Page 8 - Alueviesti_19_2006

Keskiviikko toukokuun 10. 2006 8
Perjantaina J.V. Snell-
manin päivänä vuonna
2000 esitin Radio Man-
tan aamulähetyksen
(turpakäräjät) toimitta-
jalle kirjoittavani se-
naattorista ja hänen
ajastaan. Sivusin silloin
aikeeni, mutta nyt vä-
hää ennen kun synty-
mästään 12.5. tulee ku-
luneeksi 200 vuotta,
niin muistelen.
Koulutietojeni mukaan
Snellman syntyi Tukhol-
massa 1806 ja Suomeen
hän siirtyi vanhempien-
sa kanssa 7-vuotiaana.
Kouluista valmistuttuaan
toimi opettajana Kuopi-
ossa ja oli suomalaisuus-
aatteen puolestapuhujana
vertaansa vailla.
Snellman perusti vuon-
na 1844 Saima-nimisen
sanomalehden, josta tuli
hänen ajatustensa kana-
va, mutta lehden ilmes-
tyminen katkesi sen ai-
kaisten viranomaisten
toimenpitein. Sanan- ja
lehdistönvapaus eivät sil-
loin painaneet oikeuden
vaakakupissa. Poliitikon
ura alkoi kiinnostaa ja
hänet valittiin hoitamaan
senaattorin virkaa, raha-
asiain päällikkyyttä, kei-
sarillisessa Suomessa.
Musta varjo kuitenkin
lankesi 1800-luvun puo-
livälin jälkeen hänen työ-
saralleen useampien ka-
tovuosien myötä. Lumi
peitti maan ja jää järvet
etelä-Suomessakin vielä
kesäkuun kymmenennen
päivän aikoihin 1867.
Syyskuun alussa halla
pani vihreän laihon, ja
kulkutautien riivaamat
kerjäläislaumat joutuivat
vaeltamaan teillä.
Maamme väkiluku hi-
poi tuolloin 1,8 miljoo-
naa, ja tästä kadon myö-
tä nääntyi lähes 250 000
henkeä.
Olen aikoinani luke-
nut Sakari Topeliuksen
Maammekirjasta mitenkä
tuho olisi tullut ylhäältä
kurituksena, ”ajan veltos-
ta nautinnonhimosta”.
Esitettyä näkemystä kor-
vaamaan löytynee mui-
takin. Niistä eräs lienee
senaatin harjoittama olo-
suhteisiin sopimaton, ki-
reä rahapolitiikka. Suo-
mihan sai 1865 sataan
penniin jaetun hopeamar-
kan lailliseksi maksuvä-
lineeksi. Irtauduttiin Ve-
näjän rahasta ja omaan
synnytettyyn valuuttaan
innolla tukeuduttiin.
Snellman ajoi hankkeen
päätökseen, kun näki sen
olevan hyvän tavan saat-
taa maan raha-asiat va-
kaalle pohjalle. Aluksi
lainanantoa toppuuteltiin
ja velanottoa ulkomailta
kaihdettiin oman markan
arvon säilyttämiseksi,
joka operointi saman tien
katkaisi monilta nälkää-
näkeviltä elämänlangan.
Lukemattomat kuolivat
koteihinsa ja toiset elan-
toa etsiessään mieronteil-
le.
Tuon aikaiset valtaapi-
tävät havahtuivat, kun
apu oli jo monen kohdal-
la myöhäistä. Lainaa
anottiin ja saatiin kuten
viljaakin. Kuitenkin pe-
rin alentavaa oli esiintyä
kerjäläisenä maailman
silmissä. Yleisesti myös
sanottiin: ”Joka ei työtä
tee, ei sen syömänkän
pidä”, joten suoranaista
Satunako
ohitamme?
almujenjakoa pantattiin,
mutta hätäaputöitä teetet-
tiin, mm. Riihimäki-Pie-
tari rautatietä rakennet-
tiin. Palkkaa työläiset sai-
vat henkeä kohti tuokko-
sellisen (rove) jauhoja
päivältä. Rautatietyö-
maalla tauteihin, kylmään
ja nälkään kuoli paljon ih-
mispoloja, kun: - Rataa
tehtiin vajain vatsoin ja
suin/reunustettiin raata-
jain valkoisin luin/He näl-
kään ja tauteihin kuihtui-
vat pois/ohitamme kuin
satua ois.
Salpausselän harjulla-
kin työläiset asuivat tal-
vella havumajoissa keh-
noin varustein.
