Page 13 - Alueviesti_38

Keskiviikko syyskuun 20. 2006

13

Vammalalainen Orvokki

Kurki on harrastanut käsi-

töitä koko ikänsä. Viimeiset

kuutisen vuotta hänen kä-

sissään on syntynyt toinen

toistaan kauniimpia paperi-

narutöitä.

Töitä koristavat muunmu-

asssa pienet linnut, joihin Or-

vokki on erityisesti ihastunut.

Kotia koristavat omien töiden

lisäksi monet muutkin taide-

esineet. -Tämä on oikea taitei-

lijan koti, Orvokki tuumii olo-

huoneessaan.

Olohuoneen kunniapaikalla

seisoo koristejoutsen, jonka

selkäpuoli on koristeltu helmil-

lä, paperinaruilla sekä pienillä

punertavilla kukilla.

-Tämä on ensimmäinen var-

sinainen koristetyöni, työ jos-

ta en ole valmis luopumaan.

Ehkä korkeintaan voisin sen

jonnekin lahjoittaa, hän kertoo.

Orvokki on koko ikänsä pitä-

nyt käsitöistä. Ajatuksen pa-

perinarutöistä hän sai ollessaan

siskonsa kanssa kaupassa, jos-

Orvokin käsissä syntyvät

taidokkaat paperinarutyöt

sa oli esillä pieniä koristeita

paperinaruista. Orvokki päätti

kokeilla samaa. Ideat töihinsä

hän keksii itse. -Olen aina to-

teuttanut esimerkiksi käsityö-

lehdissä olevat virkkuutyöt

pelkän kuvan mukaan. Pape-

rinarutöihini ideat saan omas-

ta päästäni ja toteutan niitä

mieleni mukaan, hän kertoo.

Monia Orvokin töistä korista-

vat linnut, perhoset ja leppä-

kertut, jotka tuovat mukavaa

piristystä. Harrastuksensa al-

kuaikoina hän teki tuttavilleen

koristeiksi jääkaappimagneet-

teja. Innostus paperinarutöihin

kasvoi ja laajeni seinä-, pöy-

tä- ja kranssikoristeisiin. Töi-

den värikirjo on laaja, mutta

omaksi värisuosikikseen Or-

vokki nimeää violetin. -Jos

näen kaupassa violetin vaat-

teen niin se on pakko ostaa,

hän naurahtaa.

Käsityöt henkireikä

Orvokin tytär Niina sairas-

tui 6 vuotta sitten epilepsiaan.

Orvokki toimii tyttärensä

omaishoitajana.

-Teen käsitöitä tyttäreni eh-

doilla. Iltaisin ja ajan antaessa

myöten, hän kertoo. Niina ei

ole käsitöistä niinkään innos-

tunut kuin äitinsä, mutta aut-

taa silti mielellään niiden te-

kemisessä. Orvokki kertoo pa-

perinarutöiden olevan hänelle

henkireikä, jonka avulla hän

Orvokki on tehnyt paperinarutöitä kuutisen vuotta. Kodin

seiniä koristavat toinen toistaan kauniimmat luomukset.

Orvokki yhdistelee töissään mielellään eläin- ja kukka-aiheita.

Sydämenmuotoiset kranssit ovat uusin idea.

Orvokin ensimmäinen ja rakkain työ on koristeltu joutsen, josta hän ei hevillä luovu.

jaksaa. Parhaillaan Orvokki

työstää Niina-tyttären toiveesta

sinistä

sydämenmuotoista

kranssia. Orvokki kietoo sty-

roksisen sydämen ympärille

silkkinauhaa, painelee ympä-

rille nuppineuloja ja niiden

päälle helmiä. Keskiosaan hän

kiinnittää yleensä linnun, kuk-

kasen tai muun koristeen. -Ar-

vatkaapa paljonko silkkinau-

haa yhteen sydämeen on kie-

dottu, hän kysyy. Vastaus on

huikeat 13 metriä.

Orvokki tekee käsitöitä lä-

hinnä omaksi ilokseen, mutta

kertoo olevansa valmis niitä

myös myymään. -Ystäville ja

tutuille olen lahjoittanut pal-

jon töitä. Joululahjaksi annan

yleensä omatekemää, hän ker-

too.

Vammalalainen Minna

Tuomisto kokee olevansa

syntynyt sihteeriksi. Työko-

kemuksen kertyessä hän kui-

tenkin huomasi väsyneensä

yritysmaailmaan ja halusi

vaihtaa työympäristönsä

hoiva-alalle.

Portti haaveen toteutumiseen

löytyi Länsi-Pirkanmaan kou-

lutuskuntayhtymänAikuiskou-

lutuksesta, jossa Tuomisto suo-

ritti sosiaali- ja terveystoimen

sihteerin tutkinnon. Saadun

todistuksen kanssa kelpaa läh-

teä työelämään.

