Page 21 - Alueviesti_38_2006

Basic HTML Version

ALUEVIESTIN PALVELUHAKEMISTO

SAIRAANHOITO-

PALVELUT

VALOKUVAAMOT JA

PAINOPALVELUT

HUITTINEN, VAMMALA,

MOUHIJÄRVI JA

SUODENNIEMI:

MAURI OJANEN

P. 020 7690 335

KOKEMÄKI:

AIMO AIRASMAA

P. 020 7690 322

PUNKALAIDUN:

TEUVO AHONEN

P. 020 7690 321

TIIVI-IKKUNAT

ASENNETTUNA

www.tiivi.com

• NOPEA TOIMITUS JA

OSAAVA ASENNUS

• JOUSTAVAT MAKSUEHDOT

SÄHKÖTYÖT

T:mi Hannu Vilén

Suodenniemi, p. 0500 222 194

PUTKIASENNUKSET

LVI-TARVIKKEET

PUTKITYÖ LEVOMÄKI

Kauvatsa,

p. 0500-598 582, 0500-326 737

Maatalous-

palvelu

• traktoriurakoinnit

• etukuormaintyöt

• kaikenlainen niittotyö

• lanaustyöt

• hitsaustyöt

• pienet rakennustyöt ym.

• kyntötyöt

040-867 2287

Mouhijärvi

T:mi Mika Sävilahti

Alueviestin palveluhakemistossa

ilmoitat edullisesti ja tehokkaasti

• KEMIALLISTA PESUA • MATTOPESUA

Trakinkatu 6VAMMALA

puh. (03) 511 2766

• Asusteet • Ryijyt ja raanut

• Haalarit •Valko- ja kirjopesu • ym...

MA-PE 9-17, LA 9-13

TIEISÄNNÖINTI

YKSITYISTIET

Teitä palvelee

SUOMEN TIEYHDISTYKSEN TIKO

-tutkinnon

suorittaneet tieisännöitsijät

Olli Ylinen

Vammala

GSM 0400-732 682

Kari Äikäs

Mouhijärvi

GSM 050-434 2410

RAKENNUS-

PALVELUT

KODIN REMONTTI-

JA HUOLTOPALVELU

Ulko/sisäremontit

H. Uusi-Hautamaa

p. 050-3314 030.

Konepalvelu M. Voutilainen

• maanrakennustyöt

• kunnossapitotyöt

• imulakaisinkonetyöt

• ojien kaivuu

• maanajot

• pihatyöt

• haja-asutusalueen jätevesi-

järjestelmät (suunnittelemme ja

rakennamme avaimet käteen

-periaatteella)

www.vouti.com

P. 044-527 6632

TILITOIMISTOT

TILITOIMISTO UUSITALO KY

Puistok. 2, 38200 Vammala.

P. 03-511 5656, 040-734 8618.

palkanlaskenta, kirjanpidot ym.

Yli 20 v. ammattitaito ja luotettavuus.

