Page 7 - Alueviesti_24

Keskiviikko kesäkuun 14. 2006

7

Arton

Sihti

Eduskuntavaalien lähestyessä puolueet lyövät kiin-

ni linjauksiaan vaaleja ja tulevia hallitusneuvotte-

luita varten. Yksi tärkeimmistä asioista on se, mi-

ten ensi hallituskaudella huolehditaan senioriväes-

tön toimeentulosta ja kotona asumisen edistämises-

tä.

Suomen väestö ikääntyy nopeimmin läntisessä

Euroopassa. Tällä hetkellä yli 65 vuotta täyttäneitä

suomalaisia on 800 000. Vuonna 2030 yli 65-vuo-

tiaita on 600 000 enemmän ja vastaavasti työikäi-

siä 315 000 vähemmän. Vieläkin nopeammin kas-

vaa yli 75-vuotiaiden määrä, joka kaksinkertaistuu

samassa ajassa. Väestön ikääntyminen johtaa myös

väistämättä terveydenhoitomenojen kasvuun, vaik-

ka uusi eläkeläissukupolvi onkin edeltäjiään hyvä-

kuntoisempaa. Yhä pidempään kotona asumisen

mahdollistaminen kotipalvelua, kotisairaanhoitoa ja

omaishoitoa kehittämällä on tärkeää.

Suomalaisen yhteiskunnan suuri haaste on se,

että miten onnistutaan samanaikaisesti turvaamaan

sisältörikas, turvallinen ja yksilölliset tarpeet huo-

mioonottava vanhuus, sekä varautumaan tulevien

eläkkeiden maksuun.

Työeläkejärjestelmän kautta on rahastoitu varoja

jo vuosia. Silti eläkeläisten määrän kasvaessa myös

yrittäjien ja palkansaajien työeläkemaksut väistä-

mättä kasvavat jatkossa. Tämän kasvun pitäminen

kohtuullisena on välttämätöntä suomalaisen työn

kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta.

Toimeentulon turvaaminen vanhuksille on oikeu-

denmukaisuuskysymys. Sen vuoksi senioripolitii-

kan tärkein asia on se, että kaikkien eläkeläisten

perustoimeentulosta huolehditaan. Kaikkein huo-

noimmassa asemassa ovat pelkän kansaneläkkeen

tai pienen työeläkkeen varassa olevat. Nykyisen hal-

lituksen aikana kansaneläkettä on korotettu vain 12

euroa, mikä on riittämätön taso suhteessa hintojen

nousuun.

Eläkeläisiä verotetaan palkansaajia ankarammin

silloin, kun eläketulo on tulovälillä 13000 - 37000

euroa vuodessa. Kokoomus hyväksyi puoluekokouk-

sessaan seniorikannanoton, jossa vaaditaan tämän

veroeron poistamista, mikä merkitsee eläkeläisten

ostovoiman kasvua 260 miljoonalla eurolla vuosit-

tain. Osittain eläkeläisten ostovoimaongelma on seu-

rausta siitä, että nykyinen indeksijärjestelmä ei vas-

taa eläkeläisten todellista kulutusta. Eläkeindeksi

huomioi alkoholin hinnan alennuksen, mutta ei riit-

tävästi lääkkeiden hintojen nousua. Tähän epäkoh-

taan on saatava korjaus.

Viime eduskuntavaalien alla Keskusta lupasi hoi-

taa kuntoon kaikki eläkeläisten epäoikeudenmukai-

seksi kokemat asiat. Tulokset ovat olleet niukkoja.

Eläkeläisen ja palkansaajan veroero on kasvanut,

indeksijärjestelmään ei ole tehty parannuksia ja kan-

saneläke on noussut 12 euroa, kun peruspalvelumi-

nisteri Hyssälä lupasi vaalikampanjassaan 300 eu-

ron korotuksen. Luulen, että tästä prosessista ovat

oppineet sekä eläkeläiset, että poliittiset puolueet.

