Page 4 - Alueviesti_39

Keskiviikko syyskuun 27. 2006

4

Vammala•Huittinen•Äetsä•Punkalaidun•Vampula•Mouhijärvi•Suodenniemi•Kiikoinen•Kauvatsa•Kokemäki•Köyliö•Säkylä

Jakelulevikki

30.775

kpl

Alueviestillä

tavoitat kaikki!

LAATU-

LEHTI!

K

A

U

P

U

N

K

I

L

E

H

T

I

E

N

L

I

T

O

N

J

Ä

S

E

N

39

JSN

Kaupunkilehtien Liitto ry.n jäsen. ISSN 1236-0619

TOIMITUS: 03-514 1416

Päätoimittaja

Erkki Petman 0500-235 725

Mainospäällikkö

Matti Tolonen 0500-769 261

TOIMISTO:

Hopunkatu 1

38200 VAMMALA

MA-PE klo 8.00-16.00

JULKAISIJA:

Kustannusliike Aluelehdet Oy

SIVUNVALMISTUS:

Keskuskuva Ky, Vammala

PAINOPAIKKA:

Allatum Oy, Pori

Lehden voi tilata jakelualuei-

den ulkopuolelle Suomessa

!

32,00/vuosikerta,

!

10,00/3 kk.

Mikäli lehden

jakelussa on

häiriöitä, ottakaa

yhteys postiin

Puhelimitse vastaanotettuun ilmoituk-

seen mahdollisesti tulevista virheistä ei

lehti vastaa.

Muiden virheiden osalta lehden vastuu

rajoittuu korkeintaan ilmoitushintaan.

Toimitus ei vastaa sitoumuksetta lähe-

tetystä toimitusaineistosta; käsikirjoi-

tuksista, valokuvista tai ääninauhoista

eikä säilytä tai palauta niitä lähettäjälle.

ILMOITUSHINNAT alv 0%

Kaupunkilehtien Liitto on mukana

hyvän lehtimiestavan vaalinnassa

ja sananvapauden puolustamisessa.

Liitto on yksi Julkisen Sanan

Neuvoston taustayhteisöistä.

Hintoihin lisätään alv. 22 %.

Tekstisivut

väri-ilmoitus

!

1,05/pmm

!

1,26/pmm

Takasivu

väri-ilmoitus

!

1,26/pmm

!

1,52/pmm

Etusivu

väri-ilmoitus

!

1,36/pmm

!

1,68/pmm

p. 0200 71000

Toimitus, konttori, myynti

%

03-514 1416

TELEFAX 03-511 3097

E-MAIL:

Toimituksen aineisto:

toimitus@alueviesti.fi

Ilmoitusaineisto:

ilmoitukset@alueviesti.fi

Seurakuntatiedot:

seurakunnat@alueviesti.fi

Järjestöpalstailmoitukset:

jarjestot@alueviesti.fi

ILMOITUKSET

MAANANTAIHIN

KLO 14 MENNESSÄ.

Aluetori-ilmoitukset,

järjestöpalstat ja srk-tiedot

maanantaihin klo 12 mennessä.

ILMOITUSMYYNTI:

Anne Tuimala

050-436 5068

Merja Hietaranta-Mäkinen

050-436 5069

Kauppa- ja teollisuus-

ministeriö on myynyt

Huittisissa sijaitsevan

Polar Mining sai Ritakallion

kultaoikeudet Huittisissa

mahdollisen kultaesiinty-

män oikeudet Polar Minin-

gille.

Kaupan kohteena oleva Ri-

takallion valtausalue on kool-

taan noin 5,8 neliökilometriä.

Polar Mining jatkaa kulta-ai-

heen geologista tutkimusta,

jonka Geologian tutkimuskes-

kus aloitti.

Jo aiemmin yhtiöllä on

Huittisissa Jokisivun valtaus,

jossa lupamenettely on kesken.

Kaivostoiminnan alkaminen

kummallakaan alueella ei ole

vielä varmaa.

Ministeriö päätti kau-

pasta viime talvena järjes-

tetyn tarjouskilpailun pe-

rusteella. Polar Mining on

australialaisen Dragon Mi-

ningin suomalainen tytär-

yhtiö, joka omistaa mm.

Vammalassa rikastamon

Ouotokummun entisen

nikkelikaivoksen alueella.

