Keskiviikko syyskuun 13. 2006
11
Joutsenten reitti ry:n hal-
litus kokoontui maanantai-
na 28.8. vuoden viidenteen
kokoukseensa käsittele-
mään Koiramäen Konstit
2007-13 -kehittämisohjel-
mansa päivittämistä.
Joulukuussa 2005 maa- ja
metsätalousministeriölle jäte-
tyn ohjelman arviointipalaut-
teen johdosta kuntarahan
määrää päätettiin esittää nos-
tettavaksi 1,90 eurosta 2,90
euroon asukasta kohti vuo-
desta 2008 lukien.
Korotuksen johdosta pai-
kalliskehittämiseen voidaan
anoa noin miljoonan euron li-
säpottia EU:n ja valtion ra-
hana.
Tämä kaksinkertaistaisi
Joutsenten reitti ry:n rahoi-
tusmahdollisuudet kauteen
2000-2006 nähden: kokonais-
rahoitus lähentelisi seitsemää
miljoonaa euroa.
Toiminnanjohtaja Petri
Rinne sanoo, että puhelin-
haastattelukierroksen perus-
teella kunnat suhtautuvat ko-
rotukseen vähenevien alueel-
listen rakennetukien aikana
varsin myönteisesti. Hämeen-
kyrön ja Vammalan hallituk-
set hyväksyivät korotuksen
maanantaina 4.9.
Lopullisen päätöksen ra-
hoituksesta tekee maa- ja
metsätalousministeriö loppu-
vuoden aikana.
Maaseudun kehittämis-
hankkeiden avoin haku saa-
taneen käyntiin noin vuoden
kuluttua.
Joutsenten reitti ry:n toi-
mialue supistuu kaudella
2007-13, kun pohjoispäässä
Viljakkalan kunta yhdistyy
Ylöjärveen. Tulevalla kaudel-
la Joutsenten reittiin kuulu-
vat Huittinen, Hämeenkyrö,
Mouhijärvi, Punkalaidun,
Vammala, Vampula ja Äetsä,
joiden yhteenlaskettu väestö
on 47 601.
Suodenniemen kunnan alue
kuuluu tulevallakin kaudella
naapurikehittämisyhdistys
Aktiivinen Pohjois-Satakun-
ta ry:n toimialueeseen Vam-
malan kanssa toteutuvasta
kuntaliitoksesta huolimatta.
Kehittämisyhdistysten
resurssit
pienenemässä?
Valtioneuvosto hyväksyi
elokuun alussa Manner-Suo-
men maaseudun kehittämis-
ohjelman, joka linjaa maaseu-
dun kehitystyötä ja varojen
jakoa EU-rakennerahastokau-
della 2007-13.
EU:n maaseuturahoitus
Suomelle laskee lähes kol-
manneksen edelliskauteen
verrattuna.
Yhdessä niin sanotun MA-
KERA-rahaston kanssa Suo-
mi esittää yli 90 prosenttia
varoista kohdennettavaksi
maatalouden tuotanto- ja
ympäristötukiin.
Suomen 58 maaseudun ke-
hittämisyhdistyksen resursse-
ja on esitetty leikattavaksi lä-
hes viidennes 296 miljoonas-
ta eurosta 242 miljoonaan eu-
roon, vaikka toisaalta valtio-
neuvosto on hyväksynyt ke-
hittämisyhdistysten roolin
kasvattamisen uusimmassa
maaseutupoliittisessa koko-
naisohjelmassaan.
Kansanedustaja Arto Sato-
sen (kok.) aloitteesta kymme-
nen Pirkanmaan ja Satakun-
nan kansanedustajaa jätti ke-
säkuussa maa- ja metsätalo-
usministeri Juha Korkeaojalle
kirjallisen kysymyksen kehit-
Joutsenten reitti tavoittelee
tuplapottia kaudelle 2007-13
tämisyhdistysten resurssien
turvaamisesta.
