Page 10 - Alueviesti_35

Keskiviikko elokuun 30. 2006

10

Arton

Sihti

Hallituksen paljon puhuttu paketti pienitulois-

ten aseman parantamiseksi ei koskenut lainkaan

opiskelijoita. Ilmeisesti hallituksen näkemyksen mu-

kaan opiskelija ei ole pienituloinen, vaikka ilman

lainaa opiskelijan on tultava toimeen pienemmäl-

lä kuin työttömyysturvan peruspäivärahalla ole-

vat.

Opintotukea ei ole nostettu yli kymmeneen vuo-

teen, minkä vuoksi se on jäänyt pahasti jälkeen

kustannuskehityksestä. Erityisesti opiskelijoilla

ovat kasvaneet asumiskustannukset, vaikka asu-

mislisää on hieman korotettukin. Ateriatuen nos-

to korvaa vain aterioiden hinnannousun, ei siis

lisää opiskelijoille käteen jäävää tuloa.

Opiskelijoiden kannalta hyvä asia on, että työl-

lisyystilanne on parantunut.

Monilla opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä töitä

työn ohella. Yhä useampi saa myös kesä ja osa-

aikatyötä omalta ammattialalta, joka helpottaa myös

työllistymistä valmistumisen jälkeen. Toki oman

alan töiden saamisessa on eri opiskelijaryhmien

välillä huomattavia eroja.

Opiskelijan tärkein tehtävä on tietenkin opiske-

leminen ja valmistuminen ammattiin. Monet nuo-

ret ovat kuitenkin onnistuneet yhteen sovittamaan

osa-aikaisen työn ja opiskelun. Monet ovat olleet

myös siihen taloudellisesti pakotettuja.

Opiskelija saa tienata kuukaudessa 505 euroa,

jotta ei menetä opintotukea ja 1515 euroa niinä

kuukausina, joina ei nosta opintotukea. Näitä ra-

joja ei ole tarkistettu vuosikausiin, vaikka Kokoo-

muksen eduskuntaryhmä on niihin toistuvasti esit-

tänyt tulorajoihin 20 prosentin korotusta valtion

budjettia käsiteltäessä. Vapaan tulorajan korotta-

minen on nopein tie parantaa monien opiskelijoi-

den taloudellista asemaa.

On myös mietittävä sitä tarvitaanko tulorajoja

lainkaan. Eikö opintotuen voisi sitoa pelkästään

siihen, kuinka monta opintoviikkoa vuodessa suo-

rittaa. Ei kai siitä pidä rangaista, että sen ohella

vielä tekee töitä. Tehdystä työstä maksetaan kui-

tenkin aina vero. Samalla päästäisiin niistä ongel-

mista, jotka liittyvät opintotukien takaisinperin-

tään tulorajan ylittyessä.

Arto Satonen

Opiskelijoiden vapaata

tulorajaa korotettava

Huittisten kaupunki,Vam-

pulan kunta ja Huittisten

seudun kansanterveystyön

kuntayhtymä selvittävät par-

haillaan sosiaalitoimen ja pe-

rusterveydenhuollon toimin-

nallista ja hallinnollista yh-

distämistä.

-Tavoitteena on väestön hy-

vinvointi, selvitystyön ohjaus-

ryhmän puheenjohtaja Jouni

Isotalo sanoo.

Keväällä alkaneen selvitys-

työn ensimmäinen vaihe on

valmis, joten Stakesin kehittä-

mispäälliköt Erja Wiili-Pelto-

la ja Riitta Teräväinen olivat

valmiita kertomaan viime kes-

kiviikkona Huittisten kaupun-

gintalolla järjestetyssä tiedo-

tustilaisuudessa alan paikalli-

sille sidoshenkilöille ö henki-

lökunnalle, viranhaltijoille ja

Huittisten seudun perusturvaselvitys valmistuu lokakuussa

luottamushenkilöille - selvitys-

työstä ja sen etenemisestä.