Päätös 3662/KL/06

Vastaaja Alueviesti

KantelijaTaisto Lindeman

Ratkaisu tehty 20.9. 2006

Julkisen sanan neuvos-

ton vapauttava päätös

kansanryhmää koskevas-

sa asiassa. Asian ratkaisi-

vat Kalevi Kivistö (pj),

Harri Aalto, Heikki Airak-

sinen, Jaana Hallamaa,

Tarja Liuha, Jaakko Läh-

teenmaa, Eija Niinikoski,

Inkeri Pasanen, Matti

Rönkä ja Maija Toppila.

Alueviestin 20.4. 2006

julkaisemassa uutisessa

”Romaniseurue pahoinpite-

li ja ryösti miehen” kerrot-

tiin kahden naisen ja yh-

den miehen pahoinpidel-

leen ja ryöstöneen harjaval-

talaismiehen ravintolaillan

päätteeksi. Saman lehden

toisessa uutisessa 10.6.

2006 ”Romaniseurue ryös-

ti R-kioskin Huittisissa”

kerrottiin kahden nuoren

romanimiehen ja yhden nai-

sen uhkailleen puukolla

kioskimyyjää rahaa saadak-

seen. Molemmissa uutisis-

sa yleisöä pyydettiin anta-

maan tapahtumista vihjeitä

poliisille.

Kantelu

Kantelijan mielestä ri-

kosten tekijöiden etninen

alkuperä on molemmissa

uutisissa tuotu esiin asiaan

kuulumattomasti ja halven-

tavasti. Kantelija ei puolusta

rikoksen tekijöitä vaan toi-

voo heidän saavan asianmu-

kaisen rangaistuksen. Sen

sijaan etnisen alkuperän

mainitseminen on hänen

mukaansa hyvän journalis-

tisen tavan vastaista.

Lehden vastaus

Alueviestin päätoimitta-

jan Erkki Petmanin mukaan

kummassakin uutisessa ri-

koksista epäillyt henkilöt

ovat romaneja. Uutiset pe-

rustuivat Kokemäen kihla-

Julkisen sanan

neuvoston

vapauttava päätös

kunnan poliisilaitoksen tie-

dotteisiin. Alueviesti julkai-

si uutiset, koska poliisi ha-

lusi yleisön apua tapausten

kulun selvittämiseen. Syyl-

lisiksi epäiltyjen heimota-

usta oli poliisin mielestä

olennainen tuntomerkki

eikä lehti tämän vuoksi pi-

tänyt aiheellisena karsia sitä

pois. Päätoimittajan mu-

kaan uutisen tarkoituksena

ei ollut korostaa millään ta-

voin sitä, että tapaukseen

liittyvät tekijät olivat roma-

neja. Siksi hän pitää kante-

lua aiheettomana.

Ratkaisu

Jokaisen ihmisarvoa on

kunnioitettava. Etnistä al-

kuperää, kansallisuutta, su-

kupuolta, seksuaalista suun-

tautumista, vakaumusta tai

näihin verrattavaa ominai-

suutta ei pidä tuoda esiin

asiaankuulumattomasti tai

halventavasti. (JO 26)

Etnisen alkuperän mai-

nitseminen rikosuutisissa ja

muissa kielteisissä yhteyk-

sissä voi vahvistaa jo ole-

massa olevia ennakkoluu-

loja ja luoda vähemmistöis-

tä stereotyyppisiä kielteisiä

kuvia. Siksi rikokseen syyl-

liseksi epäillyn henkilön

etnisen alkuperän kertomi-

nen edellyttää harkintaa ja

sitä, että tieto on uutisen

olennaisen sisällön kannalta

tarpeellinen. Sellaista tietoa

voidaan tarvita esimerkik-

si silloin kun rikoksesta kai-

vataan silminnäkijähavain-

toja.

Tässä tapauksessa syyl-

lisiksi epäiltyjen heimotaus-

taa ei tuotu uutisessa esiin

asiaan kuukumattomasti

eikä halventavalla tavalla.

Näillä perusteilla Julki-

sen sananneuvosto katsoo,

että Alueviesti ei ole rikko-

nut hyvää journalistista ta-

paa.

Kalevi Kivisto

puheenjohtaja

Pirkko Vuortama

sihteeri

Vuonna 2007 syksyllä tu-

lee 130 vuotta Viipurin lää-

nin Pyhäjärven Pyhäkylän

kansakoulun valmistumises-

ta ja toiminnan alkamises-

ta. Uusi kivikoulu taas otet-

tiin käyttöön 1937. Siispä

”pyhäkyllöiset” voivat syk-

syllä 2007 viettää koulujen-

sa kaksinkertaista vuotisjuh-

laa.

