Page 12 - Alueviesti_29

Keskiviikko heinäkuun 19. 2006

12

Kotajärvellä

tanssittiin taas

Seppo Kotajärvi ja Kouvo-

lan Kunigas vuodelta 1953.

Tällaisella pelillä sen ajan

mestarit soittivat, Lasse Pih-

lajamaata myöten.

Seppo Kotajärvi ja Esko Koskela penkillä pelimannin.

Matti Mäkinen, Esko Koskela, Seppo Kotajärvi, Seppo Sjöman, Arto Ranta ja Pekka Lehti takasivat tahdit Kotajärven

lavalla.

Siniraitaisessa paidassa hikoileva Seppo Sjöman on Jämijärven pelimannien perustaja.

Kaksi aitoa kotajärveläis-

tä, Esko Koskela ja Seppo

Kotajärvi joukkoineen vetä-

vät joka kesä vanhan Kota-

järven lavan täyteen tanssi-

joita ja hyvän tanssimusii-

kin ystäviä. Niin oli nytkin,

viime torstaina, jolloin Myl-

lymaan Lähdön tansseissa oli

pitkälti yli 200 piletin lunas-

tanutta.

Esko Koskela syntyi 1939

Vesunnissa niukin naukin

Mouhijärven puolella. Hän

muutti Ruotsiin 1968 Trelle-

borgiin kumitehtaalle. - En

osannut kieltä mutta silloin riit-

ti kun teki töitä, kertoo Esko,

joka jäi eläkkeelle 63-vuotiaa-

na ja asuu edelleen Ruotsissa

mutta käy joka kesä Suomes-

sa ja Vammalassa. Eskon en-

simmäinen hanuri oli saksalai-

nen Rauner, jonka hänelle osti

tädin mies, Väinö Riutta. Yli

viisikymmentä vuotta hanuri

oli poissa Eskon hyppysistä,

mutta löytyi tutulta mieheltä.

Hanurin omistaa nykyisin Ta-

pio Riutta, Väinön poika. Alun

perin Väinö osti sen Eskolle

Kalle Mäkisen osto- ja myyn-

tiliikkeestä.

Mäkisen Unto eli Putte ja

Tommi Penttilä opettivat Es-

koa soittamaan. Tansseja Esko

alkoi soittaa 1957 ja yhtyeen

nimi oli Koskelan Tangoyhtye.

Riutan veljekset Pertti, Jorma,

Pauli ja Arvo olivat mukana.

Laulusolisti oli Jimmy (Ves-

ka) Tuominen.

Jonkin aikaa Esko soitti tam-

perelaisessa Apo Tannerin or-

kesterissa. - Silloin kierrettiin

laajemmalla, Esko kertoo.

Ennen Ruotsiin muuttoa

Esko asui kolme vuotta Keu-

ruulla ja muutti sieltä Trelle-

borgiin. Ruotsissa oli tuttuja

muusikoita ja niin esiintymi-

set jatkuivat. Esko säesti Ruot-

sissa monia tunnettuja suoma-

laisia laulajia, mm. Olavi Vir-

taa ja Veikko Tuomea.

Seppo Kotajärvi on synty-

nyt Esko naapurissa ja on nyt

60-vuotias. Hän alkoi keikka-

touhut vuonna 1969 Ikaalisten

kylpylässä missä ensi pesti kes-

ti peräti kolme kuukautta. -

Minulla oli trio alussa, rum-

mut ja kitara ja haitari. - Olin

13-vuotias kun isä osti minul-

le Lindholmin Onnilta Viipu-

rissa tehdyn hanurin.

Seppo Kotajärvi on alun pe-

rin optikko. Kaksi ja puoli

vuotta hän työskenteli optik-

kona Aaro Nyyssösellä Vam-

malassa ja teki tänä aikana liik-

keessä myös kaikkia muita kel-

lo- ja kulta-alan töitä. Sitten

hän työskenteli Aseman Kel-

lossa Tampereella vastaten liik-

keen myynnistä. - Se oli suo-

sittu maalaisten kihlakauppa.

