Keskiviikko kesäkuun 21. 2006
9
HAUTAMUISTOMERKIT
PEIPOHJAN KIVIVEISTÄMÖ OY
P
E
I
P
O
H
J
A
N
K
I
V
I
V
E
I
S
T
Ä
M
Ö
TEHDAS: Kokemäki
puh. 02-6317 500, 0440 317 530
Vammalan seudulla
Teitä palvelee: Oiva Peltola, puh. 0400 552 042
Hautauspalvelut
• muistokivinäyttely
• kivisuunnittelu
• lisänimikaiverrukset
• ym. alan työt
Hautakivet
tehtaan hinnoilla
HUITTINEN-VAMPULA
Maksuton esittelykäynti
Harto Lujala 0400-779191
Vientikivi-Yhtiöt
27430 Panelia
Pähkinäkuja 6
vuotiaille. Ilm. kirkkoherranviras-
toon 3.7. mennessä puh. 83787620.
Tarkempi informaatio ilmoittautu-
neille myöhemmin.
Vampula
Pe 23.6.
klo 20 juhannusaaton lä-
hetysjuhla Kukonharjassa, Sauna-
koskella, Päivi Heinonen, Maija
Mäkelä, Johanna Hemmi.
La 24.6.
klo 10 sanajpalv. kirkos-
sa Plit, Katri Rajala (ei yht. kulj.).
Su 25.6.
klo 19 sanajpalv. vanhan
kirkon paikalla, Plit, Jankama.
To 29.6.
klo 19 kirkkovaltuuston
kokous seurakunnan metsässä
Ruskeakalliolla Matkusjoella Van-
hankylän tien varressa, sateen sat-
tuessa seurakuntatalolla. Esitys-
lista nähtävänä kirkkoherranviras-
tossa.
KUOLLEET:
LyyliAnnikki Ylikännö 90 v., Urpo
Kalevi Lehto 77 v., Vappu Sinik-
ka Toola 75 v.
Säkylä
To 22.6.
klo 8-12 lähetystyön ju-
hannustori. Arpajaisvoittoja voi
tuoda aamulla torille.
Pe 23.6.
klo 18 iltasoitto kirkon-
tornissa, juhannuskahvit srk-talon
sisäpihalla.
La 24.6.
klo 10 Messu, Aila Isota-
lo, kanttori Lauri Katila, avustaa
Lasse Mäkinen.
Su 25.6.
klo klo 18 sanajumalan-
palvelus kirkossa,Marja Joukio-Hir-
vijärvi, kanttori Satu Jaspa. Huom!
klo 10 ei ole jumalanpalvelusta.
To 28.6.
klo13.45 Hartaus Loi-
maan aluesairaalassa, Isotalo. Klo
18 miesten saunailta Pihlavassa,
Kimmo Koivisto.
La 1.7.
klo 18 iltasoitto kirkon tor-
nista.
Su 2.7.
klo 10 sanajumalanpalve-
lus kirkossa, Marja Joukio-Hirvi-
järvi. Klo 20 Suvi-ilta soi kirkos-
sa, toivevirsien ilta, Marja Joukio-
Hirvijärvi, Lauri Katila.
Säkylän kirkko avoinna tiekirkko-
na ajalla 24.6.-13.8. klo 12-17.
Päivystäjiä tarvitaan. Ota yhteyttä
kirkkoherranvirastoon p. 02-
8382100.
Turun arkkihiippakun-
nan tuomiokapituli on
29.3. 2006 tehnyt pää-
töksen, jonka mukaan
kappalainen Ilpo Sinkko
ei kirkkojärjestyksen 6
luvun 34§:n nojalla ole
Tuomiokapituli hylkäsi
Sinkon oikaisuvaatimuksen
kelpoinen Kokemäen seu-
rakunnan kirkkoherran vir-
kaan. Sinkko on tehnyt pää-
töksestä oikaisuvaatimuksen,
jonka tuomiokapituli on hy-
lännyt istunnossaan 9. ke-
säkuuta.
Tuomiokapituli on katso-
nut, että Sinkolta puuttuvat
kirkkoherran viran hoitami-
seen tarvittavat edellytyk-
set.
Kappalainen Sinkko on
viranhakuun liittyvässä
haastattelussa ilmoittanut,
että hän ei vakaumuksensa pe-
rusteella voi toimittaa juma-
lanpalvelusta naispapin kans-
sa. Hänen on katsottava etu-
käteen ilmoittaneen, ettei hän
ole valmis hoitamaan kaikkia
kirkkoherran virkaan kuuluvia
tehtäviä ja velvollisuuksia, ei-
Ei mahdollisuuksia Kokemäen kirkkoherraksi
vätkä viran hoitamisen edel-
lytykset siten täyty.
