Keskiviikko toukokuun 10. 2006
          
        
        
          
            22
          
        
        
          HUUTOKAUPPA
        
        
          HIRVENSUULILLA
        
        
          
            lauantaina 13.5. klo10.00.
          
        
        
          Mm. vanhoja huonekaluja,
        
        
          kodin irtainta, myös löytöjä.
        
        
          R.M. puh. 0400 590 303
        
        
          
            Huittisten keskustasta 6 kmTaikayöntietä (tie 230) Punkalaitumen suuntaan
          
        
        
          HUUTOKAUPPA
        
        
          
            Keskiviikkona 18.5.2006 alkaen klo 16.30
          
        
        
          Myydään Vammalan poliisilaitoksen takapihalla poliisin
        
        
          haltuun joutunutta löytötavaraa, polkupyöriä ym.
        
        
          Käteismaksu.
        
        
          Vammala 4.5.2006
        
        
          
            Esa Monto
          
        
        
          poliisipäällikkö
        
        
          !
        
        
          leikkaa talteen
        
        
          Kun pihasi kaipaa kohennusta
        
        
          Soita 0400-239 139
        
        
          tai 0400-355 393
        
        
          Hyvää mustaa multaa
        
        
          + muita vaihtoehtoja.
        
        
          
            Hoikan koulutus- ja kuntoutuskeskus
          
        
        
          - 
        
        
        
           -
        
        
          
            hakee hoitovapaan sijaiseksi terveydenhuollon
          
        
        
          
            peruskoulutuksen suorittanutta
          
        
        
          
            ilta-, yö- ja viikonloppupäivystäjää.
          
        
        
          Työhön liittyy myös toimistotyötä ja siivousta.
        
        
          Hakemukset 24.5.06 mennessä osoitteella:
        
        
          Hoikan koulutus- ja kuntoutuskeskus, Hoikantie 15,
        
        
          38100 Karkku. Kuoreen merkintä “päivystäjä”.
        
        
          Lisätietoja: henkilöstösiht. Sari Innanmaa (03) 5121 295
        
        
          
            Vammala
          
        
        
          
            TYÖVOIMATOIMISTO
          
        
        
          
            Henkilökunnan koulutuksen takia
          
        
        
          
            Vammalan seudun työvoimatoimisto
          
        
        
          
            suljetaan ti 16.5. klo 14.00.
          
        
        
          
            Kokonaan suljettuna toimisto on
          
        
        
          
            perjantaina 26.5.
          
        
        
          
            Mahdollisen virkapostin voit laittaa
          
        
        
          
            Vammalan Seudun Yrityspalvelu Oy:n
          
        
        
          
            postilaatikkoon, osoite Onkiniemenkatu 5.
          
        
        
          
            Kiireellisissä asioissa voit ottaa yhteyttä
          
        
        
          
            työlinjalle:
          
        
        
          
            010 60 76766 henkilöasiakkaat
          
        
        
          
            010 60 76780 työnantajat
          
        
        
          Työtarjouksia
        
        
          Huutokaupat
        
        
          Palvelukseen halutaan
        
        
          Sekalaista
        
        
          
            Alueviestin ilmoituksista löydät alueen parhaimmat
          
        
        
          
            tarjoukset ja mukavimmat tapahtumat
          
        
        
          Otamme suurennuslasin alle osan jostakin ilmoituksesta ja
        
        
          Teidän tehtävänne on kertoa meille kenen ilmoituksesta
        
        
          on kysymys. Oikein vastanneiden kesken arvomme
        
        
          yllätyspalkinnon.
        
        
          Tämän viikon ilmoittaja on:
        
        
          Vastaajan nimi:
        
        
          Osoite:
        
        
          Lähetä vastauksesi viimeistään ilmestymisviikon
        
        
          torstaina os. Alueviesti, PL 101, 38201 Vammala.
        
        
          Huom! Mikäli haluat ilmoittaa Aluetorilla voit
        
        
          lähettää kupongin täytettynä tämän mukana
        
        
          samassa kuoressa samalla postimaksulla.
        
        
          
            ALUEVIESTIÄ KANNATTAA LUKEA!
          
        
        
          Viikon 18 ilmoitusten
        
        
          tunnistamiskilpailussa
        
        
          voitti:
        
        
          Oikea vastaus:
        
        
          Vammalan Seurahuone.
        