Ensimmäisen juhannuksen alla

myin 25 kihlat.

Kaiken aikaa Seppo Kota-

järvi soitteli siinä sivussa. Kel-

Esko Koskelan ensimmäinen

hanuri löytyi 50 vuoden jäl-

keen soittajan sormiin.

loliikkeen jätettyään hän toi-

mi kaksi ja puoli vuotta opet-

tajana Tampereen ammattiopis-

tossa, siirtyi vakuutusalalle

vuonna 1968 Kalevaan, joka

fuusioitui Sampoon myöhem-

min. Kaikkiaan hän oli 27

vuotta vakuutusalalla.

Seppo Kotajärvellä oli oma

kokooonpano Tampereella kol-

misenkymmentä vuotta. Se

koostui parhaista tamperelai-

sista muusikoista. Hän esiin-

tyy nykyisin lähinnä yksityis-

tilaisuuksissa.

Nyt Seppo asuu Lempääläs-

sä Tampereen rajalla, Vamma-

lassa ja Pohjalanjärvellä koti-

tilalla ja pitää Vammalassa

auto- ja traktorimuseota. Esko

ja Seppo tapasivat pitkästä ai-

kaa Kiikoisten purpureilla vii-

sitoista vuotta sitten. - Mylly-

mäen torpassa soitettiin aamu-

neljään saakka. Kansa ei läh-

tenyt pois millään. Siitä puhu-

taan vieläkin, muistelevat ka-

verukset.

Esko oli aloittanut Kotajär-

ven kesätanssit yksin jo pal-

jon aiemmin, mutta muutamia

vuosia sitten he alkoivat soit-

taa yhdessä. Esko muistaa,

miten Kotajärvellä esiintyi ko-

via silloisia nimiä, joita hän

säesti, esimerkiksi Tapio Rau-

tavaaraa ja Veikko Tuomea.

Nyt Kotajärven heinäkuisis-

ta tansseista on tullut vuotui-

nen perinne, jota odotetaan pit-

kään ja hartaasti.

Lyhytkin oleskelu aurin-

gossa tuo hyötyä kehol-

le. Aurinko on ihmisille

tärkeä D-vitamiinin läh-

de ja D-vitamiini puoles-

taan on tärkeä luuston

hyvinvoinnille. Suurella

osalla suomalaisista on

riittämätön D-vitamiinin

saanti, mikä vaikuttaa

luuston kuntoon.

Kesäaikaan auringon

lämpö ja valo villitsevät

suomalaiset. Auringon ris-

keistä on puhuttu paljon ja

moni on oppinut suojaa-

maan ihonsa oikein voiteel-

la tai vaatetuksella. Osa

välttää auringon paistetta

lähes kokonaan. Riskien

ohella auringosta on myös

paljon hyötyä. Aurinko on

yksi tärkeimmistä D-vita-

miinin lähteistämme. D-

vitamiinivarastot täyttyvät,

kun sen tuotanto käynnis-

tyy auringonvalon vaiku-

tuksesta iholla. D-vitamii-

nia tarvitsevat erityisesti

osteoporoosia eli luukatoa

sairastavat henkilöt.

D-vitamiini on tärkeä te-

kijä kalsiumin imeytymi-

sessä. Jos kalsiumia ei

imeydy tarpeeksi, elimistö al-

kaa ottaa puuttuvaa kalkkia

luustosta. Seurauksena on luus-

ton haurastuminen ja voimak-

kaasti kasvanut riski murtu-

miin. D-vitamiini on myös tär-

keä lihasten toiminnalle ja ta-

sapainokyvyn ylläpidolle.

- Suomessa on väestötasoi-

sesti todettu selvä D-vitamii-

nin puute kaikissa ikäryhmis-

sä. Varsinkin osteoporoosin

ehkäisyn kannalta koululaisten

ja nuorison D-vitamiinin tar-

peeseen tulisi kiinnittää erityis-

tä huomiota samoin kuin riit-

tävään kalkin saantiin ja lii-

kuntaan. D-vitamiinin saanti

tulisikin tarvittaessa turvata

suun kautta otettavilla table-

teilla, kertoo ylilääkäri Sinik-

ka Kyrönpalo Tampereen Ha-

tanpään lääkäriasemalta.

