Keskiviikko kesäkuun 14. 2006
10
Vihreiden eduskunta-
ryhmän
puheenjohtaja
Heidi Hautala kohautti pu-
heellaan eduskuntaa. Puhe
oli ryhmäpuheenvuoro
eduskunnan juhlaistunnos-
sa.
Puheessaan edustaja
Hautala arvosteli kovin sa-
noin Venäjää. Puheen si-
sältöön oli joidenkin asian-
tuntijain mielestä päässyt
virheitä. Pahimpana kui-
tenkin pidettiin sitä, että
juhlaistunnossa puututtiin
naapurivaltion tapaan hoi-
taa asioitaan, etenkin kun
kutsuvieraina parvella is-
tui myös edustava joukko
Venäjän valtiojohtoa. Pu-
hetta pitivät hyvien käy-
töstapojen vastaisena tyy-
lirikkona myös monet sel-
laiset, jotka olivat Hauta-
lan kanssa suunnilleen sa-
maa mieltä demokratian
tasosta Venäjällä. Taidan-
pa siihen joukkoon lukeu-
tua minäkin.
En ryhdy tässä arvioi-
maan, puhuiko tässä nyt
everstin tytär eri tavalla
kuin kotona oli aikanaan
opetettu. Vai oliko merkit-
tävä osa kodin opetuksista
päässyt unohtumaan siinä
vaiheessa, kun Hautalan
seurapiirissä havaittiin hy-
vin viihtyvän erilaisten
taistolaisten ja stalinistien.
Ns. paremman väen lap-
sia heistä aika moni myös.
Ehkäpä jossakin sopi-
vammassa yhteydessä suo-
malaiset, muutkin kuin
Hautala seurakuntineen,
voivat taas kerran kysyä
vaikkapa suomensukuisten
kansojen olojen perään Ve-
näjällä. Ja kohtelun myös,
sillä molemmissa olisi kor-
jaamisen aihetta kovasti-
kin.
Näin pitkän esipuheen
vaati, jotta voin palauttaa
mieliin erään myös tyyli-
rikoksi luonnehditun tapa-
uksen. Vuoden 1969 kesäl-
lä vieraili Belgian kunin-
gaspari, kuningatar Fabiola
ja kuningas Baudouin Suo-
messa.
Mukana oli myös presi-
dentti Kekkonen silloin,
Timo Roos:
kun vieraille esiteltiin kes-
kiaikaista Hattulan Pyhän
Ristin kirkkoa.
Aikataulusta oltiin pe-
rässä jo melkoisesti siinä
vaiheessa, kun kirkolle
saakka päästiin. Kekkonen
taisi vilkuilla jo kelloaan
harmistuneena, joka tunne
vain kasvoi, kun Fabiola
huomasi kirkossa Neitsyt
Marian kuvan. Hartaana
kristittynä hän piti silloin
rukoushetken. Pitkä ruko-
ushetki ei Kekkosta miel-
lyttänyt ollenkaan ja hän
lähtikin kesken kaiken ulos
kirkosta. Oli lähtiessään to-
dennut, että kun aikataulu
jo muutenkin on mennyt
pieleen.
Presidenttimme käyttäy-
tymistä voi kyllä pitää so-
pimattomana, jota se var-
maan olikin.
Vaan eipä taidettu uskal-
taa sitä silloin ääneen sa-
noa tai kirjoittaa.
Kesäkuun 16. päivän
kohdalla Kekkosen päivä-
kirjassa lukee "Belgian ku-
ningasparin vierailu Suo-
messa" ja seuraavan ker-
ran 20. päivän kohdalla
"Belgian kuningaspari läh-
ti".
Olisiko syynä lyhytsa-
naisuuteen ollut tuo aika-
tauluongelma?