Edellisen kappaleen
kirjoitin pappani peruista
runoineni sekä tulevat
virkkeet muistiinlaitta-
mistani Lavian kirkko-
maalla, kiitollisten lavi-
alaisten 1969 pystyttämäl-
lä nälkään kuolleiden
muistomerkillä: - Silloi-
sesta pitäjän asukasmää-
rästä 800 kuoli ja he mie-
luummin koettelemuksis-
sa menehtyivät kotikun-
nailleen kuin vieraille
seuduille. Arjen sankarei-
ta olivat!
Snellmania on muistet-
tava kansallistunteen kas-
vattajana, Suomen kielen
vaalijana ja oman rahan
kätilöijänä, kuitenkin näl-
kävuosien tiukkaa varain-
hoitoaan arvostellen.
Kuin anteeksi pyydellen
filosofi, professori, se-
naattori Juhana Vilhelm
Snellman jälkeenpäin
muisteli itsekin noita ai-
koja, jotenkin tähän ta-
paan: - Hautaan saakka
painaa ja koskee tämä kat-
kera muisto minua.
Raha-asiain päällikkö
kuoli 1881, 75 vuoden
ikäisenä. Samana vuonna
Tyrvään kirkon rakennut-
taja Venäjän keisari Alek-
santeri toinen murhattiin.
Hallitsija, joka oli myö-
tämielinen Snellmanin nä-
kemyksille.
Lopuksi tiivistän kap-
paleeksi kirjoittamani
vanhan hevosenryöstöta-
rinan: Asumukseen saapui
hieno herra, joka pyysi
hevoskyytiä Putajan suun-
taan. Asia järjestyi, mut-
ta matkalla mies pudotti
jotakin tarpeellista tielle,
käskien kyytipoikaa hake-
maan. Tämä teki työtä
käskettyä jättäen ohjakset
herralle, joka nappasi niil-
lä hummaa lautasten pääl-
le ja se oli menoa se. He-
timiten juttu ei selvinnyt,
kuitenkin suvella polle
antoi kuulua itsestään,
kun se löytyi hyvissä voi-
missa Lavian pitäjässä
olevan Karhijärven erääl-
tä saarelta. Siellä se olei-
li arvatenkin saman koh-
talon kokeneiden hevos-
ten seuraan piilotettuna.
Hyvillään olivat isäntä ja
hevonen jälleen nähdes-
sään.
Oiva Virtanen
Metsän istutustöiden se-
sonki on kuumimmillaan.
Töihin päästiin vapun jäl-
keen. Kuusi on keskeisin is-
tutettava puulaji, mutta rau-
duskoivulla ja männyllä on
uudistusaloilla edelleen mer-
kittävä asema niilläkin.
Metsänhoitoyhdistys Sasta-
malan alueella metsää istute-
taan ja kylvetään lähes sama
määrä kuin kahtena edellise-
näkin vuotena.
-Istutuksen osuus on ehkä
hieman kasvanut ja kylvön
osuus vähentynyt tänä kevää-
nä, Metsänhoitoyhdistys Sas-
tamalan toiminnanjohtaja Pertti
Linnainmaa arvioi.
Kiikoisissa ja Vammalassa
toimivan yhdistyksen alueella
istutetaan metsää noin 300 heh-
taaria ja kylvetään noin 100
hehtaaria. Luontaisen uudista-
misen ala on suunnilleen 100
hehtaaria.
-Kuusi on selvästi yleisin
istutuspuulaji. Rauduskoivua
istutetaan noin 10 prosenttia
alasta ja mäntyä 15 prosenttia,
Linnainmaa kertoo.
Mänty oli aikoinaan suosik-
kipuu, mutta muutos kuusen
Istutustöihin päästiin vapun jälkeen
Istuttajan vakassa on
usein kuusen taimia
eduksi tapahtui Linnainmaan
mukaan jo 90-luvulla. Koivun
istutusalat ovat sen sijaan hie-
man vähentyneet viime vuosi-
na. Haavan taimia istutetaan
muutamia tuhansia. Visakoivua
on istutettu pieniä määriä ai-
nakin 15 vuotta.
-Puulajin valinnassa tulisi
ensisijaisesti vaikuttaa kasvu-
paikka, sen rehevyys ja muut
ominaisuudet. Toissijaisesti
puulajin odotettavissa olevan
kysynnän pitäisi vaikuttaa va-
lintaan.
-Meidän on mahdotonta vas-
tata siihen, mitä puuta tarvi-
taan 40 tai 60 vuoden kulut-
tua. Sitä emme voi tietää, Lin-
nainmaa toteaa.
Toukokuu parasta
istutusaikaa
Tänä vuonna istutustöihin
päästiin vapusta alkaen. Kah-
tena edellisenä vuotena on
päästy aloittamaan jo huhti-
kuun viimeisellä viikolla.
Lämmin sää ja kuivattava
tuuli aiheuttavat paineita tai-
mihuoltoon.
