Page 9 - Alueviesti_29_2006

Keskiviikko heinäkuun 19. 2006 9
Tulipa käytyä Purpureilla.
Siis Kiikoisissa vuosittain jär-
jestettävillä kansanmusiikki-
juhlilla ja näkyipä (ja kuu-
lui) siellä olevan monensort-
tista muutakin ohjelmaa kuin
perinteistä pelimannipoljen-
toa.
Vuosien saatossa olen käy-
nyt varsin monilla purpureil-
la, mutta monet juhlat ovat
myös jääneet käymättä. Joskus
syynä on ollut kaatosade ja toi-
sinaan taas muita tilaisuuksia
samaan aikaan. Koskaan en
kuitenkaan ole käynyt purpu-
reilla pelkän ohjelman vuoksi,
vaikka toki esiintyjilläkin on
tietenkin merkityksensä ylei-
sövirtojen liikuttelemisessa
museoalueen eri esiintymispis-
teissä riiheltä aitan kautta pirt-
tiin ja takaisin.
No niin. Mikään ohjelmas-
sa tai tapahtumassa ylipäätään
ei tänä(kään) vuonna yllättä-
nyt. Mutta tunnelma oli suun-
nilleen sama kuin aina ennen-
kin; tuttuja paljon, monet sel-
västi muuttaneet muotoaan,
vanhentuneet kai. Itsehän en
tietenkään vanhene, vaikka toi-
sinaan peiliin kurkistaessa siel-
tä katsoo takaisin täysin vie-
ras ihminen. Ja eilistähän siel-
tä peilistä näkyy jokaisena uu-
tena aamuna, kuten Junnu Vai-
nio osuvasti kerran sanoitti. Ja
sitä paitsi, tekevät kai nyky-
ään huonoja peilejä.
Keskusteluja
kesäyössä
Sukua näkyi myös purpureil-
la monessa polvessa, kouluka-
vereita sieltä ja toisia täältä,
myös entisiä työ- ja harrastus-
kavereita ja tuttavia muuten
vaan, Ja monenkirjavaa juttua
korva sieppasi ihmisvilinässä
kulkiessa ja monta hauskaa
kuin myös hieman vähemmän
hauskaa muistoa tuli kerrattua
lapsuuskavereiden kanssa tref-
fatessa:
- No sua ei ookka näkyny tää-
lä vähään aikaan
- Mikäs sun ny tänne pelvotti
- Ei , kun näytelmään on eri
lippu
- Rahastuksen makua
- En sitten viittiny sinne mak-
saa erikseen muutenki aina
vähän persaukinen ihmine
- Muistaks muuten, ku käytiin
kakarana uimasa siinä teijän
joesa. Ei kerinny uikkarit kui-
vuun, ko taas piti mennä
- Ooks kuullu, ko se Hannuki
o kuallu
- Sun ikäne. Mikä senki tappo
Purpurit kokemuksena
Tilan, katseen ja
kuulemisen näköaloja
- Joku vaikee sairaus kuu-
lemmma
- Koska se ilmestyy
- On kai se hirasta hommaa
töitten lomasa
- Ja perhettäki
- No, likkas on jo isoja, aiku-
sia kai
- Muistaks, ko oltiin ennen tää-
lä sitkeesti loppuun asti, vaik-
ka vettä löi niinku Esterin p
- No ny ei onneks sara vähä
liiankin hikine ilma
- Ei pahan kohtuutta ossaa
- Kävin tua pirtisä ja siä vasta
kuuma oli niinko saunasa
- Joku siä leikkas lihaa ja tar-
jos sahtia
- Ei. Ei meille, ko niille soitta-
jille
- Ja joku kuulu kysyvän että
saako täälä puhua ruakottomia
- Sai kuulemma, mutta mää
lährin pois sieltä, kuuma ko
helvetin esikartano koko pirtti
- Muistaks viä, ko käytiin Väh-
tärisä tansseisa. Tais olla 70-
lukua. Mentiin liftillä. Enää ei
uskaltais, eikä kukkaan var-
maan ottais kyytiinkä sen pu-
aleen, vanhoja ämmiä
Tunnelmasta toiseen
Tänä vuonna oli näköjään
ilmestynyt kesäteatterinäyttä-
mö ja varsin kiinnostavalta
kuulostava näytelmä, jota en,
ikävä kyllä käynyt katsomas-
sa. Että miksikö en käynyt?
