Suurin kohde Puurijärvi
Keskiviikko kesäkuun 21. 2006
10
Kansanedustaja Arto
Satonen (kok) perää kir-
jallisella kysymyksellä
hallituksen kantaa van-
husten itsenäisen asumi-
sen tukemiseen.
Kysymyksessään Sato-
nen ehdottaa vanhusten ko-
tona asumista helpottavi-
en laitteiden kuten hoiva-
sängyn hankkimisesta ai-
heutuvien kulujen korvaa-
mista kotitalousvähennyk-
Arto Satonen:
Hoivasängyn
hankkimista
kotiin tuettava
sessä tai jollain muulla ta-
valla. Hoivasängyn avulla
vanhukset voivat elää ko-
tona pitempään, minkä
vuoksi yhteiskunnan tulisi
tukea hoivasängyn hankki-
mista kotiin.
Suomen väestö vanhe-
nee nopeasti, yli 75-vuoti-
aita on lähes 400 000. Suu-
ret ikäluokat ovat saavut-
taneet tai ovat lähivuosina
saavuttamassa eläkkeelle
siirtymisen hetken. Suuri
osa tästä väestönosasta elää
edelleen kotona, mikä on
useimmiten paras vaihto-
ehto sekä vanhuksille ,että
yhteiskunnallekin. Mitä pi-
tempään ikääntynyt Suomi
pärjää omatoimisesti koto-
na, sitä vähemmän yhteis-
kunnan laitoshoidon re-
sursseja tarvitaan, peruste-
lee Satonen kysymystään.
Punkalaitumen pakolais-
ten vastaanottokeskus lak-
kautetaan tämän vuoden
loppuun mennessä.
Lakkautettaviin keskuk-
siin kuuluvat myös Vaasa ja
Perniö ja Peltolammin yk-
sikkö Tampereella. Työmi-
nisteriö päätti asiasta viime
torstaina.
Punkalaitumen kunta me-
nettää tässä yhteydessä Hau-
kankosken vuokratulot, 320
000 euroa vuodessa, sekä 14
työpaikkaa. Vastaanottokes-
kuksessa on nyt 115 turva-
paikanhakijaa. Punkalaitu-
melta oltiin lähdössä ensi vii-
kolla työministeriöön vetoa-
maan laitoksen säilyttämisen
puolesta, mutta ministeriön
päätös ehti ensin.
Ministeriö perustelee lak-
kautuksia sillä, että turvapai-
kan hakijoidenmäärä on las-
kenut viime vuodesta 40 pro-
Punkalaitumen
vastaanottokeskus
kiinni tänä vuonna
senttia ja laitosten asukas-
määrä 22 prosenttia. Suunta
jatkuu. Kaikkiaan Suomes-
sa on vielä 15 vastaanotto-
keskusta.
Ministeriö laskee pääse-
vänsä lakkautuksilla 5,9mil-
joonan euron säästöihin. Pää-
töksen valmistelussa on mi-
nisteriönmukaan otettu huo-
mioon vastaanottokeskusten
sijainti ja alueelliset työlli-
syysvaikutukset. Lakkautuk-
silla arvioidaan saatavan 5,9
miljoonan euron vuosittainen
säästö.
Suomessa on nyt 15 vas-
taanottokeskusta, joista kym-
menen on kuntien, kolme
valtion ja kaksi Suomen Pu-
naisen Ristin hoidossa. Ryh-
mäkoteja on yhteensä kah-
deksan. Turvapaikanhakijoi-
den majoituspaikkoja on 2
129. Niistä 1 934 on vastaan-
ottokeskuksissa ja 195 per-
heryhmäkodeissa.
Lääninhallitus esittää
valtion rahoitusta kustan-
nuksiltaan lähes 130 mil-
joonan euron kouluraken-
nushankkeisiin vuosille
2007-2010 Länsi-Suomen
lääniin. Satakunnassa kär-
kisijalle on asetettu Ulvi-
lan yhteiskoulun peruskor-
jaus ja Huittisten Pellon-
puiston koulun peruskor-
jaus.
