Page 9 - Alueviesti_38_2006

Basic HTML Version

Keskiviikko syyskuun 20. 2006

Poliisin partio pysäytti

sunnuntaina klo 17.35 Huit-

tisissa tiellä 230 henkilöau-

ton, joka ajoi 80 km/h ra-

joitusalueella 100 km/h.

Autoa kuljettanut urjalalai-

nen, vuonna 1977 syntty-

nyt mies puhalsi alkomet-

riin 0.71 promillea.

Rattijuoppo jäi

ylinopeudesta

poliisin haaviin

Henkilöauto suistui

ojaan sununtaina klo

19.35 Vampulassa Vilja-

tiellä.

Autoa ajanut vampulalai-

nen 60-vuotias mies tavoi-

tettiin myöhemmin. Hän

puhalsi alkometriin 2.13

promillea.

Mies oli loukannut ojaan-

ajon yhteydessä jonkin ver-

ran päätänsä.

Humalainen

suistui tieltä

Vampulassa

Kokemäen poliisin par-

tio otti varhain sunnun-

taiaamuna kiinni 20- vuo-

tiaan ulkomaalaisen mie-

hen, joka oli liikkeellä

mopolla. Mopoilija pu-

halsi alkometriin 1,78

promillen lukemat.

Mopoilijan perässä aja-

nut autoilija oli kiinnittänyt

huomion mopoilija epävar-

maan ajotapaan. Lopulta

mopoilijan ajomatka oli

päättynyt hieman ennen

Kepolaa, jolloin hän oli kaa-

tunut mopollaan. Kaatumi-

sen jälkeen mopoilijasta il-

moittanut autoilija oli kes-

keyttänyt mopoilijan mat-

kanteon.

Mopoilijaa saa syytteen

törkeästä liikennejuopu-

muksesta ja kulkuneuvon

kuljettamisesta oikeudetta.

Törkeä

moporatti

Köyliössä

Henkilöautoa kuljetta-

nut vuonna 1941 synty-

nyt porilainen mies me-

nehtyi saamiinsa vammoi-

hin Köyliön Tuiskulassa

valtatie kahdentoista ja

Pyhän Henrikintien riste-

yksessä torstaina kello

13.30 sattuneessa henki-

löauton ja täysperävau-

nullisen kuorma-auton ko-

larissa.

Henkilöauto oli tulossa

Yttilän suunnasta Tuiskulan

suuntaan tarkoituksena ylit-

tää valtatie, mutta kuljettaja

ei ilmeisesti havainnut oi-

kealta Huittisten suunnasta

tullutta kuorma-autoa, vaan

ajoi sen eteen.

Kuorma-auton etuosa tör-

mäsi keskelle henkilöauton

oikeaa kylkeä, minkä jäl-

keen molemmat ajoneuvot

kulkeutuivat risteyksen jäl-

keen oikealle ojaan.

Risteyksessä henkilöau-

ton kulkusuunnassa on pa-

Kuolonkolari

Köyliössä

kollista pysähtymistä osoit-

tava STOP-merkki. Kuor-

ma-auton kuljettajan mu-

kaan henkilöauto pysähtyi

risteyksessä ja lähti sen jäl-

keen ylittämään risteävää

valtatietä. Kuorma-autoilija

jarrutti voimakkaasti, mutta

ei voinut välttää henkilöau-

toon törmäämistä.

Paikalle hälytettiin Köy-

liön palokunnan yksikköjä

liikenteen ohjaukseen ja on-

nettomuuspaikan raivauk-

seen sekä Medi-Heli, jonka

henkilökunta yritti elvyttää

henkilöauton kuljettajaa,

mutta hän menehtyi onnet-

tomuuspaikalla.

Liikenneolosuhteet olivat

Kokemäen poliisin mukaan

hyvät.

Sää oli kirkas ja tien pin-

ta oli kuiva.

Tapahtumaa oli selvittä-

mässä Kokemäen poliisilai-

toksen kahden partion lisäksi

liikennevahinkojen tutkija-

lautakunta.

Sisäasiainministeriön

poliisiosaston, Liikkuvan

poliisin, Helsingin Yli-

opiston oikeuslääketie-

teen laitoksen ja Kansan-

terveyslaitoksen yhteis-

työssä vuosittain toteut-

tama rattijuopumuksen

seurantatutkimus osoit-

taa ettei rattijuoppojen

määrässä liikennevirras-

sa ole tapahtunut muu-

toksia kymmenessä vuo-

dessa.