Vastauksessaan ministeri
toteaa muun muassa, että
"Leader-toimintatavan merki-
tys Manner-Suomen maaseu-
tuohjelman toteutuksessa ja
julkinen rahoitus tulee joka
tapauksessa kasvamaan siitä,
mikä se on ollut kuluvalla
kaudella euromääräisesti ja
suhteessa koko ohjelman ke-
hykseen".
Manner-Suomen maaseu-
dun kehittämisohjelma 2007-
13 vaatii vielä EU:n komis-
sion hyväksynnän.
Maaseudun
kehittäjiä palkittiin
Maakunnallinen kylien yh-
teenliittymä Pirkan Kylät ry
järjesti Pirkanmaan kylätoi-
mintapäivät Virtain Killin-
koskella yhdessä paikallisen
kyläyhdistyksen kanssa lau-
antaina 26.8. Killinkosken
Wanhan Tehtaan miljöö ja
runsas ohjelmatarjonta nuk-
keteatterista kirpputoriin ve-
tivät paikalle toista tuhatta
kävijää.
Killinkoski palkittiin aktii-
visuutensa ansiosta vuoden
pirkanmaalaisena
kylänä
2005.
Kymmenen kandidaatin
joukosta manttelinperijäksi
nousi tänä vuonna Kurun
Parkkuu.
Vammalan Kutala sai toi-
sen jaetuista kunniamainin-
noista.
Valtakunnallinen vuoden
kylä ja Satakunnan vuoden
kylä julkistetaan valtakunnal-
lisilla kylätoimintapäivillä Jä-
mijärvellä ensi lauantaina.
Maaseutututkijoiden ja -ke-
hittäjien valtakunnallinen yh-
distys Maaseudun Uusi Aika
ry järjesti perinteisen maaseu-
tututkijatapaamisen
tänä
vuonna Kokkolassa 24.-25.8.
yhdessä Chydenius-instituu-
tin kanssa.
Yksi tapaamisen kohokoh-
dista on vuoden parhaan maa-
seutuaiheisen pro gradu -työn
palkitseminen.
Eri yliopistojen esityksis-
tä ylitse muiden nousi Hel-
singin yliopiston Jenni Töy-
lin tutkimus "Paluumuuttajan
tarina".
Töyli keskittyi tutkimuk-
sessaan siihen, mitkä asiat
maaseudun paluumuuttajat
kokevat tärkeinä muuton jäl-
keen.
Haastatteluaineistosta
koostettiin kuusi tarinatyyp-
piä, joita kuvaavat seuraavat
otsikot: pitkä kotiseutukai-
puu, elämänmuutokset, paik-
kaan kiinnittyminen, sopeu-
tuminen, vaihteleva elämä ja
rakkaus.
Rahoituspäätös
Kylätoiminnan parhaat
käytännöt -hankkeelle
EU-rakennerahastokausien
välillä kylien kehittämistä
viedään Joutsenten reitillä
eteenpäin ELMA-rahoittei-
sella Kylätoiminnan parhaat
käytännöt -hankkeella. Hank-
keessa on mukana 13 kylää,
jotka saivat virallisen aloitus-
luvan toimenpiteilleen Pir-
kanmaan TE-keskuksen hei-
näkuussa tekemällä rahoitus-
päätöksellä.
Kesän aikana Hämeenky-
rön Vesajärven Ollit kutsui-
vat Olleja ja ollinmielisiä
koolle Ollinpäiville ja Huit-
tisten Huhtamon, Vammalan
Lantulan sekä Äetsän Jokisi-
vun kylät saivat kyläsihtee-
rin ajamaan kyläläisten yh-
teisiä asioita.
Hylkäämisten johdosta hal-
litus hyväksyi 28.8. sateen-
varjohankkeeseen mukaan
vielä yhden uuden toimenpi-
teen otsikolla "Kyröskartano
kylän keskellä".
Toimenpiteiden tavoitteena
on käynnistää Hämeenkyrön
Kyröspohjan asukkaiden ja
Kyröskartanon tiloissa toimi-
van lastensuojelulaitoksen
avoin vuorovaikutus.
