ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO
SAIRAANHOITO-
PALVELUT
VALOKUVAAMOT JA
PAINOPALVELUT
HUITTINEN, VAMMALA,
MOUHIJÄRVI JA
SUODENNIEMI:
MAURI OJANEN
P. 020 7690 335
KOKEMÄKI:
AIMO AIRASMAA
P. 020 7690 322
PUNKALAIDUN:
TEUVO AHONEN
P. 020 7690 321
TIIVI-IKKUNAT
ASENNETTUNA
• NOPEA TOIMITUS JA
OSAAVA ASENNUS
• JOUSTAVAT MAKSUEHDOT
SÄHKÖTYÖT
T:mi Hannu Vilén
Suodenniemi, p. 0500 222 194
PUTKIASENNUKSET
LVI-TARVIKKEET
PUTKITYÖ LEVOMÄKI
Kauvatsa,
p. 0500-598 582, 0500-326 737
Maatalous-
palvelu
• traktoriurakoinnit
• etukuormaintyöt
• kaikenlainen niittotyö
• lanaustyöt
• hitsaustyöt
• pienet rakennustyöt ym.
• kyntötyöt
040-867 2287
Mouhijärvi
T:mi Mika Sävilahti
Alueviestin palveluhakemistossa
ilmoitat edullisesti ja tehokkaasti
• KEMIALLISTA PESUA • MATTOPESUA
Trakinkatu 6VAMMALA
puh. (03) 511 2766
• Asusteet • Ryijyt ja raanut
• Haalarit •Valko- ja kirjopesu • ym...
MA-PE 9-17, LA 9-13
TIEISÄNNÖINTI
YKSITYISTIET
Teitä palvelee
SUOMEN TIEYHDISTYKSEN TIKO
-tutkinnon
suorittaneet tieisännöitsijät
Olli Ylinen
Vammala
GSM 0400-732 682
Kari Äikäs
Mouhijärvi
GSM 050-434 2410
RAKENNUS-
PALVELUT
KODIN REMONTTI-
JA HUOLTOPALVELU
Ulko/sisäremontit
H. Uusi-Hautamaa
p. 050-3314 030.
Konepalvelu M. Voutilainen
• maanrakennustyöt
• kunnossapitotyöt
• imulakaisinkonetyöt
• ojien kaivuu
• maanajot
• pihatyöt
• haja-asutusalueen jätevesi-
järjestelmät (suunnittelemme ja
rakennamme avaimet käteen
-periaatteella)
P. 044-527 6632
TILITOIMISTOT
TILITOIMISTO UUSITALO KY
Puistok. 2, 38200 Vammala.
P. 03-511 5656, 040-734 8618.
palkanlaskenta, kirjanpidot ym.
Yli 20 v. ammattitaito ja luotettavuus.
TI ILIÄ
Hormitiilet,
seinätiilet,
takkatiilet
edullisesti
Tiilitehdas
POTILA
Hämeenkyrö
p. 03-3715081, 0400 766148
T YÖTARJOUKSIA
Haketusta
kuorma-autoalustaisella rumpuhakkurilla
Markkula 040-511 2001 Tuomilaakso 0500-330 455
SUODENNIEMEN
LÄMPÖHAKE
T YÖTARJOUKSIA
Puistokatu 18
VAMMALA
p. (03) 511 4299
Silmätautien
erikois-
lääkärit
LEENA HARTMAN
HEIDI MURTOMÄKI
TERO PAJARI
SILMÄAS MA
SILMÄLÄÄKÄRI-
PALVELUT
-
S
IIVOU
S
TYÖ
AMMATTITAITOISTA ja
LUOTETTAVAA SIIVOUSTA
P. 050-4004445
Vammala
SIIVOUS- JA KOTIPALVELU
ERJA JÄRRI
Puh. 050-3425 058, fax 03-5143 904.Vammala
• SIIVOUKSET
• KODINHOITOTYÖT
• PUUTARHATYÖT
• ASIOINTIPALVELU
SI IVOUS- JA KOTIPALVELU
KESKUSTA
Pesurinkatu
Hopunkatu
Trakinkatu
Itsenäisyydentie
HOPPU
Hopunkatu 7, 38200 Vammala
Avoinna arkisin 8-17
Autosi ruostesuojaukset
ja puhdistukset
• ruostesuojaukset • käsinpesut
• vahaukset • fiksaukset
Puh. (03) 511 2405
050 340 2090
Valvottua
-laatua
RUOSTEENESTOA
VALOKUVAAMO
VAMMALA
l
HUITTINEN
03-514 2955 02-569 980
• 1- ja 2-puoliset väriesitteet
• Käyntikortit
• Kutsut
• Monisteet
• Sanomalehdet
• Vuosikertomukset
• Lomakkeet
• Kirjekuoret
• Väritulosteet
ym. painotuotteet
Hopunkatu 1, Vammala,
puh. 514 2955
Laadukkaita
painotöitä
KESKUSKUVA
Vihki-, kihla-, yo-, rippi-,
lapsi- ym. muotokuvaukset.