Rattijuoppojen määrä on

pysynyt tasolla 0,12-0,25

% puhalletuista kuljettajis-

ta. Alkoholia nauttineiden,

mutta alle langettavan ra-

jan jääneiden kuljettajien

määrä sen sijaan on kym-

menessä vuodessa noussut

lähes kaksinkertaiseksi.

Tämäkin kasvu on kuiten-

kin viime vuosina pysäh-

tynyt.

Alkoholijuomien vero-

alennus ja tuonnin vapau-

tuminen eivät siis näyttäi-

si ainakaan toistaiseksi vai-

kuttaneen rattijuoppojen tai

vain vähän alkoholia naut-

tineiden kuljettajien mää-

rän lisääntymiseen liiken-

nevirrassa.

Rattijuopumuksen seu-

rantatutkimus toteutetaan

vuosittain vertailukelpoi-

sissa valvontapisteissä eri

puolilla maata. Ratsioiden

aikana poliisi puhalluttaa

kaikki ohi ajavat kuljetta-

jat. Seurantatutkimus on

tehty Uudellamaalla vuo-

desta 1978 alkaen keväi-

sin ja syksyisin. Vuosittain

puhallutetaan keskimäärin

noin 30 000 kuljettajaa.

Samaa käytäntöä noudat-

taen on Liikkuva poliisi to-

teuttanut vuodesta 1988 al-

kaen vastaavia ratsioita

myös muualla Suomessa.

Näissä ns. valtakunnallisis-

sa ratsioissa puhallutetaan

keskimäärin noin 100 000

kuljettajaa.

Tänä keväänä Liikkuva

poliisi puhallutti Uudella-

maalla 10 965 kuljettajaa.

Rattijuopoiksi kirjattiin 16

Rattijuoppojen

määrä pysynyt

samana 10 vuotta

kuljettajaa (0,15 %). Alko-

holia nauttineita, mutta alle

langettavan rajan jääneitä

kuljettajia oli 86 (0,78 %).

Rattijuoppojen määräs-

sä Uudellamaalla ei ole ta-

pahtunut muutosta verrat-

tuna kevääseen 1996 tai

sen jälkeisiin vuosiin.

Alle langettavan rajan

jääneiden kuljettajien mää-

rä alkoi nousta vuonna

2000 ja on edelleen mer-

kitsevästi korkeampi ver-

rattuna kevääseen 1996.

Tänä keväänä nauttinei-

ta tavattiin liikenteestä noin

puolitoistakertaa enemmän

kuin kymmenen vuotta sit-

ten.

Määrä on kuitenkin hie-

man alhaisempi kuin vii-

me keväänä.

Tutkimusjakson valta-

kunnallisissa tämän kevään

ratsioissa poliisi puhallut-

ti 50 456 kuljettajaa. Rat-

tijuopoiksi kirjattiin 76

kuljettajaa (0,15%). Alko-

holia nauttineita, mutta alle

rajan jääneitä kuljettajia oli

417 (0,83 %).

Rattijuoppojen määräs-

sä ei ole tapahtunut muu-

tosta verrattuna kevääseen

1996 tai sen jälkeisiin vuo-

siin verrattuna.

Koko maassa alle langet-

tavan rajan jääneiden kul-

jettajien määrä alkoi nousta

jo vuonna 1997. Tänä ke-

väänä heitä oli lähes kaksi

kertaa enemmän kuin ke-

väällä 1996 mutta toisaal-

ta jonkin verran vähemmän

kuin vuonna 2002.

Huumekuskien

määrä lisääntynyt

Koko alkuvuoden aika-

na poliisin havaitsemien

rattijuopumusten määrä on

pysynyt samalla tasolla

kuin aiempinakin vuosina.

Alkoholia nauttineiden

määrä on hieman vähenty-

nyt mutta huumausainei-

den vaikutuksen alaisina

tavattujen kuljettajien mää-

rä on vastaavasti lisäänty-

nyt.

Kansainväliseen kaasuilma-

pallojen pituuslentokilpailuun

osallistuneiden venäläismies-

ten pallo joutui laskeutumaan

Suodenniemen Heinijärven-

Kuumailmapallo

Belgista laskeutu

Suodenniemelle

maahan tiistain kello 16 jäl-

keen. Miehet olivat lähteet

matkaan Belgiasta. Kumpikaan

ei loukkaantunut laskeutumi-

sen yhteydessä.

Pirkanmaan ympäristö-

keskus on myöntänyt ym-

päristöluvan romuajo-

neuvojen vastaanottoon,

esikäsittelyyn ja varas-

tointiin Vammalan Osa-

myynti Oy:lle.

