Page 13 - Alueviesti_39

Keskiviikko syyskuun 27. 2006

13

Työttömyys hallitsi poliittista keskustelua 1990-

luvun laman aikana ja pitkään sen jälkeen. Tämä

näkyi myös eduskuntavaaleissa. Työttömyys oli tär-

kein äänestyspäätökseen vaikuttanut aihe sekä vuo-

den 1995 että vuoden 1999 vaaleissa.

Viime vuosina työttömyys on menettänyt yleis-

tä kiinnostavuuttaan ja sen paikan tärkeimpänä

äänestyspäätökseen vaikuttavana aiheena on otta-

nut terveydenhuolto. Näin oli jo vuoden 2003 edus-

kuntavaaleissa ja on melkoisella varmuudella myös

jatkossa.

Terveydenhuollosta saakin olla huolissaan. Suo-

malaiset ikääntyvät Euroopan ennätystahtia ja 15

vuoden kuluttua Suomessa on noin puoli miljoo-

naa yli 65-vuotiasta enemmän kuin nyt. Samalla

tarve julkisiin palveluihin luonnollisesti ja hyväk-

syttävästi kasvaa. Palveluiden turvaamisen haas-

tetta kasvattaa vielä sekin, että työmarkkinoilta

poistuvat ikäluokat ovat suuria, mutta sinne astu-

vat ikäluokat ovat yhä pienempiä. Siihen, miten

hyvin palvelut saadaan tulevaisuudessa järjestet-

tyä, vaikuttaa keskeisesti se, kuinka moni suoma-

lainen on töissä, maksaa veroja ja tuottaa palvelu-

ja. Näissä talkoissa on tilaa kaikille.

Kun työvoimatoimistot julkaisivat viikko sitten

uusimmat työttömyysluvut, oli niissä sekä hyvää

että huonoa. Hyvää oli se, että työttömyys yleises-

ti vähenee.

Tulevaisuuden kannalta huolestuttavin asia lie-

nee kuitenkin se, että nuorten alle 25-vuotiaiden

työttömyys on yhä liian suurta. Koko maassa nuo-

ria työttömiä on liki 28.000, Satakunnassa 1.300

ja Pirkanmaalla 2.500.

Työttömyys on aina ihmiselle itselleen suuri huo-

li. Nuorten työttömyys on sekä ihmiselle itselleen

että koko yhteiskunnalle erityisen huolestuttava

asia. Työ estää syrjäytymisen, opettaa arvostamaan

palkkatyötä ja osoittaa, kuinka omalla työllä voi

päästä eteenpäin. Yhteiskunnan kannalta nuoria

tarvitaan työmarkkinoille tuottamaan palveluita

ja maksamaan veroja.

Suomessa ei ole varaa pitää koko maan mitta-

kaavassa maakuntakaupungin verran nuoria ih-

misiä työttöminä tai Satakunnassa ja Pirkanmaal-

la maaseutukunnan verran nuoria työttöminä. Mitä

sitten voitaisiin tehdä?

Nuorten osalta vaaditaan toki hyvää koulutus-

ta, mutta olisi harkittava muutakin. Kaikkien kun

ei ole tarkoituksenmukaista suorittaa korkeakoulu-

tutkintoa. Varsinkin ammatillisessa koulutukses-

sa olisi oltava nykyistä enemmän mahdollista op-

pia ammattitaitoa työn ja harjoittelun kautta. Sil-

loin siirtyminen työelämään olisi muutoinkin hel-

pompaa.

Myös työnantajia voitaisiin haluttaessa tukea,

että he työllistäisivät nuoria. Viime eduskunta-

vaalien alla käytiin pitkään kiistaa, voisiko työn-

antaja olla oikeutettu pienipalkkatukeen, jos hä-

nen palveluksessaan on 54 vuotta täyttänyt työn-

tekijä, jonka palkka on maksimissaan 2200 euroa

kuukaudessa. Tuen enimmäismäärä on nyt 220

euroa ja sillä on tänä vuonna työllistetty kuukau-

sittain noin 8.000 ihmistä.

Nuorten työllistämistä parantaisi, jos tuki laa-

jennettaisiin koskemaan myös nuoria. Se helpot-

taisi heidän ensimmäisiä askeleitaan työmarkki-

noilla, toisi heidät mukaan työyhteisöön sekä ve-

täisi pois syrjäytymisen polulta, johon ei ole varaa

kenenkään kohdalla.

