Page 10 - Alueviesti_39

Keskiviikko syyskuun 27. 2006

10

Arton

Sihti

Eduskunta käsittelee parasta aikaa hallituksen

budjettiesitystä,jossa esitetään veteraanien kuntoutus-

määrärahan leikkaamista 4 miljoonalla eurolla. Halli-

tus perustelee esitystä sillä,että veteraanien määrä on

vähentynyt vuosittain 7000-8000 hengellä.

Ei ole kuitenkaan oikein säästää veteraaneilta, joiden

aikanaan käymän taistelun ansiosta meillä ylipäätään

on olemassa nykyinen elintasomme. Ilman veteraanien

saavuttamaa torjuntavoittoa me olisimme samassa ase-

massa kuin virolaiset heimoveljemme ja silloin meillä

olisi varaa moniin tärkeisiin asioihin paljon vähemmän.

Myös me nuoremmat olemme siten kunniavelassa

niille,jotka ovat antaneet meille hyvät eväät elämään.

On tärkeää ,että yhä useampi veteraani pääsee kun-

toutukseen ja saa juuri hänelle soveltuvaa hoitoa. Aktii-

visen kuntoutuksen avulla voidaan edesauttaa jo iäk-

käiden veteraanien kotona asumista. On vähintäänkin

kohtuullista,että kuntoutusrahat pidetään nykytasolla,

kuten Kokoomuksen eduskuntaryhmä on varjobudjetis-

saan esittänyt.

Veteraanien määrän aleneminen mahdollistaisi myös

rintamalisän ja ylimääräisen rintamalisän korotuksen.

Jos rintamalisiin käytetty raha pidetään tulevassa bud-

jetissa v.2006 tasolla, niin rintamalisiin voidaan tehdä

n. 10 prosentin korotus. Tätä voi pitää oikeudenmukai-

sena korotuksena. Meillä on varaa pitää entistä parem-

paa huolta hupenevasta veteraaniemme joukosta.

Arto Satonen

Veteraaneille

turvattava

hyvä vanhuus

Pirkanmaan päästiin

elokuussa alle 7 % työt-

tömyysasteeseen Punka-

laitumella (4,9 %), Suo-

denniemellä (5,0 %),

Mouhijärvellä (6,1 %),

Pälkäneellä (6,1 %), Vil-

jakkalassa (6,5 %) ja Kan-

gasalalla (6,7 %)

Yli 12 % työttömyysaste

ylitettiin Valkeakosken li-

säksi Mäntässä (12,3 %),

Toijalassa (12,1 %) ja Vii-

alassa (12,1 %). Seutukun-

nista alhaisin työttömyysaste

oli Kaakkois-Pirkanmaan

seutukunnassa (6,8 %) ja

korkein Etelä-Pirkanmaan

seutukunnassa (12,0 %).

Työttömien määrä oli las-

kenut Pirkanmaalla elokuus-

sa verrattuna edellisen vuo-

den vastaavaan ajankohtaan.

Työttömyyden rakenteelli-

nen kehitys oli myönteistä:

pitkäaikaistyöttömien sekä

nuorten alle 25-vuotiaiden

työttömien määrän merkit-

tävä lasku oli positiivista

edellisvuoden vastaavasta

ajankohdasta.

Pirkanmaan työvoimatoi-

mistoissa oli elokuun 2006

lopussa 2 396 avointa työ-

paikkaa. Tämä osoittaa, että

työvoiman kausiluonteinen

kysyntä oli lisääntynyt edel-

lisen vuoden vastaavaan

ajankohtaan verrattuna. Uu-

sia työpaikkoja ilmoitettiin

elokuussa 3 465 kpl, joka

oli 2,9 % vähemmän kuin

Työllisyys kohenee yhä Pirkanmaalla

Punkalaidun, Suodeniemi

ja Mouhijärvi kovaa kärkeä

vastaavana ajankohtana vuon-

na 2005. Elokuussa 2006 täyt-

tyi 2 887 työpaikkaa, joista työ-

voimatoimiston hakijalla 995

työpaikkaa eli 34,5 %. Tammi

- elokuussa 2006 oli avoimia

työpaikkoja 7,4 % enemmän

kuin vastaavana aikana vuon-

na 2005.

Kysynnän nousutrendi näkyi

lähes kaikissa pääammattiryh-

missä. Merkittävintä nousu

avoimissa työpaikoissa oli ter-

veydenhuolto, sosiaalialantyös-

sä (57,7 %), hallinto- ja toimis-

totyössä (37,2 %) ja kuljetus-

ja liikennetyössä (23,2 %).