TI ILIÄ

Hormitiilet,

seinätiilet,

takkatiilet

edullisesti

Tiilitehdas

POTILA

Hämeenkyrö

p. 03-3715081, 0400 766148

T YÖTARJOUKSIA

Haketusta

kuorma-autoalustaisella rumpuhakkurilla

Markkula 040-511 2001 Tuomilaakso 0500-330 455

SUODENNIEMEN

LÄMPÖHAKE

T YÖTARJOUKSIA

Puistokatu 18

VAMMALA

p. (03) 511 4299

Silmätautien

erikois-

lääkärit

LEENA HARTMAN

HEIDI MURTOMÄKI

TERO PAJARI

SILMÄAS MA

SILMÄLÄÄKÄRI-

PALVELUT

IIVOU

TYÖ

AMMATTITAITOISTA ja

LUOTETTAVAA SIIVOUSTA

P. 050-4004445

Vammala

SIIVOUS- JA KOTIPALVELU

ERJA JÄRRI

Puh. 050-3425 058, fax 03-5143 904.Vammala

• SIIVOUKSET

• KODINHOITOTYÖT

• PUUTARHATYÖT

• ASIOINTIPALVELU

SI IVOUS- JA KOTIPALVELU

KESKUSTA

Pesurinkatu

Hopunkatu

Trakinkatu

Itsenäisyydentie

HOPPU

Hopunkatu 7, 38200 Vammala

Avoinna arkisin 8-17

Autosi ruostesuojaukset

ja puhdistukset

• ruostesuojaukset • käsinpesut

• vahaukset • fiksaukset

Puh. (03) 511 2405

050 340 2090

Valvottua

-laatua

RUOSTEENESTOA

VALOKUVAAMO

VAMMALA

HUITTINEN

03-514 2955 02-569 980

• 1- ja 2-puoliset väriesitteet

• Käyntikortit

• Kutsut

• Monisteet

• Sanomalehdet

• Vuosikertomukset

• Lomakkeet

• Kirjekuoret

• Väritulosteet

ym. painotuotteet

Hopunkatu 1, Vammala,

puh. 514 2955

Laadukkaita

painotöitä

KESKUSKUVA

Vihki-, kihla-, yo-, rippi-,

lapsi- ym. muotokuvaukset.

Passikuvat odottaessa.

Tuotekuvaukset, hää- ja

hautajaiskuvaukset.

Monipuolinen

tarvikevalikoima. Väri- ja

mustavalkokuvavalmistamo.

Helena Bragge

Pirjo Honkonen

Jyrki Rekola

Jari Silvola

Ajanvaraukset:

Vammalassa

03-512 6100

Onkiniemenkatu 11

Huittisissa

02-567 700

Risto Rytin katu 31

Silmätautien

erikoislääkärit

NYYSSÖNEN

SILMÄLÄÄKÄRIPALVELUT

Kallialan Pesula Oy

Säiniönkatu 3, Vammala

03-511 5430

Valko- ja kirjopesua,

vesipestävät matot, peitot,

petauspatjat ym.

Ma-pe 9-17

Kirkon päätöksenteko

perustuu seurakuntavaaleihin

Seurakuntavaalit muodos-

tavat kirkon demokratian pe-

rustan. Seurakunnan täysi-

ikäiset jäsenet valitsevat luot-

tamushenkilöt, jotka käyttä-

vät seurakunnissa ylintä pää-

tösvaltaa. Vaalien ehdokas-

asettelu päättyi viime perjan-

taina kello 16.

Seurakuntien päätöksenteko-

järjestelmä on samantapainen

kuin kunnissa, koska molempi-

en juuret ovat vanhassa pitäjäit-

sehallinnossa.

Äänestämällä kirkon jäsen voi

vaikuttaa siihen, mihin suuntaan

hänen seurakuntansa toimintaa

ja taloutta kehitetään. Parhaim-

millaan luottamushenkilöiksi

valitut edustavat eri-ikäisiä ja eri

elämänalueilla toimivia ihmisiä,

jolloin päätöksenteossa on mu-

kana laajalti kokemusta ja tie-

toa seurakuntalaisten tarpeista.

Seurakuntavaalit käydään kai-

kissa Suomen luterilaisen kir-

kon 548 seurakunnassa.Vaaleis-

sa valitaan noin 12 000 luotta-

mushenkilöä nelivuotiskaudelle

2007-2010.

Seurakuntavaalit pidetään 12.-

13. marraskuuta. Kukin seura-

kunta päättää itse, järjestääkö se

vaalit yksi- vai kaksipäiväisinä.

Mikäli vaalit ovat yksipäiväiset,

vaalipäivä on isänpäivä 12.11.

Päätöksiä toiminnasta

ja taloudesta

Luottamushenkilöt tekevät

ratkaisuja, jotka vaikuttavat pe-

rustavasti seurakuntaan. He päät-

tävät seurakuntatyön kehittämi-

sestä ja monista työn painopis-

teiden valinnoista.

Seurakuntien luottamushenki-

löiden valinta koskettaa jokais-

ta kirkollisveronmaksajaa, kos-

ka luottamushenkilöt päättävät

seurakunnassa perittävästä kir-

kollisveroprosentista sekä siitä,

mihin verotulot käytetään.

