Page 11 - Alueviesti_35

Metsätalouden ympäristö-

tuki voi tänä päivänä kilpail-

la taloudellisesti myös met-

sän muun käytön kanssa.

-Niille metsänomistajille,

joille tämä sopii ja joilla on

sopivia kohteita, ympäristö-

tuki tarjoaa otollisen mah-

dollisuuden, metsänhoidon-

neuvoja Pekka Tuomisto sa-

noo.

Metsänhoitoyhdistys Sasta-

malassa työskentelevä Tuomis-

to on vallan sopiva henkilö

puhumaan asiasta, sillä hänen

opinnäytetyönsä "Metsätalou-

den ympäristötuki metsän-

omistajan mahdollisuutena" on

vielä varsin tuore tapaus. Tuo-

misto jatkoi opintojaan met-

sätalousinsinööriksi ja sai opin-

näytteensä valmiiksi Hämeen

ammattikorkeakoulun metsäta-

louden koulutusohjelmassa

Evolla viime joulukuussa.

Tuomiston tehtävänä Met-

sänhoitoyhdistys Sastamalas-

sa on seurata kaava- ja ympä-

ristöasioita. Varsinaisesti hänen

vastuualueenaan yhdistykses-

sä on Karkku.

Metsälakikohteiden ryhmis-

tä Vammalassa suurin ja mer-

kittävin on purot ja norot. Mer-

kittävin siitäkin syystä, että

juuri näiden kohteiden puusto

Metsätalouden ympäristötuki lisämahdollisuus metsän käyttöön

on usein myös metsätaloudel-

lisesti varsin arvokasta. Pinta-

alalla mitattuna vähäpuustois-

ten soiden ryhmä tulee toise-

na, ja kolmanneksi suurin ryh-

mä on kalliot, louhikot ja ki-

vikot.

Tuomiston mukaan Vamma-

lan ympäristötukikohteet ovat

enimmäkseen puroja, mutta

joukossa on myös vanhaa met-

sää. Ensimmäinen ympäristö-

tukikohde on vuodelta 1998.

Sopimuksia oli tehty vuoden

2004 loppuun mennessä yksi-

toista kappaletta. Viime vuon-

na ympäristötukea haettiin kol-

melle kohteelle, ja tänä vuon-

na käsittelyyn on tullut kaksi

hakemusta.

Taustalla vuoden -97

metsälaki

Uusi metsälaki tuli voimaan

vuoden 1997 alussa. Laki nos-

taa esiin Rion sopimuksen ja

Helsingin kokouksen henges-

sä taloudellisen, ekologisen ja

sosiaalisen kestävyyden.

Metsälaki puhuu erityisen

tärkeistä elinympäristöistä.

Ennen kaikkea puroilla on ta-

loudellinen merkitys metsän-

omistajille. Vähäpuustoisia

soita on taas paljon. Metsälain

tarkoittamia erityisen tärkeitä

elinympäristöjä on tehdyn kar-

toituksen mukaan Pirkanmaal-

la pinta-alasta 0,54 prosenttia

ja Vammalassa 0,4 prosenttia.

Luku vaihtelee kunnittain haa-

rukassa 0,2-0,9 prosenttia.

Kestävän metsätalouden ra-

hoituslaki tuli myös voimaan

vuoden 1997 alussa. Tarkoi-

tuksena on korvata vähäistä

suuremmat menetykset siten,

että ensisijaisesti kohteena ovat

niin sanotun kymppipykälän

tarkoittamat erityisen tärkeät

elinympäristöt.

Muihin kohteisiin tukea on

tarjolla, mikäli määrärahat riit-

tävät.

Ympäristötuen ehtojen mu-

kaan alue jätetään luonnonti-

laan kymmeneksi vuodeksi.

Sopimuksen tekevät metsäkes-

kus ja metsänomistaja, ja asia

merkitään kiinteistörekisteriin.

Tuki maksetaan pääsääntöisesti

kauden alussa.

-Verovapaan ympäristötuen

määrä vaihtelee hakattavissa

olevan puuston mukaan ta-

pauskohtaisesti. Vähäpuustoi-

silla kohteilla tuen määrä on

pieni. Runsaspuustoisella koh-

teella tuki taas voi olla jopa

3000-4000 euroa hehtaarilta,

Pekka Tuomisto sanoo.

Hannu Virtanen

Pekka Tuomiston mukaan metsätalouden ympäristötuen

haku sopii hyvin metsänhoitoyhdistyksille.

-Metsälakikohteista Vammalassa purot ja norot muodosta-

vat suurimman ryhmän, Pekka Tuomisto osoittaa opinnäy-

tetyöstään.