Kylätoiminnan parhaat
käytännöt -hanke jatkuu vuo-
den 2007 loppuun ja sen bud-
jetti on 71 500 euroa.
Vieraita Latviasta
ja Hollannista
Elokuussa Joutsenten reit-
ti isännöi latvialaista ja hol-
lantilaista maaseutukehittäjä-
ryhmää.
Latvialaisten mielenkiin-
non kohteena kuun puolivä-
lissä oli Kokemäenjoen mat-
kailukehittäminen, johon vie-
raita johdatettiin muun mu-
assa Maiju Vuorenojan ja
Soile Marttilan tarinoilla jo-
kilaakson kulttuuriopaskou-
lutuksesta.
Latviassa jokien tuotteista-
minen matkailukäyttöön on
vasta alussa. Timo Kirkko-
Jaakkolan
suunnittelema
"Vidzemen maakunnan yh-
deksän jokea" -hanke pyrkii
maan jokimatkailun profiilin
nostamiseen.
Reilun kahdenkymmenen
hengen ryhmä Pohjois-Hol-
lannin maaseutukehittäjiä
ruohonjuuritasolta ministeri-
öön tutustui Suomen maaseu-
dun kehittämiseen Joutsenten
reitillä viime viikolla.
Hämeenkyrön kylätoimin-
takeskus Heiskalla perjantai-
na 1.9. järjestetyn yhteisse-
minaarin teemana oli maaseu-
dun tulevaisuus EU:n rikkais-
sa jäsenmaissa - kun kehittä-
misrahoja kaudella 2007-13
leikataan uusien EU-jäsen-
maiden hyväksi, jääkö van-
hojen jäsenmaiden maaseutu
oman onnensa nojaan?
Joutsenten reitti ry:n ja Pir-
kan Kylät ry:n isännöimän
ryhmän keskustelunaiheeksi
nousi suomalaisen maaseu-
dun kehittämisen vauhti ja
laaja-alaisuus.
-Hollannissa käytössämme
on vuosina 2000-2006 ollut
enemmän rahaa kuin Joutsen-
ten reitti ry:llä, mutta olem-
me käynnistäneet vain noin
neljänneksen täkäläisestä
hankemäärästä, totesi Itä-
Drenthen kehittämisyhdistyk-
sen toiminnanjohtaja Cathri-
en Posthumus.
-Suomessa myös uuden oh-
jelmakauden 2007-13 valmis-
telu on ollut käynnissä jo vii-
me vuoden alusta, mutta Hol-
lannissa emme tiedä edes jat-
kaako oma yhdistyksemme
toimintaansa vaiko ei, Post-
humus jatkoi.
Hollannin selvänä etuna
hankejärjestelmässä nähtiin
ennakkorahoitusmahdolli-
suus.
Tuensaaja saa tukipotin ti-
lilleen heti hankkeen alussa.
Suomessa tuensaaja maksaa
ensin kulut omasta pussistaan
ja hakee kuitteja vastaan tuen
maksatusta, mikä karsii jou-
kon vähävaraisia organisaa-
tioita pois toteuttajien joukos-
ta.
Kuntien omistajapoli-
tiikka on tutkija Vesa
Vesterisen mukaan usein
retuperällä. Asia on
ajankohtainen,
sillä
moni kunta lyö hynttyi-
tään yhteen ja yhdistää
omistuksiaan naapuri-
kunnan kanssa.
Vaikeuksia on erityisesti
osakeyhtiöiden ohjaukses-
sa. Kuntaomistajalla on ol-
lut vaikeuksia nostaa osin-
koja jopa tehokkaasti toi-
mivasta ja hyvin menes-
tyvästä yrityksestä, kun
yrityksen johto on halun-
nut hoitaa ja sijoittaa itse
paisuneet kassavaransa.
Näin toteaa liikkeenjoh-
don konsultti, KTM,
MMM Vesa Vesterinen
Kunnallisalan kehittämis-
säätiölle tekemässään tut-
kimuksessa ”Kunta ja yh-
tiöittäminen”.