Haluan tässä yhteydessä kriti-
soida – en näytelmää tieten-
kään – vaan ko. purpurilauan-
tain pääsylippuhinnoittelua,
joka mielestäni kokonaisuute-
na oli ehkä hieman ylimitoi-
tettu. En kiellä, etteikö juhlien
ja näytelmän järjestelyistä yms.
olisi suunnattomasti työtä ja
funteeraamista suuntaan jos
toiseenkin, mutta
Jos siis halusi purpurilauan-
taina mennä molempiin tilai-
suuksiin, itse purpureille ja
näytelmään, oli kukkaron nyö-
rejä avattava yhteensä 27 e eli
n. 162 mummon markan edes-
tä. Siis yhdeltä hengeltä Ja vie-
lä jos kertoo summan kolmel-
la, kuten seurueeni purpurilau-
antaina, summa räknätään 81
euroon eli suunnilleen 486
mummon markkaan. Ehkä olen
nuuka ja tarkka - Siperia on
opettanut ja vähän muukin asia
elämän taipaleella - mutta kai-
kella on sentään kohtuutensa
ja kipurajansa. No se siitä, mut-
ta sangen positiivisia tunnel-
mia näytelmä kuitenkin kuu-
lemma antoi katsojalleen, sil-
lä kysyessäni eräältä henkilöl-
tä näytelmästä, hän vastasi:
”No kyllä sen ny kertaalleen
katto”, mikä tarkoittaa suo-
mennettuna, että näytelmä oli
hyvä. Vastaus tarkoittaa suun-
nilleen samaa jos tamperelai-
selta kysyisi, että oliko se ruo-
ka hyvää: ”Kyllä sitä ny söi”
O kuule ylppi
Hämeenkyrön Myllykolun
näytelmää en ole vielä ehtinyt
katsomaan, vaikka sain työka-
verilta liputkin (alennuksella),
mutta aion toki mennä näinä
päivinä. Lehdistössä tosin ovat
riepotelleet Taatan kylää men-
nen tullen ja Panu (Rajala)
mainitsi nettipäiväkirjassaan
suurin piirtein, että: ”näytel-
mässä hänelle selvästi vittuil-
laan, mutta tekisivät sen sa-
man tien kunnolla”Minun mie-
lestäni Panu voisi asemassaan
olla vain mielissään, eli kuten
Heli Laaksosen sanoisi: O ylp-
pi.
Että sillä lailla. Saatan jou-
tessani sitten kirjoittaa tänne
lehteen oman arvioni Mylly-
kolun näytelmästä kunhan olen
kyseisen esityksen omin silmin
ja korvin kokenut. Siis kirjoi-
tan arvioni, en kritiikkiä, kos-
ka sellaiseen minulle ei todel-
lakaan ole eväitä eikä liioin
halujakaan. Taide kaikissa
esiintymismuodoissaan kun on
niin monimuotoista ja moni-
selitteistä ja vaikeasti arvioi-
tavissa hyvään tai huonoon tai
johonkin lokeroon siltä välil-
tä. Toiselle loistava on toisen
mielestä taas täysin ala-arvoista
roskaa. Parasta siis antaa kaik-
kien kukkien kukkia vapaasti.
Taiteessakin.
Raija Westergård
Kirjoittaja on kiikoislaissyn-
tyinen kirjailija, joka asuu
nykyisin Hämeenkyrössä.