-Kyllä meidän toiveissa oli-
si 10-15 astetta lämmintä ja
epävakaista säätä. Se helpot-
taisi aika paljon taimihuoltoa.
-Lehteen puhkeavat koivun
taimet pyritään saamaan maa-
han ensimmäisenä. Männyn
taimet alkavat kasvaa jo rei-
lun viikon kuluttua. Kuusien
istutusaika jatkuu kesäkuun
puoliväliin saakka.
-Toukokuu on ehdottomasti
parasta istutusaikaa. Pystym-
me säätelemään istutusaikaa
pakkasvarastoiduilla taimilla.
Taimista lähes puolet säilyte-
tään pakkasvarastoissa.
Vaikka 30 vuotta käytössä
ollut istutusputkikin on jonki-
lainen kone, varsinainen ko-
neellinen istutus on lisäänty-
nyt toistaiseksi hitaasti.
-Kaivinkoneeseen tai metsä-
koneeseen puomin päähän voi-
daan asentaa sopiva istutuspää,
jossa on muokkausosa. Sillä
voidaan tehdä pieni laikku ja
mätäs. Istutusosasta taimi työn-
netään paineilmalla mättää-
seen.
-Meillä istutuskoneita ei ole
ollut käytössä. Se ei hinnal-
taan vielä ole kovin kilpailu-
kykyinen miestyöhön nähden.
Kaivurilaikutus ja miestyönä
tehtävä istutus pärjäävät hin-
naltaan ihan hyvin istutusko-
neelle. Kone saattaa kuitenkin
olla tulevaisuutta, Linnainmaa
arvioi.
Metsänomistaja ei pelkäs-
tään jaa saamiaan myyntitulo-
ja verottajan kanssa, vaan met-
sän uudistaminen istutuksi-
neen, kylvöineen ja muokkauk-
sineen vaatii osansa.
-Halvimmillaan päästään
luontaisessa uudistamisessa,
kun muokkaus tehdään äestä-
en. Hinta on suunnilleen 150
euroa hehtaarilta ilman arvon-
lisäveroa.
-Hintahaarukan toisessa
päässä on muokkaus kaivin-
koneella ja istutus, jolloin kus-
tannuksia tulee hieman yli
1000 euroa. Erikoistaimet nos-
tavat tietenkin hintaa.
Uudistamiskustannukset
ovat 5-10 prosenttia päätehak-
kuutuloista. Lisäksi myöhem-
min tulevat nuoren metsän hoi-
tokustannukset, Linnainmaa
ynnää.
Metsänomistajilla tärkeä
rooli
Metsänomistajilla on edel-
leenkin tärkeä rooli niin istu-
tus- kuin kylvötöissäkin.
-Metsänomistajat hoitavat
alueemme istutuksista noin
puolet. Toisen puolen hoitaa
metsänhoitoyhdistys, kertoo
Pertti Linnainmaa Metsänhoi-
toyhdistys Sastamalasta.
Taimet ostetaan usealta toi-
mittajalta. Hankinnat kilpailu-
tetaan, jotta hintataso pysyy
kurissa. Taimien hinnat ovat-
kin Linnainmaan mukaan py-
syneet 3-4 vuotta samalla ta-
solla.
-Kilpailu taimien tuottami-
sessa on aika kovaa. Hintata-
so on mielestäni pysynyt ku-
rissa.
Taimet tulevat metsänhoito-
yhdistyksen varastoon, josta
yhdistyksen toimihenkilöt tai
metsänomistajat kuljettavat ne
edelleen istutuspaikoille.
-Havupuuntaimet voidaan
istuttaa potti- eli istutusputkel-
la. Osan koivun taimista voisi
istuttaa myös putkella, mutta
siinä se ei enää niin paljon hel-
pota, joten koivun taimia istu-
tetaan edelleen kuokalla.
Metsänviljelijät ovat pelol-
la odottaneet lumen alta pal-
jastuvia myyrätuhoja. Syksyl-
lä myyriä oli runsaasti. Sekä
metsä- että peltomyyrät aihe-
uttavat tuhoja taimikoissa.
-Kyllä tuhoja on ja myyrien
jälkiäkin on runsaasti. Taimia
on näykitty, mutta varsinaiset
tuhot eivät näyttäisi olevan niin
suuria kuin on pelätty. Varsin-
kin kuusen uudistamisaloilla
taimia on syöty. Jos taimeen
jää neulasia tai terve oksa, sii-
tä saattaa kehittyä vielä ihan
hyvä taimi.
-Liian hätäisesti ei kannata
lähteä istutusta uudistamaan,
mutta tottakai tuhot kannattaa
tarkastaa mahdollisimman pian
ennen ruohon nousemista uu-
distusalalle ja tarvittaessa täy-
dentää istutusta. Taimia riittää
jonkin verran myös täydentä-
mistöihin, Linnainmaa sanoo.
