Page 4 - Alueviesti_24

Keskiviikko kesäkuun 14. 2006

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

24

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS:

03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman 0500-235 725

ILMOITUSMYYNTI:

Mainospäällikkö

Matti Tolonen,

03-514 1416 tai 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike

Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Offset

Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

32,00/vuosikerta,

!

10,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk:t

maanantaihin klo 12 mennessä.

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

ILMOITUSHINNAT alv 0%

JSN

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,05 /pmm

!

1,26 /pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,26 /pmm

!

1,52 /pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,36 /pmm

!

1,68 /pmm

p. 0200 71000

Äetsän kunnanvaltuus-

to päätti maanantaisessa

kokouksessaan olla teke-

mättä kauppoja Markku

jaTuijaTorpon kanssa Lip-

putuote Torpon teolli-

suushallista. Kielteinen

päätös syntyi äänin 15-

12.

Kunnanhallitus esitti en-

simmäisen kerran 22.5. val-

tuustolle hyväksyttäväksi,

että Äetsän kunta ostaa

Markku ja Tuija Torpolta

Keikyän Meskalan kylässä

sijaitsevan Lipputuote Tor-

pon teollisuushallin 250

000 euron kauppahinnalla.

Kunta olisi voinut vuokra-

ta hallin yrittäjille, jotka oli-

sivat voineet lunastaa hal-

lin vähitellen omakseen.

Aiheesta käytiin maanan-

tain kokouksessa pitkä kes-

kustelu, jonka aikana käy-

tettiin useita puheenvuoro-

Äetsä ei osta

Torpon hallia

ja. Kaupan hylkäämistä

esitti Juhani Hakasuo (vas.),

joka oli jo toukokuussa kiel-

teisellä kannalla.

Valtuutetut olivat sitä

mieltä, että asia tuotiin raa-

kileena valtuustolle käsitel-

täväksi. Kunnanhallituksen

puheenjohtaja Pauli Pietilä

(kesk.) toivoikin, että asi-

assa olisi otettu aikalisä ja

haettu kaikille mieluista rat-

kaisua. Hannu Toivonen

(kesk.) penäsi laskelmia ja

suunnitelmia, sillä kunnan

on riskialtista sijoittaa hal-

liin, jonka tuotto on epä-

selvä.

Hallikaupan kannalla oli-

si ollut kokoomuksen Päi-

vi Pelttari, joka arveli kau-

poilla olevan positiivinen

vaikutus paikallisten yritys-

ten liikevaihtoon. Halli-

kauppa olisi hänen mukaan-

sa voinut poikia uusia työ-

paikkoja kuntaan.

Länsi-Suomen läänin-

hallitus on myöntänyt ra-

hallisia avustuksia 3.-9.

luokkalaisten lasten lii-

kunnallisen iltapäivätoi-

minnan kehittämiseen.

Yhtenä saajana on Vam-

malan kaupungin vapaa-

aikatoimi, jolle myönnet-

tiin 5 000 euroa.

Kehittämisavustusten

avulla edistetään monipuo-

lista ja asiantuntevasti jär-

jestettyä liikuntatoimintaa,

jonka kehittäminen on mah-

dollista pitkällä tähtäimel-

lä.

Tavoitteena on luoda uu-

sia toimintamalleja, joita

voidaan vakiinnuttaa nor-

maaliksi toiminnaksi myös

Vammala sai 5 000 euroa

lasten liikuntaharrastuksiin

alueellisesti ja valtakunnal-

lisesti.

Erityisesti nyt pyritään

löytämään keinoja liian vä-

hän liikkuvien lasten ja

nuorten liikkumisen lisää-

miseen sekä jo liikkuvien

lasten liikuntaharrastamisen

vakiinnuttamiseen. Hank-

keissa huomioitiin erityises-

ti kunnan ja urheiluseuro-

jen välinen yhteistyö.

Avustusta sai yhteensä 24

hanketta, joista Satakunnas-

ta 3, Varsinais-Suomesta 7,

Pirkanmaalta 4, Keski-Suo-

mesta 4 ja Pohjanmaalta

yhteensä 6 hanketta. Hake-

muksia saapui kaikkiaan 43.

Haettujen avustusten yh-

teissumma oli 290 206 eu-

roa.

Ensimmäinen tämän

kesän lounaisen alueen

viikkaribiitsin osakilpai-

luturnaus pelattiin viime

lauantaina Vammalan

Donitsiareenalla. Ilmoit-

tautuneita oli 16 paria.

Viime hetken loukkaan-

tumiset karsivat kuiten-

kin määrää, joten lau-

antaina miesten sarjas-

sa oli 7 paria ja naisten

sarjassa 6 paria.