Ammattiryhmistä eniten avoi-

mia työpaikkoja oli elokuussa

2006 teollisessa työssä 506 kpl,

terveydenhuolto ja sosiaalialan-

työssä 429 kpl.

Pirkanmaan työvoimatoi-

mistoissa oli elokuun 2006 lo-

pussa 22 907 työtöntä työnha-

kijaa, joka oli 2 573 henkeä vä-

hemmän kuin heinäkuussa.

Vähennystä edellisen vuoden

vastaavaan ajankohtaan oli 3

105 henkeä eli 119 %. Työttö-

myysaste oli Pirkanmaalla 9,7

% ja koko maassa 9,2 % Vas-

taavat luvut vuosi sitten olivat

Pirkanmaalla 11,1 % ja koko

maan osalta 10,3 %. Pirkan-

maan työttömyyden lasku oli

elokuussa 2006 selvästi suu-

rempaa kuin koko maassa kes-

kimäärin.

Työttömyyden kehityssuun-

ta oli laskeva. Kaikissa päätoi-

mialoissa työttömyys laski mer-

kittävästi edellisvuoden vastaa-

vasta ajankohdasta. Suhteel-

lisesti eniten työttömien

määrä väheni elokuussa

2006 maa- ja metsätalous-

työssä (22,0 %), kuljetus- ja

liikennetyössä (17,9 %) ja

rakennustyössä (14,2 %).

Naisten työttömyys las-

ki elokuussa 2006 verrattu-

na heinäkuuhun 12,7 % ja

heitä työttömistä oli 12 033

henkeä. Työttömiä miehiä

oli 10 874 ja miesten koh-

dalla työttömyys laski 7,0

%. Vastaavasti vuoden ai-

kana naisten työttömyys oli

vähentynyt 9,8 % ja mies-

ten 14,2 %. Miesten osuus

työttömistä työnhakijoista

Pirkanmaalla oli elokuussa

2006 47,5 %. Koko maan

vastaava luku oli 49,6 %.

Nuorten työttömien mää-

rä väheni heinäkuusta elo-

kuuhun 709 henkilöä (22,0

%) ja alle 25-vuotiaita työt-

tömiä oli elokuun lopussa 2

519 henkilöä. Vuoden takai-

seen elokuun 2005 tilantee-

seen verrattuna nuoria oli

työttömänä 16,5 % vähem-

män. Alle 20 -vuotiaita nuo-

ria oli elokuussa 2006 työt-

tömänä 572 henkilöä, joka

oli 22,2 % vähemmän kuin

elokuussa 2005. Pitkäaikais-

työttömyys laski elokuussa

1,7 % heinäkuuhun verrat-

tuna, ja 10,8%vuoden 2005

elokuuhun verrattuna. Pir-

kanmaalla oli elokuun 2006

lopussa yli vuoden työttö-

mänä olleita 6 511.

Satakunnan alueella

työttömien määrä laski

vuoden aikana lähes jo-

kaisen kunnan alueella.

Alle kymmenen prosen-

tin työttömyysaste oli yh-

dentoista kunnan alueel-

la. Alhaisimmat työttö-

myysasteet olivatVampu-

lassa (5,0 %), Köyliössä

(5,5 %), Säkylässä (5,7

%) ja Huittisissa (5,8 %).

Korkeimmat kunnittaiset

työttömyysasteet olivat Me-

rikarvialla (14,0 %), Poris-

sa (13,5 %), Siikaisissa

(13,2 %) ja Pomarkussa

(12,1 %).

Satakunnan työvoima- ja

elinkeinokeskuksen alueel-

la oli työnvälitystilaston

mukaan elokuun lopussa

työttömiä työnhakijoita va-

jaat 12 100, mikä on 1 300

henkeä vähemmän kuin

kuukausi sitten. Lomautet-

tuja oli alle 300, mikä on

pari sata vähemmän kuin

kuukausi sitten. Työttömi-

en osuus työvoimasta oli

10,8 %. Työttöminä työn-

hakijoina oli miehiä 5 500

ja naisia lähes 6 600.

Työttömien määrä vähe-

ni Satakunnassa 1 500:lla

hengellä viime vuoden elo-

kuuhun verrattuna. Lo-

mautettuja oli sata vähem-

män kuin vuosi sitten. Sa-

takunnassa työttömien mää-

rä aleni vuoden takaisesta

11 %, kun koko maassa vä-

hennys oli hieman alempi.