X X X
Yhden vähäpuheisen ta-
pasin tässä loppukeväällä
minäkin. Olin menossa
Ikaalisiin harmonikkako-
koukseen, kun matkan var-
rella pääsin poliisin ratsi-
aan, jossa tosin vain ohi
ajaneet puhalletuttiin.
Poliisi pysäytti autoni,
minä avasin autonikkunan.
Poliisi ojensi puhalluslait-
teen ja sanoi "puhalletaan".
Tein työtä käskettyä, po-
liisi katsoi tuloksen ja sa-
noi "Matka jatkuu".
Kiitokseni tuskin meni
perille, sillä seuraavalle
kuskille poliisilla oli jo asi-
aa. "Puhalletaan", kuului
sanovan. Tehokasta työs-
kentelyä vähin puhein, sa-
noisin.
Pitkiä puheita
ja lyhyitä
Valkeakoskella ei aloi-
teta sairaanhoitajien kou-
lutusta. Pirkanmaan am-
mattikorkeakoulun anta-
masta vastauksesta ilme-
nee, että uuden nuorten
sairaanhoitajakoulutusta
antavan
toimipisteen
käynnistäminen ei ole tar-
koituksenmukaista eikä
mahdollista.
Huhtikuun lopulla Pir-
kanmaan sairaanhoitopiirin
hallitus esitti, että Pirkan-
maan ammattikorkeakoulu
aloittaisi sairaanhoitajien
koulutuksen Valkeakoskel-
la. Valkeakosken aluesai-
raala tarjoaisi hyvät käytän-
nön harjoittelupaikat, ja toi-
saalta paikallinen koulutus
saattaisi helpottaa seutu-
kunnan hoitajapulaa. Piiri
esitti, että koulutuksen
suunnittelu tapahtuisi Pir-
kanmaan liiton, Valkeakos-
ken kaupungin ja Pirkan-
maan sairaanhoitopiirin yh-
teistyönä.
Pirkanmaan ammattikor-
keakoulun vastauksessa to-
detaan, että sairaanhoitaja-
koulutusta voidaan lisätä
Pirkanmaan ammattikor-
keakoulussa, mikäli opetus-
ministeriö myöntää lisää
aloituspaikkoja. Tällöinkin
koulutus tulisi keskittää
Tampereelle Kuntokadun
alueelle.
Sairaanhoitajien
koulutus ei ala
Valkeakoskella
Maakuntakorkeakoulun
toimintana voidaan järjes-
tää sosiaali- ja terveysalan
ammattikorkeakoulututkin-
toon johtavaa aikuiskoulu-
tusta sekä alan muuta kou-
lutusta myös muualla Pir-
kanmaalla kuin Tampereel-
la. Opetusministeriön toi-
mintaan myöntämät voima-
varat ovat kuitenkin niukat,
joten myös muiden organi-
saatioiden tulisi osallistua
toiminnan rahoittamiseen.
Pirkanmaan ammattikor-
keakoulu pitää kuitenkin
tärkeänä kehittää alueen ter-
veysalan koulutusta. Siksi
rehtori Olli Mikkilä pyytää
sairaanhoitopiiriä nimeä-
mään edustajansa työryh-
mään, jonka tehtävänä on
ensi lokakuun puoliväliin
mennessä selvittää erityi-
sesti sairaanhoitajakoulu-
tuksen riittävyys suhteessa
Pirkanmaan työvoimatar-
peeseen.
Lisäksi työryhmältä odo-
tetaan esitystä nuorten ja
aikuisten tutkintoon johta-
vasta koulutuksesta sekä
erikoistumisopinnoista. Esi-
tyksessä tulee kiinnittää
huomiota myös siihen, että
koulutuksen liittyvä harjoit-
telu voidaan järjestää tar-
koituksenmukaisesti. Työ-
ryhmän puheenjohtaja on
kehitysjohtaja Päivi Kart-
tunen.
Kuntapäättäjien uhkai-
lu on luultua yleisempää.