Aurinkoisessa ja lämpi-

mässä säässä noin neljän

tunnin pelien jälkeen saa-

tiin selville voittajat.

Miesten sarjan voitto meni

Tampereelle, parille T&M.

Seuraavina olivat vamma-

lalaisparit Team Muovi-

maailma (Markus Ryömä

ja Veli-Pekka Kutila) ja

Team Kepu (Mika Murto-

Lounaisalueen

viikkaribiitsit

käynnistyivät

nen ja Henri Nieminen).

Naisten sarjan voitti pari

Hihattomat. Naisten sar-

jaan ei osallistunut yhtään

vammalalaisparia.

ViikkariBiitsi käsittää

kaikkiaan yhdeksän osa-

kilpailua ympäri lounais-

ta aluetta. Seuraava kisa

pelataan ensi viikonvaih-

teessa Tampereella, missä

pelataan myös sarjan fi-

naalit 26.8.2006.

Tulokset:

Miesten sarja 1) T&M,

2) Team Muovimaailma,

3) Team Kepu, 4) JARIS,

5) TeamMato, 6) Sunburn,

7) Sledge&Hammer.

Naisten sarja: 1) Hihat-

tomat, 2) FLIK&ÄIT, 3)

KISA, 4) Sirmakat, 5)

KaNa, 6) TiiMii.

Peruskorjaustarve kas-

vaa sosiaalitoimen raken-

nuksissa, kuten vanhainko-

deissa ja lastentarhoissa yli

20 prosentilla, terveyskes-

kuksissa ja sairaaloissa noin

15 prosentilla sekä kouluis-

sa noin kymmenellä pro-

sentilla seuraavan kymme-

nen vuoden aikana. Kun-

tien julkisten rakennusten

korjaustarpeen kasvu joh-

tuu lähinnä 1970-luvun ra-

kennusten peruskorjaus-

kuntoon tulemisesta.

Kuntien opetustoimen ra-

kennuskannan nykykunnos-

sa säilyttämiseksi tulisi pe-

ruskorjauksiin sijoittaa vuo-

sitasolla 220 miljoonaa eu-

roa. Sosiaalitoimenrakennuk-

sille peruskorjausinvestoin-

nit olisivat 65 miljoonaa eu-

roa ja terveystoimenraken-

nuksille 40 miljoonaa euroa.

Rakennuskannan perus-

korjaaminen kohtuulliselle

tasolle kymmenen vuoden

kuluessa vaatisi kaksinkertai-

sen rahoituksen. Kohtuulli-

sena tasona pidetään 75 pro-

senttia uuden rakennuksen

kunnosta.

Julkisten rakennusten

kosteus- ja homevaurioiden

korjaamiseen kunniltamenee

vuosittain arviolta 35miljoo-

Kuntien rakennusten

peruskorjaustarve

kasvaa kaiken aikaa

naa euroa. Peruskorjausinves-

tointien vuosittainen tarve sel-

viää Kuntien opetus-, sosiaali-

ja terveystoimen rakennuskan-

nan peruskorjaustarpeen enna-

kointi-projektin kehittämästä

mallista, jonka VTT on tehnyt.

P rojektissa kehitettiin kun-

nan rakennuskannan peruskor-

jaustarpeen arviointia varten

ohjelmisto, jonka avulla voidaan

arvioida kuntakohtaisesti ja val-

takunnallisesti rakennusten tu-

leva peruskorjausten rahoitustar-

ve. Osana projektia selvitettiin

myös kuntien julkisten raken-

nusten kosteus- ja homevauri-

oita.

Kosteus- ja homevauriot

vähentyneet lievästi

Kunnilta kuluu julkisten ra-

kennusten kosteus- ja homevau-

rioiden korjaamiseen vuosittain

arviolta 35 miljoonaa euroa.

Korjaustarpeen määrä on laske-

nut lievästi. Vuonna 2000 kor-

jauksiin arvioitiin käytettävän

noin 40 miljoonaa euroa. Varsi-

naisia homeongelmia kosteus-

ja homevaurioista on noin vii-

dennes.

Kosteus- ja homevaurioiden

syynä ovat entistä useammin

rakennusten suunnitteluvirheet,

jotka koskevat lähinnä vanhoja

rakennuksia. Suunnitteluvirheet

ovat nykyisin syynä 42 pro-

sentissa tapauksista. Vuon-

na 2000 näiden syiden osuus

oli noin neljännes.

Rakennusvirheet ovat toi-

seksi yleisin vaurioiden syy

ja selittävät hieman yli nel-

jänneksen vaurioista.