Ohjausryhmän puheenjohta-

ja Jouni Isotalo antoi taustaa

selvitystyölle:

-Tarkoituksena ei ole kunti-

en yhteen liittäminen, toimin-

nan tehostaminen tai henkilös-

tön vähentäminen, vaan nyt ha-

lutaan luoda mahdollisuuksia

tulevaisuuteen. Selvitystyössä

halutaan katsoa kaikki mahdol-

lisuudet.

Päättyneessä ensimmäises-

sä vaiheessa on kartoitettu ny-

kytilanne.

-Tämä selvitys ei tarkoita

sitä, että asiat olisivat täällä

huonosti. On kuitenkin syytä

katsoa tulevaisuuteen, Erja

Wiili-Peltola sanoi ja muistut-

ti, että asiat voivat nytkin olla

hyvin, melko hyvin tai parem-

min kuin jossain muualla.

Merkittäväksi kohdaksi sel-

vitystyössä Wiili-Peltola nosti

sen, että suunnitelmalla luo-

daan perustaa kuntienväliselle

ja alueelliselle yhteistyölle.

Kysymykseen siitä, mitä ta-

pahtuu, jos mitään ei tehdä,

Stakesin Riitta Teräväisellä oli

lyhyt ja selkeä vastaus:

-Jos mitään ei tehdä, kus-

tannuspaine nousee.

Muutosta ajavia voimia ovat

väestön ikärakenteen muutos,

työvoiman tarjonta ja työnte-

kijöiden eläköityminen sekä

työikäisten veronmaksajien

määrän väheneminen.

Uusi toimintamalli ja

ehdotukset valmistuvat

Ykkösvaiheen tilannekartoi-

tuksen aikana on tehty 21 haas-

tattelua kesä-heinäkuussa.

Alkavassa toisessa vaihees-

sa laaditaan sosiaali- ja terve-

ydenhuollon uusi toimintamalli

ja ehdotukset hallinnon sekä

palvelujen järjestämisestä.

Toinen vaihe päättyy ja eh-

dotukset saadaan valmiiksi lo-

kakuun loppuun mennessä.

Huittinen ja Vampula ovat

kuntina varsinaisesti mukana

selvityksessä, mutta terveyden-

huollon kuntayhtymän kautta

asia koskettaa myös Punkalai-

dunta.

-Haluamme olla asiassa kuu-

lolla, Punkalaitumen kunnan-

johtaja Antero Alenius muo-

toili kuntansa roolia selvitys-

hankkeessa.

Näiden kolmen kunnan alu-

eella asukkaita on noin 14 400.

Pelkästään Huittisissa sosiaa-

li- ja terveydenhuollon paris-

sa työskentelee 300-350 hen-

kilöä, joten kyseessä on myös

merkittävä työllistäjä.

Jouni Isotalon mukaan sel-

vitystyössä on unohdettu vii-

vat kartalta, millä hän tarkoit-

taa, että alueella kulkevat eri-

laiset rajat eivät ole vaikutta-

neet työhön.

Hanke ei liity Isotalon mu-

kaan kunta- ja palveluraken-

neuudistukseen eikä siihen kyt-

keytyvään puitelakiin, jonka

mukaan kunnat voivat yhteis-

toiminnan vahvistamiseksi pe-

rustaa yhteistoiminta-alueita.

Yhteistoiminta-alueiden vä-

himmäisasukasluku on perus-

terveydenhuollon ja siihen liit-

tyvän sosiaalihuollon tehtävi-

en järjestämisessä vähintään

20000.

Karkkulaissyntyisen Kirsti

Hulkarin kasvatustieteen

(ammattikasvatus) alaan

kuuluva väitöskirja "Työssä-

oppimisen laadun käsite, it-

searviointi ja kehittäminen

sosiaali- ja terveysalan am-

matillisessa peruskoulutuk-

sessa" tarkastettiin eilenTam-

pereen yliopiston ammatti-

kasvatuksen tutkimus- ja

k o u l u t u s k e s k u k s e s s a

Hämeenlinnassa.Vastaväittäjänä

oli professori Tauno Kekäle

Vaasan yliopistosta. Kustok-

sena toimi professori Pekka

Ruohotie.