Kirkkolain 6 luvun 24§:n 1
momentin 3 kohdan mukaan
vaaliehdokkaaksi kelpoinen ei
ole hakija, jolta ilmeisesti puut-
tuvat viran hoitamiseen tarvit-
tavat edellytykset. Kirkkojär-
jestyksen 6 luvun 34£:n mu-
kaan kirkkoherran tehtävänä on
johtaa kirkkolain 4 luvun mu-
kaista seurakunnan toimintaa.
Tuomiokapituli toteaa pää-
töksensä perusteluissa, että
kirkkoherran tehtävät ovat laa-
ja-alaisia ja monitahoisia. Hän
on seurakunnan johtava viran-
haltija.
Esimiesaseman
vuoksi hänen mielipiteil-
lään ja toiminnallaan on
merkittävä vaikutus koko
seurakunnassa ja seurakun-
nan työntekijöiden työyh-
teisössä sen ilmapiiriin ja
työhyvinvointiin. Kirkkola-
ki tai kirkkojärjestys eivät
sisällä säännöksiä, jotka oi-
keuttaisivat työntekijän,
joka on ottanut kirkon vi-
ran vastaan, jättämään vir-
kaansa kuuluvia tehtäviä ja
velvollisuuksia suorittamat-
ta uskon- tai omantunnon-
vapauden perusteella. Kap-
palainen Sinkko on viran-
hakuun liittyvässä haastat-
telussa ilmoittanut, että hän
ei vakaumuksensa perus-
teella voi toimittaa juma-
lanpalvelusta naispapin
kanssa. Hänen on katsotta-
va etukäteen ilmoittaneen,
ettei hän ole valmis hoita-
maan kaikkia kirkkoherran
virkaan kuuluvia tehtäviä ja
velvollisuuksia.
Tuomiokapitulin päätök-
sestä voi valittaa Turun hal-
linto-oikeuteen.
Juhannusta eli Johannes
Kastajan syntymäpäivää
juhlitaan erityisesti Suo-
messa, Ruotsissa, Norjassa
ja Virossa. Kesäpäivän sei-
sauksen lähelle ajoittuva
ajankohta, vuoden valoisin
aika ja kesän vehreys on
tehnyt juhannuksesta yh-
den vuoden suosituimmis-
ta juhlista. Muualla maail-
massa tällä kirkollisella päi-
vällä ei ole kansanjuhlan
luonnetta.
Tänä vuonna juhannusta
vietetään 24. kesäkuuta. Jo-
hannes Kastajan syntymäpäi-
vää on vietetty kirkossa tuo-
na päivänä jo 400-luvulta läh-
tien.
Suomessa ja Ruotsissa siir-
ryttiin kuitenkin vuonna 1955
käytäntöön, jonka mukaan ju-
hannusta vietetään 20. ja
26.6. välisenä lauantaina.
Juhannuksen ajoitus pe-
rustuu Raamattuun, jonka
mukaan Johannes Kastaja
syntyi puoli vuotta ennen Jee-
susta.
Juhannus on vanha ääntä-
mismuoto Johanneksesta,
joka tarkoittaa ”Jumala on ar-
mollinen”.
Lisänimi Kastaja juontaa
hänen toimintansa keskeises-
tä osasta.
Johannes Kastaja oli Jee-
suksen edelläkävijä, joka val-
misti tietä Jeesuksen julistuk-
selle ja opetukselle. Johan-
nes kastoi myös Jeesuksen.
Myöhemmin Johannes teloi-
tettiin, koska hän oli arvos-
tellut julistuksessaan kunin-
gas Herodeksen elämäntyy-
liä.
Juhannuspäivänä kirkois-
sa pidetään jumalanpalvelus
ja lauletaan suvivirsi. Altta-
rikukkina on luonnonkukkia.
Päivän liturginen väri on val-
koinen, ilon ja toivon väri.
Kirkoissa on myös juhannus-
koivuja kesäisen juhlan merk-
kinä.
Juhannus on myös Suo-
men lipun päivä. Viralliseksi
liputuspäiväksi juhannus tuli
vuonna 1934.
Liput nostetaan salkoon ju-
hannusaattoiltana kello 18.
Liput saavat olla salossa
yön ja lasketaan vasta juhan-
nuspäivän iltana kello 21.
(KT)
Valo ja kesä
tekivät
Johannes
Kastajan
päivästä
suositun
Uskonnollinen moni-
muotoisuus Suomessa li-
sääntyy kiihtyvään tah-
tiin. Vaikka tilastot osoit-
tavat kirkosta eroamisen
lisääntyneen ja perinteis-
ten jumalanpalvelusten
osallistujamäärien laske-
neen, uusien uskonnollis-
ten yhteisöjen ja järjes-
töjen määrä lisääntyy jat-
kuvasti. Niistä valtaosa on
taustaltaan kristillisiä.