        
          Palkinto on noudettavissa
        
        
          Vammalan Seurahuoneelta.
        
        
          Pirkko Jaakola
        
        
          Putaja
        
        
          
            RAKKAU
          
        
        
          ruusua ja muut
        
        
          
            ÄTTIAMP
          
        
        
          
            REN
          
        
        
          
            3G-puhelinten kytkykaup-
          
        
        
          
            pojen yhteydessä on ilmen-
          
        
        
          
            nyt useita merkittäviä kulut-
          
        
        
          
            tajaongelmia. Suomen Kulut-
          
        
        
          
            tajaliiton neuvontaan tullei-
          
        
        
          
            den valitusten mukaan liit-
          
        
        
          
            tymien aukaiseminen on kes-
          
        
        
          
            tänyt kohtuuttoman kauan.
          
        
        
          
            Luvatun muutaman päivän
          
        
        
          
            sijasta kännykkäliittymä ei
          
        
        
          
            ole auennut edes useampi-
          
        
        
          
            en viikkojen kuluttua.
          
        
        
          Matkapuhelimissa on ollut
        
        
          runsaasti laitevikoja, joita ei ole
        
        
          saatu korjattua. Puhelin on
        
        
          saattanut olla huollossa useita
        
        
          viikkoja, mutta korjauksen
        
        
          epäonnistuttua kuluttaja on
        
        
          saanut edelleen viallisen lait-
        
        
          teen. Lisäksi matkapuhelimen
        
        
          myyjä on kieltäytynyt kaupan
        
        
          purkamisesta sellaisissakin ti-
        
        
          lanteissa, joissa ostajalla on
        
        
          ollut kuluttajansuojalain mu-
        
        
          kainen oikeus kaupan purkuun.
        
        
          3G-matkapuhelinten
        
        
          kytkykaupassa on
        
        
          kuluttajaongelmia
        
        
          Myyjän ilmoituksen mukaan
        
        
          kauppaa ei ole voitu purkaa,
        
        
          koska kysymyksessä on kyt-
        
        
          kykauppa.
        
        
          Kuluttajansuojalain virhe-
        
        
          säännökset sekä kaupan pur-
        
        
          kua koskevat säännökset kos-
        
        
          kevat myös niin sanottua kyt-
        
        
          kykauppaa. Mikäli kaupan pur-
        
        
          kukynnys ylittyy joko matka-
        
        
          puhelimen tai liittymän osal-
        
        
          ta, voidaan koko sopimus pur-
        
        
          kaa. Virheen korjaamista kos-
        
        
          kevat määräajat koskevat myös
        
        
          kytkykauppaa.
        
        
          Kuluttajan kannalta olisi
        
        
          täysin kohtuutonta, että liitty-
        
        
          mässä olevan virheen johdos-
        
        
          ta liittymäsopimus voitaisiin
        
        
          purkaa, mutta kuluttaja jäisi
        
        
          sidotuksi kalliin matkapuheli-
        
        
          men osamaksusopimukseen.
        
        
          Kytkykaupalla hankittu matka-
        
        
          puhelin ei toimi ilman kaupan
        
        
          yhteydessä tehtyä liittymäso-
        
        
          pimusta.
        
        
          Oli järkyttävää kulkea pää-
        
        
          siäispyhien jälkeen Kiikan kes-
        
        
          kustassa, kun vasta harjattu
        
        
          kevyen liikenteen väylä oli reu-
        
        
          nustettu suurilla ja pienillä koi-
        
        
          rien kakkakasoilla! Ettehän jätä
        
        
          näitä kasoja omiin olohuonei-
        
        
          siinnekaan, miksi sitten yhtei-
        
        
          seen "olohuoneeseemme"?
        
        
          Onneksi on vastuullisiakin
        
        
          koirien ulkoiluttajia, jotka
        
        
          sääntöjä noudattaen huolehti-
        
        
          vat lemmikkiensä jätökset ros-
        
        
          kikseen. Kiitos siitä heille !
        
        
          Tämä ongelma koskee myös
        
        
          Kiikan koulun viereistä puru-
        
        
          
            
              Hyvät koirien ulkoiluttajat
            
          
        
        
          
            
              ja muut liikkujat!
            