Keskiviikko elokuun 30. 2006

11

Kuivuvat ja keloutuvat puut voivat rauhassa huojua ympäristötukikohteessa.

Tässä ympäristötuen piiriin Vammalassa hakeutuvassa kohteessa on kaksi kangasmetsäsaareketta luon-

nontilaisen suon keskellä. Pinta-alaa kohteella on runsaat kolme hehtaaria.

Tänään keskiviikkona vie-

tettävä ensimmäinen valta-

kunnallinen kalastuspäivä

kehottaa kuntia ja kaupun-

keja parantamaan taajami-

en kalastusmahdollisuuksia.

Aloitteen valtakunnallisen

kalastuspäivän järjestämises-

tä teki Eduskunnan Kalaker-

ho.

Kalastuspäivänä tutustute-

taan kansalaisia, erityisesti lap-

sia ja nuoria, kalastusharras-

tukseen sekä edistetään moni-

puolista kalastusta, kalojen kä-

sittelyä ja käyttöä.

Lasten ja nuorten tulee pääs-

tä turvallisesti ja helposti ka-

laan. Tarvitaan lähikalastusalu-

eita, jotka palvelevat samalla

ikääntyvää väestöä esteettömi-

nä kalastuspaikkoina. Pääosa

ensimmäisen valtakunnallisen

kalastuspäivän tapahtumista

järjestetään tällaisilla lähikalas-

tusalueilla.

Suuri osa suomalaisista asuu

taajamissa, joissa sopivien ka-

lastuspaikkojen löytäminen voi

olla vaikeaa. Erityisesti lasten

Kalastuspäivä esittää

kalastuspaikkoja

taajamiin

ja nuorten mahdollisuudet

päästä kalaan ovat kaupungis-

tumisen myötä kaventuneet.

Tarvitaan toimia ranta-alu-

eiden muokkaamiseksi kalas-

tukseen sopiviksi. Kysymys ei

ole suurista investoineista vaan

pikemminkin halusta hoitaa

asia. Lähikalastusmahdolli-

suuksien parantaminen on

edullinen tapa tarjota liikunta-

mahdollisuuksia kuntalaisille.

Valtakunnallisen kalastus-

päivän tavoitteena on saada

lapset ja nuoret kalaan. Päi-

vän tapahtumissa esitellään

koululaisille kalastusta ongin-

nasta ja perhokalastuksesta am-

mattikalastukseen, opetetaan

kalankäsittelyä sekä tutustu-

taan kotimaisiin kaloihin ja nii-

den käyttöön.

Oppilaat voivat kokeilla

omia kalastustaitojaan ja saa-

da opastusta kalastusvälineiden

käytöstä. Kalastusvälineval-

mistajat ovat lahjoittaneet nii-

tä tapahtumia varten.

Kalastuspäivän päätapahtu-

ma järjestetään Helsingissä.

Alueellisia kalastustapahtumia

on ympäri maata 40 paikka-

kunnalla. Lisäksi on runsaasti

pienempiä tilaisuuksia.

Yhteensä kalastuspäivän ta-

pahtumiin arvioidaan osallis-

tuvan noin 15 000 koululaista.

Kaikki muutkin kiinnostuneet

ovat tervetulleita seuraamaan

tapahtumia ja saamaan tietoa

kalastuksesta.

Valtakunnallisen kalastus-

päivän järjestävät yhteistyös-

sä Eduskunnan Kalakerho,

maa- ja metsätalousministeri-

ön kala- ja riistaosasto, Suo-

men Vapaa-ajankalastajien

Keskusjärjestö, Kalatalouden

Keskusliitto, SuomenAmmat-

tikalastajaliitto ja suomalaiset

kalastusvälinevalmistajat.

Valtakunnallinen kalastus-

päivä on tarkoitus järjestää

vuosittain elokuun viimeisenä

keskiviikkona.

Strategiatyö kiinnosti,

kommentteja tuli paljon

Työn etenemisestä tiedotet-

tiin sen kestäessä aktiivisesti

ja avoimesti. Strategialuonnok-

sen valmistuttua asiasta kuu-

lutettiin ja luonnos lähetettiin

laajalle lausuntokierrokselle

17.1.-31.3.2006. Luonnokses-

ta saatiin lausuntoja kaikkiaan

83 kappaletta. Strategiatyössä

sovellettiin lakia suunnitelmi-

en ja ohjelmien ympäristövai-

kutusten arvioinnista.

Lausunnot olivat varsin pe-

rusteellisia ja hyödyllisiä stra-

tegian loppuunsaattamiseksi.

Useissa lausunnoissa ympä-

ristöstrategian tavoitteita esi-

teltiin ja käsiteltiin oman kun-

nan tai organisaation tilantee-

seen liittyen, mikä osoittaa

kiinnostusta ja halua strategi-

an tavoitteisiin sitoutumisesta.

