Page 10 - Alueviesti_19_2006

Keskiviikko toukokuun 10. 2006 10
Nyt kun hallitus on
saanut verohelpotuksil-
la talouden rattaat pyö-
rimään, olisi aika miet-
tiä miten voidaan kohen-
taa vähävaraisten toi-
meentuloa. Vastauksena
voivat olla pienten eläk-
keiden korottaminen,
perintö- ja autoverore-
montit sekä ruuan ar-
vonlisäveron alentami-
nen. Kulttuuri- ja vies-
tintäpuolella harkittava
idea on televisiolupa-
maksun poisto. Käytän-
nössä tämä tarkoittaisi
Yleisradion rahoituksen
siirtymistä verorahoit-
teiseksi Pitkään Ylessä
työskennelleenä olen
oppinut, että yksi Yleis-
radion pyhimmistä asi-
oista on sen riippumat-
tomuus maan hallituk-
sesta ja valtaapitävistä.
Yksi osa riippumatto-
muutta on ollut, että
kansalaiset ovat suoraan
rahoittaneet niin radion
kuin televisionkin toi-
minnan tv-lupamaksuil-
la.
Tämä tabu ei ole mi-
nulle enää mikään itses-
täänselvyys. On voitava
vapaasti keskustella sii-
tä, miten yleisradiotoi-
minta rahoitetaan tule-
vina vuosikymmeninä.
Joka tapauksessa
Yleisradio on tärkeä
kansalaisten ja maakun-
tien tasa-arvon ja tiedon-
saannin kannalta.
Koko viestinnän kent-
tä tulee räjähdysmäisesti
muuttumaan lähivuosi-
na, kun kotien viihde-
keskukset muodostuvat
internetin ja digi-tv:n
yhdistelmistä. Ne toimi-
vat kaksisuuntaisesti,
ohjelman tarjoajilta kat-
sojille ja päinvastoin.
Nuorisolla tulee ole-
maan käsissään mobii-
li- ja kännykkätelevisi-
ot, joihin voi tilata elo-
kuvia, musiikkivideoita
ja muuta viihdettä. Ta-
vallinen katsoja voi ti-
lata olohuoneensa val-
kokankaalle mitä tahan-
sa tv-arkistojen aarteita
maksua vastaan.
Canal+-tyyppisten mak-
sukorttien käyttö kasvaa
televisiopuolella enti-
sestään.
Julkisen palvelun te-
levisio- ja radiotoimin-
ta ei menetetä merkitys-
tään teknologian ja ym-
päristön muuttuessa,
vaan sen tarpeellisuus
korostuu entisestään.
Mutta ovatko katsojat ja
kuuntelijat valmiita tu-
levaisuudessa enää mak-
samaan lupamaksuja?
Tulisiko YLE:n toi-
minta rahoittaa valtion
budjettirahoista jonkin-
laisena verona? Tämän
seurauksena esimerkik-
si vähävaraiset opiske-
lijat, eläkeläiset ja työt-
tömät vapautuisivat yli
200 euron vuotuisesta
lupamaksusta, kun taas
varakkaampi väki mak-
saisi viulut korkeampi-
na veroina. Esimerkik-
si Norjassa maksetaan
vero kaikista laitteista,
joissa on tv-kuva, myös
tietokoneista.
Monet kokevat tällä
hetkellä oikeutetusti,
Tv-lupamaksut pois?
Mikko Alatalo
että digisovitin on pakko-
hankinta, jos aikoo tele-
visiota katsella tulevai-
suudessakin. Mielenrau-
haa on häirinnyt myös
laitteiden monimutkai-
suus ja yksi uusi kauko-
säädin olohuoneen pöy-
dällä.
Kaikille ei tietenkään
riitä yksi digiboksi, kesä-
mökkikin vaatii omansa.
Yleisradio on päättänyt,
että vuoteen 2010 asti toi-
minta rahoitetaan lupa-
maksuilla, mutta viestin-
täkentän nopeasti muuttu-
essa maksujen valvonta
tulee yhä hankalammak-
si. Kuinka oikeudenmu-
kaista ylipäätään on, että
toiset maksavat lupamak-
suja, mutta toiset selviä-
vät vapaamatkustajina?