Ammatillisen koulutuksen

opetussuunnitelmauudistus

1990-luvun lopulla lisäsi työs-

säoppimisen laajuutta kaikis-

sa toisen asteen ammatillisis-

sa perustutkinnoissa. Uudistuk-

sen jälkeen työssäoppimisen

laadun kehittäminen on ollut

tavoitteena useassa Euroopan

sosiaalirahaston rahoittamassa

ammatillisen koulutuksen ke-

hittämishankkeessa. Käydyssä

laatukeskustelussa on kiinni-

tetty vähän huomiota siihen,

Kirsti Hulkari väitteli työssäoppimisen laadusta

millä tavoin laadun käsite työs-

säoppimisen kontekstissa ym-

märretään.

Hulkarin tutkimuksessa ana-

lysoidaan, mitä työssäoppimi-

sen laatu on opiskelijoiden,

opettajien ja työpaikkaohjaa-

jien näkökulmasta. Tutkimuk-

sen tarkoituksena on analysoi-

da työssäoppimisen laadun kä-

sitettä sekä arvioida erilaisia

työssäoppimisen laadun kehit-

tämiseen käytettyjä menetel-

miä yhdessä työssäoppimisen

toimijoiden kanssa. Tutkimus-

aineisto on kerätty vuosien

2001-2005 aikana kolmen Eu-

roopan sosiaalirahaston rahoit-

taman hankkeen yhteydessä.

Työssäoppimisen laadun ar-

vioinnissa käytetty 12-osainen

laatukäsitteistö on muodostet-

tu eläytymismenetelmäaineis-

ton analyysin pohjalta. Tutki-

muksen tulokset perustuvat

opiskelijoilta, opettajilta ja työ-

paikkaohjaajilta focusryhmä-

haastattelujen, verkkokeskus-

telun, 360-arvioinnin ja Inter-

net-kyselyn avulla kerättyyn

työssäoppimisen laadun arvi-

ointiaineistoon sekä eri toimi-

joiden kirjoittamiin arviointi-

raportteihin käytetyistä arvi-

ointimenetelmistä.

Laatutyön painopiste on it-

searvioinnissa ja työssäoppimi-

sen laadun verkostomaisessa

kehittämisessä. Sosiaali- ja ter-

veydenhuoltoalalla työssäoppi-

misen laadun käsite korostaa

yhteisöllisyyttä ja vuorovaiku-

tusta ammattialan työn ja op-

pimiskäsityksen luonteen mu-

kaisesti. Laatukäsityksissä on

eroja verkoston eri toimijoiden

välillä.

Opiskelijoiden käsitys laa-

dusta oli vahvasti sidoksissa

ammattitaidon oppimisen pro-

sessiin ja oppimisen mahdol-

lisuuteen työpaikalla. Opetta-

jien laatukäsitys painotti raken-

teita ja olosuhteiden luomista

oppimiselle, kun taas työpaik-

kaohjaajien laatunäkökulma

korosti lopputulosta ja opiske-

lijan osoittamaa ammattitaitoa.

Kaikilla tutkimuksessa tes-

tatuilla menetelmillä on rajoi-

tuksensa ja vahvuutensa, jot-

ka menetelmää valittaessa on

tiedostettava. 360-arvioinnin

soveltuvuutta työssäoppimisen

laadunarviointiin puoltaa eri-

tyisesti siihen sisältyvä peda-

goginen ulottuvuus. 360-arvi-

ointi on keino perehdyttää ja

tehdä laadun käsitteistön sisäl-

töjä tutuiksi eri osapuolille.

Arviointituloksista käytävä

yhteinen keskustelu on tärke-

ää erilaisten odotusten, näkö-

kulmien ja laatukäsitysten tie-

dostamiseksi. Menetelmän

käyttöä rajoittaa kehittymistu-

losten seurannan vaikeus.

