Page 20 - Alueviesti_24_2006

Keskiviikko kesäkuun 14. 2006 20
Sää suosi ratsukoita tou-
kokuun lopulla alueellisissa
esteratsastuskilpailuissa
HuittisissaTuorin Ratsutilal-
la. Huittisten Seudun Rat-
sastajien järjestämissä kilpai-
luissa oli osallistujia kaikki-
aan 16:sta eri ratsastusseu-
rasta ja lähtöjä nähtiin kaik-
kiaan 75.
Kilpailut aloitettiin pilvises-
sä säässä kahdella seuratason
luokalla, jotka saavuttivat suu-
ren suosion ja olivat erittäin
tärkeä pohja kilpailu-uraansa
aloittaville ratsastajille. Pää-
luokkana ratsastettiin auringon
paistaessa alueluokka 110 cm,
jossa nähtiin myös tasokas uu-
sinta. Yleisö seurasi kilpailui-
ta innokkaasti alusta loppuun
saakka ja kannusti ratsukoita
hienoihin suorituksiin.
Huittisten Seudun Ratsas-
tajien omia kilpailijoita näh-
tiin radalla yhteensä 9, joista
parhaimman tuloksen ratsasti
Senni Kokki ratsastuskoulun
opetushevosella Tembu ollen
luokassa 1 jaetulla kuudennella
sijalla. Kaikki seuran jäsenet
ratsastivat virhepisteettömän
suorituksen huolellisella ratsas-
tuksella.
Mallikkaasti sujuneiden kil-
pailuiden järjestämistä jatke-
taan heinäkuun 30 päivänä,
jolloin Tuorin Ratsutilalla rat-
sastetaan kouluratsastuksen
aluekilpailut. Aluekilpailuissa
tullaan näkemään sekä ponien
että hevosten Lounais-Suomen
aluecup-osakilpailu sekä vaa-
tivan tason kouluratsastusta.
Tulokset:
LK 1, 70cm, PRIX DE HE-
VOSTARVIKE SUSANNA
VISURI
arv. 367.1 (A2/A2), seura-
kilpailuluokka avoin alueluo-
kissa sijoittumattomille ratsu-
koille, esinepalkinnot. Sijoit-
tui 7, lähtöjä 22. 1) Laura
Sulander- Nelpuri VARSA 0/
0-20.81 2) Miina Hakala-
Rommi-Rusina SIRU 0/0-
22.40 3) Jonna-Mari Torikka-
TenAnkers Maulan LAUKKA
0/0-22.43 4) Piia Rannikko-
Komun Kasperi VARSA 0/0-
22.76 5) Jenna Suomi- Cas-
newydd Showman Gb 7 W
NaR 0/0-23.49 6) Senni Kok-
ki- Tembu HSR 0/0-24.03 6)
Outi Edman- Duff KOKERA
Esteratsastuskilpailut
Tuorin Ratsutilalla
0/0-24.03... 8) Olga Salminen-
Ciceron KTR 0/0-24.41 9)
Heidi Jalonen- Pabillon
LAUKKA 0/0- 24.52 10) Jen-
ni Juhela- Johnny Blanc KO-
KERA 0/0-24.81 11) Saara
Torkki-Savoy HSR 0/0-25.89
12) Tytti Heinonen- Suzerain
MT-TEAM 0/0-26.07 13)
Emmi Silsver- Shemeikka Lu-
SaR 0/0-26.12 14) Anu Aho-
nen- Hillstead HSR 0/0-27.21
15) Miia Mänki- Taikajim
SIRU 0/0-28.50 16) Oona
Nummi- Viivin Komeetta HSR
0/ 0-30.19 17) Jarna Salmi- Mr
Noble HSR 0/0-31.19 18) An-
nika Oksanen- Nana HSR 0/
4-30.03 19) Anna Saari- Ral-
lin Jette HSR 0/4-38.47 20)
Heini Kuusisto-Tähti-Loiste
KAKE 8-63.45 21) Nenna Pa-
lomäki- Dallas KOKERA 8-
81.03. Hylätyt/keskeyttäneet:
Anna Sahlman- Arnold KO-
KERA Hy.