Vaikka palvelut ovat ihmisten mielissä tärkein

yhteiskunnallinen aihe juuri nyt, niin on hyvä

muistaa, että työllisyys ja palveluiden turvaami-

nen kulkevat käsi kädessä.

Kim Huovinlahti

Työ ja palvelut

käsi kädessä

Pirkanmaan kansan-

edustajien neuvottelu-

kunta luovutti viime kes-

kiviikkona opetusministe-

ri Antti Kalliomäelle kan-

nanoton, jossa vaaditaan

oppisopimuskoulutuksen

paikkamäärän lisäämistä

Pirkanmaalla.

Väestöpohjaan perustuva

määrä tarkoittaa Pirkan-

maalla yhteensä 2 200 op-

pisopimuskoulutuksen kou-

lutuspaikkaa nykyisen 1

715 sijasta.

Tänä vuonna Suomessa

on 22 085 oppisopimuskou-

lutuksen koulutuspaikkaa.

Niistä 7,76 prosenttia eli 1

715 on Pirkanmaalla.

Koulutuspaikoista 1 445

on Pirkanmaan ammatilli-

sen koulutuksen kuntayh-

tymässä, 175 paikkaa Vam-

malan seudun ammatillisen

koulutuksen kuntayhtymäs-

sä ja 95 paikkaa Länsi-Pir-

kanmaan koulutuskuntayh-

tymässä.

Laskennallisen, väestö-

pohjaan perustuvan osuu-

den mukaan Pirkanmaalla

pitäisi kuluvana vuonna olla

1 950 oppisopimuksen kou-

lutuspaikkaa. Pirkanmaalla

Kansanedustajat:

koulutuspaikkojen määrä

on ollut täysin riittämätön.

Pirkanmaan oppisopimus-

keskus on jo maaliskuussa

käyttänyt kaikki paikat.

Valtion vuoden 2007 ta-

lousarvioesityksessä on op-

pisopimuskoulutukseen

osoitettu lisää määrärahaa

8,3 miljoonaa euroa. Tar-

koitus on lisätä koulutus-

paikkojen määrää nykyises-

tä noin 22 000 paikasta 25

000 paikkaan.

Pirkanmaalla niin kou-

lutuksen järjestäjät kuin

elinkeinoelämä ovat voi-

makkaasti sitoutuneet op-

pisopimuskoulutukseen.

Yritysten mahdollisuudet

luoda ja ylläpitää työpaik-

koja Pirkanmaalla riippuu

merkittävästi työntekijöiden

osaamisesta.

Pirkanmaalla koulutus-

tarpeet kohdistuvat erityi-

sesti kone- ja metallialaan,

matalan koulutustason am-

matteihin, kaupan alan rek-

rytointikoulutukseen, auto-

ja kuljetusalalle, LVI-, ra-

kennus- ja turvallisuusaloil-

le, sosiaali- ja terveysalal-

le, koulunkäyntiavustajien

koulutukseen ja mikroyrit-

täjien koulutukseen.

Pirkanmaan liiton maa-

kuntahallitus esittää Fina-

vialle eli entiselle Ilmai-

lulaitokselle, että se ryh-

tyy toimenpiteisiin, joil-

la turvataan Tampere-

Pirkkalan lentoaseman

kasvu ja sen vaatimat

matkustajaliikenteen su-

juvat terminaalitoimin-

not, lentoaseman alueen

kehittäminen ja sen edel-

lyttämät infrastruktuuri-

toiminnot.

Lentoaseman Terminaa-

li 2:n kapasiteetti ja tasok-

kuus eivät enää riitä kasva-

van kansainvälisen liiken-

teen hoitamiseen. Jatkossa

kentällä on useita koneita

samanaikaisesti ja kenttä-

palvelujen sekä infrastruk-

tuuritoimintojen vaatimuk-

set kasvavat. Kapasiteettia

on lisättävä kasvavan toi-

minnan palvelukyvyn säi-

lyttämiseksi, maakuntahal-

litus sanoo.