          
        
        
          rataa lähitienoineen. Aluella
        
        
          liikkuvat ja juoksevat koulu-
        
        
          laiset, kuntoilijat ja kilpaurhei-
        
        
          lijat. Ei ole kiva irroitella lem-
        
        
          mikkien kakkoja lasten ja ai-
        
        
          kuisten lenkkareista sekä hou-
        
        
          sunlahkeista.
        
        
          Kiitoksia vielä kaikille niil-
        
        
          le liikkujille, jotka jaksavat vie-
        
        
          dä karkkien kääreet, tyhjät tu-
        
        
          pakka-askit ja muut roskat ros-
        
        
          kikseen eivätkä sotke niillä
        
        
          yhteistä elinympäristöämme.
        
        
          Onhan siisti kirkonkylämme
        
        
          kaikkien ilo!
        
        
          
            Kuntoilija
          
        
        
          Meillä on tapana keskustel-
        
        
          la alkoholista, yleensä huumaa-
        
        
          vista aineista, aina erikseen.
        
        
          Emme osaa  näköjään pohtia
        
        
          kokonaisuuksia. Mietittäisiin
        
        
          mieluummin kaikkinaisia syi-
        
        
          tä kaikkien huumaavien ainei-
        
        
          den käytölle.
        
        
          Jotakuinkin samat syyt lie-
        
        
          nevät alkoholin kuin muiden-
        
        
          kin huumaavien aineitten käy-
        
        
          tölle. Myös tupakka voidaan
        
        
          lukea näihin aineisiin, josta ei
        
        
          samalla tavalla vaahdota.
        
        
          Vähän käytettynä näillä ai-
        
        
          neilla lienee yksi yhteinen te-
        
        
          kijä. Hyvän olon tunteen ha-
        
        
          keminen, ainakin hetkellisen
        
        
          sellaisen. Eri asia onkin, mik-
        
        
          si sitä tunnetta pitää hakea nau-
        
        
          tinta- ja huumaavien aineiden
        
        
          kautta. Ja toinen, miksi halu-
        
        
          taan päihtyä näistä aineista.
        
        
          Jopa niin, että tolkku on lo-
        
        
          pulta pois, pahimmillaan jopa
        
        
          henki.
        
        
          Ihminen on käyttänyt huu-
        
        
          maavia aineita iät ja ajat. Tu-
        
        
          lee mitä todennäköisimmin
        
        
          käyttämään jatkossakin. Var-
        
        
          maankaan tähän ei vastausta
        
        
          löydy miksi, vai löytyykö.
        
        
          Kuka voi sanoa yksiselitteisesti
        
        
          miksi ihminen haluaa huu-
        
        
          maantua. Onko syynä tilanne,
        
        
          ahdistus, ihmisen kemiallinen
        
        
          koostumus vai mikä.
        
        
          Huumaavia aineita käyte-
        
        
          tään ns. sivistyneesti, paljon,
        
        
          erittäin paljon, vähän tai ei lain-
        
        
          kaan. Miksi mitenkin, on ar-
        
        
          voitus.
        
        
          Huumaavien aineitten käyt-
        
        
          töä ei saada poistettua erilai-
        
        
          sella kikkailulla.
        
        
          Kikkailulla jota esim. val-
        
        
          tiovalta harjoittaa. Hintakikkai-
        
        
          lu ei johda mihinkään. Eikä
        
        
          johda tehostettu valvontakaan.
        
        
          Mielestäni asioita on lähestyt-
        
        
          tävä kasvatuksen ja valistuk-
        
        
          sen kautta. Koti on tässä suh-
        
        
          teessa ensimmäinen avainase-
        
        
          massa oleva paikka. Perhe ins-
        
        
          tituutiona. Kotona saadaan
        
        
          malli aineitten käyttöön. Mut-
        
        
          ta kotona voitaisiin nykyistä
        
        
          enempi keskustella aineitten
        
        
          vaikutuksesta, haitoista. Koti
        
        
          voi asettaa rajoja esim. kotiin-
        
        
          tuloajoille. Ei alaikäistä ole
        
        
          mikään pakko päästää illoiksi
        
        
          ja viikonlopuiksi kaduille hen-
        
        
          gailemaan. Lienee paikallaan
        
        
          todeta, että tässä suhteessa
        
        
          myös vanhemmat tarvitsevat
        
        
          kasvatusta.
        