Passikuvat odottaessa.
Tuotekuvaukset, hää- ja
hautajaiskuvaukset.
Monipuolinen
tarvikevalikoima. Väri- ja
mustavalkokuvavalmistamo.
Helena Bragge
Pirjo Honkonen
Jyrki Rekola
Jari Silvola
Ajanvaraukset:
Vammalassa
03-512 6100
Onkiniemenkatu 11
Huittisissa
02-567 700
Risto Rytin katu 31
Silmätautien
erikoislääkärit
NYYSSÖNEN
SILMÄLÄÄKÄRIPALVELUT
Kallialan Pesula Oy
Säiniönkatu 3, Vammala
03-511 5430
Valko- ja kirjopesua,
vesipestävät matot, peitot,
petauspatjat ym.
Ma-pe 9-17
Kirkon päätöksenteko
perustuu seurakuntavaaleihin
Seurakuntavaalit muodos-
tavat kirkon demokratian pe-
rustan. Seurakunnan täysi-
ikäiset jäsenet valitsevat luot-
tamushenkilöt, jotka käyttä-
vät seurakunnissa ylintä pää-
tösvaltaa. Vaalien ehdokas-
asettelu päättyi viime perjan-
taina kello 16.
Seurakuntien päätöksenteko-
järjestelmä on samantapainen
kuin kunnissa, koska molempi-
en juuret ovat vanhassa pitäjäit-
sehallinnossa.
Äänestämällä kirkon jäsen voi
vaikuttaa siihen, mihin suuntaan
hänen seurakuntansa toimintaa
ja taloutta kehitetään. Parhaim-
millaan luottamushenkilöiksi
valitut edustavat eri-ikäisiä ja eri
elämänalueilla toimivia ihmisiä,
jolloin päätöksenteossa on mu-
kana laajalti kokemusta ja tie-
toa seurakuntalaisten tarpeista.
Seurakuntavaalit käydään kai-
kissa Suomen luterilaisen kir-
kon 548 seurakunnassa.Vaaleis-
sa valitaan noin 12 000 luotta-
mushenkilöä nelivuotiskaudelle
2007-2010.
Seurakuntavaalit pidetään 12.-
13. marraskuuta. Kukin seura-
kunta päättää itse, järjestääkö se
vaalit yksi- vai kaksipäiväisinä.
Mikäli vaalit ovat yksipäiväiset,
vaalipäivä on isänpäivä 12.11.
Päätöksiä toiminnasta
ja taloudesta
Luottamushenkilöt tekevät
ratkaisuja, jotka vaikuttavat pe-
rustavasti seurakuntaan. He päät-
tävät seurakuntatyön kehittämi-
sestä ja monista työn painopis-
teiden valinnoista.
Seurakuntien luottamushenki-
löiden valinta koskettaa jokais-
ta kirkollisveronmaksajaa, kos-
ka luottamushenkilöt päättävät
seurakunnassa perittävästä kir-
kollisveroprosentista sekä siitä,
mihin verotulot käytetään.
Seuraavallakin vaalikaudella
seurakuntien rakenteet puhutta-
vat.