Pirkanmaalla kärjessä
ovat Ylöjärven Kirkonkylän
koulun peruskorjauksen 3.
vaihe, Nokian Koskenmäen
koulun 1. vaihe, lisäraken-
nus, Tampereen Nekalan
koulun peruskorjaus ja Val-
keakosken Tietotien lukion
uudisrakennus, joka on yh-
teishanke liikuntatoimen
kanssa.
Länsi-Suomen lääninhal-
litus esittää opetusministe-
riön rahoitussuunnitelmaan
kaikkiaan 49 yleissivistävän
koulutuksen hanketta, joiden
kokonaiskustannusarvio on
127 milj. euroa ja valtion-
osuus 60 milj. euroa.
Ammatillista koulutusta,
ammattikorkeakouluja ja
ammatillista aikuiskoulutus-
ta koskevaa lainsäädäntöä
on kuluvan vuoden alussa
muutettu siten, että niiden
Lääni puoltaa
Pellonpuiston
peruskorjausta
rakennushankkeisiin ei enää
myönnetä erillistä valtion-
apua. Vapaan sivistystyön
koulutukseen lääninhallitus
esittää 4 hanketta, joiden ko-
konaiskustannusarvio on n.
4 milj. euroa ja valtionavus-
tus n. 1,5 milj. euroa.
Kunnat ovat ehdottaneet
Länsi-Suomen läänin alueel-
ta 126 yleissivistävän kou-
lutuksen hanketta, joiden ko-
konaiskustannusarvio on
395 milj. euroa.
Valtionosuutta näihin
kaikkiin tarvittaisiin 177
milj. euroa.
Rahoitussuunnitelmaesi-
tyksen ulkopuolelle jää näin
ollen noin kaksi kolmasosaa
hankkeista.
Hankkeiden kiireelli-
syysjärjestystä laadittaessa
on otettu huomioon kasvu-
ennusteiden mukaiset oppi-
lasmäärien
muutokset,
muuttoliikkeen vaikutukset,
kouluverkon kehittyminen
alueella, olemassa olevien
tilojen määrä ja kunto, yh-
teishankkeet kirjasto- ja lii-
kuntatoimen kanssa, opetus-
suunnitelmien asettamat
vaatimukset, aiemmat val-
tionavut sekä koulutuksen
järjestäjien taloudellinen ti-
lanne.
Maakunnalliset liitot ei-
vät rahoitussuunnitelmaesi-
tyksestä pyydetyissä lausun-
noissaan ole esittäneet muu-
toksia lääninhallituksen laa-
timaan hankkeiden keskinäi-
seen kiireellisyysjärjestyk-
seen.
EU:n LIFENature -rahas-
to on myöntänyt 3,4 mil-
joonaa euroa Lounais-Suo-
men ympäristökeskuksen
hankkeelle, joka koskee
viittä eri suojelualuetta Ko-
kemäenjoen varressaHuit-
tisissa, Kokemäellä, Nak-
kilassa, Porissa ja Noor-
markussa.
Hankkeenmerkittävin työ
on Puurijärven kunnostus
Kokemäellä. Hanke alkaa
1.8. ja kestää viisi vuotta.
Työtä tehdään seuraavilla
Natura-alueilla:Kokemäen ja
Huittisten alueella oleva Puu-
rijärvi - Isosuo, Huittisten
Vanhakoski, Harjavallan ja
Nakkilan Pirilänkoski, Porin
ja Noormarkun alueella ole-
va Kokemäen-joen suisto ja
Porin Preiviikinlahti.
Hankkeessa toteutetaan
luonnonhoitotöitä, rakenne-
taan ja kunnostetaan virkis-
tyskäyttöpalveluja ja laadi-
taan hoito- ja käyttösuunni-
telmat kaikille kohteille.
Luonnonhoitotöistä merkit-
tävin on Puurijärvi - Isosuon
alueella toteutettava Puurijär-
ven kunnostus, johon kuu-
luu vedennosto noin 80 sen-
tillä sekä laajamittaista kas-
villisuuden poistoa ruop-
pauksilla. Lisäksi kansallis-
puistossa tehdään soiden ja
metsien
ennallistamista.
