Page 25 - Alueviesti_24_2006
Basic HTML Version
ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
Haketusta
kuorma-autoalustaisella rumpuhakkurilla
Markkula 040-511 2001 Tuomilaakso 0500-330 455
SUODENNIEMEN
LÄMPÖHAKE
T YÖTARJOUKSIA
Konepalvelu M. Voutilainen
• maanrakennustyöt
• kunnossapitotyöt
• imulakaisinkonetyöt
• ojien kaivuu
• maanajot
• pihatyöt
• haja-asutusalueen jätevesi-
järjestelmät (suunnittelemme ja
rakennamme avaimet käteen
-periaatteella)
P. 044-527 6632
• Ruosteenestokäsittelyt
• Peltityöt • Automaalaukset
• Katsastuskorjaukset
Jokilevon teollisuusalue, 32700 HUITTINEN
puh. 02-561 886, 0400 730 456
Huittisten
Alustasuojaus Ky
• 20 v kokemus •
T YÖTARJOUKSIA
Puistokatu 18
VAMMALA
p. (03) 511 4299
Silmätautien
erikois-
lääkärit
LEENA HARTMAN
HEIDI MURTOMÄKI
TERO PAJARI
SILMÄAS MA
Helena Bragge
Pirjo Honkonen
Jyrki Rekola
Jari Silvola
Ajanvaraukset:
Vammalassa
03-512 6100
Onkiniemenkatu 11
Huittisissa
02-567 700
Risto Rytin katu 31
Silmätautien
erikoislääkärit
NYYSSÖNEN
SAIRAANHOITO-
PALVELUT
SILMÄLÄÄKÄRIPALVELUT
• KEMIALLISTA PESUA • MATTOPESUA
Trakinkatu 6VAMMALA
puh. (03) 511 2766
• Asusteet • Ryijyt ja raanut
• Haalarit •Valko- ja kirjopesu • ym...
MA-PE 9-17, KESÄ-ELOKUU LA SULJETTU
Kaupunkilehtien
Liitto ry:n jäsen
RAKENNUS-
PALVELUT
KODIN REMONTTI-
JA HUOLTOPALVELU
Ulko/sisäremontit
H. Uusi-Hautamaa
p. 050-3314 030.
TIEISÄNNÖINTI
YKSITYISTIET
Teitä palvelee
SUOMEN TIEYHDISTYKSEN TIKO
-tutkinnon
suorittaneet tieisännöitsijät
Olli Ylinen
Vammala
GSM 0400-732 682
Kari Äikäs
Mouhijärvi
GSM 050-434 2410
KESKUSTA
Pesurinkatu
Hopunkatu
Trakinkatu
Itsenäisyydentie
HOPPU
Hopunkatu 7, 38200 Vammala
Avoinna arkisin 8-17
Autosi ruostesuojaukset
ja puhdistukset
• ruostesuojaukset • käsinpesut
• vahaukset • fiksaukset
Puh. (03) 511 2405
050 340 2090
Valvottua
-laatua
HUITTINEN, VAMMALA,
MOUHIJÄRVI JA
SUODENNIEMI:
MAURI OJANEN
P. 020 7690 335
KOKEMÄKI:
AIMO AIRASMAA
P. 020 7690 322
PUNKALAIDUN:
TEUVO AHONEN
P. 020 7690 321
TIIVI-IKKUNAT
ASENNETTUNA
• NOPEA TOIMITUS JA
OSAAVA ASENNUS
• JOUSTAVAT MAKSUEHDOT
Täyden palvelun peltisepänliike
Valmistus, myynti ja asennus
03-514 4000, 0500-731 173
Katto/seinäpellit, vesikourut, tikkaat, lumiesteet, kattosillat
SÄHKÖTYÖT
T:mi Hannu Vilén
Suodenniemi, p. 0500 222 194
PUTKIASENNUKSET
LVI-TARVIKKEET
PUTKITYÖ LEVOMÄKI
Kauvatsa,
p. 0500-598 582, 0500-326 737
Maatalous-
palvelu
• traktoriurakoinnit
• etukuormaintyöt
• kaikenlainen niittotyö
• lanaustyöt
• hitsaustyöt
• pienet rakennustyöt ym.
• kyntötyöt
040-867 2287
Mouhijärvi
T:mi Mika Sävilahti
SIIVOUS- JA KOTIPALVELU
ERJA JÄRRI
Puh. 050-3425 058, fax 03-5143 904.Vammala
• SIIVOUKSET
• KODINHOITOTYÖT
• PUUTARHATYÖT
• ASIOINTIPALVELU
-
S
IIVOU
S
TYÖ
AMMATTITAITOISTA ja
LUOTETTAVAA SIIVOUSTA
P. 050-4004445
Vammala
SI IVOUS- JA KOTIPALVELU
LAATU-
LEHTI!