Satakunnan alueen työ-

voimatoimistoihin ilmoit-

Vampulassa Satakunnan

alhaisin työttömyysaste

tautui elokuun aikana lähes 1

300 uutta työnhakijaa ja työn-

haun päättäneitä oli lähes 3

100. Yleisille työmarkkinoille

työllistyi 1 900 henkeä.

Satakunnan alueen työvoi-

matoimistoissa oli elokuun ai-

kana avoinna lähes 2 300 työ-

paikkaa, mikä on saman ver-

ran kuin vuosi sitten mutta noin

300 paikkaa enemmän kuin

kuukausi sitten. Kuukauden

aikana avoimet paikat lisään-

tyivät eniten hallinto- ja toi-

mistotyössä. Uusia avoimia

työpaikkoja ilmoitettiin työvoi-

matoimistoihin elokuun aika-

na lähes 1 300 ja täytettiin noin

1 000 paikkaa.

Alle 25-vuotiaita työttömiä

työnhakijoita oli elokuun lo-

pussa runsaat 1 300, mikä on

yli 300 vähemmän kuin viime

kuussa. Viime vuodesta nuor-

ten työttömien määrä laski yli

300:lla.

Alle 25-vuotiaiden osuus

työttömistä työnhakijoista oli

11,4 %. Yli 50-vuotiaita työt-

tömiä työnhakijoita oli elokuun

lopussa 5 200, mikä on lähes

pari sata vähemmän kuin kuu-

kausi sitten.

Yhtäjaksoisesti yli vuoden

työttömänä olleita oli vajaat 3

500, mikä on lähes sata vä-

hemmän kuin kuukausi sitten.

Viime vuoden elokuusta pit-

käaikaistyöttömien määrä on

laskenut lähes 500:lla.

Ammattiryhmittäin tarkas-

teltuna (ilman lomautettuja)

työttömien työnhakijoiden

määrä vähentyi kuukauden ai-

kana kaikissa ammattiryhmis-

sä, samoin vuoden takaiseen

tilanteeseen verrattuna.

Suhteellisesti eniten vähen-

nystä vuoden takaiseen ta-

pahtui kuljetus- ja liiken-

netyössä sekä hallinto- ja

toimistotyössä.

Työvoimakoulutuksen

aloittaneita elokuun aikana

oli lähes 300 ja tukitoimen-

pitein sijoitettuja 750. Sekä

työvoimakoulutuksen aloit-

taneiden että toimenpitein

sijoitettujen määrä oli hie-

man alempi kuin vuosi sit-

ten elokuussa.

Elokuun lopussa työvoi-

makoulutuksessa oli vajaat

1 200 ja tukityöllistettynä

lähes 2 300 henkilöä. Tu-

kityöllistettyinä oli valtiol-

la 80, kunnissa runsas 600

ja yksityisellä sektorilla lä-

hes 1 600 henkilöä. Tuki-

toimenpiteissä olevia oli

selvästi vähemmän kuin

vuosi sitten, mutta työvoi-

makoulutuksessa olevien

määrä oli suunnilleen vuo-

den takaisella tasolla.

Työttömien työnhakijoi-

den määrä laski viime kuus-

ta Satakunnassa jokaisen

työvoimatoimiston alueel-

la. Suhteellisesti suurimmat

vähennykset tapahtuivat

Huittisten ja Euran työvoi-

matoimistojen alueilla.

Korkeimmat työttömyys-

asteet olivat Porin (12,9 %)

ja Noormarkun (11,7 %)

työvoimatoimistojen alueil-

la. Vastaavasti alhaisimmat

työttömyysasteet olivat

Huittisten (5,7 %) ja Euran

(6,2 %) työvoimatoimisto-

jen alueilla.

Satakunnan Yrittäjien

hallitus on yksimielisesti

yksimielisesti esittää äet-

säläistä toimitusjohtaja

Erkki K. Mäkistä jatkokau-

delle Suomen Yrittäjien

varapuheenjohtajaksi.

Toimitusjohtaja Erkki K.

Mäkinen on toiminut yrit-

täjänä yli 30 vuotta ja har-

joittaa nykyisin yritystoi-

mintaa auktorisoituna tilin-

tarkastajana ja tilitoimisto-

yrittäjänä.