Huittisten Raijalanjärvellä
parannetaan lintujen viihty-
mistä.
Muuallamerkittäviä luon-
nonhoitotöitä tehdään vain
Porin Preiviikinlahdella, jos-
sa kunnostetaan ja hoidetaan
lahden rantaniittyjä. Lisäksi
HuittistenVanhakoskella pa-
rannetaan hoidetaan alueen
luontoa.Virkistyskäyttöä pal-
velevia rakenteita tehdään
Preiviikinlahtea lukuun otta-
matta kaikille kohteille.
Useimmiten tehdään polku-
ja ja lintutorneja, mutta Piri-
länkoskella tarvitaan myös
rantatörmälle portaita. Ra-
kenteiden tarkoitus on paran-
taa alueisiin tutustumista ja
samallaminimoida virkistys-
käytön aiheuttamat häiriöt
luonnolle ja lähiympäristöl-
le.
Kaikille kohteille laadi-
taan hankkeessa hoito- ja
käyttösuunnitelmat. Suunni-
telmien laadinta käynnistyy
syksyllä 2006 ja ne tehdään
yhteistyössä kunkin Natura-
alueen paikallisten toimijoi-
den, kuten maanomistajien,
alueen käyttäjien ja eri yh-
teisöjen kanssa. Suunnitel-
mia varten tehdään myös
taustaselvityksiä, kuten lin-
nustoselvityksiä sekä erikoi-
simpana sedimentti- ja ras-
kasmetallitutkimuksiaKoke-
mäenjoen suistossa.
Hankkeesta vastaa Lou-
nais-Suomen ympäristökes-
kus. Muut hankkeessa mu-
kana olevat tahot ovat Noor-
markun ja Nakkilan kunnat
sekä Harjavallan, Kokemä-
en ja Huittisten kaupungit,
Satakuntaliitto, Metsähalli-
tus, Satakunnan vankilan
Huittisten osasto, Turun yli-
opisto, Geologian tutkimus-
keskus, Suomen ympäristö-
keskus, Birdlife Suomi sekä
Turun Tiepiiri.
Nuorten ammatillinen
koulutus täydentyy uudella
tekniikan- ja liikenteen
alalle sijoittuvalla kivialan
ammatillisella perustutkin-
nolla. Opetusministeriö on
myöntänyt kokeiluluvan
neljälle koulutuksen järjes-
täjälle.
Koulutuskokeilua lähtevät
toteuttamaanVammalan seu-
dun ammatillisen koulutuk-
sen kuntayhtymä, Pohjois-
Karjalan koulutuskuntayhty-
mä, Päijät-Hämeen koulutus-
konserni ja Kalajokilaakson
ammatillisen koulutuksen
kuntayhtymä. Koulutusko-
Kivialalle uusi tutkinto
myös Vammalaan
keilun tavoitteena on tuottaa
osaajia kiviteollisuuden ja ki-
virakentamisen tarpeisiin.
Alan yrityksillä on kasvavaa
työvoiman tarvetta nyt ja tu-
levaisuudessa.Alan teknolo-
giataso sekä osaamisvaateet
ovat myös kasvaneet. Kou-
lutuskokeilussa tehdään uusi
opetussuunnitelma yhteis-
työssä eri koulutuksen jär-
jestäjien, alan yritysten sekä
kiviteollisuusliiton kanssa.
Koulutuskokeilu alkaa
syksyllä ja päättyy vuonna
2010. Koulutuskokeilun
avulla yhdistetään koko val-
takunnan kivialan toimijat ja
osaajat.
Vammalan Seudun Pai-
kallisluettelo 2006 -2007
on ilmestynyt, ja sen ja-
kelu on käynnissä.
Luettelo jaetaan kesä-
heinäkuun aikana Vamma-
lan, Suodenniemen, Äetsän,
Mouhijärven, Punkalaitu-
men, Kiikoisten ja Lavian
talousalueiden kaikkiin ko-
titalouksiin ja yrityksiin.