LK 2, 80 cm, PRIX DE
HEVOSTARVIKE SUSAN-
NA VISURI arv. 367.1 (A2/
A2), avoin kaikille, esinepal-
kinnot. Sijoittui 6, lähtöjä 23.
1) Yade Akbulat- Sound of
Shade TUR 0/0-31.60 2) Piia
Rannikko- Komun
Kasperi VARSA 0/0-33.28
3) Karoliina Virtanen- Larry
UR 0/0-34.94 4) Juuli Harjun-
pää- Flaming Happy EndVAR-
SA 0/0-35.19 5) Jenna Suomi-
Casnewydd Showman Gb 7W
NaR 0/0-35.67 6) Åsa Säntti-
Chapel Chery POR 0/0-35.73
7) Maria Ruisniemi- Jouhi-
Neiti NR 0/0-36.48 8) Henna
Kaunismaa- Nana HSR 0/0-
36.87 9) Jenna Suomi- Bly-
mels Nikita NaR 0/0-37.40 10)
Mari Teini-Vilin Tuli UR 0/0-
38.32 11) Tiina-Maija Teelmä-
ki- Sacre Coeur 1970 NR 0/0-
38.61 12) Laura Luukkonen-
Majdonna NR 0/0-39.44 13)
Anna Törmä- Epohh HSR 0/
0-39.54 14) Miina Hakala-
Rommi-Rusina SIRU 0/4-
30.89 15) Heidi Jalonen- Pa-
billon LAUKKA 0/4-37.03 16)
Tytti Heinonen- Suzerain MT-
TEAM 0/4-39.91 17) Jonna-
Mari Torikka- Ten Ankers
Maulan LAUKKA 0/Hyl 18)
Suvi
Kleemola- Pellan Linda NR
4-50.13 19) Miia Mänki- Tai-
kajim SIRU 4-52.18 20) Emmi
Silsver- Shemeikka Lu-SaR 4-
52.52 21) Heini Kuusisto- Täh-
ti-Loiste KAKE 8- 51.14 22)
Jaana Reunanen- Tytyn Oppa-
ri VARSA 8-54.06 23) Laura
Erkkola-Fourth Of July LRR
8-74.81.
LK 3, 90 cm, arv. 367.1
(A2/A2) Avoin kaikille
(20,17,12...) Sijoittui 5, läh-
töjä 18. 1) Taru Jaakkola- Pin
Rock'SMermaid NR 0/0-26.61
2) Ida Säntti- Weinika POR 0/
0-26.63 3) Krista Malmi- Nak-
kerton VARSA 0/0-32.57 4)
Åsa Säntti- Chapel Chery POR
0/0-33.71 5) Minna Säntti-
Chapel Pardon POR 0/0-34.51
6) Laura Erkkola- Fourth Of
July LRR 0/0-36.06 7) Anna
Törmä- Epohh HSR 0/0-36.61
8) Karoliina Kaukoperko- Vi-
lin Tuli UR 0/4-27.11 9) Ka-
roliina Virtanen- Larry UR 0/
4-28.58 10) Jenna Suomi- Bly-
mels Nikita NaR 0/4-37.04 11)
Suvi Kleemola- Pellan Linda
NR 4-66.10 12) Jaana Reuna-
nen- Tytyn Oppari VARSA 4-
66.50 13) Tiina Kylä-Kaila-
Kvele LAUKKA 4-67.36 14)
Laura Luukkonen- Majdonna
NR 4-80.07 15) Maria Ruis-
niemi- Jouhi-Neiti NR 8-63.42
Hylätyt/keskeyttäneet: Yade
Akbulat- Sound Of Shade TUR
Hyl, Lotta Ojala- My Queen
Charlotte 1827 VARSA Hyl,
Juuli Harjunpää- Flaming Hap-
py End VARSA Hyl.
LK 4, 100 cm, arv. A.2.0.