Turvallista lämpöä

Auringon vaikutus D-vita-

miinin kannalta syntyy varsin

nopeasti. Yleensä jo 10-20 mi-

nuuttia aurinkoa päivässä riit-

tää. Pilvisyys, vaatetus, ihon

väri ja ihmisen ikä vaikuttavat

D-vitamiinin tuotantoon ihol-

la. Suomessa auringonvaloa on

riittävästi toukokuusta loka-

kuuhun. Muulloin tarvitaankin

jo lisäystä ravinnosta ja D-vi-

tamiinivalmisteista. Suomalai-

set saavat D-vitamiinia mm.

kalasta, vitaminoiduista mai-

Auringonvalo hellii mieltä ja vahvistaa luustoa

Auringonpalvojia Vammalan Pororannassa kesän toistaiseksi viimeisenä hellepäivänä,

maanantaina.

tovalmisteista, margariinista ja

kananmunasta.

Oman ryhmänsä D-vitamii-

nin tarpeesta muodostavat os-

teoporoosia sairastavat henki-

löt. Heille D-vitamiinin saanti

on erityisen tärkeää, ja riittävä

D-vitamiinin saanti on osa

säännöllistä hoitoa.

- D-vitamiinia yhdessä kal-

kin kanssa tulisi saada päiväs-

sä 800 kansainvälistä yksikköä.

Riittävä kalsiumin saanti on

1000 milligrammaa päivässä.

Tämän lisäksi saa tulla vielä

auringonvalon D-vitamiinisyn-

teesin vaikutukset ilman ylian-

nostuksen vaaraa, Kyrönpalo

toteaa.

Osteoporoosi yleistyy

Osteoporoosi on tyypillinen

vaihdevuosi-iän ylittäneiden

naisten sairaus. Suomessa on

arviolta 400 000 ihmistä, jot-

ka eriasteisesti sairastavat os-

teoporoosia - suurin osa tietä-

mättään. Sairaus on diagnosoi-

tu jo noin 50 000 suomalaisel-

la, mutta todellisuudessa poti-

laita on monikertainen määrä.

Ja uusien tapausten määrä kas-

vaa, kun väestö ikääntyy.

Kyseessä on luuston saira-

us, joka vaikuttaa luun kestä-

vyyteen ja rakenteeseen. Kun

luu haurastuu, se altistuu mur-

tumille vähäisissäkin iskuissa.

- Osteoporoosiin on vasta

viime vuosina alettu Suomes-

sa kiinnittää enemmän huo-

miota. Tyypillinen uusi tapaus

todetaan, kun hoitoon saapuu

kadulla kaatunut iäkkäämpi

naishenkilö, jonka ranne tai

lonkka on murtunut. Tam-

pereen perusterveydenhuol-

lossa pyritään siihen, että

kaikkien tällaisten potilaiden

luuntiheys mitataan, kertoo

Sinikka Kyrönpalo.

Tilastojen mukaan osteo-

poroosi on yhä paheneva

kansanterveydellinen ongel-

ma myös Suomessa. Hyvin

suunnitellulla hoidolla os-

teoporoosin etenemistä voi-

daan hidastaa merkittäväs-

ti. Tästä syystä olisi tärke-

ää, että mahdolliset potilaat

hakeutuisivat hoitoon mah-

dollisimman varhaisessa vai-

heessa. Osteoporoosin hoi-

to on kokonaisvaltaista toi-

mintaa ja tärkeä osa hoitoa

ovat D-vitamiinin ja kal-

siumin lisäksi myös luulääk-

keet. Joissakin valmisteissa

on myös D-vitamiini muka-

na. On tärkeää, että alentu-

neeseen D-vitamiinitasoon

kiinnitetään huomiota ja että

D-vitamiini otetaan osaksi

päivittäistä osteoporoosin

hoitoa.

Teksti: Riitta Laine ja

Riikka-Liisa Kajanus

Page 12 - Alueviesti_29_2006