Suomen Posti ja kolme
muuta eurooppalaista
postia vaativat postipal-
velujen täydellistä vapa-
uttamista kilpailulle ja
yleispalvelun nykyaikais-
tamista koko EU-alueel-
la
Suomen, Ruotsin, Hol-
lannin ja Saksan Postit ovat
tehneet yhteisen aloitteen
postipalvelujen täydellisen
kilpailulle vapauttamisen
puolesta Euroopassa vuo-
teen 2009 mennessä. Ko-
missaari Charlie McCree-
vylle osoitetussa kannan-
otossa vaaditaan täydellis-
tä markkinoiden vapautta-
mista kilpailulle ja pitkään
odotettua yleispalvelun uu-
delleen määrittelyä edelly-
tyksenä postialan vakaalle
kehitykselle tulevina vuo-
sikymmeninä. Kannanoton
ovat allekirjoittaneet Suo-
men Postin konsernijohta-
ja Jukka Alho, TNT:n kon-
sernijohtaja Peter Bakker,
Ruotsin Postin konsernijoh-
taja Erik Olsson ja Saksan
Postin konsernijohtaja
Klaus Zumwinkel.
Yhteisen aloitteen taus-
talla on EU komission kol-
mannen postidirektiivin
valmistelu. Komissiolta
odotetaan tämän vuoden
loppuun mennessä konk-
reettista esitystä siitä, mi-
ten postialaa säännellään tu-
levaisuudessa. Kannanoton
tarkoituksena on kannustaa
EU komissiota vapautta-
maan postipalvelut täysin
vuoteen 2009 mennessä,
mikä onkin ollut komissi-
Suomen Posti vaatii
kilpailun vapauttamista
on tavoitteena jo pitkään.
Vain toteuttamalla tämä ta-
voite voidaan luoda vakaat
taloudelliset puitteet var-
mistamaan tulevaisuudessa
postipalvelujen monipuoli-
suus, innovatiivisuus ja te-
hokkuus. 1990-luvulta al-
kanut, asteittainen ja hal-
littu palveluiden kilpailul-
le vapauttaminen on mah-
dollistanut monissa EU:n
jäsenmaissa sujuvan siirty-
misen kohti kilpailua. Kir-
jelmän allekirjoittaneiden
mukaan siirtymäprosessia
ei ole syytä enää pitkittää.
Postimarkkinoiden kil-
pailun avaamisen lisäksi
myös yleispalvelun sääntely
on jäänyt nykyisten viestin-
tävaatimusten jälkeen.
Yleispalvelulla tarkoitetaan
lakisääteisesti koko maas-
sa yhtäläisin ehdoin kaikil-
le tarjottavia Postin perus-
palveluita. Viestinnän säh-
köistyminen ja uudet väli-
neet, kuten matkapuhelin,
internet, sähköposti ja teks-
tiviesti, ovat muuttaneet ih-
misten viestintäkäyttäyty-
mistä merkittävästi. Yritys-
asiakkaat, joiden osuus pos-
timarkkinoista on noin 85
prosenttia, eivät tarvitse sa-
manlaista yleispalvelusään-
telyn tuomaa suojaa kuin
kuluttajat. Asiakastarpeista
lähtevä tuotekehitys sekä
avoimet ja kilpaillut mark-
kinat vastaavat parhaiten
yritysasiakkaiden tarpeisiin.
Yleispalvelu voi keskittyä
turvaamaan pienten yritys-
ten ja kuluttajien asemaa ja
palvelua.
Monet kaavoitusproses-
sit johtavat nykyisin vali-
tuksiin. Valitusoikeudella
pyritään turvaamaan yksi-
löiden mahdollisuutta puo-
lustaa omia oikeuksiaan.
Näin tulee ollakin. Koko-
naan eri asia on se, että va-
litusten pitkät käsittelyajat
ovat johtaneet siihen, että
osa valituksista tehdään
vain asian viivyttämiseksi.
Joskus valituksella uhkaa-
minen johtaa jopa hank-
keesta luopumiseen, jolloin
valta on tosi asiassa siirty-
nyt valittajalle.
