Page 11 - Alueviesti_29

Keskiviikko heinäkuun 19. 2006

11

Vammalalainen sosialide-

mokraattinen kunnallispoli-

tiikan vaikuttaja Pentti Kuk-

ko täytti 60 vuotta viime

perjantaina. Pitkäaikainen

Vammaksen mies on 1. elo-

kuuta alkaen työttömyyselä-

keläinen.

Pentti Kukon vanhemmat

olivat kotoisin Viipurin läänin

Pyhäjärveltä. Äiti oli Konitsan,

isä Tiituan kylästä.

Pentti Kukko on syntynyt

Kyyjärvellä, ja hänen ristiäi-

sensä ja samalla uuden kotita-

lon tupaantuliaiset pidettiin

samanaikaisesti. Perhe oli siir-

tynyt 1946 Kyyjärvelle Multi-

alta.

Perheeseen syntyi kaikkiaan

kahdeksan lasta, joista vanhin

kuoli pienenä.

Seitsemättä kautta valtuustossa

Pentti Kukko

virittäytyy eläkepäiviin

Sisarukset ovat asettuneet

Lahteen, Poriin, Kankaanpää-

hän, Vammalaan ja Ruotsiin-

kin heistä muutti kaksi.

Pentti Kukon muutto Vam-

malaan liittyy Karkun evanke-

liseen kansanopistoon ja siel-

lä syttyneeseen rakkauteen: -

Äiti ja sisar patistivat minut

Karkun evankeliseen opistoon

ja siellä tapasi tyrvääläisen ty-

tön, Raijan Ylistenjärven ran-

nalta, ja 19.6. 1966 meidät

vihittiin, hän kertoo.

- Kansanopistossa ei vielä

tiennyt tulevaa ammattia. Si-

sar ja hänen miehensä perusti-

vat Sammaljoelle korjaamon,

sittemmin terästuotteen, ja olin

siellä töissä opiston jälkeen.

Vammakselle menin töihin 2.9.

1968. - Maasepän paja oli sel-

lainen oppipaikka, että siellä

oppi tekemään kaikenlaista

työtä. Varmasti vastasi ammat-

tikoulua, tuumii Pentti.

Vammaksella ensimmäiset

hommat oli viilaajan töitä, sil-

loin tehtiin sissikaminaa.

Työura päättyi marraskuus-

sa 2002, jolloin Pentti yhtenä

monista sanottiin irti tuotan-

nollisista ja taloudellisista syis-

tä. Nyt 1. elokuuta hän on siis

työttömyyseläkeläinen. Vam-

maksella hän teki viilaajan ja

hitsaajan töitä ja toimi tarkas-

tajana viimeiset vuodet. Tie-

tomiehen kautta hän opiskeli

työteknikoksi ja suoritti myös

automaatiotutkinnon.

Ammatillisen koulutuksen

kuntayhtymä oli kummankin

koulutuksen järjestäjänä, ja sit-

temmin Pentti Kukko oli myös

sen hallinnossa mukana. Hän

Taustalla uusin projekti, noin vuoden sisään valmistuva uusi, ympäri vuoden asuttava

vapaa-ajan asunto.

Ylistenjärven mökkilaiturilla on kiva tuumailla maailman menoa.

on hallituksen varapuheenjoh-

taja, toimittuaan sitä ennen

kaksi kautta yhtymähallituksen

puheenjohtajana.

Pentti Kukko on tyytyväi-

nen kuntayhtymän tilaan: - Nyt

kehitetään, Niemen Matti kun

saatiin hallituksen puheenjoh-

tajaksi. Nyt kunnat ovat pan-

ostaneet ihan kiitettävästi, on

voitu rakentaa ja hankkia ko-

neita. On kehitetty koulutusta

ja saatu sellainen henki, että

on kehitetty kaikkia yhtymän

oppilaitoksia, Kukko kiittelee.

- Hitsaus ja levyosasto val-

mistuvat. Työ on antanut itsel-

lekin paljon.