K
A
U
P
U
N
K
I
L
E
H
T
I
E
N
L
I
I
T
O
N
J
Ä
S
E
N
RUOSTEENESTOA
PITOPALVELUT
Koivulan Puu Oy
Varastosta puutavaraa joka lähtöön.
•sahatavarat •höylätyt •kyllästetyt
•panelit
•listat
•maalatut
Saatavana myös:
ulkovuori- ja räystäslaudat maalattuina
panelit lakattuina
Puh. 03-5130 400, 0500-538 302,
fax 03-5130 202
Koivulantie 73, Vammala, Roismala
T:mi SAMI KOIVU
PUUTAVARAMYYNNISSÄ
• panelit • listat • höylätyt ja kyllästetyt • sahatavarat
Puh. 03-5130100, 0500-832740, 050-3030827
os. Koivulantie 78, 38250 Roismala, V:la
ent. Koivulan Sahaa vastapäätä
PUUTAVARALI IKKEITÄ
PAINO-
PALVELUT
Laadukkaita
painotöitä
Hopunkatu 1 Vammala p. 514 2955
KESKUSKUVA
Puutarhapalvelua
Irma HasaT:mi
Stormi
0400 942 419
PUUTARHA-
PALVELUT
RUOSTEENESTOA
PALKINTO- JA
KAIVERRUSPALVELUT
Puh. 02-632 6770
TURVALLISUUSPALVELUT
Omaisuuden suojaksi
Murtohälyttimet ja valvontakamerat.
Myynti, asennus ja huolto ammattitaidolla
Teleasennus Tapani Vihakara
Soita 02-578 1711, 0400-592 192
Vieraisilla Marinmaassa
Illan suussa oli komea ter-
vetuliaisjuhla. Pitkä pöytä oli
täynnä herkkuja, osa kuin Ka-
sinista, osa aivan marilaista.
Nimet ovat unohtuneet, mutta
erittäin maittavan lajin kuoren
avasi isäntämme Gennadi itse.
Mukana oli myös miellyttävän-
tuntuinen, noin nelikymppinen
1100 asukkaan kylän päämies
eli ”kunnanjohtaja” Gennadi
Savelev. Venäläiseen tapaan
täälläkin isäntien ja vieraiden
oli aina vuorotellen pidettävä
pieni puhe. Suomalaisella kip-
pis-kulttuurilla olisi täältä pal-
jon opittavaa. Ei voi sanoa, että
viina virtasi, mutta marilaista
tuotetta oli maistettava. Ateri-
an lomassa marilaispukuinen
kylän naisten kuoro lauloi, ja
lopulta oli meidän vieraiden-
kin yhdyttävä tuttuihin laului-
hin. Aterian päätyttyä marilai-
set hakivat vieraita tanssiin,
mutta nämä olivat varsinkin
alkuun kovin ujoja lähtemään.
Ei kuitenkaan auttanut jäädä
syrjään, kun muhkea isäntä
kävi ”käskemässä” itse kuta-
kin lavalle.
Letkajenkka tunnettiin
Tanssi oli lähinnä kaiketi
piirileikkiä, ja täällä asti, ku-
ten muuallakin Venäjällä tun-
nettiin suomalaisten bravuuri-
tanssi – tai ainakin semmoi-
seksi luultu – letkajenkka, jota
meidän kunniaksemme piti
hyppiä parikin kertaa. Illan
säestäjänä oli tietysti hanurin-
soittaja. Kaikkia huvitti, kun
120-kiloinen Gennadi Grigor-
jev kutsui pöydästä viereensä
lattialle voittajakseen tunnus-
tamansa 140-kiloisen suoma-
laismiehen. Heillä ystävyyttä
jatkui hamaan lähtöhetkeen
saakka. Hyvissä ajoin juhlat
päättyivät, ja meidät vietiin 2-
4-hengen ryhminä kotimajoi-
tukseen.
Majapaikkamme oli tyypil-
linen venäjänmaalainen talo,
jonka umpipihaa ympäröivät
aita sekä omat ja naapurin ra-
kennukset. Ulkoakaan ei ra-
kennuksissa ollut moittimista,
mutta sisällä vallitsi järjestys
ja siisteys. Kolmesta tyttäres-
tä kaksi katseli televisiota ja
vanhin, yhdeksäsluokkalainen
pelasi tietokonepelejä. Matka-
kumppanini totesi, että perheen
tietokone on komeampi kuin
hänellä on kotonaan. Keskus-
teluissa sitten selvisi, että ta-
lon oli aikoinaan rakentanut
isoisä, ja nykyinen omistaja,
hänen poikansa Gennadi Mi-
hailovits Mihailov on raken-
tanut taloon toisen kerroksen.