Vastuullista senioripolitiikkaa on luvata vain asi-

oita, jotka on realistista toteuttaa.

Arto Satonen

Vastuullista

senioripolitiikkaa

Pirkanmaan Osuuskau-

pan

toimitusjohtaja,

kauppaneuvos Ulla-Mai-

ja Tolonen kertoi 6.6. ko-

koontuneelle Pirkanmaan

Osuuskaupan hallinto-

neuvostolle suunnitel-

mastaan jäädä vapaaeh-

toiselle eläkkeelle vuoden

2007 alussa.

Osuuskaupan hallinto-

neuvosto käynnistää uuden

toimitusjohtajan valintapro-

sessin kesän aikana.

Toimitusjohtaja Ulla-

Maija Tolonen kertoo rat-

kaisustaan seuraavasti:

Tolonen eläkkeelle

Pirkanmaan Osuuskaupan

toimitusjohtaja vaihtuu

- Olen työskennellyt täy-

sipainoisesti 33 vuotta S-

ryhmän palveluksessa ja

saanut vastuulleni uusia,

haasteellisia tehtäviä koko

urani ajan.

Nykyinen, kuusivuotinen

työjakso

Pirkanmaan

Osuuskaupan johdossa on

ollut urani kohokohta.

Käytän nyt mahdollisuut-

tani jäädä vapaaehtoiselle

eläkkeelle täyttäessäni 55

vuotta. Ratkaisuni taustal-

la on halu arvottaa elämäni

tärkeitä asioita uudella ta-

valla.

Keski- Pirkanmaan,

Pohjois-Pirkanmaan ja

Vammalan seudun työ-

voimatoimistoihin nimi-

tettiin johtajat viime

torstaina. Vammalan

seudun työvoimatoimis-

tossa avoinna olleeseen

johtajan virkaan on ni-

mitetty viran määräai-

kainen hoitaja Regina

Salkovic.

Pirkanmaan nykyisistä

12 itsenäisestä työvoima-

toimistosta muodostetaan

5 työvoimatoimistoa käsit-

tävä

toimistoverkko

1.1.2007 alkaen.

Ennallaan säilyvät ny-

kyiset Tampereen, Vam-

malan seudun ja Etelä-Pir-

kanmaan työvoimatoimis-

tot.

Regina Salkovicin

nimitys vakinaistettiin

Uusina hallinnollisesti

itsenäisinä on perustettu

Keski-Pirkanmaan ja Poh-

jois-Pirkanmaan työvoi-

matoimistot.

Keski-Pirkanmaan toi-

mistonjohtajaksi on nimi-

tetty Oriveden työvoiman-

toimiston nykyinen johta-

ja Riitta Jakara ja Pohjois-

Pirkanmaan toimiston joh-

tajaksi Virtain työvoima-

toimiston johtaja Olli Vi-

hanta.

Osa nykyisistä itsenäi-

sistä työvoimatoimistois-

ta muuttuu uusien perus-

tettavien työvoimatoimis-

tojen toimipaikoiksi.

Niiden nykyiset johta-

jat erikoistuvat asiantun-

tijatehtäviin.

Häijään kehittämis-

hankkeessa rakenne-

taan tiivis yhteistyöver-

kosto Häijään sekä

koko Mouhijärven alu-

een yrittäjien kesken.

Tavoitteena on kehittää

maaseudun kaupan ja

palvelualan yritysten

kannattavuutta sekä

vahvistaa positiivista

virettä yhteiseen yrit-

tämiseen.

Vammalan

Seudun

Yrityspalvelu Oy:n hal-

linnoima hanke on käyn-

nistynyt toukokuussa

2006. Hankkeen kustan-

nusarvio on 20 000 eu-

roa.

Mouhijärven Häijään

kauppataajama on osoit-

tautunut Lounais-Pirkan-

maalla kasvupotentiaa-

liltaan merkittäväksi alu-

eeksi.