Politiikkaan ammatti-

yhdistyksen kautta

Vammaksella Pentti Kukko

oli Metallin paikallisosaston

puheenjohtajana, taloudenhoi-

tajana ja työsuojeluvaltuutet-

tuna. - Se sitten väkisinkin vei

näkemään vastakkainasettelua.

- Heikompiosaisen puolustami-

sen tarve tuli esille.

Kukon ensimmäinen kun-

nallinen

luottamustehtävä

Vammalassa oli henkilöstölau-

takunnan varajäsenyys 1975.

Lautakunta perustettiin kesken

vaalikauden. Vuoden 1976

kunnallisvaaleissa Pentti Kuk-

ko valittiin ensimmäiseksi va-

ramieheksi ja saman vuoden

joulukuussa hänestä tuli var-

sinainen valtuutettu kun Väi-

nö Ojala kuoli yllättäen koti-

matkallaan.

Sen jälkeen Pentti Kukko on

valittu valtuustoon kuusissa

vaaleissa ja hän on nyt muka-

na jo seitsemättä kautta.

Tätä edellisen kauden alla

Kukko ilmoitti ettei asetu eh-

dokkaaksi. - Otti päähän kun

alettiin purkaa hyviä rakentei-

ta ja purkaminen aina kohdis-

tui vähäosaisiin. Ei ollut ha-

lua jatkaa, perustelee hän sil-

loista ratkaisuaan.

Näin hän oli yhden vaali-

kauden poissa, asettui sitten

taas ehdokkaaksi ja on taas

valtuutettu.

- Esimerkiksi mielestään

huonosta kaupungin kaupasta

hän ottaa Donitsiareenan: -

Minä en olisi ollut sitä osta-

massa.

Kaupunginhallituksen pöy-

dän vieressä Pentti Kukko on

istunut pitkään niin hallituk-

sen jäsenenä, varajäsenenä

kuin valtuuston puheenjohta-

jana. Nyt hän on valtuuston 1.

varapuheenjohtajana. - Ei tartte

paljon tehdä, mutta on jyvällä

kaikesta.

Kukoilla on kolme lasta, ja

kaikki ovat perineet vedon po-

litiikkaan. Kaikki kolme ovat

tai ovat olleet sosialidemo-

kraattisia kunnallisvaltuutettu-

ja. Taina Koski-Vähälä on heis-

tä vanhin, Tarja toiseksi van-

hin ja Matti nuorin. Matti ja

Taina ovat mukana Vammalan

politiikassa. Matti oli yhden

kauden valtuutettuna mutta jät-

täytyi viime vaaleista pois. Tai-

na jatkaa edelleen ja Tarja (Ko-

palainen) istuu Mouhijärven

valtuustossa.

Olipa aika, että Vammalan

valtuustossa istui kolme Kuk-

koa samanaikaisesti.

Pentti Kukko sanoo, ettei ole

ohjannut lapsiaan poliittisesta

määrättyyn suuntaan. - Kyllä

kai se on tullut siinä sivussa,

en ole vääntänyt ohjetta siitä

mitä tulee tehdä, miten suun-

tautua.

Pentti Kukko on myös Vam-

malan Seudun Osuuspankin

hallituksen jäsen.

- Mieluinen paikka sillä ta-

valla, että on antanut kunnal-

liselle puolelle laajempaa kat-

santokantaa. Asiassa on ehkä

ollut tukea molemmin puolin.

Rakennusmieheksi

Vaimon kotitilan mailla Yli-

stenjärvellä on vanha mökki,

joka on ollut Kukkojen tuki-

kohtana jo pitkään. - Sinne ra-

kennettiin nesin uusi sauna ja

nyt tehdään mökkiä, kertoo

Pentti. - Vaimolla on siellä pik-

kuinen palanen metsää ja

maansyrjää, on kasvihuone ja

mansikkamaa. Järvi antaa ka-

laa ja antoi aikanaan rapuakin.

Edellinen rapurutto iski kuu-

sikymmenluvulla, sitten toinen

2000-luvulla ja rapukanta on

kärsinyt. Onneksi vietiin Hou-

hajärveenYlistenjärven rapua,

nyt sitä tuotu takaisin elvyttä-

mään Ylistenjärven kantaa.