Seuraavallakin vaalikaudella

seurakuntien rakenteet puhutta-

vat.

Luottamuselinten asema on

merkittävä, kun keskustellaan

mahdollisista seurakuntien yh-

distymisistä tai erilaisista yhteis-

työnmuodoista toisten seurakun-

tien tai kunnan kanssa.

Luottamushenkilöt päättävät

kirkkojen ja muiden kiinteistö-

jen rakentamisesta ja korjaami-

sesta.

Luottamuselimissä päätetään

myös seurakuntien virkojen pe-

rustamisesta ja lakkauttamises-

ta sekä muiden työntekijöiden

kuin kirkkoherran valinnasta.

Kirkkoherrat valitaan suoral-

la vaalilla.

Seurakuntavaaleissa seura-

kuntalainen voi vaikuttaa välil-

lisesti myös koko kirkon yhtei-

siin päätöksiin ja piispojen va-

lintaan.

Seurakuntien luottamushenki-

löt valitsevat enemmistön kir-

kolliskokouksen jäsenistä.

He myös äänestävät hiippa-

kuntavaltuustojen jäsenet. Mi-

käli piispan virka tulee avoimek-

si vaalikaudella, seurakuntien

luottamushenkilöt valitsevat piis-

pan maallikkovalitsijat.

Jäsenet

kirkkovaltuustoihin ja

seurakuntaneuvostoihin

Seurakunnista suurin osa on

taloudellisesti itsenäisiä. Näissä

seurakunnissa seurakuntavaaleil-

la valitaan jäsenet kirkkovaltuus-

toon.

Monilla suurilla paikkakun-

nilla tai seurakuntaliitosten tu-

loksena seurakunnat voivatmuo-

dostaa seurakuntayhtymän.

Seurakuntayhtymissä äänes-

tetään luottamushenkilöt kahteen

hallintoelimeen: kunkin seura-

kunnan omaan seurakuntaneu-

vostoon sekä yhtymän johdos-

sa olevaan yhteiseen kirkkoval-

tuustoon.

Taloudellisesti itsenäisissä

seurakunnissa kirkkovaltuusto

on seurakunnan ylin päättävä

elin.

Se päättää toiminnan ja ta-

louden päälinjoista, kutenmuun

muassa perittävästä kirkollisve-

rosta.

Kirkkovaltuusto päättäämyös

rakennushankkeista ja virkojen

perustamisesta.

Valtuuston jäsenet valitsevat

keskuudestaan puheenjohtajan,

joka on yleensä maallikko.

Kirkkovaltuusto

valitsee

myös kirkkoneuvoston, joka joh-

taa seurakunnan käytännön toi-

mintaa, hallintoa sekä talouden

ja omaisuuden hoitoa.

Se asettaa johtokuntia, jotka

johtavat seurakunnan eri työalo-

ja, kuten kasvatustyötä ja dia-

koniaa.

Useimmat seurakunnan viran-

haltijat valitaan kirkkoneuvos-

tossa.

Kirkkoneuvostomyös valmis-

telee kirkkovaltuustossa käsitel-

tävät asiat ja huolehtii niiden täy-

täntöönpanosta. Puheenjohtaja-

na toimii kirkkoherra.

Seurakuntayhtymissä ylintä

päätösvaltaa käyttää yhteinen

kirkkovaltuusto.

Se päättää yhtymän talouden

päälinjoista ja tulojen jaosta seu-

rakuntien kesken.Yhteinen kirk-

kovaltuusto valitsee yhteisen

kirkkoneuvoston, joka johtaa yh-

tymän toimintaa ja hallintoa sekä

toimii yhteisen kirkkovaltuuston

valmistelu- ja toimeenpanoeli-

menä.

Seurakuntayhtymässä jokai-

sella seurakunnalla on oma seu-

rakuntaneuvosto, joka johtaa

seurakunnan toimintaa.

Se hoitaa lähinnä samoja asi-

oita kuin kirkkoneuvosto talou-

dellisesti itsenäisissä seurakun-

nissa.