Myös virallisesti rekiste-
röityjen uskonnollisten yh-
dyskuntien määrä on ollut
tasaisessa kasvussa, mutta
ne eivät kata suurta osaa
Suomen uskonnollisista
yhteisöistä. Monet uskon-
nolliset suuntaukset toimi-
vat yhdistyksinä.
Nämä tiedot käyvät ilmi
Kirkon tutkimuskeskuksen
Uskonnot Suomessa -hank-
keen tuloksista. Hankkees-
sa on kartoitettu Suomen
uskonnollisia ja uskonnol-
listaustaisia yhteisöjä tieto-
kantaan, joka julkaistiin
verkossa kesäkuun alussa.
Valtaosa yhteisöistä
kristillisiä
Suomessa vaikuttaa ny-
kyisin kaikkiaan yli 1 200
Uskonnollisten yhteisöjen
määrä kasvaa nopeasti
kristillistä seurakuntaa. Vajaa
puolet niistä on evankelis-lu-
terilaisen ja ortodoksisen kir-
kon seurakuntia.
Lopuista yli 650:stä seura-
kunnasta noin 250 on itsenäi-
siä helluntailiikkeen seurakun-
tia ja saman verran kuuluu
muihin vapaisiin suuntiin.
Muita, uudempia itsenäisiä
kristillisiä seurakuntia on nii-
täkin pitkälle toistasataa.
Varsinaisten seurakuntien
lisäksi on vielä suuri joukko
kristillisiä yhdistyksiä ja jär-
jestöjä.
Pelkästään luterilaisen kir-
kon herätysliikkeiden piirissä
vaikuttaa yli 20 organisaatio-
ta, joilla useilla on maanlaa-
juinen toimintapiiri.
- Kristillisten yhteisöjen
määrä myös lisääntyy jatku-
vasti. Nykyisin perustetaan
kiihtyvään tahtiin pieniä karis-
maattisia seurakuntia, jotka ei-
vät kuulu mihinkään vakiintu-
neeseen kirkkokuntaan. Kartoi-
tuksen perusteella suomalainen
kristillisyys on löytämässä uu-
sia institutionaalisia muotoja,
joiden yhteisenä piirteenä on
minimaalinen organisoitumi-
nen ja seurakuntien autonomi-
suus, sanoo tutkija Kimmo
Ketola.
Myös idän uskonnot
kasvattaneet suosiotaan
Kartoituksen perusteella
myös intialaisperäisten uskon-
tojen ja aatteiden kannatus on
lisääntynyt voimakkaasti 1990-
luvun aikana ja sen jälkeen.
Suomessa toimii nykyisin noin
kolmisenkymmentä buddha-
laista organisaatiota. Hindulai-
sen kulttuuritaustan omaavia
liikkeitä on niitäkin nelisen-
kymmentä. Jälkimmäisten
kohdalla on kuitenkin huomat-
tava, että useimmat niistä ei-
vät opeta uskonnollista filoso-
fiaa vaan maallistuneita, lähin-
nä terveysliikuntaan suuntau-
tuneita versioita joogaperinteen
harjoituksista.
Myös muslimien maahan-
muutto on alkanut yhä sel-
keämmin näkyä uskonnollis-
ten yhteisöjen kartalla. Vii-
meisten vajaan kymmenen
vuoden aikana on rekisteröity
lukuisia islamilaisia yhdyskun-
tia ja niiden jäsenmäärät ovat
lähteneet voimakkaaseen kas-
vuun. Islamilaisia yhdyskun-
tia on tätä nykyä jo parikym-
mentä ja niissä on jo noin 3
300 jäsentä. Vaikka kyseessä
on vain noin kymmenesosa
Suomen muslimitaustaisista
maahanmuuttajista, kasvu on
ollut nopeaa.
Uskonnot Suomessa -
hankkeen taustalla on ollut
yhtäältä tutkimuksellinen
tarve kartoittaa systemaat-
tisesti Suomessa vaikutta-
via ja aiemmin vaikuttanei-
ta uskonnollisia ja uskon-
nollistaustaisia liikkeitä.
Taustalla on toisaalta myös
lisääntynyt kiinnostus ja
asiallisen tiedon tarve Suo-
messa vaikuttavista uskon-
noista.
Pelkästään erilaisten kris-
tillisten yhteisöjen kirjo on
jo niin suuri, että tavallisen
kadunmiehen on usein
mahdotonta hahmottaa nii-
den taustoja ja opillisia eri-
tyispiirteitä.