Kukko kertoo, että mökillä

ei vallan asuta, kun niin lähel-

lä on se varsinainen sänky. Pal-

jon siellä kuitenkin ollaan.

Uusi asumus on valmis kun

vaimo pääsee ensi vuoden elo-

kuussa eläkkeelle.

Patikointikin

miellyttää

Muuallakin on käyty. - Ke-

säisin ollaan tehty patikkareis-

suja, Tarjan mies on innokas

patikoija, ja Karhunkierros on

alettu Sallan Hautajärveltä ja

patikoitu Rukalle asti. Minul-

le tehtiin 1997 selkäleikkaus,

ja sanoin että jos tästä vielä

pystyyn pääsee, niin lähdetään

Karhunkierrokselle. Kun kun-

toon tulin ja sauvakävelin, niin

vävy alkoi valmentaa, että olen

kunnossa kun kierrokselle läh-

detään. Seuraavana vuonna

lenkki tuli tehtyä, kertoo Kuk-

ko lupauksen lunastamisesta.

Ei vielä vastausta

Pentti Kukko ei sano yh-

tään mitään siihen, että aset-

tuuko ehdokkaaksi seuraavis-

sa kunnallisvaaleissa - Tuumii

kyllä, että vanhusväestökin tar-

vitsee omat edustajansa. Täs-

sä on turhan aikaista pohtia,

kuitaa hän asian ainakin tois-

taiseksi..

Hän kiittää myös muistami-

sista. - En pitänyt juhlia enkä

kutsunut ketään, mutta ovi oli

auki ja siitä kulki paljon po-

rukkaa ja oma väki juhli seu-

raavana päivänä.

Erikoisin lahja oli vuohi. Se

ei koskaan mäkätä kotinurkis-

sa, sillä se ostettiin Pentin ni-

missä ungandalaiselle vähä-

osaiselle perheelle. Nyt perhe

saa maitoa ja juustoa ja vähän

niistä tuloakin.

Erkki Petman

Satakunnan kansansou-

tuun starttasi Vammalasta

perjantaiaamuna 260 venet-

tä, joista 55 kirkkoveneitä.

Tänä vuonna kajakkien. ka-

Satakunnan Kansansoudussa

pikkuveneitä tänä vuonna

aikaisempaa runsaammin

noottien ja pienten soutu-

veneitten määrä oli kasva-

nut viimevuotisesta, mutta

osanottajamäärä laskenut

noin 200 hengellä.

Kirkkoveneet Vammaskosken alajuoksulla ovat komea näky.

Äetsän kunnon naisten kirkkovene on ajanut Hartolankosken rantaan. Matka jatkui sou-

taen taas kosken jälkeen kohti kaukaista poria. Matkaa taitettiin kaikkiaan lähes 110

kilometriä.

Mukana kirkkovenekunnis-

sa olivat myös Äetsän kunnon

naiset, joiden joukkue on ollut

tuttu näky jo monina aiempi-

na vuosina. Sylvään rannasta

liikkeelle lähteneet veneet nos-

tettiin tietysti ensimmäisen ker-

ran kannaksen yli jo Hartolan-

kosken voimalaitoksella.

Homma sujui rutinoidusti,

eikä kaaosta paikalla syntynyt.

Kirkkkoveneet nostettiin omal-

ta puoleltaan, pikkuveneet toi-

selta.

Ensimmäinen etappi oli per-

jantai-iltana Risteellä, missä

yövyttiin ja sitä ennen tietysti

humpattiin. Seuraavana päivä-

nä soutu eteni Harjavaltaan.

Poriin veneet saapuivat sun-

nuntaina.

Järjestäjät eivät raportoineet

onnettomuuksista. Joen pintaa

säännösteltiin voimalaitosten

juoksutuksella eikä kovia ko-

linoita kuulunut. Mukana oli

nyt myös yhden päivän souta-

jia, ensi kertaa Satakunnan

kansansoudun historiassa.

Page 11 - Alueviesti_29_2006