- Tällainen valittaminen
ei ole kansanvallan hengen
mukaista, vaan kansanval-
lan hyväksikäyttöä. Kun
esimerkiksi jokaisesta jät-
teenpolttolaitoksesta Suo-
messa valitetaan ympäris-
töjärjestöjen toimesta, niin
kyse on ideologisesta va-
littamisesta, jolla pyritään
estämään jätteenpolttolai-
tosten toteuttaminen, ei sii-
tä, että jokin yksittäinen jät-
teenpolttolaitoshanke olisi
huonosti suunniteltu. Niitä-
kin voi olla, mutta järjes-
telmällinen valittaminen vie
pohjan pois koko valitus-
oikeuden idealta. Valitusoi-
keutta ei pidä käyttää esi-
merkiksi niin, että kun on
hävinnyt valtuustossa ää-
nestyksen omarantaisten
tonttien kaavoittamisesta,
niin sitten asiaa jarrutetaan
valituksella.
Valitusoikeuden turvaa-
minen on iso asia kansan-
vallan näkökulmasta ja siksi
eduskunnassakin ollaan
varovaisia siihen puuttumi-
seen, vaikka pitkät valitus-
prosessit uhkaavatkin jo
yhteiskunnan kehittämistä.
Ensimmäinen askel voisi
olla eri lupien niputtaminen
siten, että saman yhteydes-
sä ei voisi valittaa yhtä
monta kertaa kuin nykyään.
Osittain asia on ratkaista-
vissa myös oikeuslaitoksen
resursseja lisäämällä. Jos
tämäkään ei riitä, eikä vali-
tuskäytäntö muutu, niin sil-
loin joudutaan harkitse-
maan sitä miltä osin vali-
tusoikeutta voidaan rajata
uudelleen.
Marja-Liisa
Hongosta...
Jatkoa sivulta 4
Länsi-Suomen läänin
maaherra Rauno Saari on
14.heinäkuuta 2006 ni-
mennyt entisistä maist-
raattien toimialueista yh-
distetyt uudet maistraa-
tit.
Sisäasianministeriö eh-
dotti Jyväskylän maistraa-
tin, Jämsän maistraatin ja
Saarijärven maistraatin yh-
distettäväksi 1. tammikuu-
ta 2007 lähtien. Nimeksi si-
Maaherra nimesi
uudet maistraatit
säasiainministeriö suositteli
Keski-Suomen maistraattia.
Toinen yhdistettävistä
alueista koostui Turun
maistraatista, Vakka-Suo-
men maistraatista ja Salon
maistraatista, ja se ehdotet-
tiin yhdistettäväksi 1. tou-
kokuuta 2007 lähtien. Ni-
meksi suositeltiin Turun
Seudun maistraattia.
Maaherra vahvisti suosi-
tukset määräyksellään.
Tampereen Työväen
Teatteri kasvatti jälleen
katsojalukuaan. Viime
näytäntövuonna katsojia
oli kaikkiaan peräti 159
914 eli nousua oli edel-
lisvuoteen verrattuna 26
prosenttia.
Esitysten määrä nousi
edellisvuodesta 371:een ja
samoin täyttöaste nousi
88:aan. Eniten katsojia ke-
räsi musikaali Marilyn: 41
732 katsojaa. Esityksiä oli
61 ja täyttöaste 93. Musi-
kaalin on tähän mennessä
nähnyt jo kaikkiaan 63 240
katsojaa. Toiseksi eniten
katsojia sai komedia Suo-
men hevonen, jota esitet-
tiin 54 kertaa lähes täysille
saleille. Katsojia oli 38 373.
Suuren näyttämön satumu-
sikaali Tuhkimo kiinnosti
yleisöä myös: Esityksiä oli
keväällä 16, täyttöaste 93
ja katsojia kaikkiaan 10
976. Suurella näyttämöllä
Herra metsästää -farssilla
oli 14 684 katsojaa ja mu-
siikkinäytelmä Rakkauden
lähteellä 8 737 katsojaa.
Syksyllä esitettiin vielä 4
kertaa Suruttomat-musikaa-
lia täysille katsomoille, kat-
sojia oli 2 913. Kaikkiaan
Suruttomat näki 44 872 kat-
sojaa.