Kasvavat liikenne- ja

asiakasmäärät heijastu-

vat myönteisesti koko

kuntaan. Mouhijärvi on

jo monena vuotena naut-

tinut muuttovoitosta.

Häijään kehittämishanke

tiivistää koko alueen

yritysten yhteistyötä

Hankkeen aluksi

kuullaan mukaan lähte-

vien yrittäjien ideoita

Mouhijärven kaupan ja

yritystoiminnan kehittä-

misestä.

Näiden ajatusten poh-

jalta tehdään hankkeelle

tarkempi toimenpide-

suunnitelma.

Yrittäjien yhteistyötä

voidaan tiivistää esimer-

kiksi erilaisten tietoisku-

jen, mainosyhteistyön ja

Liikehankkeesta

syksyllä enemmän

Häijään uuden liikera-

kennuksen hankesuunni-

telma etenee omassa ai-

kataulussaan kesän mit-

taan. Vammalan Seudun

Yrityspalvelu Oy:n toi-

mesta käydään mm. neu-

votteluja

maapohjan

omistuksesta ja hinnas-

ta.

Investoinnista ja liike-

tilojen vuokrauksesta

kiinnostuneita tiedote-

taan hankkeen etenemi-

sestä.

Markkinaoikeus on an-

tanut päätöksensä Lääkä-

riasema Pulssin hakemuk-

seen, joka koskee Pirkan-

maan sairaanhoitopiirin

vuosien 2007 – 2009 te-

konivelleikkausten han-

kinnan keskeyttämistä.

Päätöstään hankintatoimi-

en jatkamisen sallimises-

ta Markkinaoikeus perus-

telee yleisellä edulla.

Turkulainen lääkäriasema

Pulssi Oy jätti toukokuun

puolivälissäMarkkinaoikeu-

delle hakemuksen, jossa

vaaditaan Pirkanmaan sai-

raanhoitopiiriä keskeyttä-

mään vuosia 2007 – 2009

koskeva tekonivelleikkaus-

ten hankintamenettely. Puls-

si esittää, että sairaanhoito-

piirin on järjestettävä teko-

nivelleikkauksista uusi tar-

jouskilpailu, koska sairaan-

hoitopiirinmaaliskuussa laa-

tima tarjouspyyntö suosii

yhtä tarjoajaa. Suosiminen

Sairaanhoitopiiri voi ostaa

yhä tekonivelleikkauksia

näkyy Pulssin mukaan siinä,

että sairaanhoitopiiri pyytää tar-

jousta koko teknonivelleikka-

ustarpeestaan eli noin 2 500

leikkauksesta sekä sisällyttää

tarjoukseen myös laadullisen

velvoitteen tarjota vaativia leik-

kauksia, päivystystoimintaa

sekä koulutusta alalle erikois-

tuville lääkäreille.

Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

pitää Pulssi Oy:n valitusta ai-

heettomana. Sairaanhoitopiirin

tarjousvalmistelun lähtökohta-

na on turvata potilaille tekoni-

velleikkaukset, joiden tulokset

ja laatu ovat erinomaiset.

Tutkimukset osoittavat, että

leikkausten tulokset ja kustan-

nusedullisuus ovat sitä parem-

mat, mitä enemmän tuottajayk-

sikkö tekee leikkauksia. Tämän

vuoksi piiri pyytää tarjouksen

koko tarvitsemastaan leikkaus-

määrästä. Tarjouspyynnössä

mainitaan, että tarjoaja voi käyt-

tää alihankkijoita, kunhan nii-

den työn laatu on vaatimusten

mukainen.

Pirkanmaan sairaanhoi-

topiiri huolehtii tekonivel-

leikkauksiin liittyvän laki-

sääteisen hoitotakuun toteut-

tamisesta sekä päivystystoi-

minnan

järjestämisestä,

vaikka sillä ei ole omaa te-

konivelleikkaustoimintaa.