Verkkokeskustelu

tekee

työssäoppimisen prosessin nä-

kyväksi ja antaa opettajalle

mahdollisuuden seurata pro-

sessin laatua reaaliajassa. Laa-

tutyön kannalta verkkokeskus-

telun ongelmana on systemaat-

tisuuden puute, minkä vuoksi

verkkokeskustelu on laatutyös-

sä täydentävä menetelmä.

Focusryhmähaastattelun on-

gelmana laatutyössä on mene-

telmän irrallisuus oppimisen

prosessista, pedagogiikasta ja

kehittämisestä. Menetelmän

osallistavasta ja voimannutta-

vasta luonteesta huolimatta,

focusryhmien avulla on vaikea

arvioida ongelman laajuutta tai

yleisyyttä tai saada seurantaan

soveltuvaa tietoa.

Internet-kyselyn avulla saa-

vutetaan monet tietotekniik-

kaan yleisesti liitettävät edut.

Arviointi on nopeaa, tarkkaa,

taloudellista sekä riippumaton-

ta ajasta ja paikasta. Menetel-

mä soveltuu ajalliseen seuran-

taan ja vertailuun. Tietoverkos-

sa tapahtuvassa arvioinnissa

menetetään laadun kehittämi-

sen kannalta tärkeä inhimilli-

nen kommunikaatio, joka ei ole

korvattavissa numeerisilla yh-

teenvedoilla.

Eri menetelmien avulla ke-

rättyjen aineistojen analyysin

tulokset vahvistavat käsitystä

korkealaatuisista työssäoppi-

misen oppimisympäristöistä

tutkimukseen osallistuneissa

sosiaali- ja terveysalan oppi-

laitoksissa. Sekä opiskelijoiden

että työpaikkaohjaajien subjek-

tiiviset arviot työssäoppimisen

laadusta olivat myönteisiä.

Kirsti Hulkari on syntynyt

Karkussa, ja hän on suoritta-

nut yhteiskuntatieteiden mais-

terin tutkinnon Tampereen yli-

opistossa. Hän on työskennel-

lyt tutkijana Tampereen yli-

opiston Ammattikasvatuksen

tutkimus- ja koulutuskeskuk-

sessa vuodesta 2004 lähtien.

Tasavallan presidenttiTarja

Halonen tarkasti Porin Pri-

kaatin ja EU:n nopean toi-

minnan joukkojen koulutuk-

sen Säkylässä maanantaina.

Vierailu Porin Prikaatiin oli

Halosen toinen. Hän sanoi

koulutuksen kehittyneen jat-

kuvasti.

Presidentti Halosen mieles-

tä on hyvä, että ihmiset otta-

vat rauhanturvaoperaatiot va-

kavasti. Hän kommentoi tar-

kastuskäynnillään tuoretta tut-

kimusta, jonka mukaan suoma-

laiset suhtautuvat nihkeästi Li-

banonin rauhanturvaoperaati-

oon.

-On hyvä, että ihmiset suh-

tautuvat vakavasti kansainvä-

lisiin rauhanturvaamistehtä-

viin. Ne eivät ole mitään läpi-

marsseja, vaan vaativia, vaka-

via tehtäviä. Niihin sisältyy

aina riskejä myös osallistujien

kannalta, Halonen sanoi.

Suomalaissotilaiden koulu-

tus prikaatissa on loppusuoral-

la. Presidentin mielestä on yhä

kannattavaa säilyttää perintei-

Presidentti Halonen

tarkasti Porin Prikaatin

nen suomalaisiin rauhanturvaa-

jiin liitetty maine ja henki. Suo-

malaista rauhanturvaajaa Ha-

lonen luonnehti Väinö Linnaa

lainaten "silmiensä tasalta kat-

sovaksi".

Suomen osallistumista Liba-

nonin rauhanturvaamisoperaa-

tioon Halonen kommentoi va-

rovaisesti. Presidentti on yh-

dessä ulkoasiainvaliokunnan

kanssa antanut joukkojen val-

mistelutehtävän, joka päättyy

syyskuun puolivälissä. Jouk-

kojen lähettäminen on mahdol-

lista lokakuun loppuun men-

nessä.