Näitä merkkipäiviä on tar-

koitus juhlistaa julkaisemalla

2-osainen kuvateos. Vuoden

2004 tammikuussa Tyrvään

Seudun Museolla pidetyssä

ylimääräisessä koulupiirikoko-

uksessa pantiin alulle tietojen

keruu. Se koskee koulumme

toimintaa, koulupiirin alueel-

la toimineita järjestöjä ja Ivas-

kensaaren, Larjavan, Orolan,

Pyhäkylän ja Valkeamäen ky-

lien alueella asuneita asukkai-

ta ja laitoksia.

Mutta ei tässä vielä kaikki.

On kerätty tietoja perheiden

evakkopoluista, mihin asettui-

vat ja uusia koteja rakensivat

ja miten osallistuivat uusien

kotipaikkakuntien elämään.

Samoin tietoja lapsista, mis-

sä he asuvat ja mitä tekevät,

sekä vastaavia tietoja lasten-

lapsista ja heidän lapsistaan.

Tarkoittaa perheen ”tarinaa”

Pyhäjärveltä nykypäivään asti.

Koulu Pyhäjärvelle 1887!

Kirjatoimikunta

Työ on ollut haastavaa. Sitä

on tehnyt koulupiirikokouksen

valitsema 10 hengen Kirjatoi-

mikunta. Siihen kuuluvat Toi-

vo Hinkkanen phj, Larjava /

Äetsä, Antti Kaasalainen vphj

ja rahastonh., Valkeamäki /

Huittinen, Seija Jokinen sih-

teeri, Valkeamäki / Huittinen,

Kauko Hinkkanen, Lahnaval-

kama / Vantaa, Irma Karppa-

nen, Pyhäkylä / Vammala,

Pentti Kiuru, Pyhäkylä / Pun-

kalaidun, Reini Kukko, Orola

/ Vammala, Sirkka Mattila,

Taubila Hämeenlinna, Jukka

Pusa, Pyhäkylä / Äetsäja Aino

Pöyhönen, Ivaskensaari Espoo.

Avustajinaan kymmenet ja sa-

dat entiset koulupiirin asukkaat

ja heidän jälkikasvunsa ympäri

maata.

Mitä kirjat kertovat?

Tottakait ne kertovat jotain

jo entisen Pyhäjärven kirkon-

kylän, Taubilan kartanon ja

Aseman seudun elämästä ja

oloista Venäjän vallan aikana.

Silloin, kun kauppaa Pyhäjär-

veltä Pietariin käytiin vilkkaas-

ti. Sitten kertovat siitä valta-

vasta elintason noususta, kun

lahjoitusmaatalonpojat itsenäi-

sessä Suomessa pääsivät ko-

tejaan ja tilojaan kehittämään.

Kertovat evakkoonlähdöstä ja

Pyhäkylän koulupiirin asukkai-

den sijoittumisesta uusille

asuinsijoille. Kertovat, mihin

esimerkiksi Pyhäjärven pala-

neen kirkon pelastetut esineet

mm. Huittisissa ja Vammalas-

sa on sijoitettu. Mutta ne ker-

tovat laajasti myös sodan jäl-

keisen ajan paikallishistoriaa

Huittisista, Punkalaitumelta,

Kokemäeltä, Äetsästä, Tyrvääl-

tä, Vammalasta ja monelta

muulta Suomen paikkakunnal-

ta. Miten on yhdessä sodan jäl-

keistä Suomea rakennettu. Mi-

ten monen satakuntalaisen su-

vun jäsenissä virtaa ”pyhäkyl-

löisii” verta ja päinvastoin.

Aineistosta alkaa olla suu-

rin osa koossa. Kuviakin on jo

yli 1 500. Nyt on kahdestoista

hetki toimittaa tietoja ja ku-

via, joita kirjatoimikunta on

ehkä pyytänytkin, että ne ehti-

sivät mukaan tähän arvokkaa-

seen kirjapariin.

”Lukkarit asialla”

Pitkäaikaisin Pyhäjärven

lukkareista ja muistakin seu-

rakunnan virkamiehistä oli

Karl Otto Mansnerus (s.1845

Kitee ja k.1937 Pyhäjärvi).