Luottamuselinten asema on
merkittävä, kun keskustellaan
mahdollisista seurakuntien yh-
distymisistä tai erilaisista yhteis-
työnmuodoista toisten seurakun-
tien tai kunnan kanssa.
Luottamushenkilöt päättävät
kirkkojen ja muiden kiinteistö-
jen rakentamisesta ja korjaami-
sesta.
Luottamuselimissä päätetään
myös seurakuntien virkojen pe-
rustamisesta ja lakkauttamises-
ta sekä muiden työntekijöiden
kuin kirkkoherran valinnasta.
Kirkkoherrat valitaan suoral-
la vaalilla.
Seurakuntavaaleissa seura-
kuntalainen voi vaikuttaa välil-
lisesti myös koko kirkon yhtei-
siin päätöksiin ja piispojen va-
lintaan.
Seurakuntien luottamushenki-
löt valitsevat enemmistön kir-
kolliskokouksen jäsenistä.
He myös äänestävät hiippa-
kuntavaltuustojen jäsenet. Mi-
käli piispan virka tulee avoimek-
si vaalikaudella, seurakuntien
luottamushenkilöt valitsevat piis-
pan maallikkovalitsijat.
Jäsenet
kirkkovaltuustoihin ja
seurakuntaneuvostoihin
Seurakunnista suurin osa on
taloudellisesti itsenäisiä. Näissä
seurakunnissa seurakuntavaaleil-
la valitaan jäsenet kirkkovaltuus-
toon.
Monilla suurilla paikkakun-
nilla tai seurakuntaliitosten tu-
loksena seurakunnat voivatmuo-
dostaa seurakuntayhtymän.
Seurakuntayhtymissä äänes-
tetään luottamushenkilöt kahteen
hallintoelimeen: kunkin seura-
kunnan omaan seurakuntaneu-
vostoon sekä yhtymän johdos-
sa olevaan yhteiseen kirkkoval-
tuustoon.
Taloudellisesti itsenäisissä
seurakunnissa kirkkovaltuusto
on seurakunnan ylin päättävä
elin.
Se päättää toiminnan ja ta-
louden päälinjoista, kutenmuun
muassa perittävästä kirkollisve-
rosta.
Kirkkovaltuusto päättäämyös
rakennushankkeista ja virkojen
perustamisesta.
Valtuuston jäsenet valitsevat
keskuudestaan puheenjohtajan,
joka on yleensä maallikko.
Kirkkovaltuusto
valitsee
myös kirkkoneuvoston, joka joh-
taa seurakunnan käytännön toi-
mintaa, hallintoa sekä talouden
ja omaisuuden hoitoa.
Se asettaa johtokuntia, jotka
johtavat seurakunnan eri työalo-
ja, kuten kasvatustyötä ja dia-
koniaa.
Useimmat seurakunnan viran-
haltijat valitaan kirkkoneuvos-
tossa.
Kirkkoneuvostomyös valmis-
telee kirkkovaltuustossa käsitel-
tävät asiat ja huolehtii niiden täy-
täntöönpanosta. Puheenjohtaja-
na toimii kirkkoherra.
Seurakuntayhtymissä ylintä
päätösvaltaa käyttää yhteinen
kirkkovaltuusto.
Se päättää yhtymän talouden
päälinjoista ja tulojen jaosta seu-
rakuntien kesken.Yhteinen kirk-
kovaltuusto valitsee yhteisen
kirkkoneuvoston, joka johtaa yh-
tymän toimintaa ja hallintoa sekä
toimii yhteisen kirkkovaltuuston
valmistelu- ja toimeenpanoeli-
menä.
Seurakuntayhtymässä jokai-
sella seurakunnalla on oma seu-
rakuntaneuvosto, joka johtaa
seurakunnan toimintaa.
Se hoitaa lähinnä samoja asi-
oita kuin kirkkoneuvosto talou-
dellisesti itsenäisissä seurakun-
nissa.