        
          Seuraava askel onkin kou-
        
        
          lu, jossa päihteistä tulee pu-
        
        
          hua ja keskustella nykyistä pal-
        
        
          jon enempi. Kolmantena on-
        
        
          kin kuntien nuorisotoimi. Kun-
        
        
          tien tulee nykyistä paljon
        
        
          enempi kiinnittää huomiota
        
        
          raittiuskasvatukseen.
        
        
          Toisaalta valtiovalta on vie-
        
        
          nyt tältäkin osa-alueelta kun-
        
        
          nilta resursseja.
        
        
          Raittiustyöntekijöiden palk-
        
        
          kaukseen tulisi saada varoja
        
        
          huomattavasti lisää. Samoin
        
        
          raittiustyötä tekeville järjestöil-
        
        
          le tulee suunnata varoja.
        
        
          Etenkin nuorisotyö kaipaa
        
        
          huomattavaa lisäpanostusta
        
        
          niin kunnissa kuin järjestöis-
        
        
          säkin. Lisäksi asioista pitää
        
        
          keskustella jo neuvoloissa.
        
        
          Esim. alkoholista ei kuiten-
        
        
          kaan pidä tehdä kiellettyä he-
        
        
          delmää. Kiellot ovat tae ko-
        
        
          keiluihin, koska se on jännää.
        
        
          Konkreettinen tieto tuo parem-
        
        
          man tuloksen. Esimerkkejä on
        
        
          hyvä käyttää, monenlaisia sel-
        
        
          laisia.
        
        
          Absolutismiin emme pääse
        
        
          ikinä. Tavoitteena siis kohtuul-
        
        
          lisuus, jonka määritteleminen
        
        
          on tietysti vaikeaa. Jokainen
        
        
          miettiköön sitä tahollaan.
        
        
          
            Erkki Piiroinen
          
        
        
          
            
              Kohtuutta ja valistusta
            
          
        
        
          Yleisön osasto
        
        
          Pirkanmaan sairaanhoitopii-
        
        
          ri esittää Pirkanmaan ammat-
        
        
          tikorkeakoululle, että se lisäi-
        
        
          si sairaanhoitajakoulutuksen
        
        
          aloituspaikkoja. Samalla se
        
        
          esittää, että ammattikorkea-
        
        
          koulu käynnistäisi sairaanhoi-
        
        
          tajien koulutuksen Valkeakos-
        
        
          kella 20 – 30 aloituspaikalla.
        
        
          Valkeakoskea esitetään uu-
        
        
          deksi sairaanhoitajien koulu-
        
        
          tuspaikaksi, koska Pirkanmaal-
        
        
          la on merkittävä hoitajatarve
        
        
          ja Valkeakosken terveyskes-
        
        
          kuksessa ja aluesairaalassa on
        
        
          tarjolla hyvät harjoittelupaikat.
        
        
          Sairaanhoitopiiri esittää, että
        
        
          Pirkanmaan ammattikorkea-
        
        
          koulu aloittaisi koulutuksen
        
        
          suunnittelun yhdessä Valkea-
        
        
          kosken kaupungin, Pirkan-
        
        
          maan liiton ja Pirkanmaan sai-
        
        
          raanhoitopiirin kanssa.
        
        
          Sairaanhoitopiirin mielestä
        
        
          Pirkanmaalla tulisi kouluttaa
        
        
          nykyistä enemmän sairaanhoi-
        
        
          tajia, sillä esimerkiksi yksin
        
        
          Hoitajakoulutusta
        
        
          Valkeakoskellekin
        
        
          Pirkanmaan sairaanhoitopiiris-
        
        
          tä on viiden seuraavan vuoden
        
        
          aikana jäämässä eläkkeelle
        
        
          noin 200 sairaanhoitajaa. Am-
        
        
          mattikoulusta heitä valmistuu
        
        
          vuosittain 120 – 140, mutta
        
        
          heitä tarvitaan sairaanhoitopii-
        
        
          rin lisäksi myös muissa Pir-
        
        
          kanmaan terveydenhuollon toi-
        
        
          mipaikoissa sekä julkisella että
        
        
          yksityisellä sektorilla. Osa val-
        
        
          mistuneista hakeutuu myös
        
        
          maakunnan ulkopuolelle. Sai-
        
        
          raanhoitajien tarvetta lisäävät
        
        
          myös nuorten hoitajien perhe-
        
        
          vapaat ja erityisesti ikääntynei-
        
        
          den hoitajien pitkät sairauslo-
        
        
          mat, minkä vuoksi sairaalat tar-
        
        
          vitsevat tulevaisuudessakin
        
        
          merkittävä määrä sijaisia
        
        
          