Sairaanhoitopiiri on vuo-

desta 2002 alkaen ostanut

leikkaukset alihankintana.

Sairaanhoitopiirillä on vel-

vollisuus järjestää yliopis-

tosairaalana alan tutkimus-

ta, kehittämistä ja terveyden-

huoltohenkilöstön koulutus-

ta. Piiri varmistaa velvoit-

teen täyttämisen sisällyttä-

mällä laadullisesti asian

osaksi tekonivelleikkausten

hankintaa.

Vuosiksi 2007 – 2009 te-

konivelleikkauksia Pirkan-

maan sairaanhoitopiirille

ovat tarjonneet Reumasää-

tiön sairaala Heinolasta,

Lääkäriasema Pulssi Turus-

ta ja tekonivelsairaala Coxa

Tampereelta.

Keikyän Puhelinosuus-

kunnan liikevaihto laski vii-

me tilikaudella 2,5 % ja

oli 469 000 euroa. Lanka-

puhelinliikenteen liikevaih-

to laski yleisen kehityksen

mukaisesti. Muu toiminta

ei korvannut sitä kokonai-

suudessaan. Liikevoitto oli

edelliseen vuoteen verrat-

tuna selvästi parempi. Sa-

tunnaisiin kuluihin kirjat-

tu arvonalennus vei kui-

tenkin tuloksen 3 800 eu-

roa tappiolle.

Edellisen vuoden tulok-

seen, 22 000 euroa, liittyi sa-

tunnaisia tuloja. Kertaerät

huomioiden 2005 toiminnal-

linen tulos oli parempi kuin

edellisen vuoden tulos.

Keikyän Puhelinosuus-

kunnan osuuskuntakokous

hyväksyi vuoden 2005 tilin-

Puhelinosuuskunnan tulos

laski pakkaselle Keikyässä

päätöksen

kokouksessaan

6.6.2006. Vuosi oli 77. toimin-

tavuosi.

Liittymiä oli vuoden lopussa

lähes 1500 kpl ja kokonaismää-

rässä oli vähän vähennystä, mikä

johtui eniten lankaliittymien noin

4 % vähentymisestä.

Eniten ovat lisääntyneet laa-

jakaistaliittymät, vuoden lopun

tilanne oli edellisvuoden tavoin

kaksinkertainen vuoden alkuun

verrattuna. Osuuskunnan säh-

köpostipalvelun käyttäjiin on

tullut samoin lisäystä.

Laajakaistaliittymien nopeus

on vähän noussut ja hinta on

edelleen vuoden aikana laske-

nut.

Osuuskunnan lankaverkko

on hyvässä kunnossa. Kytken-

täpalvelu ja vikojen korjaus on

pystytty hoitamaan nopeasti,

mikä kuluttajan kannalta on tär-

keä asia.

DNA-matkapuhelinliitty-

mät ovat säilyttäneet edulli-

suutensa ja kasvattaneet

markkinaosuuttaan.

Keikyän Puhelinosuus-

kunnan hallituksen puheen-

johtajana toimii Jorma Oja-

la, varapuheenjohtajana Juk-

ka Leino sekä jäseninä Ilpo

Hellman, Kari Intonen, Teu-

vo Lehtonen, Pirjo Tuomi-

nen ja Pekka Yli-Mattila.

Tilintarkastuksesta huo-

lehtii edelleen KHT-yhteisö

KPMGWideri Oy.

Yrityksen henkilöstö on

hoitanut osuuskunnan asi-

oita ammattitaidolla ja tulok-

sellisesti.

Osuuskunta kuuluu Fin-

net-ryhmään ja tekee edel-

leen tiiviisti yhteistyötä Ikaa-

listen-ParkanonPuhelinOy:n

kanssa.

Vaatimus 100 000 eu-

ron säästöistä terveyden-

huollossa jäi äänestyksen

jälkeen voimaanHuittisten

kaupunginvaltuustossa

maanantaina äänin 23-12.