Kesäasukkaat
voivat
noutaa luettelon veloituk-
setta Etelä-Satakunnan toi-
mipisteestä
osoitteesta
Marttilankatu 5 Vammala.
Vammalan seudun
paikallisluettelo
jaetaan joka kotiin
Yritykset voivat tiedustel-
la lisäkappaleita Etelä-Sa-
takunnan Puhelimelta.
Vammalan Seudun Pai-
kallisluettelo on alkuperäi-
nen paikallisluettelo, josta
löytyvät koti- ja yritysha-
kemisto sekä keltaiset sivut.
Luettelon painosmäärä on
20 000 kappaletta.
Vammalan Seudun Pai-
kallisluettelon 2006 -2007
julkaisijana toimii Finnet -
ryhmään kuuluva hakemis-
toyhtiö SataNet Invest Oy
yhteistyössä Etelä-Satakun-
nan Puhelin Oy:n kanssa.
Natura-alueet saivat 3,4
miljoonaa kunnostukseen
Juhannus aiheuttaa
muutoksia liikenteen ai-
katauluihin, kauppojen
aukioloaikoihin ja muihin
palveluihin. Kaupat ovat
torstaina auki normaalis-
ti. Perjantaina ne saavat
olla auki kello 7-13. Lau-
antaina kaupat ovat kiin-
ni. Sunnuntaina ne voi-
vat pitää ovensa auki nor-
maalisti puolestapäivästä
iltayhdeksään.
Haja-asutusalueiden
myymälöissä aukioloajat
ovat vapaat koko viikonlo-
pun.
Alkon myymälät ovat
torstaina auki kello 20:een.
Perjantaina myymälät pal-
velevat kello 9-13. Juhan-
nuspäivänäAlkot ovat kiin-
ni.
Pankit ovat torstaina auki
normaalisti. Perjantaina ne
ovat suljettuina.
Postin omat toimipaikat
palvelevat juhannuksen alla
torstaina klo 18:aan. Ju-
hannusaattona 23.6. ja ju-
hannuspäivänä 24.6. Postin
omat toimipaikat ovat kiin-
ni.
VR:n kaukoliikenteen ju-
nat noudattavat juhannuk-
sena poikkeuksellisia aika-
tauluja. Tämän lisäksi ju-
navuoroja on peruttu juhan-
nuspäivänä vähäisen mat-
kustajamäärän takia.
Juhannuksen aatonaatto-
na junat kulkevat perjantain
aikataulujen mukaisesti.
Liikennettä täydentää Ko-
larista klo 18.50 Helsinkiin
lähtevä juna.
Juhannusaattona 23.6. ju-
nat kulkevat lauantain ai-
kataulujen mukaan. Kola-
rista Helsinkiin klo 18.40
ja Helsingistä Kolariin klo
20.18 lähtevät junat on kui-
tenkin peruttu.
Juhannuspäivänä 24.6.
on voimassa sunnuntailii-
kenne, mutta useita juna-
vuoroja on peruttu. Sun-
nuntaina 25.6. junat noudat-
tavat sunnuntain aikataulu-
ja.
Juhannusaattona 23.6. on
lauantailiikenne, mutta pi-
dennetyn yöliikenteen junat
eivät ole kulussa. Nämä ju-
nat ovat L-juna Helsingistä
Kirkkonummelle klo 3.12,
M-junat Helsingistä Van-
taankoskelle klo 0.00–2.50
ja Vantaankoskelta Helsin-
kiin klo 0.00–2.40, T-junat
Helsingistä Riihimäelle klo
2.33 ja Riihimäeltä Helsin-
kiin klo 1.14 sekä I-junat
Helsingistä Tikkurilaan klo
0.03, 1.03 ja 2.03.
Autoliiton tiepalvelu
palvelee tehostetusti
Autoilijoiden etu-, har-
rastus- ja palvelujärjestön
Autoliitto ry:n tiepalvelu
päivystää jälleen tehoste-
tuin voimin juhannuksena
ja antaa apua automatkan
keskeytyessä. Tiepalvelun
saa kiinni valtakunnallisesta
numerosta
0200-8080
(0,99¤/min + pvm).