Tutkimuksessa selvitet-
tiin kuntakonsernin johta-
mista ja yhtiöittämisen eri
teknisiä mahdollisuuksia.
Raportissa on muun mu-
assa esimerkkejä yhtiöit-
tämisestä verotukselliset
tekijät huomioon ottaen.
Tutkimus julkaistaan Kun-
nallisalan kehittämissääti-
ön tutkimusjulkaisujen
sarjassa.
Tyypillisiä alueita, jois-
sa kuntien yhdistymisestä
voi olla hyötyä, ovat kiin-
teistö-, energia- ja vesilai-
tostoiminta. Yhdistämi-
nen, uudelleenorganisointi
ja tehokkaan toiminnan
vieminen eteenpäin vaati-
vat kuitenkin taitoa.
Pienessä kunnassa on
pieniä osakeyhtiöitä, jol-
loin niiden mahdolliset
tappiot, tehottomuudet ja
riskit ovat vielä pieniä.
Mutta kun omaisuudet
keskittyvät, riskit kasva-
vat.
-Kuntien yhdistämises-
tä saatavat hyödyt saatta-
vat vesittyä, ellei asiaa ote-
ta huomioon kuntien joh-
tamisessa. Kyse on hyvin
suurista omaisuuksista.
Pääomien ohjaamisen ja
tuoton aikaansaamisen
merkitys kasvaa ja pää-
oman menetysriskit paisu-
vat mittakaavojen muka-
na, Vesa Vesterinen ker-
too.
-Mitä suurempia omai-
suusmassat ovat, sitä vaa-
tivampaa on tehokas joh-
taminen. Ammattitaidon ja
Tutkija:
Kuntien
omistaja-
politiikka
usein
retuperällä
konserniosaamisen haas-
teet kasvavat. Liikkeen-
johdollisesti johtamisen
järjestelmätarpeet ovat eri-
laisia. Jos niitä sählätään
pienellä osaamisella, saa-
tetaan saada aikaan isoja
vahinkoja.
Kuntayhtiöiden
hallituksiin
talousosaajia
Kuntien omistamisen
ongelmat ovat samanta-
paisia kuin eri osuustoi-
minnallisten yhtiöiden
pulmat 1970- ja 1980-lu-
vuilla. Yhteisenä piirtee-
nä näissä organisaatioissa
on vaikeus valita yhtiölle
osaava hallitus.
Vesterisen mukaan hal-
lituksen jäsenet ovat usein
kiinnostuneita pikemmin-
kin yleisestä vaikuttami-
sesta kuin yhtiön johtami-
sesta. Käytännössä johta-
minen jää usein toimitus-
johtajan vastuulle.
-Kun toimitusjohtaja
itse määrittelee vaatimus-
tason, se ei ole yhtä tiuk-
ka kuin jos sen olisi aset-
tanut hallitus kunnan
omistajaohjauksesta vas-
taavan konsernijohdon
periaattein. Kun hallituk-
sen osaaminen, paneutu-
minen ja sitoutuminen
kumpuavat muualta kuin
yrityksen tiiviistä ohjaa-
misesta, alttius ongelmil-
le on suuri.
Jos hallituksessa ei ole
aktiivista herättelijää, hal-
litusten jäsenten valinnas-
sa tulisi saada Vesterisen
mukaan aikaan osittainen
vallankumous. Se on kui-
tenkin vaikeaa, sillä yhti-
öiden hallituspaikat jae-
taan yleensä poliittisin pe-
rustein.
Toimiva hallitus ja sen
linkittyminen omistajaoh-
jaukseen eli kunnan koh-
dalla kuntakonsernin joh-
toon ja osaksi kunnan joh-
tamisjärjestelmää on edel-
lytys omistajan tavoitteista
lähtevälle yhtiökohtaisel-
le hallitustyöskentelylle.
Hallitusten jäsenten
vastuuta ei tunneta
Hallituksen jäsenen vaa-
timukset ja vastuut ovat
usein heikosti tunnettu
asia kuntasektorin luotta-
musmiesten
kohdalla.