Sijoittui 3, lähtöjä 8. 1) Ka-
roliina Kaukoperko- Gustavs
UR 0-49.87 2) Karoliina Kau-
koperko-Larkhill'S Mistress
2048 UR 0-54.69 3) Olga Kur-
ki- Ademaro KoSR 4-58.47 4)
Tiina Kylä-Kaila- Kvele
LAUKKA 4-63.67 5) Taru
Jaakkola- Pin Rock's Mermaid
NR 4-65.21 6) Lotta Ojala- My
Queen Charlotte 1827 VAR-
SA 4-69.62 7) Minna Säntti-
Chapel Pardon POR 4-72.34
8) Titta Huhtala- Vivacissimo
Lu-SaR 8- 67.16
LK 5, 110cm, PRIX DE
HUITTISTEN SÄÄSTÖ-
PANKKI, arv. AM5. Sijoittui
2, lähtöjä 4. 1) Olga Kurki-
Ademaro KoSR 0/0-44.33 2)
Karoliina Kaukoperko- Gus-
tavs UR 0/4- 36.24 3) Titta
Huhtala- Vivacissimo Lu-SaR
0/ Hyl, 4) Karoliina Kauko-
perko-Larkhill'SMistress 2048
UR 4-65.22.
Olgas Kurki ylittämässä estettä korkealta Ademarollaan. Olga voitti luokan 5. - Kuva:
Mainos Nummi.
Suomalaisista kotitalouk-
sista yhä suurempi osaa sääs-
tää ja sijoittaa varojaan.
Kaikkiin sijoituskohteisiin
suhtaudutaan aiempaa
myönteisemmin. Suhtautu-
minen sijoituskriteereistä
tärkeimpiin, eli turvallisuu-
teen ja tuottoon, vaihtelee
merkittävästi väestöryhmit-
täin.
Nämä tiedot käyvät ilmi OP-
ryhmän nyt seitsemännen ker-
ran tilaamasta OP-sijoittajaba-
rometristä.
Taloustutkimus Oy haastat-
teli vuoden 2006 maalis–huh-
tikuussa tutkimusta varten 2
000:ta iältään 15–74-vuotias-
ta suomalaista, jotka kotitalo-
uksissaan vastaavat talous- ja
finanssiasioista.
Kotitalouksista 73 % ilmoit-
taa säästävänsä tai sijoittavan-
sa varojaan. Luku on noussut
vuodessa 5 ja kahdessa vuo-
dessa 9 prosenttiyksikköä. Sel-
västi yleisin säästämistavoite
on "pahan päivän varalle", jon-
ka ilmoittaa 53 % säästäjistä
ja sijoittajista. Yksilöidyistä
tavoitteista tärkeimmät ovat
asunnon hankinta ja lomamat-
ka.
Tutkimuksessa kysyttiin ko-
titalouksien suhtautumista kah-
deksaan eri sijoituskohteeseen.
Viime vuoteen verrattuna kaik-
kien kohteiden suosio oli nous-
sut. Eniten arvostetaan kiinteis-
töjä ja sijoitusasuntoja, vähi-
ten joukkolainoja ja suoria osa-
kesijoituksia. Sijoitusrahastot
olivat nostaneet arvostustaan
eniten. Ne ohittivat ensimmäi-
sen kerran arvostuksessa mää-
räaikais- ja sijoitustilit ja nou-
sivat vertailun kolmannelle si-
jalle. Rahasto-osuuksia on nyt
joka kolmannella taloudella.
Eläkeläisille ja työ-
väestölle turvaa –
yrittäjille tuottoa
Turvallisuus on edelleen
kotitalouksien ylivoimaisesti
tärkein sijoituskriteeri, joskin
sen arvostus on hienokseltaan
laskenut. Toiseksi tärkein on
tuotto – poikkeuksena rahas-
tosijoittajat, jotka arvostavat
tuottoa jo hieman enemmän
kuin turvallisuutta. Arvostus-
taan ovat lisänneet myös sijoi-
tuksen tekemisen ja uudelleen
rahaksi muuttamisen helppo-
us.
Suurimman painon turval-
lisuudelle panevat työväestöön
kuuluvat, eläkeläiset sekä ver-
tailun vanhin ikäryhmä eli 55–
74-vuotiaat. Vähiten turvalli-
suutta hakevat nuorin ikäryh-
mä eli 15–24-vuotiaat sekä
yrittäjät, maatalousyrittäjät,
toimihenkilöt ja johtavassa ase-
massa olevat. Tosin heistäkin
puolelle turvallisuus on erit-
täin tärkeä kriteeri sijoituspää-
töstä tehtäessä.