Tv-lupien tarkastami-
nenkaan ei ole ilmaista
puuhaa. Monet nuorista
eivät tajua, miksi maksaa
lupamaksuja, koska he ei-
vät edes katso Ylen oh-
jelmia, vaan surffailevat
internetissä ja katselevat
ulkomaisia satelliittikana-
via.
Englannin yleisradio-
yhtiö BBC on hallituksen
valvonnassa. Irakin sodan
aikaan pääministeri Tony
Blairin hallitus painosti
BBC:tä miten Englannin
sotaan lähtemistä uutisoi-
daan. Tv:n riippumatto-
muus oli koetuksella,
mutta kesti. BBC on päät-
tänyt pysyä lupamaksulin-
jalla ehkä juuri Irak-epi-
sodin seurauksena.
Suomessa Yleisradio on
eduskunnan valvonnassa,
enkä usko, että meillä hal-
litus vastaavalla tavalla
painostaisi julkisen palve-
lun riippumatonta televi-
siotoimintaa. Kaupallisil-
ta televisioyhtiöiltä sa-
moin kuin radioketjuilta-
kin tulisi kirjaimellisesti
edellyttää korkeatasoi-
sempaa ja monipuolisem-
paa tarjontaa ja uutisia
toimiluvan ehtona, eikä
vain tyytyä maailmalta
apinoitujen viihdefor-
maattien ja tekstiviestikil-
pailujen tarjoamiseen.
Kun kaupalliset kanavat
tarjoavat markkinavetoi-
sesti vain hetken huumaa,
Yleisradio on yhä suu-
remman haasteen edessä
kansalaisia sivistävänä
kulttuurilaitoksena ja riip-
pumattomana uutisten vä-
littäjänä.
Mikko Alatalo
kansanedustaja
(kesk.)
YLE:n
hallintoneuvoston,
Tulevaisuus-
valiokunnan,
Liikenne- ja
viestintävalio-
kunnan jäsen
Työttömien työnhakijoi-
den määrä laski viime
kuusta Satakunnan jokai-
sen työvoimatoimiston alu-
eella. Korkeimmat työttö-
myysasteet olivat Porin
(14,0 %), Noormarkun
(13,7 %) ja Kankaanpään
(12,4 %) työvoimatoimis-
tojen alueilla. Selvästi al-
haisimmat työttömyysas-
teet olivat edelleen Euran
(7,1 %) ja Huittisten (9,1
%) työvoimatoimistojen
alueilla.
Satakunnan alueella työt-
tömien määrä laski vuoden
aikana lähes jokaisen kunnan
alueella. Korkeimmat kunnit-
taiset työttömyysasteet oli-
vat Merikarvialla (18,1 %),
Pomarkussa (15,0 %), Poris-
sa (14,6 %) ja Karviassa
(13,8 %). Alle kymmenen
prosentin työttömyysaste oli
seitsemän kunnan alueella.
Alhaisimmat työttömyysas-
teet olivat Säkylässä (6,0 %),
Vampulassa (7,1 %), Köyli-
össä (7,6 %), Eurassa (7,6
%), Huittisissa (9,2 %), Eu-
rajoella (9,2 %) ja Lapissa
(9,5 %).
Satakunnan työvoima- ja
elinkeinokeskuksen alueella
oli työnvälitystilaston mu-
kaan maaliskuun lopussa
työttömiä työnhakijoita 13
300, mikä on lähes 700 hen-
keä vähemmän kuin kuukau-
si sitten. Lomautettujen mää-
rä laski lähes sadalla viime
kuusta ollen 700. Työttömi-
en osuus työvoimasta oli
12,7 %. Työttöminä työnha-
kijoina oli miehiä ja naisia
suunnilleen saman verran eli
runsaat 6 600.
Työttömien määrä vähen-
tyi Satakunnassa yli 1 400:lla
hengellä viime vuoden maa-
liskuuhun verrattuna. Lo-
Eurassa ja Huittisissa
paras työllisyystilanne
mautettuja oli 300 vähem-
män kuin vuosi sitten. Sata-
kunnassa työttömien määrä
aleni vuoden takaisesta lä-
hes 10 %, kun koko maassa
vähennys oli runsaat 7 %.