Onpa jopa pidetty ristirii-
taisena sitä, että kuntalain
mukaan valittu hallituksen
jäsen on osakeyhtiölain
mukaisesti
vastuussa
omalla omaisuudellaan ti-
lanteessa, jossa hallituksen
jäsenen vahingonkorvaus-
vastuu syntyy. Tutkimus
käsittelee hallituksen jäse-
nen vastuita ja sitä, miten
vastuukysymyksiä on huo-
mioitava konserniohjauk-
sessa. Toisaalta vastuuky-
symyksillä on myös omis-
tajaohjausta onnistuttu lai-
mentamaan puutteellisen
yhtiöoikeudellisen osaa-
misen suojassa.
Vesienhoidon suunnit-
telusta on käynnissä laa-
ja ja avoin valtakunnal-
linen kuulemismenette-
ly. Kuulemisen tarkoi-
tuksena on saada palau-
tetta sekä viranomaisil-
ta että kansalaisilta ve-
siensuojelun käytännön
toimia suunniteltaessa.
Tavoitteena on samalla
saada vesienhoidon uusi
vuorovaikutteinen suun-
nittelujärjestelmä mahdol-
lisimman toimivaksi. Vi-
ranomaisten lausuntoaika
päättyy syyskuun lopussa,
mutta kansalaisilla on
mahdollisuus kertoa näke-
myksensä alueellisille ym-
päristökeskuksille 22.12.
saakka.
Kuulemismenettely liit-
tyy EU:n vesipolitiikan
puitedirektiivin ja sen pe-
rusteella vesienhoidon jär-
jestämisestä annetun lain
ja tätä koskevien asetus-
ten toimeenpanoon Suo-
messa. Direktiivin tavoit-
teena on hyvä pinta- ja
pohjavesien tila kaikkial-
la Euroopassa vuoteen
2015 mennessä.
Mielipiteitä
toivotaan
Kuulemisen kohteena
on vesienhoitosuunnitel-
man työohjelma sekä sen
aikataulu. Virallisten lau-
suntojen lisäksi ympäris-
töviranomaiset toivovat
saavansa
kansalaisten
mielipiteitä vesiensuoje-
luun liittyvistä kysymyk-
sistä.
Työohjelma ja sen aika-
taulu on laadittu erikseen
kullekin Suomen viidestä
Mahdollisuus vaikuttaa
vesiensuojeluun
vesienhoitoalueesta. Ne
pohjautuvat yhteen tai use-
ampaan luonnolliseen ve-
sistöalueeseen.
Kullekin vesienhoito-
alueelle laaditaan vesien-
hoitosuunnitelma, joka
tarkistetaan kuuden vuo-
den välein. Ensimmäisen
vesienhoitosuunnitelman
on oltava voimassa vii-
meistään joulukuun lopul-
la vuonna 2009.
Käynnissä oleva kuule-
mismenettely on ensim-
mäinen osa uutta vuoro-
vaikutteista suunnittelu-
prosessia, joka toistuu
säännöllisin väliajoin.
Suunnitteluun voivat
osallistua kaikki vesien-
hoitoalueen kansalaiset,
kansalaisjärjestöt, viran-
omaiset ja toiminnanhar-
joittajat Suomessa.
Vesien arviointiin
uusi näkökulma
Uudistunut vesienhoi-
don suunnittelu korostaa
ekologista näkökulmaa
vesien tilan arvioinnissa
sekä sitä, että vesistöaluet-
ta tarkastellaan kokonais-
valtaisesti. Arvioinnissa
otetaan entistä paremmin
huomioon koko vesi-
ekosysteemi ja vesieliös-
tön elinolot, kuten kas-
viplankton ja muu vesikas-
villisuus, pohjaeläimet ja
kalat sekä näihin vaikut-
tavat vaaralliset aineet.
Myös pohjavesien tilan
seuranta tehostuu.
Mielipiteet voi toimit-
taa alueellisen ympäristö-
keskuksen kirjaamoon
joko kirjallisesti tai säh-
köpostilla. Esitystyyli on
vapaamuotoinen.
