tekstiviestin lähettäminen on lyhyt ja naseva

tapa muistaa ystävää tai muistuttaa vaikkapa

perheenjäsentä tekemättömistä töistä. Tuttavuu-

den aloittamiseen tai syventämiseen tähtäävät

viestit ovatkin sitten jo toinen juttu. Poliisin

antama ohje tai huomautus tekstiviestinä on

myös nähty liian suorasukaisena tapana lähes-

tyä kansalaista.

Pääministeri Matti Vanhanen on ollut pahoil-

laan Ilta-Sanomien ratkaisusta käsitellä julki-

suudessa hänen ”henkilökohtaista tekstivieti-

ään hyvin henkilökohtaisessa asiassa”. Teksti-

viestit ovat toki aiemminkin olleet esillä. Poli-

tiikan puolelta ainakin Ilkka Kanervan teksti-

viestittely nostettiin taannoin näyttävästi esiin.

Salossa liikkunut autoilija hämmentyi viime

syksynä saadessaan matkapuhelimeensa teks-

tiviestin Salon poliisilta. Viestissä kuljettajaa

pyydettiin tarkistamaan ajovalojen suunta ja

kiinnittämään huomiota turvaväliin.

Sisäministeriön poliisiosaston ylikomisario

Heikki Seppä sanoi silloin, että Salossa tapah-

tunut menettely ei perustunut poliisin viralli-

siin toimintaohjeisiin. Hänen mukaansa ei voi

olla niin, että liikennevalvonnan aikaisista ta-

pahtumista voidaan noin vain lähettää teksti-

viesti kuljettajalle. Kuljettajan henkilöllisyys ei

välttämättä ole selvillä. Huomautus on annet-

tava aina rikkomuksen tekijälle.

Kieltämättä olisi orwellimaisen jännittävää

saada tekstiviesti hammaslääkäriltä, joka on

huolestuneena seurannut ostoksiani lähikaupan

karkkihyllyllä. Tai miltäpä tuntuisi tekstari ve-

rottajalta? -Ilmoitathan kaikki sivutulosi. Muis-

tathan erityisesti ne tapetointikeikkasi, viesti

voisi kuulua.

Etenkin lyhyiden viestien lähettämisessä eri-

tyistä on se, että vastaanottaja ei välttämättä

lue näitä viestejä lähettäjän tarkoittamassa hen-

gessä. Se mikä toiselle on selkeää, tiivistä ja

asiallista ilmaisua, saattaa toiselle olla töksäyt-

televää tai suorastaan töykeää kielen käyttöä.

Palataanpa vielä politiikan puolelle. Minkä-

lainen olisikaan ollut Urho Kaleva Kekkosen

lähettämä myllykirje lyhyenä tekstiviestinä?

Hannu Virtanen

Uskaltaisikohan

lähettää tekstiviestin?

Page 4 - Alueviesti_13_2006