Päivystystä tehostetaan
22. kesäkuuta klo 18
25:nteen kesäkuuta klo 22
saakka. Valtakunnalliseen
Juhannusmuistio
numeroon soitetut puhelut oh-
jataan palvelukeskuksen kaut-
ta lähimmälle Autoliiton päi-
vystäjälle.
Perinteisen tiepalvelun ja
hinauksen lisäksiAutoliitto tar-
joaa tien päällä liikkuvalle tie-
toa ja opastusta kaikesta mat-
kantekoon liittyvästä: kelistä,
ruuhkista, huoltamoista, vaih-
toehtoisista reiteistä, lounas- ja
majoitusvaihtoehdoista, kaup-
pojen aukioloajoista sekä au-
ton vuokrauksesta ja julkisten
liikennevälineiden aikatauluis-
ta. Tiepalvelun valtakunnallista
palvelunumeroa kannattaa pi-
tää aina mukana esimerkiksi
auton hansikaslokerossa.
– Jos auto pysähtyy ajoväy-
lälle, on muuta liikennettä va-
roitettava välittömästi. Tämän
jälkeen auto pyrittävä siirtä-
mään mahdollisimman nope-
asti ajoväylän sivuun, tienreu-
naan tai levähdyspaikalle. En-
nen matkalle lähtöä autosta on
hyvä tarkistaa renkaiden ura-
syvyys, mahdolliset kulumat ja
rengaspaineet, jäähdytysveden
määrä sekä akun kunto. Myös
tavaran pakkaamiseen tulee
kiinnittää huomiota: irtoesineet
pois jalkatiloista ja hattuhyl-
lyltä. Raskaimmat esineet si-
joitetaan tavaratilan perälle ja
muiden tavaroiden alle. Mu-
kaan mahdollisesti lähtevä ja
aivan pienikin koira olisi mah-
dollisuuksien mukaan sijoitet-
tava tavaratilaan tai vaihtoeh-
toisesti lemmikille tarkoitettui-
hin turvavöihin kiinni.
Kokenein kuljettaja kannat-
taa laittaa ajamaan, ja matkan
varrella tulisi pitää riittävästi
lepotaukoja. Aikaa matkante-
koon tulee myös ruuhkien
vuoksi varata tavanomaista ke-
säviikonloppua enemmän.
Malttia ja aikaa
juhannusliikenteeseen
Juhannuksen liikenne tuo
vuoden pisimmät ruuhkat Ete-
lä-Suomen pääteille torstaina
ja sunnuntaina puolesta päiväs-
tä lähtien.
Lahden ja Heinolan väliset
pahat ruuhkat jäivät historiaan,
kun moottoritie valmistui vii-
me marraskuussa. Maanteil-
lämme on kuitenkin vielä muu-
tamia pullonkauloja: juhannuk-
sen menoliikenteessä ruuhkau-
tuvat valtatie 3 Tampereen län-
sipuolella, valtatie 4 Heinolan
Lusista Jyväskylään, valtatie 5
Lusista Mikkeliin ja valtatie 6
Kouvolan kohdalla. Myös kan-
tatie 51 Espoonlahden jälkeen
Kirkkonummella, valtatie 1
Lohjanharjulta länteen ja val-
tatie 9 Tampereelta itään sekä
saaristotie 180 Nauvoon ja
Korppooseen ruuhkautuvat.
Jyväskylän seudulla, valta-
teillä 4 ja 9, on paikallisia ja
melko lyhyitä ruuhkia. Muu-
allakin maassa on liikkeellä
runsaasti autoja, mutta liiken-
ne sujunee kuitenkin lähes nor-
maaleilla nopeuksilla. Meno-
liikennettä on runsaasti vielä
aattona kello 9–14. Aattoilta-
na liikenne saattaa juhannus-
tapahtumien
ympäristössä
ruuhkautua pahoin. Onnetto-
muusvaara on suurin yön juh-
lijoilla.