Sijoituskohteen turvalli-
suutta lisäävät vastaajien mie-
lestä eniten palveluntarjoajan
tunnettuus, sijoituksen helppo
rahaksi muutettavuus, oman
pankin valikoimista valitsemi-
nen ja sijoituskohteen kotimai-
suus. Turvallisuutta vähentä-
vät eniten kohteen ulkomaisuus
ja sen valitseminen muualta
kuin oman pankin valikoimis-
ta.
Tuottohakuisimpia sijoitta-
jia ovat 44–54-vuotiaat sekä
yrittäjät ja maatalousyrittäjät.
Vähiten painoa tuotolle pane-
vat nuorimmat vastaajat ja ryh-
mään "opiskelijat ja koululai-
set" kuuluvat.
Muista sijoituskohteen va-
lintaperusteista on sijoituksen
tekemisen ja rahaksi muutta-
misen helppous seuraavana tur-
vallisuuden ja tuoton jälkeen.
OP-sijoittajabarometri:
Suhtautuminen
sijoittamiseen
myönteisempää
Helppous on tärkein kriteeri
noin 10 prosentille sijoittajis-
ta. Seuraavina tulevat kohteen
kotimaisuus ja eettisyys sekä
sijoitusmuodon verotus ja mah-
dolliset veroedut. Niitä pitää
ykköskriteereinä 3–5 % sijoit-
tajista.
Riskinsietokyvyssä
suuria vaihteluja
Tutkimuksessa mitattiin
myös sitä, kuinka suuren osan
kolmen kuukauden bruttopal-
kastaan sijoittaja olisi valmis
kestämään tappiota yhden vuo-
den sijoitusajalla. Ei lainkaan
tappionsietokykyä oli 23 pro-
sentilla, ja enemmän kuin 11
prosentin tappion sietäisi 32 %
vastaajista. Ensin mainitun ryh-
män tyypillinen edustaja on
maalaiskunnassa asuva eläke-
läisnainen, ja jälkimmäistä si-
joittajatyyppiä edustaa koulu-
tettu, hyvätuloinen nuorehko
mies, joka seuraa taloutta päi-
vittäin.
Edellä mainittujen kahden
ääripään mielipide-erot sijoi-
tuskohteista ovat selvät. Ris-
kejä parhaiten sietävien suh-
tautuminen sekä suoriin osa-
kesijoituksiin että sijoitusrahas-
toihin on tyypillisesti melko tai
erittäin myönteinen. Jos riskiä
ei haluta ottaa lainkaan, myös
asenne näihin sijoituskohteisiin
on melko tai erittäin kieltei-
nen.
Oma talous vakaa –
korot ylös
Suomalaisten usko oman ta-
louden kehitykseen on OP-si-
joittajabarometrin mukaan en-
nallaan. Parin viime vuoden
tapaan noin neljännes kotita-
louksista uskoi, että oma ta-
lous paranee seuraavan kuu-
den kuukauden aikana. Vain 6
% pelkäsi taloutensa heikke-
nevän. Luottamus oman talou-
den kehitykseen on keskimää-
räistä parempaa 25–34-vuoti-
aiden, korkeakoulututkinnon
suorittaneiden ja korkeamman
riskinottohalukkuuden omaa-
vien henkilöiden keskuudessa.
Kotitaloudet uskovat sel-
västi entistä vankemmin kor-
kojen nousuun. Huhtikuussa
nousua ennakoi 59 % kotita-
louksista, ja vain 3 % uskoi
korkojen laskevan. Eniten kor-
kojen nousuun uskovat mie-
het ja paremmin koulutetut.
Miehet olivat selvästi nai-
sia positiivisempia osakekurs-
sien nousun suhteen. Myös ne
vastaajat, jotka ovat haluk-
kaampia riskinottoon, uskovat
muita useammin kurssinou-
suun. Kaiken kaikkiaan käsi-
tykset osakekurssien kehityk-
sestä olivat keskimäärin jok-
seenkin ennallaan parin viime
vuoden tuloksiin verrattuna.