Lähes puolet kuntapäät-
täjistä on kokenut uhkai-
lua tai väkivaltaa työs-
sään tai luottamustehtä-
vässään. Virkamiehiin
kohdistuva uhkailu on
luottamushenkilöihin
kohdistuvaa uhkailua
yleisempää,
ilmenee
Kuntalehden Tampereen
yliopistolta tilaamasta
tutkimuksesta.
Kunnan johtavista virka-
miehistä lähes kaksi kol-
mesta ja luottamuselinten
puheenjohtajista yksi kol-
mesta on kohdannut uhkai-
lua tai väkivaltaa. Viran-
haltijoista uhkailluin ryh-
mä on sosiaalijohtajat, jois-
ta 90 prosenttia on koke-
nut itsensä tai läheisensä
uhatuksi. Luottamusjoh-
dosta valtuustojen puheen-
johtajat ovat uhkailuin ryh-
mä. Heistä 39 prosenttia on
ollut uhkailun kohteena.
Joka viidennelle uhkai-
lua kokeneelle kuntapäät-
täjälle uhkailu aiheuttaa
huolta omasta tai läheisten-
sä turvallisuudesta. Lisäk-
si joka viides harkitsee
työnsä tai luottamustoimen
jättämistä uhkailun tai vä-
kivallan seurauksena.
Uhkailun taustalla on
useimmiten kunnassa teh-
tyjen päätösten vastustami-
nen. Uhkailuja aiheuttavat
päätökset liittyvät useim-
miten kouluasioihin, kuten
koulujen lakkauttamiseen,
sekä sosiaalipoliittisiin ky-
symyksiin, kuten lasten-
suojeluun, toimeentulotu-
keen ja asumiseen.
Liki puolet kuntien
päättäjistä on
kohdannut uhkailua
Uhkailijat ovat useim-
miten päättäjille tuttuja
henkilöitä. 56 prosenttia
tuntee entuudestaan uhkai-
lijan. Tuntematon henkilö
on uhkailun takana 22 pro-
sentissa tapauksissa. Uh-
kailun takana on harvem-
min järjestäytynyt toimin-
ta. Kuntapäättäjät arvele-
vat uhkailun takana olevan
aatteellisen järjestön vii-
dessä prosentissa ja yrityk-
sen tai sen edustajan sa-
moin viidessä prosentissa
tapauksista.
Yleisimmin uhkaillaan
kasvokkain sanallisesti,
huutaen tai muutoin ag-
gressiivisesti käyttäytyen.
Ilkivalta, pahoinpitely tai
pahoinpitelyn yritys on
harvinaisempaa. Silti fyy-
sistä väkivaltaa on tutki-
muksen mukaan yllättävän
paljon. Noin joka kymme-
nes uhatuista on joutunut
pahoinpitelyn tai pahoin-
pitelyn yrityksen kohteek-
si.
Uhkailusta ilmoitetaan
poliisille harvoin. Runsas
kolmannes kertoo uhkai-
lusta poliisille ja vain hie-
man yli neljännes tekee
asiasta rikosilmoituksen.
Rikosilmoitusten vähäi-
syys liittynee siihen, että
päättäjät tuntevat usein uh-
kailijansa ja uhkailuun joh-
taneet syyt, kuten tyyty-
mättömyyden tehtyihin
päätöksiin.
Uhkailu on Suomessa
yleisempää kuin Ruotsis-
sa. Ruotsissa kunnanval-
tuustojen tai -hallitusten
puheenjohtajista 20 pro-
senttia on kokenut uhkai-
lua.
Voi renkimies Lukassonia!
Vesarannan kesäteatterin
Miehen kylkiluu-näytelmän
harjoituksia seuratessa tämä
lupsakka hahmo saa osak-
seen kaiken sympatiani. Ei
ole helppoa miehellä kah-
den kiihkeän naisen välissä.