Erkki K. Mäkinen on toi-

minut Satakunnan Yrittäji-

en puheenjohtajana vuosi-

na 1992 - 2004. Suomen

Yrittäjien hallitukseen hän

on kuulunut vuodesta 1993

ja työvaliokuntaan vuodesta

1996 lähtien. Suomen Yrit-

täjien varapuheenjohtajana

Erkki K. Mäkinen on ollut

Satakunnan Yrittäjät

esittää Erkki K. Mäkistä

varapuheenjohtajaksi

vuodesta 2002 alkaen seu-

ranta- ja vastuualueena ve-

rotus ja työelämä. Lisäksi

hän toimii yrittäjien edus-

tajana lukuisissa muissa

luottamustehtävissä, mm.

Tilitoimistojen Työnantaja-

yhdistyksen hallituksen va-

rapuheenjohtajana.

Satakunnan Yrittäjien

hallitus päätti myös asettua

tukemaan puheenjohtaja

Eero Lehteä jatkokaudelle

Suomen Yrittäjien puheen-

johtajaksi. Lisäksi Satakun-

nan Yrittäjät tukee varapu-

heenjohtajavaalissa toimi-

tusjohtaja Kirsi-Marja Sa-

losta Varsinais-Suomesta.

Puheenjohtajisto vali-

taan SuomenYrittäjien liit-

tokokouksessa, joka pide-

tään Hämeenlinnassa 6. lo-

kakuuta Valtakunnallisten

Yrittäjäpäivien yhteydessä.

SDP:n 1. varapuheen-

johtaja Pia Viitanen nou-

si sosialidemokraattien

eduskuntavaaliehdokas-

äänestyksen kärkeen Pir-

kanmaalla. Lounais-Pir-

kanmaalaiset jäivät ää-

nestyksessä melko heikol-

la saaliille. Kun Viitasen

äänimäärä oli 10 823,

vammalalainen Pirkko-

Liisa Lahtinen sijoittui 25

ehdokkaasta kahdeksan-

neksitoista 1 445 äänel-

lä. Äetsäläinen Reino

Nummi jäi jonon viimei-

seksi 627 äänellä.

Jäsenäänestys toimitettiin

postiäänestyksenä 4.9 - 24.9

. Äänestäneitä oli 3278,

67.25 % äänioikeutetuista.

Äänestys suoritettiin suh-

teellisena vaalina, jossa ku-

kin jäsen sai äänestää seit-

semää ehdokasta siten, että

1. sijalle merkitty ehdokas

sai seitsemän ääntä ja 2. si-

jalle merkitty ehdokas kuusi

ääntä jne. Jäsenäänestykses-

sä valittiin 15 eduskunta-

vaaliehdokasta. Tiiistaina

3.10. Tampereen Työväen-

talolla pidettävällä ylimää-

räisellä piirikokouksella on

sääntöjen mukaan oikeus

halutessaan muuttaa listaa

enintään kolmen paikan

osalta. Piirikokous hyväk-

syy siis lopullisesti 15 edus-

kuntavaaliehdokasta 3.10.

Piirihallitukselle on dele-

goitu lisäksi kolmen kan-

sanedustajaehdokkaan va-

linta. Piiri asettaa ehdokkai-

ta 18 eli täyden listan.

Reino Nummesta

ehdokasäänestyksen

hännänhuippu

Listalla on kahdeksan

miestä ja seitsemän naista.

Tampereelta on kahdeksan

ehdokasta ja muualta maa-

kunnasta seitsemän. Ehdok-

kaiden keski-ikä on 44

vuotta. Listan nuorin on 22-

vuotias Sari Päivinen Toi-

jalasta ja vanhin 60-vuoti-

as Anneli Kivistö Tampe-

reelta. Listalla on kolme alle

30-vuotiasta, kolme 30-40-

vuotiasta, kaksi 40-50-vuo-

tiasta, kuusi 50-60-vuotiasta

ja yksi yli 60-vuotias.

Pirkanmaan 15:n kärki:

Pia Viitanen, kansanedus-

taja, Tampere 10 823 ään-

tä, Saara Karhu, kansan-

edustaja, Tampere 10 637,

Jukka Gustafsson, kansan-

edustaja, Tampere 8 617,

Tero Rönni, kansanedusta-

ja, Mänttä 6 041, Joonas

Lepistö, yhteiskuntatietei-

den yo, Tampere 4 213,

Marko Asell, liikuntapaik-

kojen hoitaja, Nokia 4 058,

Tuula Petäkoski-Hult, eri-

koistutkija, Lempäälä 3

845, Pentti Sivunen, kau-

punginjohtaja, Ylöjärvi 3

352, Asko Koskinen, joh-

taja, Tampere 3 233, Pekka

Järvinen, liikuntapaikka-

mestari, Valkeakoski 2 828,

Hanna Laine, lähihoitaja,

Kangasala 2 325, Anneli

Kivistö, vastaava työnsuun-

nittelija, Tampere 1 966,

Sari Päivinen, yhteiskunta-

tieteiden yo, Toijala 1 910,

Pirjo-Riitta Heinonen, va-

liokunta-avustaja, Tampere

1 754, Ilpo Sirniö, kone-

asentaja, Tampere 1 748.