Tampere-Pirkkalan lento-

asemasta on tulossa halpa-

lentotoiminnan keskus Suo-

meen, mutta se voi kasvaa

keskuspaikkana palvele-

maan muuallekin suuntau-

tuvaa liikennettä. Tämä

merkitsee, että jatkossa ken-

tällä on useita koneita sa-

manaikaisesti ja kenttäpal-

velujen sekä infrastruktuu-

ritoimintojen vaatimukset

kasvavat. Terminaaliin on

saatava uusia odotustiloja

ja on varauduttava lisää-

mään maatoimintoja ja mui-

ta kenttäpalveluja. Lento-

aseman Terminaali 2:n ka-

Maakuntaliitto vaatii satsauksia

Pirkkalan lentoaseman tueksi

pasiteetti ja tasokkuus eivät

enää riitä kasvavan kansain-

välisen liikenteen hoitamiseen.

Kapasiteettia on lisättävä kas-

vavan toiminnan palvelukyvyn

säilyttämiseksi.

Maakuntahallitus muistut-

taa, että Tampere-Pirkkalan

lentoasema on Suomen kol-

manneksi vilkkain ja maam-

me toiseksi vilkkain kansain-

välinen lentoasema. Lentoase-

man matkustajamäärät ovat

kasvaneet viime vuosina voi-

makkaasti ja kentästä on muo-

dostunut merkittävä keskus

erityisesti ns. halpalentoliiken-

teelle. Vuonna 2005 Tampere-

Pirkkalan lentoaseman kautta

lensi yhteensä noin 597 000

matkustajaa. Kuluvan vuoden

matkustajamäärien odotetaan

kasvavan mm. uusien reittien

johdosta.

Parhaat yhteydet Tampere-

Pirkkalasta ovat Helsinkiin,

Tukholmaan ja Kööpenhami-

naan.

Viime vuosina myös yhtey-

det Keski-Eurooppaan ja

Isoon-Britanniaan ovat paran-

tuneet Ryanairin aloitettua lii-

kennöinnin kentältä.

Tällä hetkellä Tampere-Pirk-

kalasta lennetään Helsinkiin,

Kittilään (talvisin), Tukhol-

maan, Kööpenhaminaan, Rii-

kaan, Lontooseen ja Frankfur-

tiin. Finnair liikennöi lentoase-

malta Helsinkiin ja Blue1 Tuk-

holmaan sekä Kööpenhami-

naan.

Erityisen voimakasta liiken-

teen kasvu on ollut halpalen-

toyhteyksissä.

Kansanedustaja Arto

Satonen (kok)Vammalas-

ta on jättänyt talousarvio-

aloitteen, jossa vaatii ra-

hoitusta tasoristeysten

poistamiseen Porin ja

Tampereen väliseltä rata-

osuudelta.

Rataosa on merkittävä

kuljetusyhteys Pirkanmaan

ja Satakunnan välillä. Kan-

sanedustaja Satonen esittää

valtion vuoden 2007 bud-

jettiin 2 500 000 euron li-

säystä tasoristeysten pois-

tamiseen.

Keskeinen ongelma rata-

osuuden Pori-Tampere sekä

Pori-Tampere-Helsinki

henkilöliikenteen kannatta-

vuuden kannalta on hidas

Arto Satonen:

liikennöinti välillä Pori-

Tampere. Tehokkain tapa

parantaa raideliikenteen kil-

pailukykyä henkilöliiken-

teessä olisi tasoristeysten

poistaminen, näin voitaisiin

siirtyä nopeampien junien

käyttöön, sanoo Satonen.

Satonen muistuttaa, että

junaliikenteen nopeutuessa

korostuu liikenneturvalli-

suus. Nopeuksien nostami-

sen edellytys on, että rata-

osan tasoristeykset muute-

taan eritasoristeyksiksi tai

poistetaan. Tasoristeysten

poistuminen parantaa mer-

kittävästi tie- ja junaliiken-

teen turvallisuutta ja lisää

junalla matkustamisen kil-

pailukykyisyyttä kyseessä

olevalla reitillä

Irlantilainen Ryanair yh-

tiö operoi 17 lentokentältä

Euroopassa ja Afrikassa.