Käyttötapavirheet ovat vä-

hentyneen selvästi.

Nykyisin vain 4 prosent-

tia vaurioista johtuu vääräs-

tä käytöstä, kun vuonna 2000

vastaava lukema oli 16 pro-

senttia. Kunnissa näytetään-

kin kiinnitettävän entistä

enemmän huomiota ilmas-

toinnin ja muiden laitteiden

oikeaan käyttöön.

Kuntien julkisissa raken-

nuksissa esiintyvä kosteus on

yhä useammin tullut raken-

nusten ulkopuolelta. Puolet

aiheutuu sade ja valumave-

sistä sekä kolmannes raken-

nuksiin johtuneesta maakos-

teudesta.

Käyttövedestä aiheutunut

kosteus oli syynä 14 prosen-

tissa tapauksista, kun vuon-

na 2000 käyttövesi oli syynä

neljännekseen tapahtumista.

Kuntien mukaan vuonna

1999 voimaan tulleet koste-

usmääräykset ovat vaikutta-

neet varsin myönteisesti.

Määräysten vaikutus on

näkynyt peruskorjausten ja

uudisrakennusten suunnitte-

lussa.

Kosteus- ja homevaurioita

koskevan selvityksen teh-

neen rakentamistalousinsi-

nööri Jorma Ruokojoen mu-

kaan Kuntaliitto suosittelee,

että kunnat ja seutukunnat

yhteisesti käyttäisivät ns. si-

säilmaryhmiä homeongelmi-

en selvittämiseen.

Länsi-Suomen läänin-

hallitus on kerännyt kun-

nilta ja muilta koulun yl-

läpitäjiltä

lukuvuotta

2006-2007 koskevia pe-

rustietoja. Tänä vuonna

lakkautettavia ja yhdistet-

täviä peruskouluja on en-

nakolta ilmoitettu 59 kap-

paletta. Näistä 41 lakkau-

tetaan 1.8. 2006 ja 18 yh-

distetään hallinnollisesti

toiseen kouluun.

Lakkautettavien joukossa

on yksi yläasteen koulu. Li-

säksi lakkautetaan kaksi eri-

tyiskoulua. Joidenkin koh-

dalla lakkauttamiskäsittely

on kesken. Vuosi sitten lak-

kautettavia kouluja oli Tilas-

Länsi-Suomessa

lakkautettiin nyt

41 peruskoulua

tokeskuksen mukaan 31, yhdis-

tettäviä 16 ja toissa vuonna lak-

kautettavia oli 16 ja yhdistettä-

viä 6 kappaletta. Kuusivuotiai-

den ikäluokasta siirtyy esiope-

tukseen 97,7 prosenttia. Kou-

lut alkavat yleisimmin elokuun

14. tai 15. päivä tai vaihtoeh-

toisesti 9. tai 10. päivä.

Ensimmäisenä koulutyön

aloittaaAnna Tapion koulu Päl-

käneellä 7.8. ja viimeisimmät

aloittavat koulutyön elokuun 17.

päivänä. Kaikissa kouluissa pi-

detään syysloma. Syyslomat pi-

detään yleisimmin 16.-20.10.

välisenä aikana. Pituudeltaan

syyslomat ovat yhdestä päiväs-

tä viikkoon.

Joululoman alku sijoittuu jou-

lukuun 21.-23. päiviin ja loppu

tammikuun 2.-7. päiviin.

Talvilomat pidetään Varsi-

nais-Suomessa ja Satakun-

nassa 19.-23.2, Pirkanmaan

(4 kuntaa 19.-23.2), Keski-

Suomen, Etelä-Pohjanmaan,

(1 kunta 5.-9.3. Pohjanmaan

ja Keski-Pohjanmaan talvi-

lomat pidetään 26.2.-2.3.

Lääninhallitus kokosi en-

tiseen tapaan tulevan luku-

vuoden työ- ja loma-ajat, pe-

ruskoulun ensimmäiselle

luokalle tulevien oppilaiden

määrät sekä esiopetuksen

oppilasmäärät, ennakkotie-

dot 1.8.2006 alkaen lak-

kautettavista ja yhdistettävis-

tä perus- ja erityiskouluista,

tiedot kuntien koulutoimes-

ta vastaavien viranhaltijoi-

den ja valtion tai yksityisen

ylläpitämän koulun rehtorin

yhteystiedoista sähköposti-

osoitteineen. Tänä vuonna

kysyttiin myös tiedot perus-

tettavista 1-9 vuosiluokkien

kouluista.