Rauhanturvaajien lähettämi-

nen vaatii Halosen mukaan sen,

että operaatiolla on selvä teh-

tävä ja riittävästi oikein kou-

lutettua väkeä ja sen että alu-

eella vallitsee rauhantahto.

Joukkojen valmiusaika alkaa

ensi vuoden alussa, jolloin suo-

malainen taisteluosasto on val-

miina osallistumaan sotilaalli-

sen kriisin selvittelyyn Saksan

johdolla yhdessä hollantilais-

ten kanssa.

Vammalan kaupunki liittyy

Pirkanmaan Matkapalvelu-

keskukseen ensi perjantaina

eli syyskuun ensimmäisenä

päivänä. Samana päivänä

aloitetaan uudistunut palve-

luliikenne haja-asutusalueil-

la.

Pirkanmaan matkapalvelu-

keskus huolehtii lääninhallituk-

sen, kuntien ja Kelan maksu-

vastuulla olevien henkilökulje-

tusten tilaus- ja välitystoimin-

nasta sekä mahdollisuuksien

mukaan yhdistelee kuljetuksia.

Palvelun käynnistymisvaihees-

sa kuljetuspalvelutilausten vä-

littäminen ja yhdistely koskee

lähinnä vammaispalvelu- ja so-

Vammala liittyy Pirkanmaan matkapalvelukeskukseen

siaalihuoltolain mukaisia mat-

koja.

Matkapalvelukeskus palvelee

asiakkaitaan kaikkina vuoro-

kauden aikoina ympäri vuoden.

Matkoja voi tilata puhelimitse,

internetin kautta, tekstiviestil-

lä, sähköpostilla tai tekstipuhe-

limella.

Pirkanmaan matkapalvelu-

keskuksen toiminta alkoi huh-

tikuun alussa Tampereella ja

laajeni kesäkuun alussa Noki-

alle. Juupajoki, Kangasala,

Mänttä, Orivesi, Pirkkala, Ruo-

vesi, Vammala, Virrat, Ikaali-

nen, Kuru, Äetsä ja Ylöjärvi

ovat liittymässä palveluunTam-

pereen ja Nokian perässä.

Kelan korvaamien matkojen

käynnistämisestä ei ole sovittu

tarkempaa aikataulua. Uuden

toimintamallin avulla on tarkoi-

tus turvata hyvä palvelujen laatu

ja samalla myös hallita kulje-

tuskustannusten nousua. Mat-

kapalvelukeskuksen operaatto-

rina toimii Länsi-Suomen lää-

ninhallituksen valitsema Suo-

men Posti Oyj.

Selvittäessään yhteiskunnan

maksamien matkojen tulevai-

suutta liikenne- ja viestintämi-

nisteriö esitti noin 20 alueelli-

sen matkapalvelukeskuksen

perustamista Suomeen. Pirkan-

maan matkapalvelukeskus on

ensimmäinen lääninhallituksen

kilpailuttama keskus, jolla to-

teutetaan liikenne- ja viestintä-

ministeriön valtakunnallista esi-

tystä.

Postin vastattavana ovat ti-

lausten vastaanotto, käsittely ja

muutokset, matkojen yhdiste-

ly, kuljetusten valvonta, palaut-

teiden vastaanotto, käsittely ja

raportointi, matkatilauksia ja

tilaamista koskeva neuvonta

sekä taksien yhteydenotot.

Kaupungin vastaa toiminta-

ohjeista sekä viestinnästä sidos-

ryhmille ja asiakkaille. Taksin

vastuulla ovat kyytien välitys

autoihin, kuljettaminen, mak-

sujärjestelmät, kuljettajien kou-

lutus, autokapasiteetti ja inva-

taksien saatavuus. Syyskuun

alusta alkaen Vammalan palve-

luliikenteen palvelulinjat ovat

kutsuperiaatteella toimivia lin-

joja, joihin Pirkanmaan Matka-

palvelukeskus välittää asiakas-

profiloituja vammaisia ja iäk-

käitä asiakkaita. Näitä asiakkai-

ta noudetaan tarvittaessa kotoa

reitiltä poiketen. Palvelulinjat

ovat myös kaikkien muiden

halukkaiden matkustajien käy-

tettävissä.