Satakunnan alueen työ-
voimatoimistoihin ilmoittau-
tui maaliskuun aikana noin
1 200 uutta työnhakijaa ja
työnhaun päättäneitä oli 1
700. Yleisille työmarkkinoil-
le työllistyi lähes 1 900 hen-
keä, mikä on yli 200 henkeä
enemmän kuin kuukausi sit-
ten.
Satakunnan alueen työ-
voimatoimistoissa oli maa-
liskuun aikana avoinna yli 4
900 työpaikkaa, mikä on lä-
hes 1 300 paikkaa enemmän
kuin kuukausi sitten. Suuri
osa lisäyksestä on kesätyö-
paikkoja. Kuukauden aikana
avoimet paikat lisääntyivät
erityisesti palveluissa, maa-
ja metsätaloustöissä sekä
teollisuudessa. Vuosi sitten
paikkoja oli avoinna muuta-
ma kymmenen enemmän
kuin nyt. Uusia avoimia työ-
paikkoja ilmoitettiin työvoi-
matoimistoihin maaliskuun
aikana runsaat 2 000 ja täy-
tettiin lähes 1 900 työpaik-
kaa.
Alle 25-vuotiaita työttö-
miä työnhakijoita oli maalis-
kuun lopussa runsaat 1 300,
mikä on noin 200 vähemmän
kuin kuukausi ja vuosi sit-
ten. Alle 25-vuotiaiden osuus
työttömistä työnhakijoista oli
10,8 %. Yli 50-vuotiaita työt-
tömiä työnhakijoita oli maa-
liskuun lopussa 5 600, mikä
on lähes sata vähemmän kuin
kuukausi sitten.
Yhtäjaksoisesti yli vuoden
työttömänä olleita oli vajaa
3 600, mikä on lähes sata vä-
hemmän kuin kuukausi sit-
ten. Viime vuoden maalis-
Lounais-Pirkanmaan seu-
tukunta oli poikkeukselli-
sesti maaliskuussa Pirkan-
maan parasta työllisyys-
aluetta. Alhaisin työttö-
myysaste oli Suodennie-
mellä 6,2 %, ja Punkalai-
tumella, 6,8 %. Korkein
työttömyysaste oli Viialas-
sa 13,0 %.
Seutukunnista korkein
työttömyysaste oli Etelä-Pir-
kanmaan seutukunnassa 12,0
%.
Työvoiman kysyntä oli
maaliskuussa 2006 Pirkan-
maalla selvästi vilkkaampi
kuin edellisen vuoden vas-
taavana ajankohtana ja nä-
kyi avoinna olleiden työpaik-
kojen määrän voimakkaana
kasvuna.
Työttömyyden rakenne oli
muuttunut positiiviseen
suuntaan eli alle 25 -vuoti-
aiden sekä pitkäaikaistyöttö-
mien työnhakijoiden määrät
ovat laskeneet maaliskuussa
2006 verrattuna maaliskuu-
hun 2005.
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli maaliskuun
2006 lopussa 3 834 avointa
työpaikkaa, jossa oli kausi-
luontoista kasvua edellisvuo-
den vastaavaan ajankohtaan
320 kpl eli 9,1 %.
Helmikuun 2006 lukuun
verrattuna avoimia työpaik-
koja oli 5,7 % enemmän.
Uusia paikkoja ilmoitettiin 4
389 kpl, jossa oli 21,3 %
nousua maaliskuusta 2005.
Suodenniemellä Pirkanmaan
alhaisin työttömyysaste
Maaliskuussa täyttyi 5 447
työpaikkaa, joista työvoima-
toimiston hakijalla 1 158 eli
21,3 %. Avoimien työpaik-
kojen määrän suurin nousu
vuoden takaiseen lukuun ver-
rattuna oli kuljetus- ja liiken-
netyössä (55,2 %). Kasvua
oli myös teollisessa työssä
(27,9 %) ja hallinto- ja toi-
mistotyössä (25,2 %).