Seurakuntaneuvostossa pää-

tetään varoista, jotka on suun-

nattu seurakunnan toimintaa var-

ten sekä omaisuuden hallintaan

liittyvistä asioista. Seurakunta-

neuvoston puheenjohtajana toi-

mii kirkkoherra.

Metsänhoitoyhdistyk-

set toimivat monipuoli-

sesti metsänomistajien

asialla. Metsänomistaja

saa apua ja neuvoja ja tar-

vittaessa kaiken kattavat

palvelut hoitotöistä puun-

korjuuseen saakka. Met-

sänhoitoyhdistysten toi-

minnan voi katsoa alka-

neen vuonna 1906, kun

Metsäosuuskunta Tapio

perustettiin silloisten

Karttulan ja Vesannon

kuntien alueella Tervon-

salmella, joka nykyisin on

Tervon kuntaa.

Vaikka Tapio oli osuus-

kunta, se toimi samoin kuin

myöhemmin perustetut

metsänhoitoyhdistyksetkin.

Nimi metsänhoitoyhdistys

oli siihen aikaan yksityis-

metsätaloutta edistävän

Suomen metsänhoitoyhdis-

tyksen käytössä.

Osuuskunnan tehtävänä

oli ”metsänhoidon järkipe-

räiseksi saattaminen sekä

metsäntuotteiden jalostettu-

na ja jalostamattomana

myyminen.”

Tarkoituksensa saavutta-

miseksi osuuskunta palkka-

si metsänhoidonneuvojan.

Osuuskunta hankki uusia

jäseniä, valisti metsänhoi-

dosta metsänhoitokursseil-

la ja kilpailuissa, arvioi

metsiä, leimasi ja myi pui-

ta, välitti siemeniä, tuotti

taimia metsänviljelyyn jne.

Sodan myötä toiminta

hiipui ja Metsäosuuskunta

Tapion toiminta päättyi

vuonna 1920, kun metsän-

omistajat järjestäytyivät

puukaupallisesti uudella ta-

valla.

Metsänhoitoyhdistyksillä on juhlavuosi

Metsänhoitoyhdistys

Teljän historiaa

Metsänhoitoyhdistys Teljä

toimii Harjavallan, Huittisten,

Kokemäen, Köyliön ja Vam-

pulan kuntien alueella. Se aloit-

ti fuusion jälkeen toimintansa

1995, muuta sen perustaneilla

yhdistyksillä on varsin pitkät

perinteet metsänhoitoyhdistys-

toiminnassa.

Länsi-Suomen ensimmäi-

nen metsänhoitoyhdistys pe-

rustettiin Huittisissa vuonna

1909. Nimenä oli jo silloin

Huittisten metsänhoitoyhdis-

tys. Sen säännöt oli laadittu ja

hyväksytty vuonna 1904. Pe-

rustamisvaiheessa yhdistyk-

seen kuului kahdeksan tilaa,

joiden yhteinen metsäpinta-ala

oli noin 2000 hehtaaria. Mar-

raskuussa 1909 yhdistys palk-

kasi töihin metsäteknikko Han-

nes Linnainmaan. Vampulaan

metsänhoitoyhdistys perustet-

tiin 1911, Kauvatsalle 1916.

Kokemäellä aloitti 1912 Ylis-

taron ja Kakkulaisten metsän-

hoitoyhdistys .

Mikä sai sitten satakunta-

laiset metsänomistajat 1900-

luvun alussa perustamaan met-

sänhoitoyhdistyksiä? - Tärkeä

merkitys oli varmaan edistyk-

sellisillä metsänomistajilla, jot-

ka näkivät metsänomistajien

yhteistyön voiman muuttuvas-

sa yhteiskunnassa. Toinen var-

sin tärkeä tekijä oli puun käy-

tön voimakas kasvu 1800-lu-

vun lopulla, kun sahausrajoi-

tukset poistettiin. Porin seutu

nousi tuolloin maan tärkeim-

pien saha-alueiden joukkoon ja

sen vaikutukset heijastuivat

myös Kokemäenjoen vesistön

varsille.