Länsi-Suomen läänissä
tuotto-odotukset
kasvaneet
Tuoton merkitys sijoituskri-
teerinä on kasvanut erityisesti
Länsi-Suomen läänin sijoitta-
jien keskuudessa. Myös sijoit-
tamisen helppoutta arvostetaan
aiempaa enemmän, mutta si-
joituskohteen kotimaisuuden
merkitys on laskenut. Länsi-
Suomen kotitalouksista 72 %
säästää tai sijoittaa varojaan.
Kaksi arvostetuinta sijoitus-
kohdetta ovat asunnot ja sijoi-
tusrahastot, joiden suosio on
kasvanut viime kerrasta.
Länsisuomalaiset ovat op-
timistisempia kuin suomalai-
set keskimäärin sekä oman ta-
loutensa että työllisyyskehityk-
sen suhteen. Usko korkojen
nousuun on yleistynyt rajusti,
kuten koko maassa.
Muissa Pohjoismaissa
yleinen palveluiden käyt-
täjien edustus kuntien toi-
mielimissä ei ole saanut ja-
lansijaa Suomessa Muissa-
kin kunnallisen demokra-
tian muodoissa, jotka pe-
rustuvat kuntalaisten osal-
listumiseen, on kehittämi-
sen varaa.
Osallisuuden lisäämiseen
liittyvät toimenpiteet vaihte-
levat kunnittain, ilmenee
Kuntien demokratiatilinpää-
töshankkeen selvityksestä.
Hankkeessa osallisuuden
käytäntöjä selvittäneen tutki-
ja Sari Pikkalanmielestä kun-
talaisten vaikutusmahdolli-
suuksien kehittäminen vaatii
johdonmukaista otetta ja sel-
keitä vastuita.
- Kuntalaisten vaikutus-
mahdollisuuksia pyritään ke-
hittämäänyksittäisillä toimen-
piteillä ilman sen suurempaa
suunnitelmaa.Projektitseuraa-
vat toisiaan ja loppuvat ennen
kuin ne ovat ehtineet vakiin-
nuttaa paikkaansa. Demokra-
tian kehittämisestä tulee usein
poukkoilevaa. Demokratian
kehittämistäeioleyleensävas-
tuutettu kenellekään
- Demokratian kehittämis-
tä ei ole myöskään viety tar-
peeksi korkealle kuntaorga-
nisaatiossa. Valtuustojen ko-
kousasiakirjoista löytyy hy-
vin harvoin merkintöjä kun-
talaisten vaikutusmahdolli-
suuksien edistämisestä. Kun-
tien strategioissa demokrati-
an edistäminen saatetaan huo-
mioida, mutta niissä päästään
harvoin konkreettisiin tulok-
siin. Kuntalaisten osallisuu-
den edistäminen on kuiten-
kin valtuustojen lakisääteinen
tehtävä, lisää Pikkala.
Kuntalaisten osallisuuden
edistämiseen tähtäävät toi-
menpiteet vaihtelevat kunti-
en ja osallistumismuotojen
välillä. Kuulemis- ja keskus-
telutilaisuudet ovat käytössä
useissa kunnissa, mutta esi-
merkiksi internetin hyödyn-
täminen vuorovaikutuksen
Kuntalaisten vaikutus-
mahdollisuudet
lisääntyvät hitaasti
kanavana on edennyt tahme-
asti.
Pikkalanmielestä erilaisia
osallisuuden muotoja voitai-
siin lisätä ja monipuolistaa.
- Kantaa valmisteilla ole-
viin asioihin voi ottaa verkon
välityksellä vain harvoissa
kunnissa. Useat kunnat ke-
räävät tosin palautetta verkon
välityksellä, mutta palautteen
reagointiin ei ole kehitetty
säännöllistä seurantaa tai vas-
tausmetodeja.
- Käyttäjädemokratiaa voi-
taisiin lisätä ottamalla kun-
nallisten palveluiden käyttä-
jät systemaattisesti huomioon
toiminnan kehittämisessä ja
suunnittelussa. Alueellisen
näkökulman kuulemisen tar-
ve tulee taas lisääntymään
kuntaliitosten myötä.