            Sastamalan perusturva-
          
        
        
          
            kuntayhtymä aloitti viime
          
        
        
          
            helmikuussa haastekam-
          
        
        
          
            panjan "Sentti vyötäröstä-
          
        
        
          
            si
          
        
        
          
            kansanterveydelle!"
          
        
        
          
            Kampanjan tarkoituksena
          
        
        
          
            on aktivoida alueen yhtei-
          
        
        
          
            söjä ja asukkaita huomioi-
          
        
        
          
            maan vyötärölihavuus.
          
        
        
          
            Vyötärölihavuus on yksi
          
        
        
          
            suurimpia aikuisiän diabe-
          
        
        
          
            tekseen sairastumisen ris-
          
        
        
          
            kitekijöitä.
          
        
        
          Sastamalan perusturva-
        
        
          kuntayhtymän johtoryhmän
        
        
          haasteen "Sentti vyötäröstä-
        
        
          si kansanterveydelle" ovat
        
        
          ottaneet vastaan Sastamalan
        
        
          perusturvakuntayhtymän hal-
        
        
          litus, Vammalan kaupungin
        
        
          johtoryhmä, Vammalan kau-
        
        
          punginhallitus, Kiikoisten
        
        
          kunnanhallitus, Äetsän kun-
        
        
          nanhallitus ja Saspen Vam-
        
        
          malan fysioterapia. Kaikki
        
        
          haasteen vastaanottaneet
        
        
          ovat jatkaneet haastetta edel-
        
        
          leen.
        
        
          Ylipainon ja vyötäröliha-
        
        
          vuuden lisääntymisen taka-
        
        
          na ovat ruokatottumusten
        
        
          muutokset ja päivittäisen
        
        
          työ- ja arkiliikunnan vähe-
        
        
          neminen. Siksi aikuisiän dia-
        
        
          betekseen sairastumista voi-
        
        
          daan ehkäistä tai sen oirei-
        
        
          den puhkeamista siirtää myö-
        
        
          hemmäksi vanhoilla tutuilla
        
        
          ruokaan ja liikuntaan liitty-
        
        
          villä elämäntavoilla, jotka
        
        
          eivät ole kenellekään pahit-
        
        
          teeksi.
        
        
          Liikunta on keskeisellä si-
        
        
          jalla aikuisiän diabeteksen
        
        
          ehkäisyssä ja hoidossa. Tär-
        
        
          keintä on, että liikkuu, ei
        
        
          niinkään, mitä lajia harras-
        
        
          taa. Tarkoitus ei ole treenata
        
        
          hiki hatussa. Nautinto kuu-
        
        
          luu olennaisena osana liikun-
        
        
          taan. Joka päivä puoli tuntia
        
        
          mitä tahansa liikkumista on
        
        
          terveyttä edistävän liikunnan
        
        
          suositus. Tämän puolitunti-
        
        
          sen voi kerätä myös kahdes-
        
        
          ta tai kolmesta lyhyemmäs-
        
        
          tä liikuntapätkästä. Painon
        
        
          nousun ehkäisemiseksi suo-
        
        
          siteltava liikunnan määrä on
        
        
          noin 60 minuuttia esimerkik-
        
        
          si reipasta kävelyä päivittäin.
        
        
          
            Nauti liikunta-
          
        
        
          
            piirakasta
          
        
        
          
            edes puolet
          
        
        
          UKK-instituutti on kehit-
        
        
          tänyt liikuntapiirakan selki-
        
        
          yttämään terveysliikuntasuo-
        
        
          situksia. Terveysliikuntapii-
        
        
          rakassa on kolmea eri ma-
        
        
          kuista liikuntaa. Piirakasta
        
        
          puolikas on perusliikuntaa eli
        
        
          käytännössä arki-, hyöty- ja
        
        
          työmatkaliikuntaa. Toinen
        
        
          piirakanpuolikas on täsmä-
        
        
          liikuntaa, joka jakautuu kes-
        
        
          tävyysliikuntaan sekä lihas-
        
        
          kunto- ja liikehallintaan.
        