Renkiparkaa temmotaan
kahteen suuntaan Amalia
Oljanderin ja Miina Salokan-
teleen toimesta, eikäTuomas
oikein osaa päättää kumpaa
lempisi.
Maria Jotunin 1900-luvun
alussa kirjoittama näytelmä
Miehen kylkiluu on edelleen
ajankohtainen. -Mikään ei ole
muuttunut vuosien saatossa.
Samat rakkauskiemurat ja ris-
tiriidat on edelleen, nauraa ap-
teekin emännöitsijää Amalia
Oljanderia esittävä Eeva-Lii-
sa Sianoja. Myös ohjaaja Ma-
rianne Aalto on samoilla lin-
joilla. -Rakkaus on näytelmän
pääteema. Kuka lopulta saa
kenet, ja kuka on kenenkin
kanssa onneton.
Miehen kylkiluu valikoitui
Vesarannan lavalle ohjaajan
toimesta. -Jotunilla on iskevää
tekstiä, joka ei vanhene, gra-
dunsakin Jotunin kirjoista teh-
nyt Aalto kertoo. Hänen mu-
kaansa Miehen kylkiluu on te-
kijänsä aurinkoisin näytelmä,
joka sopii Vesarannan maise-
maan kuin nakutettu. Näytel-
mässä vuorottelevat apteekka-
ripariskunnan ja palvelusväen
lemmenongelmat. Renki Tuo-
mas Lukasson rakastaa vapaut-
ta, mutta on kovasti Amalia
Oljanderin ja tohtorilan emän-
nöitsijä Miina Salokanteleen
mieleen. Mies tahtoisi lempiä
kumpaistakin, mutta sehän ei
naisille sovi. Valinta on tehtä-
vä.
Samaan aikaan sukset me-
nevät ristiin myös apteekkari
Jussi Ollenbergilla ja hänen
Elli-rouvallaan.
Aktiivisia talkoolaisia
Vesarannan kesäteatteri si-
jaitsee kauniilla paikalla Hou-
hajärven rannalla. Vammalan
kaupunki on aikoinaan huuta-
nut sen huutokaupalla Sam-
Vesarannassa
selvitellään
lemmenkiemuroita
maljoen, Illon ja Houhajärven
asukkaiden käyttöön, sillä heil-
tä puuttui uimaranta. Hiljalleen
asukkaat lähtivät kunnosta-
maan aluetta talkoilla kerää-
millään varoilla. Ajatus kesä-
teatterista syntyi aikoinaan
Vesarannan puuhamiehen Vei-
jo Mäkelän päässä ja ensim-
mäinen näytelmä Kas niin
Mimmi esitettiin kesällä -92.
Seuraava vuosi jäi väliin, mutta
sen jälkeen Vesarannan kesä-
teatteri on täyttänyt katsomon-
sa joka kesä. -Olemme joten-
kin onnistuneet valikoimaan
sellaisia näytelmiä, jotka ve-
tävät ihmisiä. Ensimmäiset
näytelmät ovat keränneet hy-
vän maineen, jonka perässä
ihmiset tulevat uudelleenkin,
tuumii Vesaranta ry:n Riitta
Ylöniemi. -Teatterikappaleet
eivät ole rivoja, vaan kaiken-
ikäisille sopivaa katsottavaa.
Vesarannan toimintaa pyörite-
tään talkoovoimin. -Talkoisiin
osallistuville seuroille hyvite-
tään heidän suoritustensa mu-
kaiset summat, kuvailee Ylö-
niemi toimintatapaa. Viime
kesältä plakkarissa on 200 tal-
koosuoritusta. -Väki osallistuu
innokkaasti toimintaan, tämä
koetaan mielekkäänä talkoo-
työnä, Riitta Ylöniemi kertoo.