Pirkanmaalla luvan sai-

vat myös T:mi Valkeakos-

ken Autopurkamo Tuomo

Rautiala Valkeakoskella ja

Valto Koivula Oy Ylöjär-

vellä. Koivula ottaa vastaan

ja varastoi myös sähkö- ja

elektroniikkalaiteromua ja

kotitalouksien ongelmajät-

teitä.

Romuajoneuvoista on

esikäsittelyssä poistettava

ongelmajätteet, kuten nes-

teet, akut, ilmatyynyt ja elo-

hopeaa sisältävät osat. Kier-

rätyksen edistämiseksi niis-

tä on poistettava lisäksi ka-

talysaattorit, lasi, renkaat,

isot muoviosat sekä kupa-

ria, alumiinia ja magne-

siumia sisältävät metalli-

osat. Esikäsittelyssä synty-

Ympäristöluvat

romuajoneuvojen

esikäsittelijöille

neet jätteet on toimitettava

hyötykäyttöön tai asianmu-

kaiseen käsittelyyn.

Ympäristöluvissa on an-

nettu varastointia ja esikä-

sittelypaikkoja koskevia

määräyksiä. Esikäsittele-

mättömiä romuajoneuvoja

saa varastoida vain neste-

tiiviiksi pinnoitetulla alueel-

la, jolla muodostuvat sade-

ja sulamisvedet kerätään ja

johdetaan öljynerotuskai-

von kautta ojaan. Sähkö- ja

elektroniikkalaiteromu ja

muut ongelmajätteet on va-

rastoitava suljetuissa asti-

oissa.

Yritysten on raportoita-

va jätteistä vuosittain Pir-

kanmaan ympäristökeskuk-

selle sekä sijaintikuntansa

ympäristönsuojeluviran-

omaiselle. Yritysten on jä-

tettävä hakemukset ympä-

ristölupien tarkistamiseksi

viimeistään vuoden 2016

loppuun mennessä tai tätä

ennen, mikäli yritysten toi-

minta muuttuu oleellisesti.

Verotuspäätöstä kannattaa

odotella rauhassa, sillä Sisä-

Suomessa postitus on vasta

käynnistymässä.Valtaosa nyt

syksyllä postitettavista vero-

tuspäätöksistä on perillä lo-

kakuun puolivälissä, mutta

postitus jatkuu aina loka-

kuun loppuun asti.

Verotuspäätös lähetetään

kaikille veroilmoituksen pa-

lauttaneille asiakkaille. Esitäy-

tetyistä veroilmoituksista lähe-

tetään korjattu verotuspäätös

syksyllä vain, jos verotukses-

sa on ollut korjattavaa. Jään-

nösveron 1. eräpäivä on

4.12.2006 ja veronpalautukset

ovat tileillä 5. joulukuuta.

Sisä-Suomen veroviraston

alueella postia kannattaa odo-

tella rauhassa, sillä verotuspää-

tösten postitus on vasta käyn-

nistymässä. Nyt syksyllä pos-

titettavasta noin 530 000 ve-

rolipusta valtaosa on perillä

lokakuun puolivälissä. Verotus

on verotoimistoissa vielä kes-

ken ja postitus jatkuu vaiheit-

tain lokakuun loppuun asti.

Esitäytetyn veroilmoituksen

ja verotuspäätöksensä sai ke-

väällä noin 830 000 asiakasta.

Näille lähetetään nyt syksyllä

uusi korjattu verotuspäätös ja

tarvittaessa uudet tilisiirtolo-

makkeet vain, jos veroilmoi-

Verotuspäätösten

postitus alkanut

Sisä-Suomessa

tus on palautettu verotoimis-

toon tai siihen on tullut uutta

tietoa. Sisä-Suomessa vajaat 30

% henkilöasiakkaista saa kor-

jatun verotuspäätöksen syksyn

aikana, mutta tämä osuus vaih-

telee kunnittain. Osa elinkei-

nonharjoittajista saa vasta nyt

syksyllä ensimmäisen verotus-

päätöksen, jossa verotus on las-

kettu valmiiksi.

Pankkitilin numero on hyvä

tarkistaa ja korjata ennakon-

palautusta varten

Verotuspäätöksen saatuaan

on hyvä tarkistaa myös pank-

kitilin numero, sillä mahdolli-

sen ennakonpalautuksen saa

nopeimmin omalle pankkitilil-

leen. Pankkitilin muutoksen tai

lisäyksen voi ilmoittaa vero-

toimistoon vapaamuotoisella

allekirjoitetulla ilmoituksella

tai vaihtoehtoisesti sähköises-

ti internetissä Lomake.fi -pal-

velussa (Henkilöasiakkaan il-

moitus tilinumerosta (nro

7208)

osoitteessa

www.lomake.fi

). Tunnistautu-

misen käy helposti omilla verk-

kopankkitunnuksilla tai sähköi-

sellä henkilökortilla.