        
          Kestävyysliikunta kehittää
        
        
          hengitys- ja verenkiertoeli-
        
        
          mistöä. Se on tärkeää painon-
        
        
          hallinnassa ja aikuisiän dia-
        
        
          beteksen ehkäisyssä. Piira-
        
        
          kan reseptin mukaan sitä tu-
        
        
          lisi harrastaa 2-5 kertaa vii-
        
        
          Sentinpudotushaaste jatkuu
        
        
          kossa. Lihaskuntoa lisääväl-
        
        
          lä harjoittelulla voidaan pa-
        
        
          rantaa elimistön sokeriai-
        
        
          neenvaihduntaa, mikä puo-
        
        
          lestaan estää ylipainon syn-
        
        
          tymistä.
        
        
          Kun nauttii viikoittain vä-
        
        
          hintään puolet piirakasta, on
        
        
          liikunnan määrä jo hyvällä
        
        
          tasolla. Koko liikuntapiira-
        
        
          kan nauttiminen viikossa on
        
        
          ihanne.
        
        
          
            Instituutin
          
        
        
          
            piirakka on
          
        
        
          
            kävellen kuntoon
          
        
        
          Ihminen ottaa yleensä päi-
        
        
          vittäin noin 5 000 askelta
        
        
          suorittaessaan päivittäisiä as-
        
        
          kareita. Terveyskunnon yllä-
        
        
          pitämiseen 5 000 askelta
        
        
          (4km) ei vielä riitä. Noin 9
        
        
          000 askelta (7 km) päivässä
        
        
          on riittävä aktiivisuus terve-
        
        
          ysliikuntasuositusten mu-
        
        
          kaan. Jo tämä määrä liikun-
        
        
          taa voi vähentää riskiä sai-
        
        
          rastua aikuisiän diabetek-
        
        
          seen. 13 000 askelta (10 km)
        
        
          päivässä on ihanteellinen lii-
        
        
          kunnan määrä terveyskunnon
        
        
          kannalta.
        
        
          Kannattaa muistaa, että
        
        
          pienikin askelmäärän päivit-
        
        
          täinen lisäys on tärkeätä.
        
        
          Apuna voi käyttää askelmit-
        
        
          taria, joka on edullinen ja
        
        
          palkitseva keino seurata päi-
        
        
          vittäistä liikuntamäärää.
        
        
          
            Aloittelijan alkeet
          
        
        
          Liikunnan aloittaminen on
        
        
          joskus vaikeaa. Hyvä tapa al-
        
        
          kaa kunnon kohottaminen on
        
        
          lisätä tavanomaista liikuntaa,
        
        
          juuri sen verran kuin tuntuu
        
        
          hyvältä. Arkeen voi ujuttaa
        
        
          mahdollisimman paljon kä-
        
        
          velyä tai kokeilla pyöräilyä
        
        
          töihin. Puutarha- ja pihatyöt,
        
        
          reipas siivous tai marjamet-
        
        
          sässä kyykkiminen ovat hy-
        
        
          viä keinoja liikkua ihan huo-
        
        
          maamattaan, jolloin samalla
        
        
          hieman hengästyy ja hikoi-
        
        
          lee. Hyvä keino lisätä liikun-
        
        
          nan määrää vuorokaudessa
        
        
          on vähentää television kat-
        
        
          selua.
        
        
          Tunti arkiliikuntaa vuoro-
        
        
          kaudessa täyttyy esimerkik-
        
        
          si seuraavasti:
        