Yleensäkin kyläläisten on itse
rakennettava talonsa, mutta
usein sukulaiset tulevat apuun.
Illan elämyksiä oli sauno-
minen. Sauna kyllä oli pääpiir-
teissään kuin meikäläinen,
mutta suuri kiuas lämmitetään
kivien päälle ladotuilla puilla.
Lauteilla piti istua selkä köy-
ryssä, sillä katto tuli äkkiä vas-
taan. Isäntä sanoi lähitulevai-
suudessa korottavansa saunaa.
Mihailovin talossa oli puilla
lämmitettävä keskuslämmitys,
mistä syystä pihassa oli isot
puupinot. Pannuhuoneen yh-
teydessä oli ihan meikäläistä
muotoilua oleva, hyvin toimi-
va wc. Jotkut toiset seurueem-
me jäsenet olivat olleet talois-
sa, joissa oli pihalla ”puucee”.
Gennadi-isäntämme oli ryh-
tynyt vanhan vallan sorruttua
kauppiaaksi. Hänellä on kylällä
kaksi elintarvikemyymälää
sekä 4 ha omaa ja 5 ha vuok-
ramaata, joita katselimme ik-
kunasta. Näillä hän viljelee vil-
jaa ja vihanneksia sekä per-
heensä että kauppatoimensa
hyväksi. Runsaalla ilta-(!) ja
aamuaterialla isännän ylpeyte-
nä olivat varsinkin eri kalala-
jit, joita hän hankkii tukkuliik-
keestä Joskar-Olasta. Ruoka-
pöydässä isäntä totesi, että hä-
nellä ei ole lainkaan vapaapäi-
viä. Vera-vaimo hoitelee koti-
taloutta ja vastaa osittain vil-
jelyksistä.
Sikäläisistä mannerilmaston
vuodenajoista saimme kuulla,
että kesäisin on usein 35 astet-
ta lämmintä, ja viime talvena
oli kylmimmillään ollut 46 as-
teen pakkanen!
Seuraavana päivänä käve-
limme polkua pitkin kylän ul-
kopuolella olevaan pyhään leh-
toon, otoniin, ja kuuntelimme
vaeltaessamme satakielen lau-
lua. Lehtoon ei saa mennä, jos
on nauttinut alkoholia. Hyvin
asiantuntevasti kunnanjohtaja
kertoi marien uskonnollisista
oloista. Kun Iivana Julma oli
v. 1552 kukistanut tataarien
valtakeskuksen Kazanin, hän
määräsi, että n. 100 kilomet-
rin säteellä sallitaan vain kris-
tinuskoa, johonka alkoi pak-
kokäännytys.
Untsoon rakennettiin kirk-
ko vasta 1894 , mutta v. 1927
se muutettiin kulttuuritaloksi.
Kirkkopakosta huolimatta ih-
miset olivat säilyttäneet mari-
en luonnonuskonnon, mutta
senkin harjoittaminen kiellet-
tiin, mm. häiritsemällä rituaa-
leja. 1990-luvulla koitti uskon-
nonvapauden aika, ja v. 1996
Marin silloinen presidentti kävi
tässä lehdossa. Kysymykseen,
mikä on tilanne nyt, kunnan-
johtaja vastasi diplomaattises-
ti, että jokaisella on oikeus käy-
dä kirkossa tai lehdossa tai
moskeijassa. Lähin kirkko on
piirikeskuksessa. Myös isän-
täväkemme ruokailuhuoneen
nurkassa huomasin verhotun
ikonin.
Otonissa eri puissa uskotaan
asuvan jumalan hengen. Puun
juurella oli nimilappu, josta
Jatkoa sivulta 16
näki hengen nimen. Yhden
puun juurella luki Tynja ym-
bal serlagis, mikä tarkoittaa
maailman tai valon ylintä ju-
malaa. Myös kristinuskon vai-
kutusta näkyi nimilapussa Pet-
ro-Jumo eli Pietari-jumala.
Suurina juhlina, kuten sa-
donkorjuun aikaan, väki ko-
koontuu jo kello seitsemältä aa-
mulla lehtoon, jossa pappi,
kart, apulaisineen on valmis-
tanut vartaalla kokonaisesta
ruhosta aterian. Ihmiset rukoi-
levat, nauttivat aterian, josta
osa uhrataan jumalille. Myös
yksittäiset perheet käyvät leh-
dossa esimerkiksi pojan lähti-
essä armeijaan. Puiden oksille
ripustetaan uhriliinoja.