Pirkanmaan Matkapalvelu-

keskuksen puhelintilausnume-

ro on 03-263 2500, tekstivies-

titilauksen numero 16460 ja

tekstipuhelintilauksen numero

0200 221 11. Internet-tilauksen

osoite on

www.pirkanmaan

-

mpk.fi ja sähköpostitilauksen

osoite

pmpk@posti.fi

Pirkanmaan sosialidemo-

kraattien eduskuntavaalieh-

dokkaiden jäsenäänestyk-

seen on asetettu 25 ehdo-

kasta.

Heidän joukossaan ovat

terveydenhoidon lehtori, kas-

vatustieteiden maisteri Pirk-

ko-Liisa Lahtinen Vammalas-

ta ja vararehtori, filosofian

maisteri Reino Nummi Äet-

sästä.

Ehdokkaista 14 on miehiä

ja 11 naisia. Nuorin ehdokas

on 22-vuotias ja vanhin 66-

vuotias. Tamperelaisia ehdok-

Lahtinen ja Nummi

ehdolle ehdokkaaksi

kaita on 13 ja muualta maa-

kunnasta 12 ehdokasta.

Pirkanmaan sosialidemo-

kraatit suorittavat jäsenäänes-

tyksen postiäänestyksenä 4.-

24. syyskuuta. Jäsenäänestyk-

sessä valitaan 15 kansanedus-

tajaehdokasta. Äänestyksen

tulokset julkistetaan 25. syys-

kuuta kello 12.00.

Pirkanmaan sosialidemo-

kraattien piirihallitukselle on

delegoitu kolmen kansaedus-

tajaehdokkaan valitseminen.

Lopulliselle ehdokaslistalle

asetetaan täysi määrä ehdok-

kaita eli 18 ehdokasta.

Pirkanmaan sairaanhoito-

piirin hallitus sai maanan-

taina selvityksen sairaanhoi-

topiirin sairaaloiden kesän

sujumisesta. Johtajaylilääkä-

ri Ossi Auvinen sanoi, että

kesä sujui kohtuullisen hy-

vin, jopa odotettua parem-

min.

Ossi Auvinen mukaan sai-

raanhoitopiirissä varauduttiin

kesään vahvistamalla päivys-

tys- ja kiireellisten potilaiden

hoitomahdollisuuksia kutsu-

potilaiden hoidon kustannuk-

Erikoissairaanhoidon kesä

sujui kohtuullisen hyvin

sella. Tämän vuoksi syksyllä

joudutaan ponnistelemaan

hoitotakuun toteuttamiseksi.

Kesäaika pidensi erityises-

ti kirurgista hoitoa tarvitsevien

nivelsairauspotilaiden, plas-

tiikkakirurgisten ja kuuloko-

jeen sovitusta tarvitsevien po-

tilaiden sekä kaihi– ja lasiais-

kirurgisten potilaiden hoitoon-

pääsyaikaa. Lähes kaikki te-

konivelleikkaukseen odottavat

potilaat pääsevät kuitenkin

hoitoon viimeistään kuuden

kuukauden kuluttua leikkaus-

tarpeen toteamisesta.

Huolimatta ennakkovarau-

tumisesta, Tampereen yliopis-

tollisen sairaalan päivystys- ja

kiireellinen toimintaa ruuh-

kautui ajoittain. Tämä johtui

siitä, että alueen muut sairaa-

lat ja terveyskeskukset olivat

vähentäneet hoitokapasiteetti-

aan, ja potilaat joutuivat ha-

keutumaan Taysiin.

Hallintoylihoitaja PirjoAal-

to sanoo, että myös hoitajati-

lanne oli odotettua parempi.

Kesästä selvittiin huolellisen

työvoimatilanteen tarkkailun ja

henkilöstön sijoittelun avulla.

Page 10 - Alueviesti_35_2006