–Halusin hoiva-alalle, mut-

ta en hoitajaksi. Sosiaali- ja

terveystoimen sihteerin työt

ovat juuri minua varten. Kou-

lutuksesta sain henkisesti to-

della paljon ja työn kannalta

perustaidot. Sihteerin työhön

minulla oli jo osaaminen, mutta

hoiva-alassa oli monenlaista

opittavaa, Tuomisto juttelee.

Koulutuksen mielekkyyttä

lisäsi ryhmän hyvä henki. Ai-

kuisopiskelijoiden lähtökohdat

poikkesivat toisistaan, joten

aina löytyi joku, joka tiesi kä-

siteltävästä asiasta jotain. Laaja

kokemuspohja oli tukena koko

ryhmälle.

Kimmokkeena Minna Tuo-

miston koulutukseen lähtöön

olivat työelämän vaatimukset.

Vammalan aluesairaalasta lu-

vattiin sihteerin töitä, mutta

vasta tutkinnon suorittaneelle.

Koulutukseen kuuluvalle har-

joittelujaksolle hänet otettiin

sairaalaan vastaan avosylin, ja

Sosiaali- ja terveystoimen sihteereitä arvostetaan työelämässä

nyt valmistumisen jälkeen on

luvassa sijaisuuksia.

Myös Minnan kurssikaveril-

la ylöjärveläisellä Anja Tuo-

misaarella on koulutuksen ar-

vostuksesta omakohtaisia ko-

kemuksia. Hän sai Taysissa

harjoittelua suorittaessaan mo-

nelta taholta palautetta, kuin-

ka tärkeänä kurssia pidetään

sihteerin työtä hakevilla. Kou-

lutuksen jälkeenAnja löysi työ-

paikan Tampereelta Röntgen-

tutkasta.

Osaavaa työvoimaa

muuttuvalle alalle

Sosiaali- ja terveystoimen

sihteerikoulutuksen päättäjäis-

tilaisuutta vietettiin elokuun

puolivälissä juhlavasti Tampe-

reella Pikkupalatsin upeasti

entistetyissä tiloissa. Koulutus-

ta ohjaavana opettajana luot-

sannut Marita Laakso saattoi

todistuksia jakaessaan tyyty-

väisenä todeta, että yli puolet

kurssilta valmistuneista oli jo

löytänyt koulutustaan vastaa-

vaa työtä ja muillakin töitä oli

näköpiirissä.

Ahkeruudesta ja sitkeydes-

tä sihteereiksi valmistuneita

kiitti Hämeenkyrön työvoima-

toimiston johtaja Seppo Lah-

tinen, joka toivoi naisten nyt

nauttivan työelämästä ja haas-

teellisista työtehtävistään.

–Olette tulossa alalle, jossa

kaikkien näkymien mukaan

tarvitaan yhä enemmän osa-

avaa työvoimaa ja jossa raken-

teet muuttuvat jatkuvasti. Opis-

Sosiaali- ja terveystoimen sihteereiksi LPKKY:n Aikkarin koulutuksessa valmistuneet ko-

koontuivat koulutuksen järjestäjien kanssa yhteiskuvaan Pikkupalatsin edustalle.

Vammalalainen MinnaTuomisto halusi sihteerin töihin hoiva-

alalle ja löysi tarvittavan koulutuksen sosiaali- ja terveys-

toimen sihteerin tutkinnosta.

kelun aikana huomionne on

kiinnittynyt yksityiskohtiin,

mutta jonkin aikaa taas työ-

elämässä toimittuanne huo-

maatte kokonaishyödyn ahke-

roinnista.

Lahtinen totesi koulutukseen

osallistuneiden olleen taustoil-

taan hyvinkin erilaisia, joten

kurssilla yhdistyivät erilaiset

odotukset ja tavat suoriutua

tehtävistä. Poikkeuksellista oli

opiskelijoiden tavallista huo-

mattavasti pidempi edeltävä

työkokemus. Koulutuksen jär-

jestäjälle näin heterogeeninen

ryhmä on ollut haastava, mut-

ta loppupalautteista päätellen

koulutus todella onnistui edis-

tämään siihen osallistuneiden

tavoitteita.

Aikuiskoulutusjohtaja Maj-

Lis Läykki oli Lahtisen kans-

sa hyvin yksimielinen koulu-

tuksesta valmistuvien uutteruu-

desta: vielä päätöspäivänäkin

atk-luokka oli tiukasti käytös-

sä.

Läykki mietti vanhan intia-

laisen viisauden sanoin, että

”opetuksen tehtävä on avata

ovi”.

–Toivon, että tässä koulutuk-

sessa on onnistuttu paitsi avaa-

maan ovia myös saamaan ki-

pinä sellaiseen roihuun, että se

valaisee yhä uusia ovia.

Hanna Tuuri

Page 13 - Alueviesti_38_2006