Koulujen työ- ja loma-

ajat sekä muut tilastot löy-

tyvät Länsi-Suomen läänin-

hallituksen internet-sivuilta,

osoitteesta:

www.laaninhal

-

litus.fi/lh/lansi/siv/home.nsf

Vammaskosken silta, jonka remontin hidasta

etenemistä olen itsekin halusta ja harmistakin

irvinyt, alkaa olla loppusuoralla. Ihmeellistä ja

ihanaa. Silta saadaan käyttöön ennen juhan-

nusta kaksisuuntaisena ja viimeistelytöitä myö-

ten heinäkuun aikana.

Tieliikelaitos, siis urakoitsija, poistuu jolle-

kin muuelle työmaalle yhtä kokemusta viisaam-

pana. Toivottavasti se osaa hyödyntää koke-

muksiaan muualla niin, etteivät urakat viiväs-

ty ja maine sen myötä yhä murene.

Vammalassa odottaa toinenkin silta remont-

tia. Hiedan vuolteen yli kuljetaan nyt väliai-

kaista siltaa pitkin, ja hyvin kuljetaankin, vaikka

yksisuuntainen tuokin väylä on. Liikennemää-

rät ovat sen verran pienempiä, että tungosta ei

synny.

Silta korjataan tai uusitaan, niin kerrotaan.

Molempi parempi.

Ihmiset tulevat ja menevät, mutta sillat jää-

vät. Katselin lauantaina vanhaa kolmostietä

Sääksmäen paikkeilla ajaessani uutta mootto-

ritietä ja muistelin yli 40 vuoden takaisia aiko-

ja, jolloin Sääksmäen silloin uusi silta oli ai-

kansa huippua. Nytkin sitä tarvitaan, mutta

paljon vähemmän kuin ennen.

Ihminen päättää, Jumala säätää. Teitä teh-

dään kulloisenkin tarpeen mukaan, mutta aina

syntyy jokin ilmiö, yleensä kasvuilmiö, joka te-

kee muutaman kymmenen vuoden ikäisestä väy-

lästä ”museotien”. Jonkin pisteen alkaessa nous-

ta uudeksi asioimispaikaksi joudutaan pane-

maan uusiksi suunnitelmia, joitten uskottiin kan-

tavan vuosikymmeniä.

Mouhijärvi pitäjänä sinänsä on paikallaan,

mutta sen ydin siirtyy kaiken aikaa Häijää-

seen. Häijää kasvaa ja sen kaupat kasvavat.

Omakotitaloja rakennetaan vauhdilla ja kylä

elää muuttovoiton aikaa. Kohta kai Häijääseen

muuttaa kunnantalokin. Ei ainakaan ihme oli-

si.

Maakuntakaavat ja muut kaavat ovat saa-

neet Häijäässäkin huutia muutaman yksityisen-

yrittäjän hyvien ideoitten toteuduttua.

Ei hellitetä. Kyllä se tulee Vammalankin vuo-

ro.

Erkki Petman

Aikansa kutakin

Pirkanmaan liiton maa-

kuntahallitus nimesi eh-

dokkaansa valtion taide-

toimikuntiin ja taiteen

Pirkanmaa haluaa

taidetoimikuntiin

omat edustajansa

keskustoimikuntaan kaudek-

si 2007-2009. Esitys on toi-

mitettu Suomen Kuntaliitol-

le.

Maakuntahallituksen eh-

dotus jäseniksi valtion tai-

detoimikuntiin ja taiteen

keskustoimikuntaan kau-

delle 2007-2009: Elokuva-

taidetoimikuntaan toimin-

nanjohtaja Jukka-Pekka Laak-

so Tampereelta, kirjallisuustoi-

mikuntaan kirjailija Arto Sep-

pälä Tampereelta kuvataidetoi-

mikuntaan filosofian tohtori,

museonjohtaja Janne Gallen-

Kallela-Sirén Tampereelta,

näyttämötaidetoimikuntaan

näyttelijä Tiina Weckström

Tampereelta, rakennustai-

detoimikuntaan arkkitehti,

rehtori Leena Mäkelä Ikaa-

lisista, säveltaidetoimikun-

taan kulttuuritoimittaja Sis-

kotuulikki Toijonen Tampe-

reelta, tanssitaidetoimikun-

taan filosofian tohtori, tut-

kijatohtori Petri Hoppu,

Vesilahdelta ja tanssitaitei-

lija Tuula Linnusmäki Lem-

päälästä, valokuvataidetoi-

mikuntaan valokuvaksen

lehtori, koulutuspäällikkö

Antti Haapio Tampereelta

ja taiteen keskustoimikun-

taan kansainvälisten asioi-

den päällikkö Pertti Paltila

Tampereelta.

Page 4 - Alueviesti_24_2006