Eino Salmelaisen näyt-
tämön yleisömagneetti oli
Eila, Rampe ja likka -ko-
media, jota esitettiin täysille
saleille huikeat 78 kertaa
katsojamäärän noustessa 21
375:een. Toiseksi katsotuin
oli uutuusdraama Yön kos-
ketus, jonka näki 3 392 kat-
sojaa. Piplia eli Iso kirja
kannesta kanteen -show'ta
esitettiin syksyllä 5 kertaa
ja katsojia oli 1 140. Kosti
Elo -salin menestysnäytel-
mää Kauppamatkustajan
kuolema esitettiin 12 ker-
taa täysille saleille: Katso-
jia oli kaikkiaan 2 147. Toi-
seksi eniten katsojia sai
Mobile Horror -komedia,
jota esitettiin syksyllä 11
kertaa katsojamäärän nous-
tessa 1 767:ään. Viiden esi-
tyskauden aikana komedi-
an näki kaikkiaan 10 929.
Kolmanneksi katsotuin
Kosti Elo -salin näytelmä
oli uutuusdraama Nollanel-
jäviisi, jonka näki 1 694
katsojaa. Työväenluokan
viimeiset sankarit -näytel-
män näki 1 045 katsojaa.
Miksi Saara nauroi? oli oh-
jelmistossa jo viidettä kaut-
taan ja sai tällä kaudella 824
katsojaa. Kokonaiskatsoja-
määrä oli 4 361. Muistelo-
illoissa kävi 536 kuulijaa.
Näytäntövuoden aikana
nähdyt vierailut kiinnosti-
vat myös. Sorin Sirkuksen
Peli sai 5 396 katsojaa, Hel-
singin Kaupunginteatterin
Kiviä taskussa 2 429 kat-
sojaa ja Riksteaternin Ter-
minal, jota esitettiin vain
yhden kerran, sai 240 kat-
sojaa.
Katsojamäärä on nous-
sut parin viime vuoden ai-
kana roimasti. Edellisessä
tilastossa keväällä 2005
nousua oli jo 35 prosenttia
verrattuna sitä edeltävään
näytäntövuoteen. Näytäntö-
vuoden 2004 - 2005 katso-
jaluku oli 126 457, esitys-
määrä 329 ja täyttöaste 84.
Kellariteatteri, joka oli
koko näytäntövuoden ajan
remontissa, avataan yleisöl-
le syyskuussa. Syksyllä ote-
taan virallisesti käyttöön
nimi Vanha päänäyttämö
entisen Eino Salmelaisen
näyttämön sijaan.
TTT teki ennätyksen
Hukkakauran saastutta-
ma viljelysala on yli kak-
sinkertaistunut Pirkan-
maalla viidessä vuodes-
sa. Saastunut ala oli vä-
hän yli 6 000 hehtaaria
vuonna 2000, viime
vuonna jo noin 14 000
hehtaaria. Hukkakauran
kitkemisellä alkaa olla nyt
kiire.
Hukkakaura on itsepölyt-
teinen. Risteytyminen ta-
vallisen kauran kanssa tuot-
taa hukkakauraa muistutta-
via yksilöitä ns. fatuoideja,
joita usein epäillään huk-
kakauroiksi, osin huk-
kakauraa muistuttavien tun-
tomerkkien perusteella.
Kuitenkin hukkakauralla on
selkeät tuntomerkit, jotka
erottaa sen viljelystä kau-
rasta.
Hukkakaura on yksivuo-
tinen rikkaheinä. Se kasvaa
aluksi viljaa hitaammin.
Voimakkaan juuriston tur-
vin se kasvaa viljaa korke-
ammaksi. Se ei ole happa-
muuden arka ja sietää erit-
täin alhaista jopa 4.5.pH:ta.