Julkisuudessa olleiden

tietojen mukaan lentoyhtiö

Ryanairin suunnitelmissa

on avata yhteensä 20 uutta

lentoreittiä Tampere-Pirk-

kalasta seuraavan kymme-

nen vuoden aikana. Jo nyt

halpalentoja on kentältä

useita päivittäin. Tämän

vuoden puolella aloitetaan

reitit Liverpooliin ja Dub-

liniin ja vuoden 2007 ke-

väällä Saksan Bremeniin.

Pirkanmaan elinkeino-

elämän kansainvälistyvät

yhteydet ja tiedeyhteisön

tiivistyvä kansainvälinen

kanssakäyminen edellyttä-

vät yhä enemmän suoria ja

nopeita lentoyhteyksiä. Su-

juvat liikenneyhteydet ovat

ehdoton edellytys kaikelle

alueelliselle toimeliaisuu-

delle ja erityisesti kilpailu-

kykyiselle, vientiin kasva-

vasti suuntautuvan elinkei-

notoiminnan kehitykselle.

Maakunnan kilpailukyvyn

varmistaminen vaatiikin

yhteyksien jatkuvaa lisää-

mistä ja palvelujen varmis-

tamista. Tampere-Pirkkalan

lentoasema palvelee laajaa

aluetta erityisesti Länsi- ja

Etelä-Suomessa sekä kas-

vavaa matkustajajoukkoa.

Sen halpalentoyhteydet

ovat myös lisänneet Suo-

meen suuntautuvaa matkai-

lua, mikä on maakunnan

strategisen kehittämisen

avainkohteita ja tärkeä osa

koko maakunnan vetovoi-

man vahvistamisessa.

Tamperelainen Insinöö-

ritoimisto Comatec Oy ja

lempääläläinen Putkiliike

P.Nuora Oy saivat maa-

kunnalliset yrittäjäpalkin-

not PirkanmaanYrityspäi-

vien yrittäjäjuhlassa.Yrit-

täjäjärjestön myöntämät

palkinnot ottivat vastaa

Comatec Oy:n toimitus-

johtaja Aulis Asikainen

sekä Putkiliike P. Nuoran

toimitusjohtaja Ari Nuo-

ra.

Insinööritoimisto Coma-

tec Oy aloitti toimintansa

Tampereella vuonna 1986.

Comatec Oy:llä on toimi-

pisteet Tampereella, Helsin-

gissä, Heinolassa, Lahdes-

sa, Turussa ja Hämeenlin-

nassa. Konsernissa työsken-

telee noin 200 henkilöä.

Yrityksen toimialaan

kuuluvat liikkuvien työko-

neiden, teollisuuden tuotan-

tolaitteiden ja -linjojen, ma-

teriaalinkäsittelyjärjestel-

mien sekä liikennevälinei-

den (ajoneuvot, junat ja lai-

vat) suunnittelu- ja asian-

tuntijapalvelut. Lisäksi kon-

serniin kuuluu painelaite- ja

kattilasuunnitteluun erikois-

tunut Rantotek Oy sekä In-

sinööritoimisto Linnatek

Oy.

Aulis Asikainen on pe-

rustanut Comatecin vuon-

na 1986. Hän omistaa ny-

kyisin yrityksen yhdessä

aluejohtaja Petri Leinon ja

osastopäällikkö

Jorma

Nordforsin kanssa. Tä-

män vuoden budjetoitu lii-

kevaihto on 11 miljoonaa

euroa. Yrityksen kasvu on

Pirkanmaan yrittäjäpalkinnot

Tampereelle ja Lempäälään

koko 2000-luvun ollut yli 20

prosenttia ja viime vuonna yri-

tysostojen myötä peräti 54

prosenttia.

Palkitsemisen perusteina

ovat yrityksen kannattavuus,

suunnitelmallinen kasvu ja hal-

littu riskinotto sekä korkeata-

soinen suunnitteluosaaminen ja

projektien hallinta. Yrityksen

menestyminen

pohjautuu

vankkaan kokemukseen, hen-

kilöstön jatkuvaan koulutuk-

seen ja asiakkaiden tarpeiden

ymmärtämiseen.

Toimitusjohtaja Asikaisen

mukaan asiakastarpeista lähte-

vällä pitkälle räätälöidyllä

suunnittelulla pärjää Suomes-

sa paremmin kuin suuriin sar-

joihin perustuvalla massatuo-

tannolla. - "Suurissa sarjoissa

tarvitaan suuria määriä käsiä

enemmän kuin aivoja. Työn

hinnassa häviämme intialaisille

ohjelmoijille ja siksi Suomes-

sa on osattava erikoistua."