Ahdasmieliselle kristitylle
moinen ”pakanallinen” meno
voi olla kauhistus, mutta ma-
rilaisessa lehdossa päähän voi
tulla avariakin mietteitä. Täs-
säkin lehdossa on käynyt tut-
kijoita Amerikkaa ja Japania
myöten.
Aamulla kylänraitilla meni
koulubussi. Naapurikylistä
seitsemän kilometrin etäisyy-
deltä se toi lapsia ja nuoria kou-
luun. Sinne mekin suuntasim-
me. Heti pihassa oli vastassa
neljä marilaisiin kansallispu-
kuihin pukeutunutta alaluok-
kalaista, jotka toivottivat vie-
raat venäläiseen tapaan terve-
tulleiksi suurella leipäkakulla,
josta vieraiden on nipistettävä
pieni pala itselleen. Poikennee-
ko tämä tapa venäläisestä sii-
nä, että suolaa ei tarjottu. Vie-
lä käytössä olevien vanhojen
puurakennusten vierellä odot-
ti komea kolmikerroksinen tii-
lirakennus uutta lukuvuotta,
jolloin se korvaa vanhat raken-
nukset.
Kylän peruskoulu on ns.
täydellinen keskikoulu, jossa
on kaikki luokat 1 – 11. Ope-
tus on luokilla 1 – 4 marinkie-
listä ja sen jälkeen opetuskie-
lenä on venäjä, mutta marin
kieli on oppiaineena. Osa kou-
lulaisista oli pihassa iloisessa
puuhassa maalaamassa yhtä
koulurakennusta. Sisällä oli
vanhaa fysiikan luokkaa, oli
kirjallisuusluokkaa ynnä muu-
ta, ja erityisesti meitä odotet-
tiin marin kielen luokassa, jos-
sa allekirjoittanutta, entistä äi-
dinkielen opettajaa, pyydettiin
kertomaan suomalaisesta kou-
lujärjestelmästä sekä äidinkie-
len ja vieraiden kielten ope-
tuksesta. Oppilaat ottivat vie-
raat vastaan seisten ja kauniis-
ti tervehtien, ihan kuin Sylvään
lapsoset.
Vielä ennen lähtöateriaa piti
tutustua arttelin myllärin työ-
näytökseen, miten viljasta syn-
tyy jauhoja, ja suuriin karja-
suojiin. Siellä oli possua ja
ammua ja hevosia ja sitten pari
aasia. Viimeksi mainittuja pi-
detään lapsia varten, sillä he
ratsastavat juhlatilaisuuksissa
niillä mielellään. Kylää ympä-
röivät toisaalta metsä ja toi-
saalta laajat pellot. Kuulema-
ni mukaan metsät ovat Marin-
maan lähes ainut rikkaus, kun
taas naapuritasavallan Tatars-
tanin vaurauden lähteenä on
öljy, josta tataareillekin heruu
sekä varallisuutta että päätän-
tävaltaa enemmän kuin ennen
90-lukua. Kotiin palattuamme
posti toi tuoreen Metsälehden
numeron 10, jossa oli Marin
metsätalouteen tutustuneen
alaa opiskelevan suomalaisen
ryhmän kirjoitus. Sen mukaan
tasavallan metsätalous ei kil-
paile vientimarkkinoilla ja että
maan asukkaat keräävät sienet
ja marjat hyvin tarkkaan tal-
teen.
Viime vuosina Marinmaan
tapahtumista, varsinkin kansal-
lisuuskysymyksestä, on voinut
lukea silloin tällöin uutisia. Ne
eivät ole suinkaan olleet aina
hyviä uutisia. Tässä kirjoituk-
sessa on vältetty antamasta toi-
sen käden tietoja, joita tietysti
kuulin. Lyhyellä vierailulla ja
vain yhteen kaupunkiin ja yh-
teen maalaispaikkakuntaan tu-
tustumalla ei voi saada kovin
monipuolista kuvaa. Ehkä näil-
lä ensivaikutelmillakin on oma
merkityksensä. Suuria johto-
päätöksiä niistä ei voi tehdä.
Kotona tietysti harmittelee,
miksei kysynyt siitä ja siitä vie-
lä enemmän.
Miten kovapäistä on Ma-
rinmaan nykyhallinto tai kan-
sallismielisten johto, en osaa
arvioida, mutta luulisi kaikki-
en käsittävän, että kielelliset
oikeudet eivät ketään uhkaa,
vaan synnyttävät tyytyväisen
vähemmistön.
Teksti: Pentti Lahtinen
Kuvat: Pertti Seppänen