        
          Kävely kotoa
        
        
          bussille 5 min
        
        
          Kävely bussista
        
        
          töihin 7 min
        
        
          Portaiden kävely 8 min
        
        
          Kävely työssä 6 min
        
        
          Kävely töistä
        
        
          bussille 7 min
        
        
          Kävely bussista
        
        
          kauppaan 8 min
        
        
          Kävely kaupasta
        
        
          kotiin 6 min
        
        
          Lumen luonti/
        
        
          siivous 13 min
        
        
          Yhteensä 60 min
        
        
          Aloittelevan liikkujan kun-
        
        
          toa kohottaa portaiden nou-
        
        
          su. Aloittelijan kunto nousee
        
        
          10 viikossa 25 %, kun nais-
        
        
          puolinen kuntoilija nousee
        
        
          esimerkiksi työpäivinä 4 ker-
        
        
          taa päivässä 5 kerrosta ker-
        
        
          ralla, mikä merkitsee viikkoa
        
        
          kohti 100 kerrosta. Miespuo-
        
        
          liselle kuntoilijalle sama vai-
        
        
          kutus saadaan nousemalla
        
        
          portaita 5 kertaa päivässä 5
        
        
          kerrosta kerralla eli 125 ker-
        
        
          rosta viikossa. Portaita nous-
        
        
          taan ylöspäin normaalilla
        
        
          kävelyvauhdilla.
        
        
          
            Muistetaan
          
        
        
          
            kohtuus
          
        
        
          Liikuntaa ja kuntoilua har-
        
        
          rastettaessa on pidettävä mie-
        
        
          lessä kohtuullisuus. Kohtuul-
        
        
          lisuus liikkumisessa tarkoit-
        
        
          taa, että hengästyy lievästi
        
        
          kuten esimerkiksi reippaan
        
        
          kävelyn aikana. Hyvä muis-
        
        
          tisääntö kohtuuliikunnan
        
        
          suhteen on H+PPP, mikä tar-
        
        
          koittaa, että Hengästyy, mut-
        
        
          ta samalla Pitää Pystyä Pu-
        
        
          humaan. Jos aloittelevalla
        
        
          kuntoilijalla on todettu sy-
        
        
          dänsairaus tai kokee rasituk-
        
        
          seen liittyvää rintakipua tai
        
        
          hengenahdistusta, on kuiten-
        
        
          kin syytä neuvotella lääkä-
        
        
          rin kanssa ennen uuden lii-
        
        
          kuntaohjelman aloitusta.
        
        
          Liikunnan tehoa voi mi-
        
        
          tata myös sykkeen avulla.
        
        
          Sykettä voi mitata kaulalta,
        
        
          ranteesta tai sykemittarin
        
        
          avulla. Kohtuullisessa rasi-
        
        
          tuksessa sykkeen tulisi olla
        
        
          50 -75 % maksimisykkees-
        
        
          tä.
        
        
          Maksimisyke lasketaan
        
        
          vähentämällä oma ikä luvus-
        
        
          ta 220.
        
        
          Ikä
        
        
          Maksimisyke
        
        
          Kohtuullinen syke 50-75
        
        
          %
        
        
          30 v 220-30=190, 95-142
        
        
          lyöntiä minuutissa
        
        
          40 v 220-40=180, 90-135
        
        
          lyöntiä minuutissa
        
        
          50 v 220-50=170, 85-127
        
        
          lyöntiä minuutissa
        
        
          60 v 220-60=160, 80-120
        
        
          lyöntiä minuutissa
        
        
          Kun kuntoilussa on pääs-
        
        
          syt alkuun, on hyvä koettaa
        
        
          liikkua säännöllisesti. Lii-
        
        
          kuntapäiväkirjan pito voi
        
        
          auttaa uuden tavan lujittami-
        
        
          sessa. Siitä näkyy erilaisiin
        
        
          liikkumisiin kulunut päivit-
        
        
          täinen aika ja suoritusten
        
        
          määrä. Siihen voi myös kir-
        
        
          jata kehon tuntemuksia ja lii-
        
        
          kunnan myötä nousseita aja-
        
        
          tuksia. Tavanomaisiin päivit-
        
        
          täisiin toimintoihin voi lisä-
        
        
          tä liikuntaa pieninäkin paloi-
        
        
          na.
        
        
          Liikunta on kunnon kave-
        
        
          ri.
        
        
          Kun sen saa kerran ystä-
        
        
          väkseen, niin siitä ei halua
        
        
          luopua. Kun liikuntaan malt-
        
        
          taa tutustua hitaasti ja rau-
        
        
          hallisesti, niin sitä pitää mie-
        
        
          lellään mukanaan vuodesta
        
        
          toiseen.
        
        
          
            Sastamalan
          
        
        
          
            perusturva-
          
        
        
          
            kuntayhtymän
          
        
        
          
            fysioterapeutit
          
        
        
          
            Tuula Haapanen
          
        
        
          
            Elina Ristimäki
          
        
        
          
            Tuija Lindholm