Helposti saatavilla ole-
van ja neutraalisti esitetyn
tiedon toivotaan myös edes-
auttavan uskontojen keski-
näisen ymmärryksen ja su-
vaitsevaisuuden lisäämistä.
Tietokantaa on pyritty laa-
timaan yhteistyössä asian-
omaisten järjestöjen kans-
sa.
Uskonnot Suomessa -
hankkeen valmistelu alkoi
Uusien uskonnollisten liik-
keiden
tutkijaverkosto
USVA ry:n parissa syksyl-
lä 2003.
Vuoden 2005 loppuun
hanke toimi Kirkon tutki-
muskeskuksen rahoituksen
ja Opetusministeriön tie-
donjulkistamisapurahan tur-
vin.
Tammikuussa 2006 to-
teutuksen päävastuu siirtyi
USVA:lta Kirkon tutkimus-
keskukselle. (KT)
VAMMALAN KESKUSTA-
KORTTELI KUNTOON!
Vammalan kaupunki etsii yhteistyökumppania kaupungin
keskeisimmän liikekorttelin, ns. Kymppikorttelin täydennys-
rakentamiseen. Asiasta kiinnostuneita rakennuttaja- ja rak-
entajatahoja pyydetään mukaan ideoimaan korttelin uutta
ilmettä ja rakennusmahdollisuuksia. Kaupunki omistaa kort-
telista osan, joka on pääosin rakentamaton. Kaupunki etsii
toteuttamisesta kiinnostunutta yhteistyökumppania, joka on
valmis panostamaan alueen suunnitteluun ja ideoiden kehit-
telyyn jo tämän vuoden kuluessa. Korttelin asemakaavaa
on tarkoitus tarkistaa ensi vuonna.
Vammalan kaupunki pyytää asiasta kiinnostuneita henkilöitä
ja yrityksiä ilmoittautumaan apulaiskaupunginjohtaja Jaakko
Erjolle puh. 03-519 8510 tai 050-517 7305 tai sähköpostilla
viimeistään 7.7.2006.
Vammalassa 19.6.2006
KAUPUNGINHALLITUS
HARJUKADUN PERUS-
PARANNUSSUUNNITELMA
(väli Poikkikatu-Linjakatu)
Otsikossa mainittu katusuunnitelma pidetään maankäyttö-
ja rakennusasetuksen 43 §:ssä säädetyllä tavalla yleisesti
nähtävänä teknisen palvelukeskuksen yhdyskuntasuunnittelun
osaston ilmoitustaululla kaupungintalon II kerroksessa 22.6.-
5.7.2006.
Mahdolliset muistutukset suunnitelman johdosta on jätettävä
kirjallisena ja tekniselle lautakunnalle osoitettuna teknisen
palvelukeskuksen kansliaan ennen nähtävilläoloajan päät-
tymistä eli 5.7.2006 klo 15.00 mennessä.
Vammala 19.6.2006
TEKNINEN LAUTAKUNTA
KUULUTUS
Vammalan kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 8.5.2006
§ 24 hyväksynyt Siikarannan asemakaavanmuutoksen
28.12.2005 päivätyn ja 18.4.2006 tarkistetun ehdotuksen
AA 150/2005 mukaisena. Kaupunginvaltuuston päätös on
lainvoimainen.
Vammala 19.6.2006
KAUPUNGINHALLITUS
YLIMÄÄRÄINEN TORIPÄIVÄ 22.6.2006
Vammalan torilla järjestetään ylimääräinen toripäivä 22.6.2006
klo 7.00-14.00.
TEKNINEN LAUTAKUNTA
VAMMALAN KAUPUNGIN-
VALTUUSTON KOKOUS
pidetään Sylvään koulun auditoriossa, maanantaina
26.6.2006 kello 18.15.
Kokouksen esityslista on nähtävänä ilmoitustaululla kaupun-
gintalolla 21.6.2006 lukien.
Tämän kokouksen tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä hal-
lintokeskuksessa kaupungintalolla 4.7.2006 kello 9-15.
Käsiteltävät asiat
29 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
30 Pöytäkirjan tarkastajien valinta
31 Vammalan kaupungin tilinpäätös vuodelta 2005
32 Vammalan kaupungin arviointikertomus vuodelta 2005
33 Sastamalan perusturvakuntayhtymän vuoden 2005
tilinpäätös, tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus
34 Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen
35 Kilpinokankadun varren asemakaavanmuutos
36 Keskustan korttelien 11 ja 16 asemakaavanmuutos
37 Pienien vuokra-asuntojen hankkimista
laitoshoitokustannusten säästämiseksi
koskeva valtuustoaloite
38 Ilmoitusasiat
Vammala 20. kesäkuuta 2006
JARI ANDERSSON
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...32