Page 20 - Alueviesti_19

Keskiviikko toukokuun 10. 2006

20

Toukokuun toisena sun-

nuntaina äideille on luvassa

rankkaa kukkasadetta, sillä

liikkeellä on miljoonia lah-

jakukkia. Pelkästään erilai-

sia ruukkuruusuja lahjoite-

taan äitienpäivänä yli mil-

joona kappaletta, ja lisäksi

tulevat monenlaiset muut

ruukku- ja leikkokukat.

Äitienpäivä onkin varsinkin

eteläisimmässä Suomessa läh-

tölaukaus myös varhaisimmal-

le kesäkukkasesongille.

Perinteisyys on äitienpäivä-

nä kunniassaan. Monikäyttöi-

nen ruukkuruusu on säilyttä-

nyt asemansa vuosikymmeniä,

mutta sen suosikkimalli on

vuosien saatossa hieman muut-

Miljoonittain kukkia äideille

tunut. Pallerokukkaisten Mors-

dag-lajikkeiden lisäksi äiti saa

yhä useammin komean jalo-

ruusun, jonka kukat muistut-

tavat lähinnä leikkoruusun

kukkia. Suurikokoisia ruukku-

ruusuja on äitienpäivänä liik-

keellä noin 300 000 kappalet-

ta. Pienemmät ja värivalikoi-

maltaan hulppeat miniruukku-

ruusut ovat lisänneet suosio-

taan vuosi vuodelta, ja niitä on

liikkeellä noin 700 000 kap-

paletta tänäkin vuonna.

Ruukkuruusut kestävät vii-

leää melko hyvin, joten niistä

on luvassa piristystä keväisel-

le lasitetulle parvekkeelle jo

äitienpäivän jälkeen. Pakka-

söiksi ne kannattaa kuitenkin

nostaa turvaan tai peittää puu-

tarhaharsolla. Pienimmät ruuk-

kuruusut voi istuttaa vaikkapa

parvekelaatikkoon kukkimaan

kesän ajaksi. Korkeakasvuiset

äitienpäiväruusut kukkivat

puutarhassa vuosi vuoden jäl-

keen, kunhan ne istutetaan

penkkiin riittävän syvään.

Kaikki innokkaat kukkijat pi-

tävät säännöllisestä lannoituk-

sesta.

Muhkeakukkainen ruukku-

hortensia tuo tuulahduksia

menneiltä vuosikymmeniltä.

Se on noussut viime vuosina

erityisesti trenditietoisten suo-

sioon. Hortensian perusmuoto

on valkoinen, mutta sen kuk-

kien väri saadaan vaihtumaan

joko siniseksi tai punaiseksi

muuttamalla kasvualustan hap-

Äitienpäivä on muidenkin kuin ruukkukukkien juhlaa. - Miten olisi vaihteeksi orkidea?

pamuutta lannoituksen avulla.

Ruukkuhortensia viihtyy myös

ulkona puutarhassa kesän ajan.

Äitienpäivä on muidenkin

kuin ruukkukukkien juhlaa.

Keväisen, herkän leikkokuk-

kakimpun aineksina ovat usein

ruusut ja luonnonkukkia muis-

tuttavat hennot kukat. Tiuhaan

sidottu, matala ja pyöreä kimp-

pu on kirimässä suosituimpi-

en kimppumallien kärkeen.

Äiti saa nyt

monikäyttökukkia

Äitienpäivällä on monenkir-

java ja pitkälle ulottuva taus-

ta, sillä äitihahmoisia juma-

luuksia juhlistettiin sekä mui-

naisessa Kreikassa että Roo-

massa. 1600-luvulla Britanni-

assa vietettiin päivää, jolloin

palkolliset saivat pitää vapaa-

ta ja käydä kotiseuduillaan ter-

vehtimässä äitejään. Nyky-

muodossaan äitienpäivä on

saanut alkunsa Yhdysvallois-

ta 1907, ja se tuli Suomeen

1918. Aluksi päivää vietettiin

meillä toukokuun kolmantena

sunnuntaina, mutta 1920-luvun

lopulla äitienpäivän paikka

vakiintui nykyiselleen. Useis-

sa Euroopan maissa äitienpäi-

vää vietetään täsmälleen sama-

na päivänä kuin meilläkin, ja

ylipäätään toukokuussa äitien-

päivää viettäviä maita on yli

40.