Tammi - maaliskuussa
2006 ilmoitettiin 5,0 %
enemmän työpaikkoja kuin
vastaavan ajanjakson aikana
vuotta aiemmin.
Pirkanmaan työvoimatoi-
mistoissa oli maaliskuun lo-
pussa 23 515 työtöntä työn-
hakijaa. Vähennystä edelli-
sen vuoden vastaavaan ai-
kaan oli 8,8 % eli 2 257 hen-
kilöä. Helmikuusta 2006
työttömien määrä laski 9,9
% eli 2 554 henkilöä. Työt-
tömyysaste oli Pirkanmaalla
10,1 % ja koko maassa 10,0
%. Vastaavat luvut vuosi sit-
ten olivat Pirkanmaan 11,7
% ja koko maassa 11,0 %.
Pirkanmaalla työttömyys las-
ki maaliskuussa 2006 nope-
ammin kuin koko maassa
keskimäärin. Pirkanmaan
työttömyysaste oli viimeksi
yhtä alhaalla elokuussa 1991.
Työttömien määrät ovat
vuoden aikana vähentyneet
kaikissa pääammattiryhmis-
sä.
Eniten työttömyys oli las-
kenut vuoden takaisesta ti-
lanteesta teollisessa työssä
(12,6 %), hallinto- ja toimis-
Viimeisimmän pienten
ja keskisuurten yritysten
suhdannebarometrin pe-
rusteella yritysmaailmassa
on odotettavissa ennätyk-
sellisen hieno vuosi. Tämä
näkyy myös Satakunnassa
ja Pirkanmaalla, vaikka esi-
merkiksi työllisyyden saa-
tavuus ja sopivien toimiti-
lojen löytyminen aiheutta-
vat päänvaivaa.
Satakunnan odotukset
alhaisimmat
Suhdannenäkymät ovat
Satakunnassa koko maan ta-
paan myönteiset, joskin hie-
man keskimääräistä heikom-
mat. Satakunnassa uskotaan
kuitenkinmuutamaata enem-
män vakavaraisuuden, liike-
vaihdon ja kannattavuuden
kehittymiseen. Kaksi viides-
tä maakunnassa toimivasta
pk-yrityksestä uskoo suhdan-
nenäkymien paranevan lä-
himmän vuoden aikana ja
vain kahdeksan prosenttia
niiden heikentyvän.
Pienten ja keskisuurten
yritysten kehittämisen esteik-
si Satakunnassa koetaan
muun muassa ammattitaitoi-
sen työvoiman ja rahoituk-
sen riittämätön saatavuus. Sil-
ti työllisyyden uskotaan pa-
ranevan seuraavan vuoden ai-
Pk-yritysten odotukset
pääosin myönteisiä
kana. Lisäksi joka kymme-
nes satakuntalainen yritys ai-
koo käynnistää uutta tuotan-
toa tai suunnata katseensa laa-
jemmin myös ulkomaille.
Tärkeimpiä yhteistyömaita
olisivat Baltia ja EU-maat.
Pirkanmaalla kaikkien
aikojen luvut
Pirkanmaalla kaikkien pk-
yritysten odotukset liikevaih-
don kasvusta ovat kohonneet
barometriihistorian korkeim-
malle tasolle, joka ylittää aa-
vistuksella myös koko maan
keskiarvon. Tämä vaikuttaa
myös työllistämisaikomuk-
siin, mutta väkeä ollaan palk-
kaamassa seuraavan vuoden
aikana hieman hitaammin
kuin koko maassa. Voimaak-
kaasti kasvavien pk-yritysten
määrä on Pirkanmaalla koko
maan tapaan laskussa. Syy-
nä on se, että hyvien suhdan-
teiden aikana ei ole tarvetta
kasvaa.
Selvimmiksi epäkohdiksi
Pirkaanmaalla koetaan työ-
paikkojen täyttämisen vaike-
us ja elinkeinoilmasto. Lisäk-
si Pirkaanmaalla ollaan koko
maata useammin tyytymät-
tömiä tonttien ja toimitilojen
saatavuuteen, erityisesti Tam-
pereella.