Ennakonpalautus ohjautuu

omalle pankkitilille, jos tilinu-

mero on ilmoitettu postitse ve-

rotoimistoon 3.11. mennessä ja

Internetin kautta Lomake.fi-

palveluun 17.11. mennessä.

Suomalaiset aikuiset käyt-

tävät liikuntaharrastuksiinsa

keskimäärin 427 euroa vuo-

dessa. Ratsastuksen harras-

taja käyttää liikuntaansa

kaikkiaan 1 628 euroa ja sau-

vakävelijä noin 292 euroa

vuodessa, selviää liikuntajär-

jestöjen tilaamasta Kansal-

lisesta liikuntatutkimukses-

ta.

Tutkimuksen toteutti TNS

Gallup ja rahoitti opetusminis-

teriö. Jos tutkimuksessa mu-

kana olleiden 19-65 -vuotiai-

den rahankäyttö, 427 euroa

vuodessa, laajennetaan koske-

maan kaikkia 19-65-vuotiaita,

aikuisväestö panostaisi rahaa

omaehtoiseen liikuntaan ja

kuntoiluun kaikkiaan noin 1,4

miljardia euroa vuodessa.

”On muistettava, että luvus-

sa eivät ole mukana ne rahat,

joita aikuiset käyttävät lasten-

liikuntaharrastuksiin”,

SLU:ssa liikuntatutkimusta

koordinoinut erityisasiantuntija

Rainer Anttila sanoo.

Vuoteen 2001 verrattuna ra-

haa käytetään vuodessa 100

euroa enemmän.

Aikuiset käyttivät

liikuntaansa 427

euroa vuonna 2005

Miehet sijoittavat liikunta-

harrastuksiinsa 542 euroa ja

naiset 313 euroa. Ero ei ole

supistunut neljän vuoden ta-

kaisesta tutkimuksesta.

Eniten liikuntaan rahallisesti

panostava ikäryhmä on 26-35

-vuotiaat. He kuluttavat vuo-

dessa keskimäärin 548 euroa.

19-25 -vuotiaiden käyttämä

summa on lähes samaa tasoa,

535 euroa.

Taipumus käyttää rahaa lii-

kuntaharrastuksiin vähenee iän

karttuessa. Yli 50-vuotiaillakin

kuluu rahaa vuosittain 282 eu-

roa.

Työelämässä johtavassa ase-

massa olevat (719 euroa) sekä

yrittäjät (601 euroa) sijoitta-

vat suurempia summia liikun-

taharrastuksiinsa kuin muihin

ammattiryhmiin kuuluvat. Jos-

kin yrittäjät käyttivät liikunta-

ansa rahaa enemmän vuonna

2001-02. Erityisesti maanvil-

jelijät, opiskelijat ja eläkeläi-

set ovat lisänneet rahankäyt-

töä omaan liikuntaharrastuk-

seen.

Pääkaupunkiseudulla rahaa

kului keskimäärin 515 euroa.

Maaseudulla rahaa käytettiin

keskimäärin 350 euroa vuodes-

sa.

Noin 140 kilometriä tun-

nissa ajanut henkilöauto tör-

mäsi toisen henkilöauton

perään eilen tiistaina puo-

len päivän jälkeen kakkos-

tiellä Huittisissa.

Ylinopeutta ajaneen au-

ton kuljettaja oli silminnä-

kijöiden mukaan tehnyt

useita vaarallisia ohituksia

ennen kolaria. Turmapaik-

ka on kymmenkunta kilo-

metriä Huittisten keskustas-

ta Helsingin suuntaan.

Hurjalla

ylinopeudella

peräänajo

kakkostiellä

Alueviesti kertoi viime

numerossaan, kuinka yrit-

täjätammen muistolaatta

oli heti tuoreeltaan jou-

tunutVammalassa ilkival-

lan kohteeksi. Vammas-

kosken uuden sillan vai-

heilla on tehty myös pal-

jon muuta vahinkoa, jon-

ka korjaaminen vaatii ai-

kaa, vaivaa ja rahaa.