Taimivarasto tärkeä
paikka Äetsässäkin
Jotta taimien laatua voidaan
varjella ja istutustöitä jakaa
useammalle viikolle, tarvitaan
viileän taimivaraston apua.
-Taimivarasto on hyvin tär-
keä paikka taimen kiertokulus-
sa taimitarhalta metsänomista-
jalle. Täällä pystymme pitä-
mään taimien laadun hyvänä
ja sulattamaan ne kaikessa rau-
hassa, kun pääosa taimista tu-
lee jäätyneinä. Näin pystym-
me toimittamaan taimet istu-
tustyömaille pienemmissä eris-
sä metsänomistajan tarpeiden
mukaisesti, sanoo Äetsässä toi-
mivan Metsänhoitoyhdistys
Kiikka-Keikyän toiminnanjoh-
taja Vesa Yli-Hongisto.
-Lämpötila on taimivarastos-
sa hieman plussan puolella, 5-
6 astetta on hyvä lämpötila.
Täällä ei koivukaan vielä läh-
den lehteen, vaan silmu pysyy
kiinni, jolloin saamme koivul-
le lisää istutusaikaa.
Kun uusia jäätyneitä taimia
tulee määrävälein varastoon, ne
samalla pitävät myös alhaista
lämpötilaa yllä lämpiminäkin
päivinä. Varasto pysyy käyt-
tökelpoisen viileänä kesäkuun
alkupuolelle saakka.
-Meillä menee tänä vuonna
300 000 tainta jakeluun. Tämä
on aikalailla normaali istutus-
määrä keväällä. Kuusi on sel-
keä ykköspuulaji, jota menee
200 000 tainta. Mäntyä menee
70 000-80 000 ja koivua 20
000-30 000 tainta.
Istutustyöt yritetään saada
mahdollisimman nopeasti val-
miiksi, mutta käytännössä ju-
hannus tulee vastaan, ennen
kuin kaikki työt täydennysis-
tutuksineen on saatu tehtyä.
-Apua tuo se, että taimet ovat
taimituottajien jääkaapeissa.
Kun taimi otetaan sulamaan,
se luulee että on vappu, vaik-
ka onkin jo juhannus käsillä.
Tällä tavalla saadaan hyviä is-
tutuskelpoisia taimia.
-Männyn kohdalla suurin
ongelma on se, että kun taimi
lähtee kasvuun, uusi tuore kas-
vain on todella herkkä. Kun
taimi pudotetaan pottiputkes-
ta läpi, kasvain tahtoo mennä
poikki. Kun se on ollut hetken
kasvussa, se alkaa kestää pot-
tiputkea.
Metsänomistajien omatoimi-
suus istutustöissä on Yli-Hon-
giston mukaan ilahduttavaa.
-Yli puolet taimista kuiten-
kin istuttaa tänäkin vuonna
meidän työvoimamme. Meil-
lä on seitsemän istuttajaa, ja
istutukset aloitettiin 2. touko-
kuuta.
Hyvä taimikko on monen
tekijän summa, joten yksise-
litteistä vastausta onnistunee-
seen metsänuudistamiseen ei
ole.
-Keskeistä on taimen laatu.
Taimen tulee olla terve. Nyt
kun on vesisateista pulaa, on
ehdottoman tärkeää, että tai-
men potti on täysin sulanut.
Maassa voi vielä olla jäätä, ja
jos jäiseen maahan menee jäi-
nen potti, taimi helposti kui-
vuu. Jos istutus tehdään huoli-
mattomasti ja potti jää näky-
viin, ainakin kuusi ja koivu
kuolevat helposti.
-Myös maan muokkauksen
tulee olla huolella tehty. Li-
säksi taimi täytyy laittaa laik-
kuun tai mättääseen oikeaan
paikkaan. Ja vaikka kaikki teh-
täisiin oikein ja hyvin, silti toi-
mimme aina luonnon armoil-
la, Vesa Yli-Hongisto sanoo.
Hannu Virtanen
Metsänhoitoyhdistys Kiikka-Keikyän toiminnanjohtajaVesa
Yli-Hongisto kertoo, että yhdistyksen varastossa on tänä
keväänä taimia kuudelta eri toimittajalta.
Rauno Koskella on oma metsuripalveluyritys, jonka toimi-
alaan kuuluvat myös istutukset. Pottiputki ja vakka ovat
istuttajan työkalut.
Metsänhoitoyhdistys Sastamalan toiminnanjohtaja Pertti Linnainmaa ja istutustöissäVam-
malan Kaltsilassa oleva Rauno Koski ovat tyytyväisiä työmaalle tuotujen kuusen taimien
laatuun.