Pirkanmaan vihreä liit-

to julkisti tiistaina 19.9.

neljä uutta kansanedus-

tajaehdokasta.

Näiden joukossa on

vammalalainen kaupungin-

valtuutettu, tutkija ja opet-

taja Eveliina Asikainen.

Asikainen oli ehdokkaa-

na myös edellisissä edus-

Eveliina Asikainen

ehdokkaaksi

kuntavaaleissa ja sai noin

500 ääntä.

Vuoden 2006 presiden-

tinvaaleissa Asikainen toi-

mi Heidi Hautalan Pirkan-

maan tukiryhmän vetäjä-

nä.

Yhteensä Pirkanmaan

vihreä liitto on julkistanut

14 kansanedustajaehdok-

kaan nimet.

Demokratiaa ja hyvää

hallintoa edistetään Eu-

roopan kuntien yhteisel-

lä paikallishallinnon

naisten ja miesten tasa-

arvon peruskirjalla, jon-

ka Suomen Kuntaliiton

hallitus osaltaan hyväk-

syi viime torstaina. Kun-

taliitto suosittaa, että

kunnat, maakuntien lii-

tot ja kuntayhtymät

myös hyväksyisivät pe-

ruskirjan.

Suomen kunnissa monet

peruskirjan periaatteet

ovat jo päivittäisessä käy-

tössä. Suomalaisten kun-

tien rooli on merkittävä

naisten ja miesten tasa-ar-

voisten mahdollisuuksien

takaamisessa, hyvinvoin-

tipalvelujen ja yhtäläisten

koulutusmahdollisuuksien

turvaamisessa. Kuntien

palvelut mahdollistavat

työn ja perheen yhteenso-

vittamisen sekä tukevat

naisten osallistumista ta-

loudelliseen ja poliittiseen

päätöksentekoon.

Tasa-arvolakia on muu-

tettu viime vuonna. Lakiin

on muun muassa kirjattu

viranomaisen velvoite

edistää suunnitelmallisesti

tasa-arvoa kaikessa toi-

minnassaan. Nyt hyväk-

sytty tasa-arvon peruskir-

ja tukee kuntia tasa-arvo-

lain käytännön toteuttami-

sessa.

Peruskirjaa

voidaan

käyttää myös välineenä ar-

vioitaessa kunta- ja palve-

Kuntaliitto hyväksyi

tasa-arvokirjan

lurakenteen muutosten

vaikutuksia naisten ja

miesten tasa-arvoon.

Peruskirjassa määritel-

lään naisten ja miesten vä-

listä tasa-arvoa vahvista-

via periaatteita seuraavil-

le alueille: demokraattinen

edustus ja osallistuminen,

palvelujen tarjonta, väki-

vallan ehkäisy, taloudelli-

nen toiminta ja kestävä yh-

dyskuntakehitys.

Periaatteisiin sisältyy

myös sukupuolirooleihin

liittyvien stereotypioiden

tunnistaminen ja poistami-

nen.

Peruskirjan periaattei-

den käytäntöön panemi-

seksi kunnille esitetään

tasa-arvosuunnitelmien

laatimista ja niiden toteu-

tuksen arviointia, mitä

suomalaisissa kunnissa jo

toteutetaankin.

Suomen tasa-arvolaki

edellyttää kuntia työnan-

tajina laatimaan tasa-arvo-

suunnitelman. Tasa-arvo-

lain muutoksen myötä op-

pilaitosten - pois lukien

peruskoulut - on myös laa-

dittava tasa-arvosuunnitel-

ma.

Suomen Kuntaliitto

osallistuu EU:n tasa-arvo-

ohjelman rahoittamaan

projektiin, jossa kehitetään

menetelmiä kuntien tasa-

arvon toteuttamisen seu-

raamiseksi ja arvioimisek-

si.

Projekti alkaa loppusyk-

syllä 2006 ja päättyy vuo-

den 2008 alussa.

Page 10 - Alueviesti_39_2006