Kesäteatterin katsomoon mah-
tuu nelisensataa katsojaa. -450
henkeä taitaa olla ennätys,
mutta se on kyllä ehdoton ylä-
raja. Ei ole enää kenellekään
mukavaa, että katsomo ahde-
taan tupaten täyteen, toteaa
Ylöniemi. -Muutamana kesä-
nä katsojia on jouduttu kään-
nyttämään portilta takaisin
paikkojen loppuessa. Vesaran-
nan konkareiden mukaan al-
kukesän näytökset vetävät aina
huonommin väkeä. -Kyllä toi-
vomus olisi, että ihmiset löy-
täisivät tänne heti ensimmäi-
siin näytöksiin. Näin pystyt-
täisiin välttämään myös mah-
dollisten ruuhkien syntyminen.
Yönäytös
kirjapäivien aikaan
Miehen kylkiluun harjoituk-
set aloitettiin tammikuun lo-
pulla lukuharjoituksilla. Huh-
tikuun puolivälissä porukka
siirtyi ulos. -Ei näytelmä ihan
vielä mene keskeytyksittä läpi,
nauraa ohjaaja Aalto. Näytel-
mässä on mukana yhdeksän
näyttelijää. -Viisi heistä on jo
konkareita Vesarannassa, nel-
jä uusia tulokkaita. Marianne
Aalto toimi viime kesänä Ve-
sarannassa ohjaajan assistent-
tina, ja kertoo katselleensa jo
silloin ”sillä silmällä” näytte-
lijöitä tälle kesälle. Miehen
kylkiluu on Aallon esikoisoh-
jaus. -Olen opiskellut teatteria
ja dramaturgiaa, ohjaustyö on
ollut pitkään haaveissa, hän
kertoo. Oman vaikeutensa
Miehen kylkiluuhun tuo rek-
visiitta. Kun näytelmä sijoit-
tuu 1900-luvun alun apteekki-
miljööseen, pitää esineidenkin
olla vanhoja. -Onneksi ystäväl-
lisiä rekvisiitanlainaajia on ol-
lut. Ihan kaikkia esineitä emme
ole vielä saaneet, mutta han-
kinnan alla on, kiittelee Aalto.
Herkulliseksi komediaksi mai-
nostetun Miehen kylkiluun
ensi-ilta on keskiviikkona 28.6.
kello 19. Sen jälkeen näytel-
mää pääsee seuraamaan pää-
osin sunnuntaisin ja keskiviik-
koisin aina 30.7. saakka. Tä-
män kesän uutuutena Miehen
kylkiluusta esitetään myös yö-
näytös. Ajankohta ajoittuu yk-
siin Vanhan kirjallisuuden päi-
vien kanssa. Perjantaina 30.6.
kello 22 alkavaan näytökseen
järjestetään myös bussikulje-
tus. Aalto ja Ylöniemi vink-
kaavatkin kaikkia kirjapäivil-
le tulevia suunnistamaan myös
Vesarantaan Vammalan muu-
ta kulttuuritarjontaa katso-
maan.
Rooleissa Vesarannassa
nähdään Jarkko Mäkipää (ap-
teekkari Jussi Ollenberg),
Memmu Nieminen (apteekka-
rinrouva Elli), Enni Eeronhei-
mo (apteekkioppilas Aina
Zinck), Sauli Saarinen (tohto-
ri Yrjö Kallio), Teemu Mäke-
lä (apteekkirenki Tuomas Lu-
kasson), Eeva-Liisa Sianoja
(apteekin emännöitsijä Ama-
lia Oljander), Pirkko Ukkonen
(tohtorin emännöitsijä Miina
Salokannel), Veikko Henttonen
(suutari Topias Kinkkunen),
Marjatta Tiensuu (hieroja).
Pauliina Parto
Miina (Pirkko Ukkonen) ja Amalia (Eeva-Liisa Sianoja) ovat kovasti mieltyneet suurisydä-
miseen Tuomakseen (Teemu Mäkelä). Eipä osaa renkiparka päätöstä naisten välillä noin
vaan tehdä.
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32