Lausuntoja käsiteltiin stra-

tegiatyön sihteeristössä, työva-

liokunnassa ja ohjausryhmäs-

sä ja käsittelyjen pohjalta stra-

tegia muokattiin lopulliseen

muotoonsa.

Vesien hyvä tila

keskeisin tavoite

Strategiaa työstivät syksyn

2005 aikana teemaryhmät (ym-

Ympäristöyhteistyön ja

ympäristöasioiden kehittä-

miseksi on Lounais-Suomeen

laadittu yhteinen ympäristö-

strategia vuoteen 2020. Stra-

tegia sisältää vision, keskei-

set tavoitteet ja toiminnalli-

set painopisteet.

Tavoitteena on ympäristön

hyvän tilan säilyttäminen ja jo

heikentyneen ympäristön pa-

rantaminen.

Keskeisten toimijoiden yh-

teistyönä laadittu strategia huo-

mioi elinkeinotoiminnan ja

luonnonsuojelun tasapainoises-

ti muiden ympäristöasioiden

kanssa.

Strategia auttaa eri osapuo-

lia sitoutumaan yhteisesti ase-

tettuihin tavoitteisiin.

Ympäristöstrategia on jukas-

tu suomeksi ja ruotsiksi tiiviis-

sä esitemuodossa. Esite on pos-

titettu kaikille mukana olleille

tahoille, joita on lähes 200 Sa-

takunnassa ja Varsinais-Suo-

messa.

Esitettä saa noutaa tai tilata

Lounais-Suomen ympäristö-

keskuksesta, ja se löytyy pdf:nä

Internetistä osoitteesta www.

ymparisto.fi/los > Lounais-

Suomen ympäristöstrategia ja

ohjelma.

Lounais-Suomen ympäristöstrategia auttaa valinnoissa

päristövastuu, vedet, ilmaston-

muutos, luonto, luonnonvarat

ja maisema, elinympäristö),

joissa oli noin 50 tahoa edus-

tettuna.

Monien käsittelyjen kautta

useista vaihtoehdoista valittiin

ympäristöstrategian muodosta-

vat kymmenen tavoitetta ja nii-

den painopisteet.

Strategiassa painotetaan eri-

tyisesti niitä ympäristöasioita,

jotka nousivat esiin alueen kes-

keisille toimijoille keväällä

2005 suunnatussa arvottamis-

kyselyssä. Suurin huoli kyse-

lyyn vastaajilla oli vesistöjen

rehevöitymisestä.

Strategiassa merkittävämpä-

nä nousee esiin tavoite "Pinta-

vesien hyvä tila saavutettu",

jonka saavuttamiseksi tulee

suunnata eniten resursseja tu-

levina vuosina.

Käytännön toimilla hidaste-

taan rehevöitymiskehitystä

Saaristomerellä ja pysäytetään

se sisävesissä ja Selkämerellä

sekä rajoitetaan ympäristölle

haitallisten aineiden päästöjä

ja vaikutuksia.

Tekeillä oleva ohjelma

määrittelee toimet

Strategian pohjalta laaditaan

lyhyen tähtäimen toimenpide-

ohjelmia. Vuoden 2006 aika-

na laaditaan keskeisten toimi-

joiden yhteistyönä ympäristö-

ohjelma 2007-2012, johon kir-

jataan konkreettiset strategian

toteutumisen kannalta tarkoi-

tuksenmukaiset tavoitteet, toi-

menpiteet ja toimijat sekä ai-

kataulu toimenpiteille.

Ympäristöohjelman laati-

mistyö on ollut keväästä lähti-

en hyvässä vauhdissa ja tavoit-

teena on saada ohjelmaluon-

nos valmiiksi ja lausuntokier-

rokselle lokakuun alkuun men-

nessä. Valmis ympäristöohjel-

ma julkaistaan alkuvuodesta

2007.

Ympäristöohjelmatyön aika-

na kaikilla on mahdollisuus

osallistua ja tuoda näkemyk-

sensä esiin ottamalla yhteyttä

Lounais-Suomen ympäristö-

keskukseen.

Työn etenemistä on mah-

dollisuus seurata Lounais-Suo-

men ympäristökeskuksen net-

tisivuilta

www.ymparisto.fi/

los.

Ympäristöstrategia- ja ohjel-

matyötä rahoittavat ympäris-

töministeriö, Varsinais-Suo-

men liitto, Satakuntaliitto sekä

Turun ja Porin kaupunki.

Työtä ohjaa alueen keskei-

sistä toimijoista koottu ohja-

usryhmä.

Page 11 - Alueviesti_35_2006