Harri Syrjä (vas.) esitti

summan poistamista, mut-

Huittinen säästää

terveydenhuollossa

ta äänestyksessä hänen esi-

tyksensä kaatui edellä mai-

nituin luvuin.

Terveynhuollon säästöt

ovat osa lähes miljoonan

euron säästöistä, jotka hal-

lintokunnissa on suunniteltu

tehtöviksi kaupungin talou-

den piristämiseksi.

Ylioppilaskirjoitukset ei-

vät vieneet kevään noin 29

000 ylioppilaan lukuhalu-

ja. Peräti kaksi kolmasosaa

heistä haluaa opiskella jat-

kossakin, mutta vain joka

toinen tietää, mikä ala kiin-

nostaa.Tämä käy ilmi ope-

tusministeriön Opinto-

luotsi.fi-koulutustietopal-

velun tekemästä kyselystä,

johon vastasi miltei 2400

tämän kevään abiturient-

tia.

Ylioppilastutkinnon suo-

rittaminen on juhliville abeil-

le tärkeä saavutus. Kahdek-

san kymmenestä vastaajasta

on sitä mieltä, että puurta-

minen kannatti ja ylioppilas-

tutkinnosta on hyötyä tule-

vaisuudessa. Lukio ja yliop-

pilastutkinto pitävät heidän

mielestään kaikkia vaihtoeh-

toja avoinna.

Opiskelu kiinnostaa,

alan valinta vaikeaa

Opiskeluhaluista huolimatta

epätietoisuus leimaa uusien yli-

oppilaiden elämää. Valtaosa haa-

veilee aloittavansa opiskelun

syksyllä, mutta kolmanneksella

heistä ei ole aavistustakaan sii-

tä, mille alalle hakeutuisi.

Välivuoden pitäminen tai työ-

elämään siirtyminen on joka vii-

dennen mielessä. Vain ani har-

valla, alle viidellä prosentilla

abeista, ei vielä olemitään suun-

nitelmia tulevaisuutensa varal-

le. Ammatillisten vaihtoehtojen

runsaus heijastuu koulunsa päät-

tävien suosikkiammattien valin-

taan. Kestosuosikit insinööri,

lääkäri ja opettaja ovat yksittäi-

sistä ammateista vain hieman

muita suositumpia. Uutta on kä-

sityö- ja taidealan ammattien

kasvava kiinnostus: vaatesuun-

nittelijan, artesaanin ja puuse-

pän urasta haaveilevat monet.

Tulevaisuuden suunnittelemi-

nen on abien mukaan vaikeaa,

mutta mukavaa. Uravalin-

tansa abit sanovat tekevänsä

ensisijaisesti sen mukaan,

mikä ala heitä kiinnostaa eni-

ten. Hyvä palkka, valitun

ammatin arvostus ja uralla

kehittyminen ovat myös vas-

taajille tärkeitä. Sen sijaan

helppo opiskelupaikan saanti,

opiskelun edullisuus, lyhyt

opiskeluaika tai kavereiden

ratkaisut vaikuttivat vain har-

vojen vastaajien valintoihin.

Internet on ylivoimaises-

ti suosituin kanava koulutus-

tiedon hakuun. Peräti 70 pro-

senttia vastaajista sanoi ha-

kevansa tietoa oppilaitosten

nettisivuilta. Myös muut in-

ternetin koulutustietoa sisäl-

tävät sivut kutenOpintoluotsi

ovat suosittuja. Yli puolet

vastaajista oli myös saanut

tietoa opinto-ohjaajalta, ja

painettuihin oppaisiin on tu-

tustunut 40 prosenttia vas-

taajista. Tulevaisuuden suun-

nitelmia mietittäessä kave-

reilta saatuun tietoon luottaa

30 prosenttia vastaajista,

mutta omilta vanhemmilta

saatuun tietoon vain 15 pro-

senttia.

Page 7 - Alueviesti_24_2006