Pertti Nuora perusti Putki-

asennus P. Nuoran Lempäälään

vuonna 1974. Putkiasennuksil-

le oli alusta alkaen kysyntää

ja ainoastaan kaksi viikkoa

yrittäjä ehti

toimia yksin,

kun oli jo palkattava ensim-

mäinen asentaja avuksi. Siitä

lähtien kasvu on ollut hallit-

tua. Yhtiömuoto muuttui osa-

keyhtiöksi poika Ari Nuoran

tullessa osakkaaksi 1996. Ari

on työskennellyt yrityksessä

vakituisesti siitä lähtien, kun

hän valmistui LVI-insinöö-

riksi vuonna1988.

Yrityksessä on toteutettu

sukupolvenvaihdos vuonna

2004, jolloin Ari Nuorasta tuli

toimitusjohtaja omistaja Pertti

Pirkanmaan sairaanhoi-

topiirin hallitus päätti

maanantaina keskittää

ensi vuoden alusta kaiken

puhelunvälitystoiminnan

hoidettavaksi Tampereen

yliopistollisesta keskussai-

raalasta.

Asia oli esillä jo halli-

tuksen kesäkuun kokouk-

sessa, mutta lopullinen pää-

tös jäi odottamaan Valkea-

kosken ja Vammalan alue-

sairaaloiden johtokuntien

lausuntoja. Vammalan alue-

sairaalan johtokunta on kes-

kittämisen kannalla, mutta

Sairaanhoitopiirin

puhelinvälityksen

hoito Tampereelle

Valkeakosken johtokunta

suhtautuu asiaan kielteises-

ti.

Sairaanhoitopiirin halli-

tus perustelee keskittämis-

tä saavutettavilla taloudel-

lisilla ja toiminnallisilla

hyödyillä. Muutoksen seu-

rauksena aluesairaaloiden-

kin puhelinvälityspalvelut

parantuvat

välittömästi

ympärivuorokautisiksi. Jat-

kossa keskitetty toiminta

antaa

mahdollisuuden

hankkia kustannustehok-

kuutta lisäävää uutta tekno-

logiaa, joka myös vähen-

tää henkilöstön tarvetta.

Nuoran jäädessä hallituksen

puheenjohtajaksi. Yritys

työllistää vakituisesti 33

asentajaa ja joitakin harjoit-

telijoita sekä neljä toimi-

henkilöä.

Yrityksen päätoimiala on

putkiasennukset, etupäässä

uudisrakennuskohteissa.

Korjausrakentaminen tullee

tulevaisuudessa toimitus-

johtajaAri Nuoran mukaan

lisääntymään. Yhtiön omis-

sa yli 1 000 m2 toimitilois-

sa Lempäälässä myydään

myös sivutoimisesti putki-

alan tarvikkeita.

Putkiliike P. Nuora on to-

dellinen perheyritys. Perus-

taja Pertti Nuora on aktii-

visesti toiminnassa muka-

na ja vaimo Kaija Nuoran

vastuulla on edelleen put-

kitarvikkeiden myynti. Ari

Nuoran vaimo Kristiina

Nuora hoitaa ekonomina

yrityksen

taloushal-

linnon.

Liikevaihto päättyneeltä

tilikaudelta on 4 miljoonaa

euroa. Tällä hetkellä työn

alla on rakennuskohteita

toistakymmentä ja yrityk-

sen tilauskanta on erittäin

hyvä.

Palkitsemisen perusteina

on yli 30 vuotta jatkunut

vakaa ja hallittu kehitys,

työntekijöistä huolehtimi-

nen, koulutusyhteistyö op-

pilaitosten kanssa, onnistu-

nut sukupolvenvaihdos ja

menestyminen kilpailussa,

jossa kasvua rajoittaa tällä

hetkellä

amma t t i -

taitoisten putkiasentajien

puute.

Pirkanmaalle

saatava lisää

oppisopimuspaikkoja

Tasoristeykset pois

Tampereen ja Porin

väliseltä rataosalta

Page 13 - Alueviesti_39_2006