Tiedot käyvät ilmi tuorees-
ta pk-yritysbarometrista.
Pirkanmaan maakunta-
hallituksen mielestä suo-
rien lentoyhteyksien vä-
häisyys Eurooppaan on
edelleen ongelma maa-
kunnan lentoliikenteessä.
Liikenneväyliä ja -palve-
luja tulisi myös kohden-
taa tarpeen mukaan maa-
kunnassa. Logistiikkaa tu-
lisi niin ikään kehittää ja
keskittää esimerkiksi kah-
den, kolmen Suomeen pe-
rustettavan logistiikkakes-
kuksen avulla.
Maakuntahallitus antoi
palautetta liikenne- ja vies-
tintäministeriölle Liikenteen
palvelutason nykytilan ku-
vaus sekä Liikenne 2030-
teemoja keskusteltavaksi -
muistioista.
Asiakaslähtöinen ja alue-
tasoihin perustuva lähesty-
mistapa antaa hyvän ja ha-
vainnollisen kuvan liiken-
teen nykytilan palvelutasos-
ta. Pirkanmaan ongelmina
ovat mm. että Tampereen
sisääntulotiet ruuhkautuvat,
pääteillä liikenne ei kulje
sujuvasti, joukkoliikenteen
kilpailukyky on heikko ja lii-
kennejärjestelyt koetaan tur-
vattomiksi. Tavaraliikenteen
osalta on tuotu esiin Pirkan-
maan elinkeinoelämän kul-
jetusten kannalta ongelmal-
liset Tampere -Toijala (kol-
mannen raiteen tarve) sekä
Toijala- Turku (akselipaino-
rajoitus, tasoristeykset) -ra-
taosat samoin kuin Pohjois-
Pirkanmaata koskeva keli-
rikko-ongelma.
Pirkanmaan ongelma len-
toliikenteessä on edelleen-
kin suorien lentoyhteyksien
vähäisyys Eurooppaan. Eri-
tyisesti Pirkanmaan vahva
elinkeinoelämä ja sen asi-
akkaiden tarpeet edellyttäisi-
vät lisää suoria ja nopeita
yhteyksiä Keski-Euroop-
paan.
Pirkanmaa vaatii
suoria lentoja
keski-Eurooppaan
Liitto pitää oikeana liiken-
neväylien ja -palvelujen koh-
dentumista tarpeen mukaan,
vaikka nykyisen palvelutason
säilyttäminen saattaisikin joil-
lain seuduilla jatkossa muo-
dostua ongelmalliseksi. Eh-
dotuksessa oleva runkover-
kon laajuus on kertaluokal-
taan oikea. Kun otetaan huo-
mioon Suomen maantieteel-
linen laajuus ja olemassa ole-
va yhdyskuntarakenne, ei esi-
tettyämerkittävästi suppeam-
paa runkoverkkoa voida pi-
tää tarkoituksenmukaisena.
Vähäliikenteisten väylien
siirtäminen yksityiseen vas-
tuuseen, mutta yhteiskunnan
tuen ja neuvonnan piiriin, on
kaikkein vähäliikenteisim-
pien teiden osalta tutkimisen
arvoinen. Samalla tulee var-
mistaa riittävän tuen saanti
ja ottaa tarkasteluun mukaan
myös yksityistieverkko. Lii-
kenneverkkojen laajuutta ei
merkittävässä määrin ole tar-
peen lisätä. On keskityttävä
nykyisten hoitoon ja kunnos-
sapitoon.
Satamien ja merikuljetus-
ten kilpailukyvyn parantami-
seksi tulisi esitetyn satama-
yhteyksien priorisoinnin li-
säksi tutkia logistiikan kehit-
tämisen ja keskittämisen tar-
joamat mahdollisuudet. Maa-
han voitaisiin perustaa esi-
merkiksi kaksi - kolme lo-
gistiikkakeskusta.
Ympäristöministeriössä
ollaan laatimassa Suomen
aluerakenteen ja alueidenkäy-
tön kehityskuvaa. Siinä tar-
kastellaan valtakunnantasol-
la Suomen aluerakenteen ke-
hitysnäköaloja ja tavoitelta-
vaa kehitystä vuoteen 2030.