Se viihtyy hyvin multamail-
la, mutta menestyy hyvin
kivennäismaallakin ja me-
nestyy usein kevätviljassa
paremmin kuin syysviljas-
sa. Hukkakaura varistaa sit-
keähenkiset, itämiskykyiset
siemenet jo maitotuleentu-
neena. Siementuotto vaih-
telee keskimäärinÊ 80-100
kpl/yksilö. Siementen lepo-
vaiheen pituuteen vaikutta-
Hukkakaura valtaa
alaa Pirkanmaalla
vat useat seikat. Kuivissa
ja lämpimissä oloissa itä-
vyys syksyllä oli n. 78 %.
Kosteina ja viileinä syksyi-
nä vain 15-20%.Itämisle-
poon vaikuttaa em. seikko-
jen lisäksi siemenen syvyys
maassa. Esim. kosteassa ha-
pettomassa savimaassa sie-
men vaipuu herkästi lepo-
tilaan.
Siemenpankki koostuu
pääosin 2-3- vuotena maa-
han joutuneista siemenistä.
Jos uusien siementen va-
riseminen voidaan täysin
estää, saastunnan pienene-
minen alkaa nopeasti jo en-
simmäisinä torjunta-vuosi-
na.
Koetulosten mukaan
esim. 2,5 cm:n pintakerrok-
seen haudatuista siemenis-
tä enää 5 % oli itämisky-
kyisiä 3 vuoden päästä.
Kuitenkin itämiseen valmis
siemen taimettuu jopa yli
20 cm:stä. Nurmi kuolet-
taa hukkakauraa melko te-
hokkaasti, mutta kuitenkin
jopa 4 vuoden nurmikier-
ron jälkeen siemeniä on vie-
lä jäljellä sen verran, että
hukkakaurakasvuston uu-
delleen muodostuminen on
mahdollista.
Eri maalajien välillä ei ol-
lut suuria eroja itävyydes-
sä; savimaassa itävyys heik-
keni hieman hitaammin
kuin hieta -ja multamaissa.
Säilyvyys on parempi sy-
vempään hautautuneilla
kuin pintakerroksiin jää-
neillä yksilöillä.
Kesän ja syksyn aikana
Hämeen tiepiirin alueel-
la tehdään sorateiden
normaalin tasauksen ja
pölynsidonnan lisäksi
kunnossapitotoimenpitei-
tä, joilla varmistetaan so-
rateiden liikennekelpoi-
suus. Toimenpiteitä ovat
kelirikkokorjaukset, so-
rastukset ja ojitukset.
Kelirikkokorjauksilla eh-
käistään kelirikkovaurioi-
den syntymistä jatkossa.
Ensisijaisena tavoitteena on
se, että painorajoituksia tar-
vitsisi asettaa mahdollisim-
Sorateitä kuntoon Hämeessä
man vähän kelirikkoaikana.
Sorastuksilla vaikutetaan tien
pintakuntoon ja soratien muo-
kattavuuteen. Tielle lisätään
hienoa mursketta korvaamaan
liikenteen ja sateiden kulutta-
ma pintakerros. Murskeen li-
säys suoritetaan 3–5 vuoden
välein tien liikenteellisestä
merkityksestä riippuen.
Ojituksilla parannetaan tien
kuivatuksen toimivuutta. So-
rateiden muoto kärsii liiken-
teen ja routavaurioiden vuok-
si. Tiet levenevät ja sivuojat
umpeutuvat. Sorateiden sivu-
ojat perataan keskimäärin 8
vuoden välein. Samalla uusi-
taan myös tierumpuja ja pe-
rataan laskuojia.
Ojituksia tehdään pääasi-
assa alkukesällä ja kesällä,
jotta paljaat luiskat ehtisi-
vät nurmettua hyvin ojituk-
sen jälkeen. Kelirikkokor-
jauksia ja sorastuksia teh-
dään kesällä ja syksyllä.
Sorateillä liikkujien tuli-
si noudattaa erityistä varo-
vaisuutta ajaessaan teillä,
joilla tehdään kunnossapi-
totoimenpiteitä. Sivuojien
perkauksen vuoksi tiet ovat
paikoitellen kapeampia
kuin ennen kaivamista.