Nuorten Akatemian
valtakunnallinen Note-
koulutoiminta haastaa
yläkoulujen, lukioiden ja
toisen asteen ammatil-
listen
oppilaitosten
opettajat ideoimaan ja
toteuttamaan nuorten
kanssa projekteja oppi-
misen tueksi.
Nuorten omaehtoisen
toiminnan kannustamisek-
si tarkoitetut tukipalvelut
ovat käytettävissä maksut-
toman Note-nettipalvelun
kautta.
No t e - n e t t i p a l v e l u n
(
www.nuortenakatemia.fi/
note) kautta kansalaisjär-
jestöt ja yritykset tarjoa-
vat koulussa toteutettavi-
en projektien tueksi oppi-
tuntimateriaalia, vieraili-
joita, kilpailuja, ideoita ja
taloudellista tukea.
Lukuvuonna
2005–
2006 Note-koulutoimin-
taan osallistui noin 1200
opettajaa ja taloudellista
tukea jaettiin yli 80 nuor-
ten projektille.
Projektissa nuori oppii
ryhmässä tekemällä monia
elämässä tarvittavia taito-
ja kuten suunnitelmalli-
suutta, pitkäjänteisyyttä,
vuorovaikutustaitoja ja
vastuunottamista. Projek-
teissa nuorilla on aktiivi-
nen rooli suunnittelussa,
toteutuksessa ja arvioin-
nissa.
Kouluissa toteutettavat
nuorten projektit voivat
Note-koulutoiminnasta
piristystä koulupäiviin
liittyä koulun nykyiseen
toimintaan tai lähteä uu-
desta ideasta. Projektit
voivat olla pieniä tai suu-
ria ja ne voidaan toteuttaa
koska tahansa lukuvuoden
aikana.
Lukuvuonna
2006–
2007 opettaja voi tilata
Note-nettipalvelun kautta
kouluun esimerkiksi mak-
suttoman Liikkuvalähetti-
lään vetämän draamatyö-
pajan ja osallistua Liikkis-
kilpailuun, jossa yhdisty-
vät liikenneturvallisuus,
terveys ja ympäristöasiat
nuoria innostavalla taval-
la.
Lisäksi opettaja saa tu-
kea monien muiden ajan-
kohtaisten ja vaikeidenkin
teemojen (päihteiden, kou-
lukiusaamisen, mainon-
nan, lainarahalla kulutta-
misen, ilmastonmuutoksen
tai EU-puheenjohtajuu-
den) käsittelyyn nuorten
oman toiminnan kautta.
Nuorille Note-koulutoi-
minnasta ja muista Nuor-
ten Akatemian tarjoamis-
ta mahdollisuuksista omi-
en projektien toteuttami-
seen kerrotaan homma.fi-
sivustolla (
www.homma
.
fi).
Nuorten Akatemia on
suurimpien nuoriso- ja lii-
kuntajärjestöjen yhteistyö-
järjestö, joka innostaa
nuoria omaehtoiseen yh-
dessä tekemiseen ja lisää
harrastamisen ja siinä opi-
tun arvostusta.
Lähes kolmannes kun-
ta-alan työntekijöistä on
terveysalalla. Yleisimmät
ammatit ovat sairaanhoi-
taja, perus- ja lähihoita-
ja.
Viime vuoden lopussa
näissä ammateissa oli joka
kuudes kunta-alan työnte-
kijä.
Terveys- ja sosiaalialan
työntekijöistä yhdeksän
Kuntien työntekijöistä
kolmannes terveysalalla
kymmenestä on naisia, kun
koko kunta-alan työnteki-
jöistä naisia on kolme nel-
jästä.
Kuntien eläkevakuutuk-
sen mukaan kuntien työn-
tekijöiden keski-ikä on 44,8
vuotta.
Vanhimmat työntekijät
puurtavat lähinnä hallinnol-
lisissa tehtävissä ja toimis-
totöissä.
1...,2,3,4,5,6,7,8,9,10 12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,...28