Kun aluerakenne, liikenne ja
liikenneyhteydet nivoutuvat
kiinteästi toisiinsa, onmeneil-
lään olevien töiden aikana
varmistuttava niiden keski-
näisestä yhteensovittamises-
ta.
totyössä (8,8 %), rakennus,
kaivos- ja louhintatyössä (8,7
%).
Naisten työttömyys jatkoi
laskuaan ja heitä oli työttö-
mänä maaliskuussa 2006 11
245 henkilöä.
Edellisvuoden vastaavaan
ajankohtaan vähennystä oli
901 henkilöä (7,4 %). Hel-
mikuun 2006 lukuun verrat-
tuna naisten työttömyys las-
ki 12,1 % eli 534 henkilöä.
Miesten työttömyys laski
edellisvuoden maaliskuuhun
verrattuna 10,0 % eli 1 356
henkilöä. Helmikuusta 2006
laskua oli 7,6 % eli 1 011
henkilöä.
Maaliskuussa 2006 työttö-
miä miehiä oli 12 271 hen-
kilöä. Työttömistä naisia oli
47,8 % ja miehiä 52,2 %.
Nuorten työttömyys oli
laskenut selvästi helmikuusta
2006. Muutosta oli 534 hen-
kilöä eli 18,8 %. Edellisvuo-
den vastaavaan ajankohtaan
verrattuna laskua oli 12,5 %
eli 329 henkilöä.
Nuoria alle 25-vuotiaita
työttömiä oli Pirkanmaalla
maaliskuussa 2006 kaikkiaan
2 300 henkilöä.
Yli vuoden työttömänä ol-
leiden määrä laski myös hel-
mikuusta 2006. Laskua oli
4,0 %.
Vuoden takaiseen lukuun
verrattuna muutosta oli 7,9
% eli 580 henkilöä. Yli vuo-
den työttömänä olleiden
määrä maaliskuussa 2006 oli
6 771 henkilöä.
kuusta pitkäaikaistyöttömien
määrä on laskenut lähes
600:lla.
Ammattiryhmittäin tar-
kasteltuna (ilman lomautet-
tuja) työttömien työnhakijoi-
den määrä vähentyi kuukau-
den aikana lähes kaikissa am-
mattiryhmissä, sillä vain kul-
jetus- ja liikennetyössä mää-
rä säilyi entisellään. Vuoden
takaiseen tilanteeseen verrat-
tuna työttömien työnhakijoi-
den määrä vähentyi kaikilla
aloilla. Suhteellisesti eniten
vähennystä tapahtui kaupal-
lisessa työssä, palvelutyös-
sä sekä teollisuudessa.
Työvoimakoulutuksen
aloittaneita maaliskuun aika-
na oli lähes 600 ja tukitoi-
menpitein sijoitettuja vajaat
500. Työvoimakoulutuksen
aloittaneiden määrä lisääntyi
mutta toimenpitein sijoitet-
tujen määrä aleni hieman vii-
me vuodesta.
Maaliskuun lopussa työ-
voimakoulutuksessa oli va-
jaa 1 800 ja tukityöllistetty-
nä 2 300 henkilöä. Tukityöl-
listettyinä oli valtiolla vajaa
70, kunnissa 600 ja yksityi-
sellä sektorilla yli 1 600 hen-
kilöä. Sekä työvoimakoulu-
tuksessa että etenkin tukitoi-
menpiteissä olevia oli selväs-
ti vähemmän kuin vuosi sit-
ten.
Työttömien työnhakijoi-
den määrä laski viime kuus-
ta Satakunnan jokaisen työ-
voimatoimiston alueella.
Korkeimmat työttömyysas-
teet olivat Porin (14,0 %),
Noormarkun (13,7 %) ja
Kankaanpään (12,4 %) työ-
voimatoimistojen alueilla.
Selvästi alhaisimmat työttö-
myysasteet olivat edelleen
Euran (7,1 %) ja Huittisten
(9,1 %) työvoimatoimistojen
alueilla.