Seurakuntaneuvostossa pää-
tetään varoista, jotka on suun-
nattu seurakunnan toimintaa var-
ten sekä omaisuuden hallintaan
liittyvistä asioista. Seurakunta-
neuvoston puheenjohtajana toi-
mii kirkkoherra.
Metsänhoitoyhdistyk-
set toimivat monipuoli-
sesti metsänomistajien
asialla. Metsänomistaja
saa apua ja neuvoja ja tar-
vittaessa kaiken kattavat
palvelut hoitotöistä puun-
korjuuseen saakka. Met-
sänhoitoyhdistysten toi-
minnan voi katsoa alka-
neen vuonna 1906, kun
Metsäosuuskunta Tapio
perustettiin silloisten
Karttulan ja Vesannon
kuntien alueella Tervon-
salmella, joka nykyisin on
Tervon kuntaa.
Vaikka Tapio oli osuus-
kunta, se toimi samoin kuin
myöhemmin perustetut
metsänhoitoyhdistyksetkin.
Nimi metsänhoitoyhdistys
oli siihen aikaan yksityis-
metsätaloutta edistävän
Suomen metsänhoitoyhdis-
tyksen käytössä.
Osuuskunnan tehtävänä
oli ”metsänhoidon järkipe-
räiseksi saattaminen sekä
metsäntuotteiden jalostettu-
na ja jalostamattomana
myyminen.”
Tarkoituksensa saavutta-
miseksi osuuskunta palkka-
si metsänhoidonneuvojan.
Osuuskunta hankki uusia
jäseniä, valisti metsänhoi-
dosta metsänhoitokursseil-
la ja kilpailuissa, arvioi
metsiä, leimasi ja myi pui-
ta, välitti siemeniä, tuotti
taimia metsänviljelyyn jne.
Sodan myötä toiminta
hiipui ja Metsäosuuskunta
Tapion toiminta päättyi
vuonna 1920, kun metsän-
omistajat järjestäytyivät
puukaupallisesti uudella ta-
valla.
Metsänhoitoyhdistyksillä on juhlavuosi
Metsänhoitoyhdistys
Teljän historiaa
Metsänhoitoyhdistys Teljä
toimii Harjavallan, Huittisten,
Kokemäen, Köyliön ja Vam-
pulan kuntien alueella. Se aloit-
ti fuusion jälkeen toimintansa
1995, muuta sen perustaneilla
yhdistyksillä on varsin pitkät
perinteet metsänhoitoyhdistys-
toiminnassa.
Länsi-Suomen ensimmäi-
nen metsänhoitoyhdistys pe-
rustettiin Huittisissa vuonna
1909. Nimenä oli jo silloin
Huittisten metsänhoitoyhdis-
tys. Sen säännöt oli laadittu ja
hyväksytty vuonna 1904. Pe-
rustamisvaiheessa yhdistyk-
seen kuului kahdeksan tilaa,
joiden yhteinen metsäpinta-ala
oli noin 2000 hehtaaria. Mar-
raskuussa 1909 yhdistys palk-
kasi töihin metsäteknikko Han-
nes Linnainmaan. Vampulaan
metsänhoitoyhdistys perustet-
tiin 1911, Kauvatsalle 1916.
Kokemäellä aloitti 1912 Ylis-
taron ja Kakkulaisten metsän-
hoitoyhdistys .
Mikä sai sitten satakunta-
laiset metsänomistajat 1900-
luvun alussa perustamaan met-
sänhoitoyhdistyksiä? - Tärkeä
merkitys oli varmaan edistyk-
sellisillä metsänomistajilla, jot-
ka näkivät metsänomistajien
yhteistyön voiman muuttuvas-
sa yhteiskunnassa. Toinen var-
sin tärkeä tekijä oli puun käy-
tön voimakas kasvu 1800-lu-
vun lopulla, kun sahausrajoi-
tukset poistettiin. Porin seutu
nousi tuolloin maan tärkeim-
pien saha-alueiden joukkoon ja
sen vaikutukset heijastuivat
myös Kokemäenjoen vesistön
varsille.