Puukauppaa tehtiin tuol-

loinkin lähes yksinomaan pys-

tymyyntinä. Sahayhtiöt kasasi-

vat ja kuljettivat tukkinsa itse;

paikallisilla maanomistajilla ei

siihen ollut asiaa. Suur-Huit-

tisten historiassa on mielen-

kiintoinen kuvaus miten Sata-

kunnan Sanomien Kauvatsan

kirjeenvaihtaja kertoi puukau-

pasta lokakuussa 1913: ” Met-

sänostajia liikkuu oikein ko-

solta ja koettawat sujuwan pu-

hetaitonsa sekä liukasliikkei-

sen kielensä awulla saada mi-

käli mahdollista metsäkaupat

itselleen edullisiksi. Niin kuin

jo mainitsin, niin nämä ’met-

säpomot’ kyllä puhetaidossa

owat henkiwakuutusasiamie-

hen wertaisia ja saawat kuin

saawatkin useasti yksinkertai-

sia maanwiljelijöitä koko jou-

kon nenästä wedetyksi”.

Kirjeenvaihtaja paljasti,

miten ”metsäpomojen” keinoi-

hin kuului metsänhinnan ali-

arvioiminen, kaato ja kuljetus-

kustannusten yliarvioiminen ja

pyrkimys summakauppoihin,

jolloin saatettiin ostaa puut 14

jalan korkuisina ja 8 tuuman

paksuisina myyjän lainkaan

todellisuudessa tietämättä, pal-

jonko tällaisia puita metsäloh-

kossa oli.

Metsänhoitoyhdistysten pe-

rustaminen tehosti metsien

hoitoa ja johti metsäkauppo-

jen ohjaustoiminnan käynnis-

tymiseen. Kuten Suur-Huittis-

ten historiassa todetaan: ”Huit-

tisissa ei enää 1913 metsää

myyty summittain, vaan huo-

lella toimitetun laskun ja mit-

tauksen mukaan ja tarkkojen

kaatamisohjeiden perusteella.”

Tuo sopii varsin hyvin tämän-

kin päivän puukaupan ohjeek-

si.

Alkuvuodet talous tiukalla

Toiminnan keskeisin ongel-

ma oli rahapula. Ainoita sään-

nöllisiä tuloja olivat jäsen-

ten enemmän tai vähemmän

satunnaisesti maksamat jä-

sen- ja hehtaarimaksut, joi-

den turvin vakituisen neu-

vojan palkkaaminen oli var-

sinkin pienemmissä yhdis-

tyksissä toivotonta. Neuvo-

jakunta vaihtui aluksi mel-

ko tiiviiseen tahtiin, mikä

tietysti hankaloitti toimin-

nan käynnistämistä.

Uuden sysäyksen met-

sänhoitoyhdistysten toimin-

ta sai 1950-luvulla, kun sää-

dettiin metsänhoitoyhdis-

tyslaki ja metsänhoitomak-

su. Vaikka uusi laki rajoitti

puukaupallista toimintaa ja

yhdistyksen varojen käyt-

töä, se oli koko metsätalo-

uden kannalta suuri edistys-

askel.

Silloin syntyi organisaa-

tiorakenne, jossa jokaises-

sa kunnassa toimi metsän-

hoitoyhdistys. Metsän-

omistajien rahoituksella yk-

sityismetsätaloutta on edis-

tetty esimerkillisellä taval-

la.

Metsänhoitoyhdistysten

rakenne on viime vuosina

muuttunut merkittävästi.

Kuntakohtaisten yhdistys-

ten yhteenliittyminen lähti

mittavasti käyntiin 1990-

luvulla.

Vuonna 2006 Suomessa

on 154 metsänhoitoyhdis-

tystä. Niiden palvelukses-

sa on noin tuhat metsätoi-

mihenkilöä ja 750 vakinais-

ta metsuria. Palveluvalikoi-

ma kattaa metsänomistaji-

en ja metsien tarpeet keh-

dosta hautaan. Ylintä pää-

tösvaltaa

yhdistyksissä

käyttää vaaleilla valittu

metsänomistajien valtuusto,

joka valitsee yhdistykselle

hallituksen.

Page 22

Page 20

1...,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20 22,23,24,25,26,27,28