Hän tuli Lukkariksi Pyhäjär-

velle 1871 ja erosi vuoden

1935 lopussa, jolloin sai seu-

rakunnalta eläkkeen. “Parta-

Setä” oli kuuluisa hienosta käy-

töksestään, leikkisyydestään,

mutta erikoisesti hyvästä ja

kuuluvasta lauluäänestään.

Parta-Setä omisti Vatikkalan

kylästä (nyk. Pyhäkylä) talon

13, jonka sitten myi Elias Hak-

karaiselle (Vammalassa Itse-

näisyydentien kerrostaloja on

Hakkaraisen mailla). Ennen

myyntiä lahjoitti tästä tilasta

puolet Pyhäkylän koulun ton-

tiksi, kun koululle ei tuntunut

tonttia löytyvän. Voitaneen siis

todeta, että Parta-Sedällä on

suuri ansio siitä, että Pyhäjär-

ven ensimmäinen koulu saa-

tiin alkuun. Hän oli silloin kun-

nallislautakunnan esimies ja

Tirehtööri Karl Otto Mansnerus.

valvoi myös koulun rakenta-

mista. Tässä erikoisesti näkyi

hänen suuri rakkautensa lap-

siin. Vielä vanhanakin hän pi-

täjää kiertäessään jaksoi telmiä

lasten kanssa.

Parta-Sedän jälkeen kantto-

riksi tuli Toivo Koiranen 1935

ja hoiti virkaansa aina kuole-

maansa asti Tyrväällä. Musiik-

kiperinnettä ja kansan valista-

mista jatkoi menestyksellises-

ti Toivo-kanttorin poika, Esko

Kairavirta Stormin koulun joh-

tajana. Nyt jo ansaittuja elä-

kepäiviä viettäen.

Toivo Hinkkanen

Viime viikon Alueviestissä julkaistu pastori

Jari Rankisen haastattelu on tuonut paljon pa-

lautetta toimitukseen. Osa on luettavissa jo ylei-

sönosastolla, mutta nippu kirjeitä odottaa vielä

pöydällä. Puheluitakin on tullut.

Kirjeitä katsellessani olen miettinyt, mitä se

kirjeitse vaahtoaminen tässäkään asiassa aut-

taa. Kannanotot puolesta tai vastaan eivät muuta

näkemyksiä sen kummemmin kuin jossakin

ikuisessa lapsikaste - aikuiskaste -väittelyssä.

Yleisönosastokirjoituksella ei myöskään voi-

da kaataa Jumalaa tai kieltää Jumalan olemas-

saoloa. Muuan kiihkeä vapaa-ajattelija kantoi

tällaisia näkemyksiä toimitukseen kymmenkun-

ta vuotta sitten selkä vääränä, ja kun yhtäkään

ei julkaistu, hän kysyi kummissaan minulta

mistä asia mahtoi johtua.

- Siitä, sanoin, että Alueviesti on liian pieni

väline kammeta tuoliltaan niin isoa herraa.

Meillä kaikilla on ennakkoluuloja, joista osaa

luulemme totuudeksi. Me myös luulemme kai-

kenlaista ja olemme tietävinämme kaikenlais-

ta. Vino hymy naapurin kasvoilla voi viedä jol-

takulta yöunet vuorokausiksi, yhtä lailla kuin

väärässä paikassa naurettu nauru, vaikkei nau-

rajalla mitään tarkoitusta olisi ollutkaan.

Pahimmalta tuntuu sellaisesta, jolla on jota-

kin salattavaa, kuten niin monilla on. Leikki-

mielinen, ilman sen syvällisempää tarkoitusta

heitetty tokaisu voi osua arkaan paikkaan ja

sekoittaa elämän pitkäksi aikaa.

Menkääpä kokeilemaan ja kysykää joltakul-

ta: ”Tiedätkö mitä sinusta puhutaan Lousajas-

sa?” Ja kun kaveri hämääntyneenä kysyy että

mitä, ja te vastaatte että ei mitään, niin kaveri

ei siitä kuunaan rauhoitu vaan kysyy yhä ja

yhä: - Mitä sinä oikein tarkoitit? - Mitä ne

puhuu?.

Erehtymättömyys, ainainen oikeamielisyys ja

puhdas omatunto ovat asioita, joita harvoille

suodaan. Siksipä meitä poloisia, vähästä tai jopa

olemattomasta nokkiinsa ottavia on niin pal-

jon.

Erkki Petman

Mitä sinusta

puhutaan

Lousajassa?

Page 4 - Alueviesti_39_2006