Katurakennusmestari

Reijo Toivosen mukaan

Vammaskosken sillan por-

taiden alapäässä oleva säh-

kökeskus oli potkittu heti

sellaiseen kuntoon, että

kaupungin sähkömies sai

vain isoa vasaraa käyttäen

oven väliaikaisesti ja tur-

vallisesti kiinni. Korjaustyö

ja uudet osat maksavat yli

1500 euroa.

Vammalan

kaupunki

vankisti materiaaliltaan

kaksi sillan kiinteätä penk-

kiä ilkivaltaa vastaan. Kus-

tannukset olivat reilusti yli

tuhat euroa.

Työ valmistui kello 19,

ja penkit oli hypitty mut-

kalle vielä samana iltana.

Samaisena iltana sillan pel-

tiosaan oli tehty maalaus

mustalla tussilla. Tämä on

saatu nyt siivottua.

Hävitysvimmaa

Vammaskosken

sillan vaiheilla

-Sillan hienoihin betonio-

siin on jo käyty käsiksi

muutenkin kuin ihailevin

katsein. Sillan reunasta ki-

vikoululle päin on tehty juu-

ri valmistuneelle nurmikol-

le moottori- ja polkupyörä-

tie, Reijo Toivonen kertoo.

Pysäkkikatoksien seinät

on nyt maalattu siisteiksi ja

katoksiin tulee uutta ilmet-

tä kartoin ja tiedoituksin.

Samoin pysäkit nimetään,

jotta on helpompi esimer-

kiksi puhelimessa hahmot-

taa puhujan paikka vaikka-

pa onnettomuustilanteessa.

Kun maalaus saatiin tehtyä,

spray-pullon käyttäjä ehti

tuhoamaan mainittuja pin-

toja.

-Korjauskustannukset il-

kivallan aiheuttamista töistä

on vuosittain niin iso sum-

ma, että se varmasti tuntuu

meidän kaikkien pussissa

nousevin kustannuksin,

Reijo Toivonen pahoittelee.

-Tehtävänämme on estää

mahdollisuuksien mukaan

tällaiset tihutyöt ja seurata

kuka ja koska tekee tällais-

ta ilivaltaa. Kiitettäväsi olen

saanut näkijöiden havain-

toja näistä töistä, mutta odo-

tan aina pientäkin vihjettä

asiasta, Toivonen vetoaa.

www.alueviesti.fi

Liikenne lisääntyi kesä–

elokuussa yhteensä 1,7 pro-

senttia edellisvuoden kesä-

kuukausiin verrattuna. Hen-

kilö- ja pakettiautojen liiken-

ne lisääntyi 1,5 prosenttia ja

raskas liikenne (linja- ja kuor-

ma-autot) 3,2 prosenttia.

Hämeen tiepiirissä liiken-

ne lisääntyi kesä–elokuussa

yhteensä 1,0 prosenttia edel-

lisvuoden kesäkuukausiin

verrattuna. Henkilö- ja pa-

kettiautojen liikenne lisään-

tyi 0,7 prosenttia ja raskas

liikenne 4,9 prosenttia.

Liikenteen kasvuvauhti kiihtyi kesällä

Polttonesteiden korkea hinta

ei näytä vaikuttaneen liikenne-

määriin pääteillä kuten tapahtui

vuosi sitten lyhyen hintapiikin

vaikutuksesta. Raskaan liiken-

teen voimakas kasvu kesällä joh-

tui osaltaan vertailuajankohdan

(kesä 2005) poikkeuksellisista

liikennemääristä. Tuolloin pape-

riteollisuuden työselkkaus vä-

hensi raskasta liikennettä huo-

mattavasti. Viimeisen 12 kuu-

kauden aikana pääteiden liiken-

ne lisääntyi 1,2 prosenttia edel-

liseen 12 kuukauden jaksoon

verrattuna. Henkilö- ja paketti-

autojen liikenne lisääntyi 1,3

prosenttia ja raskas liikenne

0,2 prosenttia.

Hämeen tiepiirissä viimei-

sen 12 kuukauden aikana

pääteiden liikenne lisääntyi

1,1% edelliseen 12 kuukau-

den jaksoon verrattuna. Hen-

kilö- ja pakettiautojen liiken-

ne lisääntyi 1,0 prosenttia ja

raskas liikenne 1,7 prosent-

tia. Tiedot pääteiden liiken-

teestä saadaan liikenteen au-

tomaattisilta mittausasemil-

ta; niiltä kertyy vuorokaudes-

sa 3–4 miljoonaa havaintoa.

Page 10

Page 8

1,2,3,4,5,6,7,8 10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,...28