Puukauppaa tehtiin tuol-
loinkin lähes yksinomaan pys-
tymyyntinä. Sahayhtiöt kasasi-
vat ja kuljettivat tukkinsa itse;
paikallisilla maanomistajilla ei
siihen ollut asiaa. Suur-Huit-
tisten historiassa on mielen-
kiintoinen kuvaus miten Sata-
kunnan Sanomien Kauvatsan
kirjeenvaihtaja kertoi puukau-
pasta lokakuussa 1913: ” Met-
sänostajia liikkuu oikein ko-
solta ja koettawat sujuwan pu-
hetaitonsa sekä liukasliikkei-
sen kielensä awulla saada mi-
käli mahdollista metsäkaupat
itselleen edullisiksi. Niin kuin
jo mainitsin, niin nämä ’met-
säpomot’ kyllä puhetaidossa
owat henkiwakuutusasiamie-
hen wertaisia ja saawat kuin
saawatkin useasti yksinkertai-
sia maanwiljelijöitä koko jou-
kon nenästä wedetyksi”.
Kirjeenvaihtaja paljasti,
miten ”metsäpomojen” keinoi-
hin kuului metsänhinnan ali-
arvioiminen, kaato ja kuljetus-
kustannusten yliarvioiminen ja
pyrkimys summakauppoihin,
jolloin saatettiin ostaa puut 14
jalan korkuisina ja 8 tuuman
paksuisina myyjän lainkaan
todellisuudessa tietämättä, pal-
jonko tällaisia puita metsäloh-
kossa oli.
Metsänhoitoyhdistysten pe-
rustaminen tehosti metsien
hoitoa ja johti metsäkauppo-
jen ohjaustoiminnan käynnis-
tymiseen. Kuten Suur-Huittis-
ten historiassa todetaan: ”Huit-
tisissa ei enää 1913 metsää
myyty summittain, vaan huo-
lella toimitetun laskun ja mit-
tauksen mukaan ja tarkkojen
kaatamisohjeiden perusteella.”
Tuo sopii varsin hyvin tämän-
kin päivän puukaupan ohjeek-
si.
Alkuvuodet talous tiukalla
Toiminnan keskeisin ongel-
ma oli rahapula. Ainoita sään-
nöllisiä tuloja olivat jäsen-
ten enemmän tai vähemmän
satunnaisesti maksamat jä-
sen- ja hehtaarimaksut, joi-
den turvin vakituisen neu-
vojan palkkaaminen oli var-
sinkin pienemmissä yhdis-
tyksissä toivotonta. Neuvo-
jakunta vaihtui aluksi mel-
ko tiiviiseen tahtiin, mikä
tietysti hankaloitti toimin-
nan käynnistämistä.
Uuden sysäyksen met-
sänhoitoyhdistysten toimin-
ta sai 1950-luvulla, kun sää-
dettiin metsänhoitoyhdis-
tyslaki ja metsänhoitomak-
su. Vaikka uusi laki rajoitti
puukaupallista toimintaa ja
yhdistyksen varojen käyt-
töä, se oli koko metsätalo-
uden kannalta suuri edistys-
askel.
Silloin syntyi organisaa-
tiorakenne, jossa jokaises-
sa kunnassa toimi metsän-
hoitoyhdistys. Metsän-
omistajien rahoituksella yk-
sityismetsätaloutta on edis-
tetty esimerkillisellä taval-
la.
Metsänhoitoyhdistysten
rakenne on viime vuosina
muuttunut merkittävästi.
Kuntakohtaisten yhdistys-
ten yhteenliittyminen lähti
mittavasti käyntiin 1990-
luvulla.
Vuonna 2006 Suomessa
on 154 metsänhoitoyhdis-
tystä. Niiden palvelukses-
sa on noin tuhat metsätoi-
mihenkilöä ja 750 vakinais-
ta metsuria. Palveluvalikoi-
ma kattaa metsänomistaji-
en ja metsien tarpeet keh-
dosta hautaan. Ylintä pää-
tösvaltaa
yhdistyksissä
käyttää vaaleilla valittu
metsänomistajien valtuusto,
joka valitsee yhdistykselle
hallituksen.
1...,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20 22,23,24,25,26,27,28