Erityisryhmien asiaa aja-
vat toimielimet ja toiminta-
mallit ovat yleistyneet nope-
asti 1990-luvun jälkeen. Nuo-
risovaltuustoja tai muita nuor-
ten vaikuttajaryhmiä on noin
puolessa kunnista ja ikäänty-
vien asioihin keskittyviä neu-
vostoja kahdessa kunnassa
kolmesta. Vammaisneuvosto-
ja arvioidaan olevan noin 150.
- Kuntien lautakuntia on
vähennetty voimakkaasti ja
samalla erityisryhmien toimi-
elimet ovat lisääntyneet.
Ydinkysymys on,miten nämä
nivoutuvat kunnanpäätöksen-
tekoon. Osassa kunnissa asi-
antuntemusta käytetään hy-
väksi ja osassa erityisryhmi-
en elimet ovat jääneet kes-
kustelukerhoiksi, kertoo Pik-
kala.
Vuonna 2004 käynnistynyt
kuntien demokratiatilinpää-
töshanke kehittää koko kun-
takentälle konkreettista työ-
kalua, jolla voidaan mitata ja
arvioida kuntien demokrati-
an tilaa ja verrata demokrati-
an toteutumista kuntien vä-
lillä Hanke on osa kansalais-
vaikuttamisen politiikkaohjel-
maa. Hankkeen toteutukses-
ta vastaa Suomen Kuntaliitto
yhdessä 12 hankekunnan
kanssa.
Huittisissa ja sen lähiym-
päristössä toimiva, lähes
200 jäseninen, Ratsastus-
seuraVarsa ry viettää tänä
vuonna 20-vuotisjuhliaan.
Juhlavuoden kunniaksi
seuralla on luvassamonen-
laista toimintaa.
Heinäkuun 21.-23. päivi-
nä kilpaillaanHuittisen ydin-
keskustassa sijaitsevalla van-
halla urheilukentällä junio-
rien esteratsastuksen Suo-
menmestaruuksista. Syys-
kuun alussa vietetään Nouse
Ratsaille - päivää Huittisten
Ratsastuskeskuksessa. Tuol-
loin tehdään lajia tutuksi kai-
kille kiinnostuneille kakku-
kahvien ja heppakerhon esi-
tystenmerkeissä. Lokakuus-
sa juhlavuotta jatketaan vie-
lä aluetason kilpailuilla, jois-
sa ratkotaan samalla seuran
mestaruudet.
Suurponnistus
heinäkuussa
Ratsastusseura Varsalla on
jo monen vuoden kokemus
kilpailujen järjestämisestä,
onhan Huittisissa kilpailtu
vuonna 1994 nuorten ja juni-
orienSM-mitaleista. Nyt seu-
Ratsastusseura
Varsa 20-vuotias
ralla on edessään uusi iso
haaste, sillä heinäkuun tule-
vat juniorien SM-kilpailut
vaativat paljon järjestelyjä.
Kilpailuihin odotetaan noin
kahtasataa ratsukkoa ja läh-
töjä viikonlopun aikana arvi-
oidaan kertyvän noin 500.
Ympäri Suomen saapuvat kil-
pailijat ja kannustusjoukot
sekä muu yleisö tuovat Huit-
tisiinmonta sataa henkeä. Kil-
pailualueelle rakennetaan ai-
dattu ratsastuskenttä kilpasuo-
rituksia ja verryttelyä varten
sekä tilat tuomaristolle, kah-
violle ja yleisölle. Lisäksi alu-
eelle majoitetaan kilpailuihin
osallistuvia ratsuja tilapäistal-
lialueelle. Juniorien SM-kil-
pailujen lisäksi ohjelmassa on
kaikille ratsastajille avoimia
luokkia jaRacingNoviisisarja
sekä RacingMasters -luokat.
Kaiken kaikkiaan kilpailu-
luokkia ratsastetaan viikon-
loppuna kuusitoista.
Juniorien SM-kilpailussa
jännitys säilyy loppuun saak-
ka, sillä kunakin kilpailupäi-
vänä ratsastetaan yksi SM-
osakilpailu ja kolmen päivän
yhteistulos ratkaisee tämän
vuoden mitalistit. Yleisöllä
on vapaa pääsy seuraamaan
kilpailuja.