Juhannuksen paluuliikenne
on vilkasta sunnuntaina puo-
lesta päivästä alkaen ja jatkuu
lähelle puoltayötä. Juhan-
nukselta lomalle jäävät au-
toilijat eivät merkittävästi
vähennä ruuhkia. Ruuhka-
paikat ovat samat kuin me-
noliikenteessä eli valtateil-
lä 4 ja 5 ennen Heinolan
Lusia, valtatiellä 6 Kouvo-
lasta Koskenkylään, valta-
tiellä 9 Orivedeltä Tampe-
reelle, kantatiellä 51 Kirk-
konummelta Espooseen ja
Tampereen läntisellä ohi-
kulkutiellä.
Välttämällä vilkkaimpia
aikoja ja reittejä voi nopeut-
taa omaa ja muiden mat-
kantekoa. Juhannusaattona
ruuhkat ovat selvästi lyhy-
empiä kuin torstaina eikä
niitä ole keskiviikkona lain-
kaan.
Liikenne sujuu joutui-
simmin ja turvallisimmin,
kun antaa tilaa toisillekin
ja välttää ohituksia pitkissä
jonoissa. Näin vältetään lii-
kenteen ruuhkautuminen
jonoon palattaessa.
Poliisi valvoo
juhannusliikennettä
Poliisin partiot valvovat
pääteillä ajonopeuksia, ohi-
tuksia ja ajoetäisyyksiä. Ju-
hannusaattona ja juhannus-
päivinä poliisi keskittyy rat-
tijuopumusvalvontaan eri-
tyisesti juhlapaikkojen ja ra-
vintoloiden läheisyydessä.
Liikkuva poliisi valvoo ju-
hannuksena vesiliikennettä
järvialueilla. Valvonnalla
pyritään ensisijaisesti vä-
hentämään ruorijuopumus-
ta, lisäämään pelastusliivi-
en käyttöä ja parantamaan
veneiden kuntoa sekä va-
rustetasoa.
Poliisin rikostilastojen
mukaan kesäkuukaudet
ovat rattijuopumuksen osal-
ta synkkää aikaa ja juhan-
nuksena syyllistytään ratti-
juopumukseen selvästi mui-
ta juhlapyhiä tai viikonlop-
puja useammin.
Pitkäaikainen ja runsas
alkoholin nauttiminen vai-
keuttaa oman ajokunnon ar-
viointia etenkin aamuisin.
Epävarmoissa tapauksissa
kannattaa matkalle lähtöä
siirtää.
Tiehallinto seuraa juhan-
nusliikennettä pahimpina
ruuhka-aikoina tien päältä
ja ilmasta.
Tärkeät tiedot välitetään
autoilijoille radioiden kautta
ja
Internetissä
Tien-
käyttäjän linja 0200 2100
ottaa ympäri vuorokauden
vastaan tietoja teiden kun-
nosta ja liikenteen ongel-
mista paikallispuhelun hin-
nalla.
Luonnolle
juhannusrauha
WWF julisti jo viime vii-
kon tiistaina perinteisen ve-
siluonnon juhannusrauhan.
WWF:n mukaan erityissuo-
jelua tarvitsevat juhannuk-
sen aikaan muun muassa
linnut, joiden myöhäiset
poikueet kuoriutuvat juuri
juhannuksen tienoilla. Li-
säksi kylmä alkukesä on
myöhästyttänyt joitakin lin-
tupoikueita, jotka lämpi-
mämmässä säässä olisivat
jo kuoriutuneet. Näin ollen
liikkumista lintuluodoilla ja
niiden läheisyydessä pitäi-
si välttää.
Vesiluonnon juhannus-
rauhalla halutaan kannus-
taa merellä ja sisävesillä
liikkujia, mökkeilijöitä ja
muita juhannuksen viettä-
jiä välttämään maihinnou-
sua lintuluodoilla, mutta
myös vähentämään melua
rannoilla ja ajamaan mal-
tillisesti satamiin ja kapeik-
koihin.
Lisäksi halutaan muistut-
taa siitä, että myös rauhoi-
tettu saimaannorppa ja Itä-
meren hylkeet ovat alttiita
häiriöille.
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...32