Äitienpäivä on kotimaisis-

ta kukkasesongeista suurimpia,

ja sen perinteet jatkuvat vah-

voina vuodesta vuoteen. Tou-

kokuinen äitienpäivä houkut-

telee valitsemaan äidille kuk-

kia, joilla on käyttöä äitienpäi-

vän jälkeenkin. Hyötyajattelu

ei tietenkään koske leikkokuk-

kia, jotka painottavat juuri het-

ken kauneutta. Juhlakimpun

ruusut tai gerberat kukkivat

toki parikin viikkoa, kunhan

maljakkoon lisätään virkisteel-

lä terästettyä vettä ja varsiin

leikataan silloin tällöin uudet

imupinnat.

Ruukkukukkien äitienpäi-

väkuningatar on edelleen ruu-

su, jonka monimuotoisuus li-

sääntyy vuosi vuodelta. Perin-

teisen pallerokukkaisen äitien-

päiväruusun kannattajakunta

on vankka, mutta sen rinnalle

ovat voimalla kirineet iloisen

väriset jaloruusut ja matalat,

runsaasti kukkivat miniruusut.

Kaikki äitienpäiväruusut voi

hallojen mentyä istuttaa ulos

kukkapenkkiin tai vaikkapa

parvekelaatikkoon aurinkoisel-

le paikalle. Perinteinen ruuk-

kuruusu ja jaloruusu istutetaan

niin syvään, että juurakon ylä-

osa on kymmenkunta senttiä

maanpinnan alapuolella. Näin

niillä on toiveita kukkia seu-

raavanakin vuonna.

Atsalea on monessa per-

heessä äitienpäivän vakiosuo-

sikki. Sen kukinta jatkuu viik-

koja, kunhan sille löytyy huo-

neiston viilein sijoituspaikka.

Pakkasta atsalea ei kuitenkaan

siedä, ja se kannattaa pitää

poissa voimakkaasta aurinkon-

paisteesta. Runsaasti vettä tar-

vitseva atsalea hoituu helpoi-

ten, kun sen ruukku upotetaan

parin päivän välein muutamak-

si minuutiksi veteen. Atsalea

nauttii myös kevyestä sumu-

tuksesta. Kesäksi atsalean voi

viedä ulos puolivarjoiselle pai-

kalle. Kun sitä muistaa kastel-

la säännöllisesti, syksy tuo

mukanaan melkoisen nuppu-

paljouden. Atsalea kannattaa

ottaa sisälle hyvissä ajoin en-

nen ensimmäisiä halloja.

Jalohortensian kukat voivat

olla kasvualustan happamuu-

den mukaan valkoiset, punai-

set tai siniset, ja kukinta kes-

tää viikkokausia. Puolivarjos-

sa viihtyvä jalohortensia ei jat-

kuvasti kukkivaa Endless Sum-

mer -lajiketta lukuunottamat-

ta ole edes eteläisimmässä Suo-

messa talvenkestävä, joten se

kannattaa säilyttää talven yli

viileässä ja valoisassa paikas-

sa.

Äitienpäivän kukkavalikoi-

ma ei onneksi pääty tähän. Äi-

din hemmotteluhetkiin kuulu-

vat niin gerberat, paavalinku-

kat kuin selvästi kesää enteile-

vät amppelit ja ruukkukukatkin.

Pakkaselle herkkinä ne täytyy

muistaa pitää hyvässä turvassa

esimerkiksi lasitetulla parvek-

keella, ennen kuin kesä on var-

masti päässyt käyntiin.

Ruukkukukkien äitienpäiväkuningatar on edelleen ruusu,

jonka monimuotoisuus lisääntyy vuosi vuodelta.

Page 20 - Alueviesti_19_2006